Työvelvollisuus ja työvoiman ilmoittautumiskirja

Laki yleisestä työvelvollisuudesta vahvistettiin sodan aikana 16.6.1939 ja vuonna 1942 säädettiin Uusi työvelvollisuuslaki. 

1939 säädetyn työvelvollisuuslain tarkoituksena oli turvata työvoiman riittävyys ja varmistaa, että kaikki välttämättömät työt tulivat tehdyiksi. Vuoden 1942 laki oli tarkennus tähän lakiin, ja sen tavoitteena oli varmistaa työvoiman käyttö sodan ja poikkeusolojen aikana. 

Sota-ajan työvelvollisia Ristisaaren erottelussa.
Lusto - Suomen Metsämuseo/Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen kokoelma

Koska suuri osa työvoimasta oli rintamalla, tämä loi merkittävän työvoimapulan siviilisektorilla. Laki siis antoi valtion viranomaisille laajan oikeuden määrätä henkilöitä pakollisiin työtehtäviin, mikä poikkesi normaaleista työmarkkinakäytännöistä ja mahdollisti työvoiman tehokkaan ohjaamisen ja kohdentamisen. Näin pyrittiin varmistamaan, että tarvittavat työt tulivat tehdyksi - vaikka ne olisivat olleet epäsuosittuja ja ei niin "mediaseksikkäitä".

Työvelvollisuuskutsuntoja järjestettiin alueellisesti ja niistä ilmoitettiin yleisin kuulutuksin työvoimapiireittäin. Niillä oli merkittävä vaikutus suomalaisten arkeen, pahimmillaan monet joutuivat jättämään kotinsa ja perheensä useiksi kuukausiksi.

Työvelvollinen voitiin määrätä mihin tahansa työhön, johon hän terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltui. Työmääräystä annettaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan henkilön ikä, perheolot ja jos vain mahdollista, työvelvollinen pyrittiin ohjaamaan töihin, joihin hän oli "vapaaehtoinen". 
Se, jolle työvelvollinen työskenteli, maksoi työntekijälle palkkaa, joka oli työehtosopimuksen mukainen.

Vuoden 1942 lain mukaan kutsuntaikäisiä olivat kaikki vuosina 1889–1923 syntyneet, jotka eivät olleet muulla tavalla kytketyt työvoimaksi tai sotapalvelukseen - tämä siis koski myös mm. sotapalveluksesta kotiutettuja ja toistaiseksi lomautettuja miehiä. 

Kutsunnoissa annettuja työmääräyksiä oli noudatettava rangaistuksen uhalla, esim. työmääräyksen saaneen oli ilmoittauduttava hänelle määrätyn ja nimetyn työnantajan työmaalla. Työvelvollinen sai kantaakseen työvoiman ilmoittautumiskirjan, joka oli pidettävä aina mukana, kuten henkilöllisyystodistuskin. 

Iso-mummimme työvoiman ilmoittautumiskirja 

Työvelvollisuudesta voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä tai jos henkilö työskenteli jo tärkeäksi katsotussa tehtävässä, kuten elintarviketuotannossa. Myös raskaana olevat ja pieniä lapsia hoitavat naiset voitiin vapauttaa. 

Kaikkihan eivät tietenkään tätä lain suomaa määräystä olleet valmiit noudattamaan... 
Kun esiintyi työvelvollisuuden välttelyä tai kun henkilö oli todettu selvästi epäsosiaaliseksi ja työtä vieroksuvaksi, passitettiin hänet rangaistukseksi erityiselle työleirille. Sekä miehille että naisille oli omat leirinsä ja päätös sinne lähettämisestä tehtiin erillisellä määräyksellä.

Työvoiman ilmoittautumiskirja poistettiin käytöstä 15.11.1944. 

Koostettu netistä kerätyistä tiedoista; mm. Wikipedia, Kotiseutuliitto, Yle.

TAPAHTUI JOUTSASSA - elokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Isännöitsijä Väinö Ahvenainen oli saanut Pellervo-Seuran 25-vuotisjuhlassa kunniakirjan, joka myönnettiin "eräille" pidemmän aikaa osuusmeijerien palveluksessa toimineille.

Länsi-Suomen kansanopisto oli hakenut johtajatarta ja agronomiaineiden opettajaa - varasijalle oli valittu Aino Järvinen (fil. kand.) Joutsasta.

Pärnämäen yläkansakoulun opettajaksi oli valittu op. Rauha Elina Westerlund ja Pärnämäen ja Marjotaipaleen alakansakoulun opettajaksi op. Hertta Rauha Puupponen. Ruorasmäen kansakouluun Toini Hahl ja Pappisten alakansakouluun Aino Elina Salonen.

Suoma Simola Joutsasta oli valittu Joensuun talouskouluun talous- ja säilöönpanokurssille.

Yrjö Ottelin kihlasi Sanni Laineen Orimattilasta. 
Hilma Koskinen Joutsasta oli mennyt kihloihin 30.8.1925 Fredrik Kärkkäisen kanssa Suojärveltä. Hilma oli opettajatar ja Fredrik piiripäällikkö.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien vaaliluetteloiden ilmoitettiin olevan nähtävillä tarkastusta varten äänestysalueittain.

PIKKU-UUTISIA

Markkinoita vietettiin taas tavallisuuden mukaan Joutsassa kuukauden ensimäisenä päivänä. Kauppiaita, n.s. ,"helppoheikkejä", oli keräytynyt hyvän joukon, mutta saivat he tällä kertaa tyytyä pieniin tuloksiin, sillä yleisöä oli niukalti. Heinäkiireet ja osaksi ehkä huonot säätkin lienevät estäneet kansaa kokoontumasta markkinoille, joitten merkitys tosin vuosi vuodelta jo muutenkin on alkanut vähentyä.

Lähetysjuhla pidettiin Joutsan kirkossa sunnuntaina, elok. 2 pnä. Tilaisuudessa puhui mm. lähetyssaarnaaja H. Sihvonen. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää.

Itä-Hämeen Hevosjalostusliitto järjesti tamma- ja varsanäyttelyn . "Hevosia oli tuotu näyttelyyn melko runsaasti ja laadulleenkin olivat ne yleensä kelpo tavaraa."

Nuorisoseuran kesäjuhlat tuli myös pidetyksi. Päiväjuhla kului rattoisasti urheilun merkeissä. Iltajuhlassa oli perinteiset musisoinnit: torvisoittokuntaa, pianonsoittoa,  yksin-ja kuorolaulua, puheita ja kaiken kruununa näytelmä "Kahden tulen välissä". Lopuksi vielä tanssia pyörähdeltiin. Kaiken kaikkiaan yleisön kerrottiin olleen näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväisiä.

Tapahtumarikkaalle elokuulle osui vielä Joutsan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd-yhdistyksen järjestämät arpajaiset. Niitä vietettiin sunnuntaina elokuun 30 pnä nuorisoseuran talolla. 

"Päiväjuhla alkoi klo 2 päivällä, jonka ohjemassa oli kilpailuja 4-ottelussa, pienoiskivääriammunnassa, nuolenheitossa, renkaanheitossa ja naulanlyönnissä.

Päiväjuhlan ohjelmassa esitti torvisoittoa Joutsan torvisoittokunta, laulua Nuorisoseuran sekakuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen puhuen isänmaan rakkaudesta ja kansalaistemme uhrautuvaisuudesta omaa maatamme kohtaan.    

Kaunis sää myös suosi juhlia. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää sekä kauempaakin. Arvat myös loppuivat kesken joten myöhemmin tulijat jäivät ilman.

Juhlailtama alkoi Nuorisoseuran talolla klo 7 ip, jonka ohjelmassa oli torvisoittoa, pai-kallispäällikkö Frans Temisevän tervehdyspuhe, laulua (sekakuoro), viuluesityksiä, 

tuomari Aarre, tohtorinna L. Lewisonin säestyksellä, yksinlaulua, neiti Greta Thurman. 

Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen, lausuntoa esitti opettajatar neiti Huovinen. 

Vielä saatiin kuulla sahalla soittoakin, jota esitti tuomari Aarre. Näytelmänä esitettiin "Esaijas Pölkkysen jälkikesä", mikä sujui aika hyvin oloihin nähden."

LUOKATONTA

Heinolan Sanomat 29.8.1925

Itsepintainen härkä

"Sellainen oli Ruorasmäen Juoson talossa. Se oli mennyt luwattomille retkille, joten isäntä haki sen pois. Kun se ei muutoin lähtenyt oli se nuorassa talutettawa. Waan sepä ei ollutkaan taipuwainen kulkemaan talutusnuorassa, waan riuhtasi itsenjä irti ja paiskautui maantien ojassa olewaan kiwilouhikkoon, niin  rajusti, että sai hengellään maksaa  härkäpäisyytensä."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Kirjoitettiin "vanhan kuun" puolella sattuneesta auto-onnettomuudesta: 

"Taloll. Otto Kuitusen auton ollessa matkalla Joutsan kirkolta Hirwensalmeen, 

juoksi Kokon talon luona lehmä metsästä maan tielle asettuen siihen poikittain. Jarruttamisesta huolimatta ei autoa saatu pysäytetyksi, waan syöksyi se yrittäessään wälttää yliajoa ojaan kumoon. Autossa olleista matkustajista puuseppä Ahosen solisluu katkesi ja poliisikonstaap. Ottelin sai pienempiä wammoja. Autonohjaaja Sulo Kuitunen sitä wastoin selwisi säikähdyksellä. Yritettäessä nostaa autoa ylös ojasta, syttyi siinä tulipalo, wahingoittuen waunun etuosa pahasti, kun räjähdystä peläten ei uskallettu mennä tulta sammuttamaan."

Toisessa versiossa kuvattiin onnettomuutta hiukan "perusteellisemmin" ja siellä kerrottiin Ahosen ja Ottelinin menettäneen tajuntansa hetkeksi ja Ahonen olisi saanut katkenneen solisuun lisäksi "pahan tärähdyksen". Ahosen terveydentilaa avattiin muutenkin, sillä tiedettiin kertoa, että hän oli juuri käynyt Joutsassa lääkärissä verenmyrkytyksen vuoksi ja tämän onnettomuuden seurauksena hänet kuskattiin vielä  Hirvensalmen sairaalaan. 

Joutsasta kotoisin olevan ja postijunan matkustajan, työmies R.A. Salokosken hallusta takavarikoitiin 16 litraa pirtua Otavan asemalla sikäläisen poliisi Vuorimaan toimesta.

Kymin ja Pyhtään käräjillä työmies Sulo Matti Salonen maksoi oppirahoja kahdesta eri viinankuljetuksesta ja yhdestä juopumuksesta yhteensä n. 1000 markan verran.

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskotiin haettiin johtajatarta ja mielisairasosaston hoitajatarta. Työsuhde-etuna "vapaa asunto lämpöineen ja sähkövaloineen sekä ruokalaitoksen ruokavaroista". Tämä pyydettiin huomioimaan palkkavaatimusta esitettäessä.

HS 12.8.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

22.8. Tal. Juho Rosman 72v 5kk 12pv - Tammilahti 7

23.8. Torp.p. Joel Robertinpoika Kuitunen 2kk 16pv Mieskonmäki

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Ruorasmäestä - kirjoittanut "Kyläläinen"

LUE MYÖS
Joutsan heinäkuu 1925

Joutsan syyskuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Janne Hölttä

Suomen Kuvalehti 10.9.1932

Kauppias, puutarhuri Janne Hölttä oli syntynyt 6.9.1882 Hartolassa, vanhemmat torppari August Hölttä ja Fredrika Juhontytär. Hänet ristittiin kastettujen luettelon mukaan Johannekseksi, mutta nimi muuntui matkan varrella Juhoksi ja sittemmin vielä Janneksi. 

Nopealla silmäyksellä Jannella oli ainakin viisi vanhempaa sisarusta (Antti, Wilhelm, August, Malakias ja Johannes vanhempi, joka kuoli saman vuoden helmikuussa kuin Janne syntyi) ja viisi nuorempaa sisarusta (Otto, Emanuel, Ida, Kalle/Kaarle, Tyyne Fredrika). Perhe muutti Hartolasta Joutsaan 1897.

Muuttokirjan Janne otti Kymiin marraskuussa 1913.

Janne vietti suurimman osan elämästään Kotkassa, pysyen poikamiehenä alusta loppuun. Kotitilalleen Joutsaan hän palasi kauppiaan toimesta vasta, kun liikkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi sairauden myötä. Siihen asti hän pyöritti vihannes- ja hedelmäkauppaa Kotkan kauppahallissa, aina vuodesta 1922 lähtien. 

Hallipaikka vaihteli, puhelimeen hän vastasi numerosta 63. Lehtitietojen mukaan hän hoiti kauppaansa menestyksekkäästi:

"Rehellisellä toiminnalla ja hyvällä kohtelulla on hän saavuttanut 

täällä Kotkassa itselleen laajan ostajapiirin, 

joka tyytyväisenä tekee ostoksiaan hänen kaupastaan."

Ennen kauppiaan uraansa Janne oli toiminut Suomen Pankin Kotkan konttorin vahtimestarina (talonmiehenä) aikavälillä 1918-1922 ja sitä ennen puutarhurina. Vuoden 1919 Kotkan osoitekalenterin mukaan hän asui tuolloin osoitteesta Aleksanderinkatu 19.

Mikä Jannen sitten vei Kotkaan? 
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja. 

Tämä lienee lisännyt entuudestaan innostusta puutarha-alaa kohtaan - hän lähti Kotkaan, Turvalan "suuren puutarhan oppilaaksi". Kotkassa Janne kuului mm. Kotkan Puutarhaseuraan sen perustamisesta saakka ja oli seuran "innokkaimpia ja toimeliaimpia jäseniä".

Jannen viettäessä 50-vuotispäiväänsä, suuri osa hänen uskollisista asiakkaistaan kävi onnittelemassa päivänsankaria hänen kotonaan. Hän sai suuren määrän onnittelusähkeitä ja useita kymmeniä kukkalaitteita. Juhlapäivän kunniaksi kauppias tarjosi kahvit puhelinkeskuksen henkilökunnalle ja lapsille jaettiin appelsiineja ja omenoita. 

Illalla väki oli kutsuttu yksinkertaiseen tanssitilaisuuteen hotelli Suomeen. 

Myös Suomen Yleisradio muisti 50-vuotiasta "setää" ja kuulutti, että "setä Hölttä" Kotkassa täyttää 50 vuotta". 

Janne siis vaikutti olevan yksi kaupungin suosituimmista henkilöistä!

Kymenlaakson Sanomat 15.9.1932

Janne Höltän elontaival päättyi Joutsan Tierassa 7.3.1937 ja hänet siunattiin haudan lepoon 21.3.1937 Joutsan uudella hautausmaalla. 

Hautajaispäivän aamuna kokoonnuttiin jo varhain Jannen kotiin Tieraan, josta surusaatto lähti matkaan. Hautauksen jälkeen palattiin vielä surutaloon muistelemaan vainajaa.

 

Etelä-Suomi 13.3.1937

Jannen kuolintieto löytyy Kotkan kirkonkirjoista nimellä Juho Hölttä, kuolinsyyksi kirjattu "sydäntauti".

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Lisäksi Hartolan, Joutsan ja Kotkan seurakuntien kirkonkirjat.

TAPAHTUI JOUTSASSA - heinäkuu 1925

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Ikonen oli valittu syyskuussa alkavalle terveyssisarkurssille. Hakijoita kurssille oli ollut 46, valittuja 14 henkilöä. 

Joutsan Osuuskaupan liikeapulaisiksi oli valittu nti Ida Hovi Koivistolta ja hra Lauri Laitinen Joutsasta.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa ottaa perheensä sukunimeksi Salmi.

Yrjö Ikonen oli käyttänyt Heinolan kylpylaitoksen palveluita.

Kihloihin olivat menneet neiti Fanny Salokoski ja herra Lauri Korpela. 

Länsi-Savo 6.7.1925

Selma Kämppilä ja Osmo Niemelä olivat avioituneet ja kiittelivät lehti-ilmoituksella Joutsan ja Luhangan laulukuoroja sekä sukulaisia ja tuttavia muistamisista hääpäivänään.

Avioliittoon oli vihitty myös (4.7.1925) Paltamon kirkossa farmaseutti Hissu Pussinen Kajaanista ja metsänhoitaja Väinö Kiku Kiander Joutsasta.

KUNNALLISIA ASIOITA

Opettajavalintoja

Pappisten yläkansakoulun opettajaksi valittiin opettaja Kirsti Kivilaakso ja apuopettajaksi opettaja Eino Vilho J. Kivilaakso sekä alakansakoulun opettajaksi alakoulunopettaja Aino Elina Salonen. 

Opettaja Toini Halh tuli valituksi Ruorasmäen kansakouluun.

Kunta oli päättänyt ottaa 120.000 mk:n lainan Angesselän kansakoulun rakentamista varten. Lääninhallitus vahvisti lainalle 5 vuotta pidemmän maksuajan.

Kunnanvaltuuston kokous pidettiin 31. 7. 

Käsiteltiin seuraavat asiat:

 1) Esitettiin Pärnämäen kansakoulun johtokunnan anomus alakansakoulun avaamisesta sanottuun kouluun sekä määrärahan myöntämisestä tarkoitukseen. Esitys hyväksyttiin sellaisenaan.

 2) Pappisten alakansakoulun avaamista varten myönnettiin 15,000 mkn määräraha, johon sisältyy myös valtion avustus.

 3) Vaadituista korjauksista Joutsan kunnalliskodissa päätettiin ottaa selkoa mieskohtaisesti ja asia päätetään lopullisesti seuraavassa valtuuston kokouksessa, joka pidetään kunnalliskodissa.

 4) Mikkelin l. k. piirimielisairaala-toimikunnalle päätettiin ehdottaa, että Joutsan kunta saisi ottaa rakennettavaan mielisairaalaan osaa 2 tai 3 sairassijalla aikaisemmin sovittujen kuuden asemasta, koska kunnan asukasluku tulee vähenemään osan kunnan alueesta siirryttyä perustettavaan Pertunmaan kuntaan. 

Anomusta tekemään valittiin maanviljelijä T. Kokko.

 5) Valittiin kunnallisten vaalilautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet eri vaalipiirejä varten. Valittiin kihlakunnan lautamiesehdokkaat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi; 

Joutsan kylään mylläri Ferdinand Paasonen, työmies Josef Maunula ja taloll. Tuomas Laakso

Mieskonmäkeen Oskar Kukkonen, F. Hokkanen ja T. Pekkanen

Pärnämäkeen Jere Sievänen, Aulis Liukkonen ja Lauri Kuitunen

Tammilahteen Aug. Vilander, A. Lahtinen ja Hj. Lindfors

Ruorasmäkeen Onni Kiviaho, Otto Haikula ja Aksel Rossi.

 6) Luettiin Hartolan kunnanvaltuuston kirjelmä yhteisen kansakoulun rakentamisesta Hartolan Niemisten kylään. 

Esitys hylättiin koskei kansakoulu Joutsan kunnalle tällä kertaa ole tarpeenvaatima.

 7) Luettiin kiertokirje kunnalliskursseille edustajan lähettämisestä. 

Edustajaa ei lähetetä.

 8) Ruhalahden kansakoulun siirtämistä Ala-Hossolaan päätettiin puoltaa, koska vuokra siellä on halpa. Lähempi sopiminen asiassa jätettiin paikallisen johtokunnan huoleksi.

LOHKOMISIA

Ruusulan tilasta No 6

Järwenpää, om. Otto Willenpoika Järwenpää 

Mäkelä, om. August Hölttä

Säynätjärvi, om. Rickhard Lindberg 

Ruusula, om. Otto Laitinen

HUVEJA

Vapaus 3.7.1925

Yleisöä kerrottiin kerääntyneen juhliin "kaikilta suunnilta". Päiväohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja ulkosalla ja sään kerrottiin olleen kauniin. Iltaa vietettiin iltamien merkeissä ja yleisöä siellä oli "huoneiden täydeltä". Juhlaväen käytös oli "iloista ja siivoa".

Elokuullekin oli tiedossa rientoja. Nuorisoseuran johtokunta oli päättänyt kokouksessaan järjestää seuran kesäjuhlan elokuun 9.pvä. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Mäntyharjun välikäräjillä tuomittiin Joutsasta kotoisin oleva ja tuolloin Mäntyharjun asemalla asunut, autonkuljettaja Väinö Pöyry (velkakirjan) väärennöksestä 8 kk kuritushuonerangaistukseen 5.v koeajalla sekä menettämään kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kotimaa 31.7.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Haettiin kahta kiertokoulun opettajaa.

