Q-R

Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi. 

TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä

39/10.1.26

~ Q ~

~ R ~

RAJAMÄKI

Eteenpäin 16.3.1925

RANAATTI

Länsi-Savo 20.8.1929

RANINEN

Laatokka 2.9.1946

RANTALA

Mikkelin Sanomat 18.1.1918

RANTAMÄKI

Sisä-Suomi 23.12.1937

RANTANEN

HS 21.11.1937

 

HS 17.3.1953

RAUTA

HS 14.11.1972

REIJO

Karjala 12.12.1934

REINIKAINEN

 

Keskisuomalainen 11.3.1930

 

RICKMAN

HS 8.1.1941

RIIHIMÄKI

Mikkelin Sanomat 1.4.1937

RIIHINEN

Keskisuomalainen 21.2.1930

RIITAOJA  

Uusi Suomi 9.12.1927

 

Suomalainen 30.5.1910

"Kuten yllä olevasta ilmoituksesta näkyy, katkasi tuonen wiikatemies t.k. 26 p. maanwiljelijä Johan Riitaojan pitkän päiwätyön, ollessaan wierailemassa poikansa luona Joutsan Mäentalossa. 

Wainaja oli niitä kaikkein wäsymättömimpiä ja sitkeimpiä hämäläisiä, jota aiwan kuin luonnon waatimuksesta, Suomen karuun maaperään kiintyneenä on määrätty jättämään jälkeensä jotain parempaa kuin on itse saanut wastaanottaa. 

Ei murtunut terweyskään saanut häntä jäämään pois työkentältä, ennen kun aiwohalwaus teki lopun elämäntyöstä, joka kunnialla täyttänee paikkansa maamme parhaimpain maanviljelijöiden joukossa. Wieraswaraisena, rehellisenä ja suorana miehenä kunnioittawat wainajaa kaikki lähemmin tuntewat. Kunnia muistollesi! Lepää rauhassa, kunnes heräät toiwojen maahan." -Suomalainen 30.5.1910-

  

Suomalainen 24.1.1910

     

Itä-Häme 16.4.1931

   

Saarijärven Paavo 5.8.1924

RINNE

HS 1.4.1973

HS 6.12.1969

RIPATTI

Itä-Häme 18.7.1932

Itä-Häme 12.6.1929

ROMPPANEN

HS 23.9.1993

ROOS

HS 20.12.1922

ROSSI

Itä-Häme 15.5.1935

ROSVALL

Ilkka 22.11.1927

ROVIOAHO

Keskisuomalainen 31.10.1937

RUHANEN

Itä-Häme 23.11.1936

Itä-Häme 16.7.1933

RUOHTULA

Keskisuomalainen 20.6.1933

"Viime perjantaina toimitettiin Luhangan hautausmaalla rva Anna-Liisa Ruohtulan hautaus. Ruumiinsiunauksen suoritti khra S. Vallisaari omistaen muutamia sanoja vainajan muistolle. Haudalla puhuivat vielä kamreeri A. Nieminen ja maanviljelysneuvos S. Ruohtula. Paikkakunnan kuoro esitti muutamia lauluja kamreeri Niemisen johdolla. Seppeleitä laskettiin haudalle runsaasti." Sisä-Suomi 27.06.1933

Uusi Suomi 18.6.1924

"Kesäkuun 28 pnä kätkettiin haudan lepoon Joutsan wanhalla hautausmaalla maanviljelijä Joonas Ruohtulan maallinen tomu. 

Hautausmaan portilla sekä haudalla, jonne ruumis jo edeltäpäin oli saatettu, lauloi Joutsan n.s. sekakuoro opettaja B. Santalan johdolla wirrestä "Käyn kuoloo kohden kussa käyn" pari säkeistöä, jonka jälkeen kirkkoherra Y. J. Howikoski suoritti ruumiinsiunauksen, puhuen samalla sydämiin käypiä sanoja wainajan muistolle. 

Runsaslukuisista omaisten ja ystäwäin seppeleistä mainittakoon m.m. tri Castrenin, kreiwi ja kreiwitär Berg'in, lähetyssaarnaajien Röngän ja Sihwosen ym. seppeleet. 

Kun wielä seka- ja mieskuorot oliwat laulaneet, sekä yhteisesti weisattu pari wirren säkeistöä, hajaantui suurilukuinen saattojoukko, jättäen kukkaiskummun alle henkilön, jota jokainen lämpimästi muistelee."

 

  Helsingin Sanomat 21.1.1937         Hufvudstadsbladet 21.1.1937

  

Oskar Severus Ruohtula (23.10.1870 Luhanka – 19.1.1937 Luhanka) oli suomalainen Maataloushallituksen virkamies, joka sai maanviljelysneuvoksen arvonimen.
Ruohtulan vanhemmat olivat talollinen Joonas Ruohtula ja Fredrika Joonaksentytär ja puoliso vuodesta 1899 Rauha Dagmar Andersén. 

Hänen veljensä Robert Ruohtula oli Luhangan johtomiehiä ja toimi myös kansanedustajana.
Oskar Ruohtula valmistui 1894 agronomiksi Mustialan maanviljelysopistosta ja opetti aluksi Kuopion Haminalahden kartanon karjanhoitokoulussa. 

Vuonna 1902 hän siirtyi Hämeen läänin maanviljelysseuran karjanhoitokonsulentiksi. Seuraavaksi hän työskenteli Pellervo-seurassa ja vuodesta 1906 Itä-Hämeen maanviljelysseuran toiminnanjohtajana ja neuvojana. Lahden maamieskoulun johtajana ja tilanhoitajana Ruohtula toimi 1909–1914 ja maanviljelyseuran puheenjohtajana 1920–1931. Ruohtula nimitettiin 1914 valtion maanviljelysharjoittelukonsulentiksi, joka muutettiin Maataloushallituksen maatalousopetuksen tarkastajaksi vuonna 1918.
Ruohtula valittiin vuodeksi 1921 Agronomisen Yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hän hoiti myös sukutilaansa Luhangassa vuodesta 1913. Hän toimi useissa valtion komiteoissa. -Wikipedia 

Sisä-Suomi 8.12.1938.                              Hufvudstadsbladet 9.12.1938

Maanviljelysneuvoksetar Rauha Dagmar Ruohtula, os. Andersén, kuoli kotonaan Luhangan Tammijärven Ruohtulassa. Hän oli kuollessaan 62 vuotias. Maanviljelysneuvoksetar Ruohtula osallistui perheenemännän tehtävien ohella huomattavasti paikkakunnan yhteisiin sivistyksellisiin ja taloudellisiin pyrkimyksiin, toimien mm. yli 20 vuotta Tammijärven marttayhdistyksen puheenjohtajana.

Pidettyä ja hyvää ihmistä sekä toimeliasta kansalaista jäivät kaipaamaan perheen ja omaisten lisäksi suuri ystävien joukko.

Hufvudstadsbladet 22.12.1938

Suomalainen 11.5.1914

Robert Ruohtulan hautaus 15.5.1914.

Perjantaina t. k. 15 pnä saatettiin wiimeiseen lepoonsa Luhangan hautausmaalle ent. kansanedustaja, maanwiljelijä Robert Ruohtula. 

Wainajan alustalaisten kannettua arkun kirkkoon, toimitti ruumiin siunauksen Luhangan kirkkoherra D. W. Olander, joka samalla puhui lyhykäisesti wainajasta kirkon ystäwänä ja kirkkoneuvoston jäsenenä. Puheen päätyttyä lauloi tilapäinen sekakuoro urkujen säestyksellä Titanicin hymnin, jonka jälkeen wainajan weljet, agr. D. S. Ruohtula, maanwilj. J. Ruohtula ja asemapäällikkö Aug. Ruohtula sekä maanwiljelijät F. Nieminen, K. Laaksowirta ja J. Huuskola kantoiwat arkun hawuilla koristettua tietä pitkin kirkkomaalle. Arkkua hautaan laskiessa lauloi sekakuoro hymnin Waiwuss waiwu", selä wirren „Mä kuljen kohti kuolemaa".

