![]() |
Suomen Kuvalehti 10.9.1932 |
Nopealla silmäyksellä Jannella oli ainakin viisi vanhempaa sisarusta (Antti, Wilhelm, August, Malakias ja Johannes vanhempi, joka kuoli saman vuoden helmikuussa kuin Janne syntyi) ja viisi nuorempaa sisarusta (Otto, Emanuel, Ida, Kalle/Kaarle, Tyyne Fredrika). Perhe muutti Hartolasta Joutsaan 1897.
Muuttokirjan Janne otti Kymiin marraskuussa 1913.
Janne vietti suurimman osan elämästään Kotkassa, pysyen poikamiehenä alusta loppuun. Kotitilalleen Joutsaan hän palasi kauppiaan toimesta vasta, kun liikkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi sairauden myötä. Siihen asti hän pyöritti vihannes- ja hedelmäkauppaa Kotkan kauppahallissa, aina vuodesta 1922 lähtien.
Hallipaikka vaihteli, puhelimeen hän vastasi numerosta 63. Lehtitietojen mukaan hän hoiti kauppaansa menestyksekkäästi:
"Rehellisellä toiminnalla ja hyvällä kohtelulla on hän saavuttanut
täällä Kotkassa itselleen laajan ostajapiirin,
joka tyytyväisenä tekee ostoksiaan hänen kaupastaan."
Ennen kauppiaan uraansa Janne oli toiminut Suomen Pankin Kotkan konttorin vahtimestarina (talonmiehenä) aikavälillä 1918-1922 ja sitä ennen puutarhurina. Vuoden 1919 Kotkan osoitekalenterin mukaan hän asui tuolloin osoitteesta Aleksanderinkatu 19.
Mikä Jannen sitten vei Kotkaan?
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja.
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja.
Tämä lienee lisännyt entuudestaan innostusta puutarha-alaa kohtaan - hän lähti Kotkaan, Turvalan "suuren puutarhan oppilaaksi". Kotkassa Janne kuului mm. Kotkan Puutarhaseuraan sen perustamisesta saakka ja oli seuran "innokkaimpia ja toimeliaimpia jäseniä".
Jannen viettäessä 50-vuotispäiväänsä, suuri osa hänen uskollisista asiakkaistaan kävi onnittelemassa päivänsankaria hänen kotonaan. Hän sai suuren määrän onnittelusähkeitä ja useita kymmeniä kukkalaitteita. Juhlapäivän kunniaksi kauppias tarjosi kahvit puhelinkeskuksen henkilökunnalle ja lapsille jaettiin appelsiineja ja omenoita.
Illalla väki oli kutsuttu yksinkertaiseen tanssitilaisuuteen hotelli Suomeen.
Myös Suomen Yleisradio muisti 50-vuotiasta "setää" ja kuulutti, että "setä Hölttä" Kotkassa täyttää 50 vuotta".
Janne siis vaikutti olevan yksi kaupungin suosituimmista henkilöistä!
![]() |
Kymenlaakson Sanomat 15.9.1932 |
Janne Höltän elontaival päättyi Joutsan Tierassa 7.3.1937 ja hänet siunattiin haudan lepoon 21.3.1937 Joutsan uudella hautausmaalla.
Hautajaispäivän aamuna kokoonnuttiin jo varhain Jannen kotiin Tieraan, josta surusaatto lähti matkaan. Hautauksen jälkeen palattiin vielä surutaloon muistelemaan vainajaa.
Jannen kuolintieto löytyy Kotkan kirkonkirjoista nimellä Juho Hölttä, kuolinsyyksi kirjattu "sydäntauti".
Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Lisäksi Hartolan, Joutsan ja Kotkan seurakuntien kirkonkirjat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti