TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Vappumarkkinat oli koonnut porukkaa yksiin. Muiden jaloittelevien lisäksi juopuneita kerrottiin olleen runsaasti liikkeellä - kylillä hoipertelevia oli korjattu talteen kaikkiaan 16.

Neiti Ester Kärkkäistä oli purrut koira jalkaan Joutsan Työväenyhdistyksen iltamissa - koiran omistaja oli tuntematon.

Toivo Hämäläinen oli ostanut Uutelan talon A. Björniseltä 85.000 markalla.

Tyyne Maria Hautala oli saanut päästötodistuksen Kuuromykkäin koulusta.
Kuopion tietopuolinen meijerikoulu päätti myös lukuvuotensa, josta Sanni Temisevä sai päästötodistuksen ja hänen tulevaksi toimipaikaksi ilmoitettiin Kangasniemen osuusmeijeri. 

HS 19.5.1926

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA

Mikkelin s.kuntapiiri järjesti ampumakilpailut, jotka olivat siihen asti piirin järjestämistä suurimmat. Kilpailijoita oli n. 250. 

Lauantain säätilan kerrottiin olleen tuulinen ja sateinen, joka oli johtanut siihen, että kouluammunta osittain epäonnistui.

Tuloslistoilla joutsalaisista näytti pyörineen J. Junttimäki, J. Levison ja Otto Kervinen.

Junttimäki voitti kouluammunnan ja Levison nappasi pistooliammuntamestaruuden. Muut sijoitukset voi käydä katsomassa tekstin linkistä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnan tilit v. 1924 oli vihdoin saatu tarkastetuksi.

Rokotusten ajankohta oli jälleen käsillä

Länsi-Savo 29.5.1926

Valtioneuvosto oli hylännyt Joutsan ja Kangasniemen kuntien anomuksen sillan rakentamisesta Kortejokeen.

Joutsan kantakirjasto oli saanut valtionavustusta kirjallisuuden ostoon 1390 mk, palkkoihin 600 mk ja 300 mk:n ylimääräisen avustuksen.

TILASTOJA

Mikkelin läänissä oli vuonna 1925 syntynyt 1210 uutta pientilaa. 

MYYDÄÄN 

V. Siren ilmoitti lehdessä olevansa Joutsan torilla 2.6.1926 klo 8-11 myymässä kuukauden ikäisiä sianporsaita.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 11.5.1926

 

Länsi-Savo 27.5.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lehdissä kerrottiin, että huhtikuun 29.pv kuollut Jalmari Tapper oli joutunut heikkojen jäiden uhriksi.  Jalmari oli lähtenyt jäätä pitkin Pappisista jäätä pitkin Joutsan kirkolle ja saavuttuaan ns. Hietasalmeen, hän joutui sulaan. Avunhuudot kuuluivat läheiseen Kaitueen taloon, mutta ennenkuin sieltä ehdittiin apuun, oli Tapper ennättänyt painua pohjaan. Hän oli noin 36-vuotias ja perheetön.

"Kiivas nainen oli joutsatar, joka Wapaus-lehden kertoman mukaan wapunpäiwänä Joutsan Tammilahden kylässä repi mieheltään toisen korvan irti. Lehti ei kerro oliko pirtulla vaikutusta tähän riitaan wai saiko wesi aikaan niin repäsewän teon."

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

 

Maaseudun Tulevaisuus 29.5.1926

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkonkokous 2.5.1926

Kirkonisännöitsijäksi valittiin lautamies Toivo Kokko, jonka kirkkovaltuusto oli asetttanut ensimäiselle ehdokassijalle. Toisina ehdokkaina olivat Antti Paavola ja Martti Mäkelä. Uusi kirkonisännöitsijä ottaa toimen vastaan heti.

Kuollut

05.05. Its. Serafia Mäkinen - 77v 1kk 3pv - Pärnämäki 2

07.05. Tal.vo. Ida Maria Murtonen - 60v 5kk 27pv - Uimaniemi 6

10.05. Palstatil. Robert Nieminen - 53v 11kk 20pv - Kirkkola 4

11.05. Palstatil.tr. Vuokko Liukkonen - 16pv - Laitjärvi 2

            Mktp. Otto Malinin kuolleena syntynyt poika - Mieskonmäki 3

13.05.  Työmies Antti Nurmisen kuolleena syntynyt tyttö - Mieskonmäki 1

25.05. Talontr. poika Vilho Veikko Tanttu - 1kk 19pv - Laitjärvi 2

30.05. Työmies Juho Willman - 71v 1kk 26pv - Joutsa 2

12.5. kuoli Helsingissä kulkulaitosministeriön ent. esittelijäneuvos, lakitieteen kandidaatti *Rikhard Oskar Lindberg, joka oli syntynyt Hirvensalmella 10.5.1859. Hänet haudattiin 21.5.1926 Joutsaan.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

TÄYSIHOITOA 

Kesän kynnyksellä

Aamulehti 13.5.1926

Uusi Suomi 1.5.1926

Honkaharjuun haettiin sesonkia silmällä pitäen, kesäkuun alkupuolella alkavaan työsuhteeseen, "hienompaan ruuanlaittoon kykenevää" emännöitsijää.

 

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

KUN SYSMÄ NOUSI TAIVAISIIN – Suomen ensimmäiset ilmahäät 1928

Sysmäläiset olivat olleet monen vitsin ja kaskun kohteena kuten monien muidenkin kylien ja pitäjien asukkaat. Syyskuussa 1928 sysmäläiset saivat kuitenkin ainutlaatuisen syyn nostaa rintansa rottingille ja katsoa muita pitäjiä alaviistoon – tarkalleen ottaen 1200 metrin korkeudesta 😀

​Sysmässä koettiin tuolloin jotain ennennäkemätöntä - silloinen faktori V. V. Mäkelä ja nti Hilda Laven vihittiin nimittäin avioliittoon Aero-yhtiön lentokoneessa. Kyseessä olivat tiettävästi Suomen ensimmäiset ilmahäät. Koko Suomi voi liidellä tässä kohdin Sysmän siivellä, sillä olimme tässä suhteessa kerrankin länsinaapuria edellä: Ruotsissa vastaava tempaus koettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1938.

​Vihkimisen suoritti Sysmän 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino, joka nousi pelottomasti koneen kyytiin. Pakinoitsija Saku tallensi tämän historiallisen hetken ja sysmäläisten itsetunnon kohotuksen Länsi-Savo -lehteen (29.09.1928) ja Mooses julkaisi oman, värikkään kuvaelmansa Liitto-lehdessä samalla päivämäärällä.

  

Faktori V. V. Mäkelä, morsian Hilda Laven jakirkkoherra J. E. Heino
valmistautuvat nousemaan Aero Oy:n koneeseen häälennolle.
Lähde: Pertti Mäkelän albumi (julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä).

​Tässä Sakun kertomana, miten sysmäläisistä tuli kertaheitolla ”ihmeitten paikkakuntalaisia”:

"Mistä johtuneekin, niin aina herättää enemmän tai vähemmän hauskuttaa kun tapaa jonkun sysmäläisen. Kun kysymykseen, 'mistä kaukaa vieras on kotoisin', saadaan vastaus, että 'Sysmästä', niin ainakin leikin ymmärtävät savolaiset silloin painavat kämmenpohjansa suuta vasten, muljauttavat silmiään, nauraa tirskuvat ja sanovat, että 'vai Sysimästä' ja taas nauraa tirskuvat. 

Nyt ovat kuitenkin sysmäläiset suorittaneet sellaisen ennenkuulumattoman ihmetyön, että siitä on leikki poissa ja jokainen sysmäläinen saattaa, päätään nostaen, ylpeillen sanoa olevansa kotoisin Sysmästä, tuosta ihmeitten paikka-kunnalta. 

Viime sunnuntai oli se sysmäläisten suuri päivä! Silloin siellä vieraili Aero yhtiön lentokone ja antoi sysmäläisille tilaisuuden katsella armasta synnyinseutuaan pilvien tasolta. Niinkuin kaikkialla maailmassa, niin Sysmässäkin noudatetaan rakkauden suurta kutsumusta, takerrutaan toisiinsa kiinni näkymättömillä siteillä ja sittemmin näkyväisillä kultakahleilla kietoudutaan yhteen ainaiseksi elinajaksi. 

Sysmässä eli onnellista aikaa kihlautunut pari, nimittäin faktori V. V. Mäkelä ja hänen herttainen morsiamensa nti Hilda Laven 

Molemmat halusivat vihittää itsensä kristilliseen avioliittoon. Tietenkin tämä tilaisuus on jokaisen ihmisen elämässä juhlallinen ja mieleenjäävä hetki. Mieliä ylentävä ja tässä tapauksessa myöskin heidät itsensä; ylentävä hetki olikin. He halusivat liittyä toisiinsa ainaisesti irti tämän syntisen maan tomuista ja nyt siihen avartui oiva tilaisuus. 

Lentokone oli parhaillaan huvilentoja tekemässä. 

Koneeseen nousivat edellämainittu morsiuspari ja Sysmän seurakunnan 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino sekä todistajat. Kone pyrähti ilmaan ja kohosi taivasta kohden aina 1,200 metrin korkeuteen, jonne eivät enää maan tomut tuntuneet. 

Kirkkoherra alkoi juhlallisen toimituksensa asianmukaisine tiedusteluineen ja saatuaan myöntävät vastaukset molemmilta vihittäviltä, suoritti toimituksen loppuun. 

Niin tuli V. V Mäkelästä ja Hilda Lavenista laillisesti aviopuolisot korkeudessa, lähellä taivaankantta.

Todistajana toiminut lentokoneen ohjaaja kiidätti onnellista pariskuntaa kauniissa kaarroksissa alemmaksi maata kohti, liiteli Sysmän seudun yllä ja kirkkoherran kiireiden vuoksi laskeutui alas maan, tai oikeammin järven päälle. Siihen päättyi häälento.

Aviopari poistui lentokoneesta, samoin kirkkoherrakin, jonka viimeisiksi sanoiksi, hyvästellessään ilmoissavihittyä avioparia, otaksumme: 'minkä minä olen yhdistänyt taivaissa, se olkoon yhdistetty myöskin maan päällä'.

Onko missään muualla armaassa isänmaassamme vietetty näin juhlallisia häitä. 

Ei, totisesti. 

Siksipä emme enää saa sysmäläisille hymyillä sen vuoksi, että 'he ovat Sysmästä', vaan kotipaikan kuultuamme tunnemme jokainen kunnioitusta sysmäläisiä kohtaan ja kohotamme heille kunnioittavasti hattuamme.

Saku.

Mooses käsitteli tätä "poikkeuksellista naimista" myös pilke silmäkulmassa. Sakun tarinasta lainatakseni - tekee mieli laittaa käsi suun eteen ja tirskua 😆

"Sysmästä ei sitten Ritavuoren murhaajan Tandefeltin esiintymisen jälkeen ole kuulunut mitään ihmeellisempää. On näyttänyt siltä kuin olisi Sysmän pitäjä vaipunut jo toisten kuntien tasalle, samanlaiseen arkiseen harmauteen, missä nämä ovat vaeltaneet hamasta olemassaolonsa alkuhetkistä. Mutta nyt on sysmäläinen faktori näyttänyt, että tuollaiset luulot ovat harhaanjohtavia. 

Äskettäin oli Sysmässä lentokone kiikuttamassa pitäjäläisiä yläilmoissa. Ja juuri samana päivänä tunsivat faktori Väinö Valter Mäkelä ja kirjakauppias, neiti Hilda Laven, että heidän hetkensä oli täyttynyt, jolloinka he voivat astua Kristilliseen aviosäätyyn. Niinpä ottivat he Sysmän 75-vuotiaan kirkkoherran J.G. Heinon mukaansa ja nousivat lentokoneella kohti avaruutta.

Kun kone oli hyrrännyt kotvan, ja mittari osoitti sen olevan 1200 metrin korkeudessa, sanoi ylkämies: riittää jo. Sysmäläisten harmaapäinen sielujen kaitsija otti kirjojen kirjan käteensä, juhlallisen miimin kasvoilleen ja kysyi: Tahdotko sinä  Väinö Valter Mäkelä ottaa aviovaimoksesi tämän Hilda Lavénin. Saatuaan tähän myönteisen vastauksen, johon oli sekoittunut hiukan jännitystä, pelkoa ja korkeapainetta, osoitti kirkkoherra sanat toisin päin käännettynä neito Hilda Lavénille. Kainosti, hiukan värisevällä äänellä antoi hänkin hyväksymisensä naimahommaan. Papin sanottua vielä päälle aamenensa, oli Suomen ensimmäinen ilmassaleivottu aviopari valmis. Todistajia, enempää, kuin muitakaan avustajia ei seremoniansa ollut saapuvilla. Ainoastaan sinertyvä taivas, ilmakehän kuulakka atmosferi ja lentokoneen pärskytys olivat tämän historiallisen vihkimisen todistajina.

Lentokone lipui sitten alas, tuoden sysmäläisten sielunpaimenen ja käsikynkässä istuvan äskennainneen parin vakavalle maankamaralle. 

Kaikki oli sujunut hyvin. Lentokone oli vihkipallinakin osoittanut aika käytän-nölliseksi kapineeksi.

Me emme kuitenkaan mene vakuuttamaan oliko morsiusparin alimainen vaatekerta tämän vihkimäreisun jälkeen täysin normaalissa kunnossa, vaikka sehän nyt on hyvin toisarvoinen asia.

Mooses.

J. K. Lähetämme Sinulle »taktiikan mestari» Väinö Valtteri vilpittömät onnittelut ratkaisevan ja erikoislaatuisen harppauksesi johdosta. Tällä »loikkauksellasi» olet Sinä edelleen osoittanut olevasi ent. liikanimesi arvoinen.

S a m a.

Mooses viittasi Väinön entiseen liikanimeen - mahtaa joku tietää, mikä se oli?

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Lähteet:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

 Länsi-Savo, 29.09.1928, nro 116, s. 3

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1022752?page=3

 Liitto, 29.09.1928, nro 226, s. 4

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1565449?page=4

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Apteekkari Esko Jankko

Korkeakosken apteekin omistaja, apteekkari Esko Johannes Jankko täytti 50 vuotta toukokuun 29. päivänä 1938. Jankko on syntynyt Uukuniemellä 1888 ja kuoli Juupajoella 20.9.1965.

Hän kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista yhteiskoulua ja pääsi vuonna 1906 farmasianoppilaaksi Reposaaren apteekkiin. Farmasianopiskelijatutkinnon hän suoritti vuonna 1910 ja proviisoritutkinnon 1923. 

Esko Jankko vihittiin avioliittoon neiti Vivi Lindströmin kanssa Mäntsälässä Tapanin-päivänä 1918. 

Käytyään Vöyrin sotakoulun Jankko osallistui maamme vapaussotaan komppanian-päällikkönä Karjalan rintamalla. Ajan Suunta tiesi kirjoittaa, että hän oli haavoittunut Raudussa.

Jankko toimi aluksi eri apteekeissa, mm. Torniossa, Käkisalmessa ja Helsingissä sekä Luhangan haara-apteekin hoitajana vuoteen 1932, jolloin hän sai Korkeakosken apteekin apteekkioikeudet.

Luhangan apteekki oli vielä Jankon aikana Joutsan apteekin alainen haara-apteekki, aina vuoteen 1938. Jo itse haara-apteekin hoitaminen oli vastuullista työtä ja pääseminen itsenäiseksi apteekkariksi oli proviisorille selvä nousu uralla - nähdäkseni myös se, mitä tavoiteltiinkin. 

Korkeakosken apteekki sijaitsi Juupajolla ja se oli perustettu 1927. 1883 liikenteelle avattu ns. Pohjanmaan rata oli nostanut Korkeakosken kunnan keskustaajamaksi. Edward Wallenius oli perustanut kylään nahkatehtaan 1894 ja Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan 1898. 

Apteekki piti fyysisesti sijaa Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n talossa, noin kilometrin päässä rautatieasemalta tehtaalle johtavan maantien varrella.

Eskon päätyessä Korkeakoskelle, oli kenkätehdas siirtynyt jo Emil Aaltosen omistukseen. Juupajoelle oli saatu kätilö-rokottaja vuonna 1913 ja kunnanlääkäri 1918.  Voisi kuitenkin kuvitella, että apteekkarin rooli tällaisessa yhteisössä olisi ollut keskeinen.

50-vuotispäivänään "joutui" juhlittava monien onnentoivotusten kohteeksi.
Jankon kotona järjestettiin "iltajuhla", jonne oli saapunut niin ystäviä kuin naapureitakin. Päivänsankaria muistettiin monin lahjoin, kukkasin ja lukuisin sähkösanomin.

Kuvassa 50- vuotias Esko Jankko.

Tänä päivänä Korkeakosken apteekki toimii Oriveden apteekin sivuapteekkina.

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Tiedot kerätty/lähteet:

Suomen apteekkihakemisto = Finlands apoteksregister / toim. Yrjö Ahonen

Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti, 01.05.1938, nro 5, s. 41

Oriveden Sanomat, 02.06.1938, nro 22, s. 2

Semina : Suomen farmaseuttiliiton äänenkannattaja, 01.12.1918, nro 12, s. 24

Ajan Suunta, 30.05.1938, nro 143, s. 2

Wikipedia

Walleniuksen Wapriikki