Työmarkkinoilla on kautta aikojen valvottu vastuita ja velvoitteita, ajettu etuja ja kukin on pitänyt huolen oikeuksistaan.
Tämä oheinen ilmoitus liittyy aikakauteen, jolloin työsuhteet eivät olleet vapaasti sovittavia sopimuksia, vaan laki sitoi työntekijän isäntäänsä lähes omistusoikeuden tavoin.
Mikä sai nuoren naisen jättämään Kilkin talon kesken kiivaimman elonkorjuun?
Edvard Hauvalan ilmoituksessa mainitsema laissa määrätty sakko perustui tuolloin voimassa olleeseen palkkaussääntöön. Laki suojeli isännän oikeutta työvoimaansa erittäin ankarasti. Jos palvelija lähti luvatta - eli "karkasi" - ennen pestivuoden päättymistä, hän syyllistyi sopimusrikkomukseen. Kuten ilmoituksesta voi päätellä, rikokseksi katsottiin sekin, jos joku toinen talollinen otti karanneen palvelijan palvelukseensa.
Miksi isännät huutelivat karanneiden palvelijoiden perään lehdissä?
Julkinen kuuluttaminen sanomalehdissä oli tuolloin, vuonna 1913, varsin käytännöllinen työkalu asioiden hoitamiseen.
1. Julkaisemalla ilmoituksen Edvard Hauvala teki Rosa Alhaisen karkaamisesta julkista tietoa - jos joku toinen isäntä olisi ottanut Rosan töihin tämän ilmoituksen jälkeen, hän ei olisi voinut vedota siihen, ettei tiennyt Rosan olevan vielä sitoutunut toiseen taloon.
2. Ilmoittamalla karkaamisesta isäntä teki palvelijasta ikäänkuin "lainsuojattoman", jonka olisi vaikea saada ruokaa tai majoitusta laillisesti.
3. Rosan ottaessa hatkat oli elokuu, joka oli maataloudessa yksi vuoden kiireisimmistä ajoista. Ei siis ihme, että Edvardia sapetti - korvaavaa työvoimaa oli vaikea löytää lennosta. Useasti isännät reagoivatkin karkaamisiin varsin "vihaisesti" ja halusivat joko työntekijänsä takaisin - tai vähintäänkin estää työntekijää saamasta elantoa muualta.
Lyhyesti voisi kiteyttää:
Edvard Hauvala käytti sanomalehteä kuulutuksen lisäksi myös "mustana listana". Ilmoituksella hän varmisti, ettei Rosa Alhainen voinut saada laillista työtä muualta ja pelotti muut isännät olemaan auttamatta häntä sakon uhalla.
 |
| Kuvan luonut Gemini |
Entäpä sitten tarinan toinen puoli – miksi Rosa lähti?
Siinä missä lehti-ilmoitus kertoo Edvardin kiukusta ja menetetystä työpanoksesta, se jättää arvoitukseksi Rosan motiivit.
Elonkorjuun aikana karkaaminen vaati melkoista rohkeutta - lisäksi palkollissäännön mukaan luvatta poistuva palvelija menetti siihen asti ansaitsemansa tienestit - kaupan päälle saattoi vielä rapsahtaa vahingonkorvaus isännälle, joka oli puolen vuoden palkkaa vastaava summa. Rosa otti siis riskin tiedostaen, että hänen maineensa menisi, tai ainakin kärsisi lehti-ilmoituksen myötä kertaheitolla.
Oliko taustalla ankara isäntä, liian raskaat työpäivät, huono ravinto tai jokin henkilökohtainen ristiriita? Vai vetikö Rosaa puoleensa jokin muu – kenties paremman elämän toivo, heräävä kaupungistuminen, tehdastyö tai rakkaus?
Joka tapauksessa Rosa valitsi mieluummin "tahratun" vapauden kuin tutun ja turvallisen, itselleen epämiellyttäväksi käyneen arjen piikana.
Loppukaneetti
Tämä Edvardin ja Rosan välinen "törmäys" oli pikkuhiljaa murenemassa olevan vanhan maailman kuva. Tuolloin voimassa ollut järjestelmä muuttui lopullisesti vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun vuoden 1922 työsopimuslaki korvasi vanhat, sääty-yhteiskunnan aikaiset palkkaussäännöt. Se toi työntekijöille vihdoin vapauden vaihtaa työpaikkaa ilman, että siitä tarvitsi lehdissä huudella tai sakkoja pelätä.
Rosan katsoin syntyneen 18.2.1897 Joutsassa. Perheessä oli neljä sisarusta, jotka kaikki näyttäisivät olevan Maria Juhotyttären (1863-1937) aviottomia lapsia. Ennen Roosaa oli syntynyt Hilja Lyydia (1888) ja jälkeen Onni (1903) ja Taavetti (1907).
Sukunimi Alhainen lisätty perheelle rk-jaksolla 1900-1909 (Mieskonmäki no3 Säynätniemi Haapa-Saari, s. 366).
Tuolloin, vuoden 1913 kesällä, Rosa oli juuri päässyt ripille ja siirretty lastenkirjasta rippikirjaan. Hän löytyy sivulta 681 ja oli kirjattu loiseksi Tolvasniemen Poikkimaalle.
Tarina ei kerro, eikä minulla ole tiedossa, miten Rosan ja Edvard Hauvalan tarina päättyi. Rosa muutti kuitenkin Kirkkonummelle 1914 muuttokirjalla nro 98/28.12.
Sanomalehtiarkistosta löydetyn mukaan yksi Rosa Alhainen on toiminut aktiivisesti Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan liitossa, ollen myös sen johtokunnassa. Siitä minulla ei ole tietoa, onko kyseessä sama Rosa - onko sinulla?
💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍
