LYHYITÄ PÄTKIÄ - Riuttalan Akselin viimeinen tanssi

Elettiin ns. joulun välipäiviä. 27.12.1931 Riuttalan Akseli lähti "rimpsalle" Korpilahden Rutalahdelle ja osallistui kavereineen ns. nurkkatansseihin.

Otsikoihin päätyneitä tanssiaisia oli vietetty Kaitamäen talossa lomalla olleen sotilaan läksiäisiksi. 

Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma 

  

Ajan- ja tavanmukaisesti väkeä oli kokoontunut paikalle pitkin lähiseutuja ja väkeviäkin oli nautittu. Tanssien on kerrottu päättyneen yöllä yhden aikoihin ja tuolloin kuului kuusikosta laukaus. Se osui leivonmäkisen Riuttalan Akselin eli Akseli Poutiaisen rintaan. 

Akselin kerrottiin sinnitelleen kymmenisen minuuttia ennen kuin vaipui kuolon uneen. 

Hän oli kuollessaan vaille 28 vuotias, perheetön ja kotoisin Leivonmäeltä.

Poliisi pidätti tapahtuman johdosta lohkotilallisen pojan, Heimo Järvisen, Rutalahdelta. Hän oli vasta 17-vuotias nuorukainen ja myönsi syyllisyytensä. 

Tapahtumien kulusta Heimo Järvinen oli kertonut, että tappeluun otti osaa isompi joukko miehiä Leivonmäeltä ja Korpilahdelta ja aseina oli käytetty taskuaseita, seipäitä ja halkoja. Järvinen ampui pienellä taskuaseella Voutilaisen selkään noin 10 metrin päästä. 

Ammutulla Akseli Voutilaisellakin oli ase, jolla hän ampui muutamia laukauksia. Nujakka oli arvellusti enemmän kyläkuntien kuin yksittäisten henkilöiden välinen.

Työmies Järvistä syytettiin Korpilahden välikäräjillä taposta 7.1.1932. Juttu lykkääntyi talvikäräjien toiseen istuntopäivään ja syytetty laskettiin vapaaksi. 

Talvikäräjätkään ei tuonut vielä tuomiota vaan Heimo lienee tuomittu lopulta kesäkuun välikäräjillä taposta kolmeksi vuodeksi ja viideksi päiväksi kuritushuoneeseen ja olemaan tämän jälkeen kolme vuotta ilman kansalaisluottamusta.

Surmansa saanut Akseli oli todellisuudessa sukunimeltään Poutiainen (lehtitietoihin oli  kirjattu Voutilainen). Akseli oli syntynyt 20.3.1904 Leivonmäen  Kurkijärven Riuttalassa. Kuolleiden luettelossa tiedot täsmäävät ja kuolinsyyksi on kirjattu "murhattiin".

Akselin vanhemmat olivat Niklas Augustinpoika Poutiainen ja Riikka (Erika) Israelintytär. Nopealla silmäyksellä sisaruksia olisi ollut kaikkiaan kahdeksan, joista kolme kuolivat pienenä.

Myönnettävä on, että en oikein tiennyt ennen tämän tarinan koostamista, minkälaiset kekkerit ne nurkkatanssit oikein olivat. Nyt tiedän - ja jos omin sanoin jos määrittelen, niin vastaisivat lähinnä ehkä kotibileitä (pidetäänköhän sellaisia vielä 🤔)?

Ote Wikipediasta: 

"Nurkkatanssit tarkoittavat erityisten tanssipaikkojen ulkopuolella yksityisasunnoissa (tällaisen toiminnan sallivien "nurkissa"), ladoissa tai luonnossa järjestettyjä tanssitilaisuuksia, joilla ei ollut viranomaisten lupaa ja joita koskeva tieto ei siksi ollut julkista. Nurkkatansseja säestettiin perinteisesti yleisillä, mukana kuljetettavilla soittimilla, kuten viululla, haitarilla tai mandoliinilla. 1930-luvulta lähtien soittimia täydensi tai korvasi matkagramofoni."

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Lähteitä mm.

Työn Voima, 28.12.1931, nro 299, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934266?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 30.12.1931, nro 301, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934257?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 08.01.1932, nro 5, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934488?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kansan Lehti, 14.06.1932, nro 135, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1809536?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset ain

Leivonmäki kuolleet 1914-1944 (AP_KON I F:4) Sivu 90 1931 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46422&pnum=49 

Leivonmäki rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:7) Sivu 225 Leivonmäki No 3, Kurkijärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46417&pnum=229 / 

Leivonmäki rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:6) Sivu 209 Leivonmäki 3, Kurkjärvi Riuttala, its. ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26928&pnum=210 / Viitattu 

Luhanka rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:13) Sivu 167 Säteri No 4, Lempää, Lehtivehmaa mtorp ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27021&pnum=169 /

HÄITÄ PIDELLY - Antti Järvisiä etsimässä

 Robin oli ennen uuden kipaleensa "Häitä pidelly" julkaisua haeskellut Antti Järvisiä.

 Packalen kertoi yrittäneensä etsiä netin syövereistä 

kaikki mahdolliset Antti Järviset ennen biisin julkaisua. 

Hämmästyksekseen Antteja ei löytynytkään kovin paljoa.

– Kysyin somessa, että missä olette kaikki Antti Järviset? 

Kertokaa, jos olette jossakin.

Linkki haastatteluun TASSÄ

Ajattelin minäkin kantaa korteni kekoon ja haeskella Antti Järvisiä - omalla tyylillä. 

Ja onhan Järvinen omaan sukuunikin liittyvä nimi hyvin vahvasti. 

Ensin ajattelin, että 10 on hyvä määrä, mutta 15 eri Anttia kuitenkin tuli.

1. Antti Järvinen oli puutarhuri Otavasta. Ollut Otavan koulutilalla ja maatalouskoululla opettajana. Puutarheteknikon koulutuksen saanut Antti toimi ennen Otavaan tuloaan Santamäen kartanon puutarhurina. Ollut mukana myös osuusliiketoiminnassa.

Länsi-Savo, 14.09.1935

2. oli oriveteläinen kauppias - piti sekatavarakauppaa, jonka vuoksi oli päätynyt 1936 protestilistalle. 

3. oli maakauppias, joka ajautui konkurssiin Ruovedellä 1893 - tämä Antti oli kaiketi toiminut Visuvedellä kauppiaana vuodet 1882-1892. Visuveden kylän kerrottiin olleen Ruoveden pitäjän huomattavampia liikepaikkoja. 

Antilla oli rouva Järvisenä Ida ja he menettivät pienen poikansa 1884 punatautiin reilun vuoden vanhana.

4. Antti oli etelä-pohjalainen nuorisoseuramies, Kauhavan ja Laihian nuorisoseuratoimen pitkäaikainen tukipylväs. Tämä Antti vietti viisikymppisiään 15.11.1914.  

Pyrkijä : nuorison rientojen
kannattaja, 13.11.1914

5. vaikutti Laihialla ja ammatiltaan meijeristi.

6. näyttäisi olleen taipuvainen tissutteluun ja erilaisiin ilkivallantekoihin.

Kempeleessä oli nujakoitu lokakuussa 1913  - yksi osapuolista oli nimeltään Antti Järvinen, työmieheksi tituleerattu. Tuomio tuli, tuomiota lievennettiin - ja lieneekö itsekin saanut köniinsä alkuperäisessä tapahtumaketjussa, joka johti käräjille.

7. oli Iittalassa - hän vaikutti työväenyhdistyksessä, kuuluen sen johtokuntaan.

8. Antti täytti jouluaattona 1925 Helsingissä 70 vuotta - hän oli entinen peltiseppämestari. 

Suomen Kuvalehti, 19.12.1925

9. oli Mäntsälässä itsellismiehenä, joka myi vapaaehtoisella huutokaupalla huushollinsa Mäntsälän Levantoolla.

10. koki kovan kohtalon - Hovinsaaren sahalla Kotkassa jäi työmies Antti Järvinen tukkikasan alle kuolettavin seurauksin. Tämänkin Antin rouva oli Ida.

"..useita miehiä oli laukaisemassa tukkikasaa. 

Tällöin putosi kasan päältä yksi tukki satuttaen Järvistä. 

Heti tämän jälkeen alkoi kasasta vieriä useampia tukkeja alas 

ja niiden mukana suistui Järvinen mereen. 

Hän jaksoi pysytellä veden pinnalla tukin varassa niin kauan

kuin toverinsa hänet veneen kanssa pelastivat. 

Pudotessaan sai Järvinen kuitenkin niin pahan tärähdyksen, 

että kuoli sairaalaan vietäessä. 

Järvinen oli 52 vuotias perheellinen mies."

Eteenpäin, 08.02.1929, nro 17

11. Ruorasmäen nuorisoseuran esimies oli, kukapa muu kuin Antti Järvinen. 

12. oli ja eli Hartolassa - palstatilallinen Antti Järvinen, joka kuoli pitkällisen sairauden murtamana kotonaan Hartolan Ruskealan Toivolassa 11.6.1935. Tältä Antilta jäi jälkeen poika, joka kantoi myös legendaarista Antti Järvinen- nimeä. Ida näyttää olleen jälleen rouva Järvisenä, tällä vanhemmalla Antilla.

Itä-Häme, 14.06.1935

13.  kaveri oli Karvialta ja kuului pienviljelijäyhdistykseen, joka kokoontui mm. hänen talossa/tilalla. Oli muutoinkin toimelias mies.

14. Antti oli Tampereelta - ammatiltaan  jarrumies.

15. ja viimeinen, oli virolahtelainen, vireä  talollinen, joka hänkin oli jossain vaiheessa ajautunut rahavaikeuksiin. Tämä Antti oli ollut  aiemmalta nimeltään Nopanen eli Kujala - Järviseksi  hän oli ryhtynyt 30.12.1893. Nopea silmäys näyttää, että hän oli aktiivinen toimija ja monessa mukana. 

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.