Kotimaa 14.7.1925

Seurakuntaan muuttaneita 

Kouvolan seurakunnallisissa uutisissa mainittiin suutari Kalle Vesterlundin muuttaneen Joutsaan.

Kuollut

  3.7. Mktp. Antti Liukkonen 61v 9kk 20pv - Pärnämäki 1

  8.7. Tal. Mikko Mäkelä 86v 9kk 21pv - Ruorasmäki 3

  8.7. Työm. Antti Salminen 72v 7kk 16pv - Joutsa

15.7. Vuokrp. Olavi Päiviö Järvinen 2v - Marjotaipale 3

19.7. Its. Lena Wilen 64v 11kk 27pv - Ruorasmäki 

21.7. Työm. Juho Lysti 70v 1kk 7pv - Mieskonmäki

22.7. Työm.p. Esa Taav.p. Rantanen 2kk 17pv - Joutsa 6

Muutama sana vielä 3.7. kuolleesta Antti Liukkosesta, joka  oli uskollinen tehtäwässään wiimeiseen asti.

A.L oli postipysäkin hoitaja ja postinkantajawanhus Joutsan Pärnämäellä. Hän oli suorittanut tehtäwänsä kunnolla ja rehellisesti toistakymmentä wuotta wanhuudestaan ja sairaaloisuudestaan huolimatta, kunnes tämän kuun 3 pvnä lähdettyään wiemään postia kotoaan Rieppolan pysäkiltä Pärnämäelle ja päästyään Pärnämäelle johtawaa tietä n.s. Kettuwuoren kohdalle oli häntä todennäköisesti ta-wannut halwaus niin ankarasti, että hän oli kaatunut maahan postilaukkunsa päälle. Siitä hänet joku siwukulkija oli kuolleena tawannut ja wei tiedon heti lähimpään torppaan, josta wäki lähti toimittamaan wainajaa kotiinsa. 

Wanhus oli kuolinpäivänä ollut iloisemmalla ja reippaammalla tuulella kuin lähiaikoina sitä ennen.

Vainaja oli perheellinen mies ja iältään yli 60-wuotias. Näin jäi perheenisän äkillisen kuoleman kaut a köyhä ja huonossa terweydentilassa olewa leskiwanhus wielä kotona olewan pikkutyttärensä kanssa entistäkin huonompaan asemaan.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli aiemmissa yleisönosastokirjoituksissaan arvostellut mm. kunnan köyhäinhoitoa. Asiaa käsiteltiin köyhäinhoitolautakunnan kokouksessa ja kirjoituksiin oli päätetty reagoida ja antaa vastine. Se julkaistiin Vapaus-lehdessä 6.7.1925.

Jeppe jatkoi keskustelua ainakin vielä 15.7.1925 ilmestyneessä numerossa.

LUE MYÖS
Joutsan kesäkuu 1925

Joutsan elokuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Joutsalaisten juhlanviettotapoja - HÄÄT

Häät olivat, ja ovat edelleenkin, monelle yksi elämän merkittävimmistä tapahtumista. 

Itä-Hämeessä julkaistiin 9.10.1929  artikkeli joutsalaisista juhlanviettotavoista, joka käsitteli sekä joulunviettoa että hääjuhlia. Toimittaja (I.V) oli haastatellut nimettömäksi jäänyttä joutsalaista mummoa, joka oli pyynnöstä kertonut miten Jousassa "juhlia ja pitoja vietettiin ennen aikaan". 

Tänään vuorossa hääjuhlat. Teksti on suora lainaus alkuperäisestä.

Kuva tekoälyn luoma

"Häitä vietettiin sen ajan tavan mukaan kolme päivää. 

Ne vietettiin tavallisesti morsiamen kodissa. 

Hääpäivän aamulla sulhanen valjasti parhaimman hevosen ja lähti häätaloon.  

Vihkiminen toimitettiin kotona, 

vihkiessä oli morsiamen vieressä tyttöjä ja sulhasen vieressä poikia, 

joita yhteisellä nimellä nimitettiin nuoriksi neitsyeiksi. 

Kun vihkiminen oli toimitettu alkoi juhlapäivällinen, 

ruoka oli häissäkin yksinkertaista, juomina käytettiin rommia, konjakkia ja viinaa. 

Päivällisen jälkeen alkoi tanssi, jota kesti kaiken yötä. 

Pöytään oli tuotu kaksi lautasta toinen toiseen ja toinen toiseen päähän pöytää, 

siihen saivat häävieraat lahjoittamansa rahat laittaa, 

tätä lahjaa nimitettiin huomenlahjaksi. 

Häät jatkuivat seuraavana päivänä syömisellä, juomisella ja tanssilla.

Morsiamen kotoa siirryttiin sulhasen kotiin, jossa häiden vietto jatkui. 

Matkalla sulhasen taloon kulkivat soitajat mukana soittaen marssia, 

jota nimitettin "pyörnäporin" marssiksi. 

Häät jatkuvat tanssilla, siihen aikaan soitettiin enimmäkseen polskaa, 

jota mentiin siten, että parit pitivät toisiaan käsistä kiinni ja pyörivät. 

Jousalaisten sellaisia soittajia oli kaksi, 

toista sanottiin sokeaksi- Jussiksi ja toista Pikiläiseksi. 

Olen kuullut kerrottavan, kun nämä kaksi soittajaa 

olivat eräissä häissä ennenvanhaan, riitaantuivat virkaveljet keskenään ja 

sokea-Jussi lupasi lyödä Pikiläistä kepillään, niin hänelle kävikin itselleen hullusti.

Kun Pikiläinen sai tietää Jussin uhkauksen, keksi hän keinon itseään puolustaa.

Hän oli huomannut jossain talon ruokavarastossa tuohisen, 

joka täynänsä oli puolukkahilloa ja siihen sekoitettu ruisjauhoja. 

Otti Pikiläinen sen ja painoi "Jussi-paran" päähän. 

Siitäkös vasta ilo syntyi, koko häähuone oli naurua täynnä, 

Jussin pää oli kuin hillopurkki. 

Tästä huomaamme, että osasi ne sen ajan ihmiset keksiä jotain lystiäkin."

Joulunvietosta pääset lukemaan TÄSTÄ

Lähde:
Itä-Häme, 09.10.1929, nro 43
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Päästötodistuksen Sysmän yhteiskoulusta saivat mm. joutsalaiset Kerttu Salomaa ja Siiri Vesanen. 

Liikemiehet Kalle Salminen ja Mikko Ikonen olivat

anoneet lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen - Kalle linjalle Joutsa-Pertunmaa-Mäntyharju-Joutsa ja  Mikko linjalle Joutsan kirkonkylä-Tammilahden asemalaituri.

Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliokunta järjesti alueellisen maanviljelysseuran välityksellä apulannoituskokeita - Joutsassa tämä tapahtui Tuomas Laakson tilalla Vähä-Joutsassa. 

Kihlauksensa olivat julkaisseet neiti Kerttu Liukkonen Joutsasta ja herra Lauri Kuitunen Hirvensalmelta. 

 

Länsi-Savo 26.6.1925

Näin tekivät myös Lempi Kinkkula ja Kalle Nieminen.

 

Länsi-Savo 17.6.1925

Olipa vielä Väinö Sundströmkin rengastanut iittiläisen mielitietyn

 

Etelä-Suomen Sanomat 23.6.1925

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.1925

1) Valittiin verovalituksiin vastausta antamaan maaherran virastolle valtuuston puheenjohtaja J. Niinikoski.

2) Kunnan kirjastoille yhteisesti myönnettiin ylimääräisenä avustuksena kirjojen ostoon 3,100 mk., joka määrä edellyttää saamaan valtionapua. Kirjastonhoitajan palkkaukseen täksi vuodeksi myönnettiin 600 mk. Viime kokouksessa tehty päätös kirjaston suhteen peruutettiin samalla.

3) Kovalahden kansakoulun vuokra-asia jätettiin paikallisen johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja velvoitettiin se antamaan siitä valtuustolle tarkemman selostuksen.

4) Majataloista ja kyytilaitoksesta vv. 1926-29 päätettiin puoltaa alimpia tarjouksia.

*Lieneekö Joutsassa ollut Kovalahden kansakoulua...? Voisiko olla kyse Ruhalahden kansakoulusta. 

TYÖELÄMÄSTÄ

Pitkiä työpäiviä teetetty uittotöissä Joutsassa

Kuuluisan Kymi-yhtiön uittotöissä Joutsassa Kälkänjoella ja Siikawedellä ei näytä 8 tunnin työajasta tiedettämän mitään. Työpäivä on tänä keväänä, kuten ennenkin, ollut 10-tuntinen ja lisäksi on teetetty runsaasti ylityötä, maksamatta siitä säädettyä korotusta. Jos jotkut työläiset owat uskaltaneet waatia korotusta, on heille ilmoitettu, että joka ei halua tyytyä maksettuun 3 mkn tuntipalkkaan, saa lopputilin, 

mikä uhkaus on myös toteutettu. 

Monet työläiset owat walitettavasti niin arkoja, että owat tyytyneet maksettuun alhaiseen palkkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistys sai hakemansa arpajaisluvan 5000:lle yhden markan arvoiselle arvalle.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Onnellinen auto-onnettomuus

Sunnuntaina aamupäivällä, kun kauppias Paalanen Joutsan Ruorasmäeltä saapui autollaan Joutsan kirkolle ja väistäesään vastaantulevaa hevosta, luisui auton takaosa noin 1 metrin korkuista rinnettä alas kaatuen vaunu aivan kumoon. Vaunun takaistuimella istuvat lensivät tällöin jonkun matkan päähän. Auton ohjaaja Paalanen ja hänen rinnallaan istunut eräs vanha rouvashenkilö jäivät auton alle, josta heidät pelasti ohikulkijat. Auton alle jääneet saivat vain lievähköjä vammoja. Toiset pääsivät pelkällä säikähdyksellä. Auto sen sijaan särkyi jonkun verran.

Poliisia pakoon

Joutsasta kotoisin olevan Tuure Sihvosen Kotkan reissu oli ylittänyt uutiskynnyksen - hän oli päätynyt kaveriporukan kanssa pelaamaan korttia Norskan kalliolle. Taustoja ei selvitetty, mutta kun poliisit tulivat saarelle tarkastusmatkalle, oli Tuure tämän havaitessaan päättänyt pötkiä pakoon. Hänen hyppynsä metrin korkuiselta kallionkielekkeeltä oli tuhoon tuomittu - jalan kerrottiin menneen poikki reidestä ja Tuuren päätyneen sairaalahoitoon.

Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.

Kymin käräjillä tuomittiin mm. Joutsasta kotoisin oleva Juho Vilho Nieminen väkijuomien kuljetuksesta 900 mk:n sakkoon.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Lukukauden päätyttyä käynnistettiin opettajien rekryjä. Opettajia haettiin mm. Pappisiin, Pärnämäkeen, Marjotapaleelle ja Ruhalahteen.

Alakansakoulu 10.6.1925

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkkoneuvoston kokouksessa oli päätetty korottaa kirkon ja irtaimiston palovakuutuksen summa 300 000 mk:aan.

Päätettiin kiertokoulun opettajien palkoista, uusien kierokoulupiirien perustamisesta sekä toisten lopettamisesta. 

Päätettiin julistaa uusien koulupiirien opettajien virat haettaviksi.

Kuollut

Kirkkoherra Oskar Wilhelm Oksanen kuoli kotonaan Vetelin pappilassa. Oksanen oli toiminut uransa varhaisina vuosina pappina mm. Joutsassa ja Luhangassa.

Itse seurakunnasta:

  5.6. Its. Manu Mäkinen 81v 8kk 13pv - Pärnämäki 1

10.6. Mktp vo Malvina Suonlaita 51v 11kk 27pv - Joutsa 4

17.6. Tal. Juho Mäkelä 74v 10kk 20pv - Tammilahti 7

17.6. *Mylläri Akseli Paasonen 61v 1kk 15pv - Joutsa 4

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kesäkirje Joutsasta Jepen kirjoittamana

Joutsan Pappisten kotiopintolaisia ryhmäkuvassa

Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja 

LUE MYÖS

Joutsan toukokuu 1925

Joutsan heinäkuu 1925

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.