Haudan umpeen luotua laskettiin suuri joukko seppeleitä ja pidettiin useita puheita. Ensinnä astui hautakummun ääreen agr. D. S. Ruohula, joka wainajan lähimpien omaisten puolesta tulkitsi wiimeiset kiitokset poismenneelle weljelle, puhuen hänen kaikille esimerkiksi kelpaawasta toiminnastaan. 

Tämän jälkeen puhui opettaja J. Katila walituin sanoin wainajan henkisistä harrastuksista, hänen toiminnastaan kaikkien edistystä tarkoittawien pyrintöjen johdossa. Eritoten toi puhuja ilmi ne kiitollisuuden ja kaipauksen tunteet, joita tuntevat Tammijärven kansakoulu, sen opettajat ja johtokunta, sekä myöskin ystäwät ja naapurit, joiden mielessä Robert Ruohtulan muisto säilyn kauniina. Hiljaisuus, waatimattomuus ja rehellisyys kaunistiwat tämän miehen olemusta. Mutta työkykyä hänellä myöskin oli. Siksipä hän heikosta terweydestään huolimatta joutui moninaisiin luottamustoimiin. Wielä johdatti puhuja sydämellisin sanoin mieliin niitä lukuisia kertoja, jolloin useim mat läsnäolijoista wuoden ajalla oliwat samanlaisissa tilaisuuksissa toisensa kohdanneet.

Agronoomi B. D. Kesäniemi puhui seppelettä laskiessaan Ruohtulan merkityksestä maanviljelijänä ja maanwiljelyksen edistäjänä paikkakunnalla.   

Tammikosken Osuusmeijerin puolesta lasti seppeleen maanwilj. W. Salminen puhuen R. Ruohtulasta erittäinkin osuusmeijerin perustajana, jäsenenä ja kannattajana. Monet muutkin osuuskunnat, seurat ja yhdistykset saawat kiittää Ruohtulaa olemassaolostaan.

Paitsi omaisten, tuttawien ja edellämainittujen seppeleitä laskettiin wielä seppeleitä Luhangan Säästöpankilta, Maamiesseuralta, Kirkkoneuvostolta ja Tammijärven nuorisoseuralta.

Canen kuin erottiin haudalta, laulettiin yksiäänisesti hengellinen laulu „Woimmekohan tulla yhteen", jonka jälkeen ihmisjoukot hiljalleen poistuiwat kukkaistummun ympäriltä, siunaten sen miehen muistoa, jonka nyt oliwat haudan lepoon saattaneet. -Lahti 23.5.1914

 

HS 18.9 1937

Sunnuntaina kätkettiin haudan lepoon Luhangan hautausmaalla 

ylioppilas Ruth-Elma Ruohtulan maallinen tomu. 

Surusaatto lähti Ruohtulasta, jossa Tammijärven sekakuoro lauloi. 

Siunauksen toimitti kirkkoherra Suominen puhuen aiheesta: 

"Herra on minun paimeneni".

Haudalle laskettin omaisten ja ystävien seppeleiden lisäksi mm. Keskisuomalaisen Osakunnan seppele. 

Tammijärven sekakuoro lauloi haudalla ja lopuksi laulettiin 

poismenneen toivomusta noudattaen yhteisesti "Jo joutui armas aika". 

Tämän jälkeen saattojoukko siirtyi surutaloon 

viettämään nuoren vainajan muistojuhlaa.

Itä-Häme 6.10.1937

RUSKEALA

Suursavolainen 15.11.1926

RÄISÄNEN

Eteenpäin 27.5.1932

RÖYKKÄLÄ

HS 4.7.1934