TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Päästötodistuksen Sysmän yhteiskoulusta saivat mm. joutsalaiset Kerttu Salomaa ja Siiri Vesanen. 

Liikemiehet Kalle Salminen ja Mikko Ikonen olivat

anoneet lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen - Kalle linjalle Joutsa-Pertunmaa-Mäntyharju-Joutsa ja  Mikko linjalle Joutsan kirkonkylä-Tammilahden asemalaituri.

Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliokunta järjesti alueellisen maanviljelysseuran välityksellä apulannoituskokeita - Joutsassa tämä tapahtui Tuomas Laakson tilalla Vähä-Joutsassa. 

Kihlauksensa olivat julkaisseet neiti Kerttu Liukkonen Joutsasta ja herra Lauri Kuitunen Hirvensalmelta. 

 

Länsi-Savo 26.6.1925

Näin tekivät myös Lempi Kinkkula ja Kalle Nieminen.

 

Länsi-Savo 17.6.1925

Olipa vielä Väinö Sundströmkin rengastanut iittiläisen mielitietyn

 

Etelä-Suomen Sanomat 23.6.1925

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.1925

1) Valittiin verovalituksiin vastausta antamaan maaherran virastolle valtuuston puheenjohtaja J. Niinikoski.

2) Kunnan kirjastoille yhteisesti myönnettiin ylimääräisenä avustuksena kirjojen ostoon 3,100 mk., joka määrä edellyttää saamaan valtionapua. Kirjastonhoitajan palkkaukseen täksi vuodeksi myönnettiin 600 mk. Viime kokouksessa tehty päätös kirjaston suhteen peruutettiin samalla.

3) Kovalahden kansakoulun vuokra-asia jätettiin paikallisen johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja velvoitettiin se antamaan siitä valtuustolle tarkemman selostuksen.

4) Majataloista ja kyytilaitoksesta vv. 1926-29 päätettiin puoltaa alimpia tarjouksia.

*Lieneekö Joutsassa ollut Kovalahden kansakoulua...? Voisiko olla kyse Ruhalahden kansakoulusta. 

TYÖELÄMÄSTÄ

Pitkiä työpäiviä teetetty uittotöissä Joutsassa

Kuuluisan Kymi-yhtiön uittotöissä Joutsassa Kälkänjoella ja Siikawedellä ei näytä 8 tunnin työajasta tiedettämän mitään. Työpäivä on tänä keväänä, kuten ennenkin, ollut 10-tuntinen ja lisäksi on teetetty runsaasti ylityötä, maksamatta siitä säädettyä korotusta. Jos jotkut työläiset owat uskaltaneet waatia korotusta, on heille ilmoitettu, että joka ei halua tyytyä maksettuun 3 mkn tuntipalkkaan, saa lopputilin, 

mikä uhkaus on myös toteutettu. 

Monet työläiset owat walitettavasti niin arkoja, että owat tyytyneet maksettuun alhaiseen palkkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistys sai hakemansa arpajaisluvan 5000:lle yhden markan arvoiselle arvalle.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Onnellinen auto-onnettomuus

Sunnuntaina aamupäivällä, kun kauppias Paalanen Joutsan Ruorasmäeltä saapui autollaan Joutsan kirkolle ja väistäesään vastaantulevaa hevosta, luisui auton takaosa noin 1 metrin korkuista rinnettä alas kaatuen vaunu aivan kumoon. Vaunun takaistuimella istuvat lensivät tällöin jonkun matkan päähän. Auton ohjaaja Paalanen ja hänen rinnallaan istunut eräs vanha rouvashenkilö jäivät auton alle, josta heidät pelasti ohikulkijat. Auton alle jääneet saivat vain lievähköjä vammoja. Toiset pääsivät pelkällä säikähdyksellä. Auto sen sijaan särkyi jonkun verran.

Poliisia pakoon

Joutsasta kotoisin olevan Tuure Sihvosen Kotkan reissu oli ylittänyt uutiskynnyksen - hän oli päätynyt kaveriporukan kanssa pelaamaan korttia Norskan kalliolle. Taustoja ei selvitetty, mutta kun poliisit tulivat saarelle tarkastusmatkalle, oli Tuure tämän havaitessaan päättänyt pötkiä pakoon. Hänen hyppynsä metrin korkuiselta kallionkielekkeeltä oli tuhoon tuomittu - jalan kerrottiin menneen poikki reidestä ja Tuuren päätyneen sairaalahoitoon.

Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.

Kymin käräjillä tuomittiin mm. Joutsasta kotoisin oleva Juho Vilho Nieminen väkijuomien kuljetuksesta 900 mk:n sakkoon.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Lukukauden päätyttyä käynnistettiin opettajien rekryjä. Opettajia haettiin mm. Pappisiin, Pärnämäkeen, Marjotapaleelle ja Ruhalahteen.

Alakansakoulu 10.6.1925

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkkoneuvoston kokouksessa oli päätetty korottaa kirkon ja irtaimiston palovakuutuksen summa 300 000 mk:aan.

Päätettiin kiertokoulun opettajien palkoista, uusien kierokoulupiirien perustamisesta sekä toisten lopettamisesta. 

Päätettiin julistaa uusien koulupiirien opettajien virat haettaviksi.

Kuollut

Kirkkoherra Oskar Wilhelm Oksanen kuoli kotonaan Vetelin pappilassa. Oksanen oli toiminut uransa varhaisina vuosina pappina mm. Joutsassa ja Luhangassa.

Itse seurakunnasta:

  5.6. Its. Manu Mäkinen 81v 8kk 13pv - Pärnämäki 1

10.6. Mktp vo Malvina Suonlaita 51v 11kk 27pv - Joutsa 4

17.6. Tal. Juho Mäkelä 74v 10kk 20pv - Tammilahti 7

17.6. *Mylläri Akseli Paasonen 61v 1kk 15pv - Joutsa 4

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kesäkirje Joutsasta Jepen kirjoittamana

Joutsan Pappisten kotiopintolaisia ryhmäkuvassa

Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja 

LUE MYÖS

Joutsan toukokuu 1925

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Markkinoita vietettiin huhtikuun 1.pvä, jonne oli kerääntynyt runsaasti väkeä. Pirtukauppiaat olivat hyvin edustettuina ja eikä lieveilmiöiltä vältytty.  Jo markkina-aattona alkoi "elämä" - apulaisnimismies ja poliisit keräsivät talteen juopuneita ja takavarikoivat kaikkiaan n. 15 litraa pirtua. 

Itä-Hämeen Marttayhdistysten piiriliiton johtokunta oli sijoittanut hyväksymänsä kotitalousharjoittelija Linda Lehtisuon Perniöstä Ruohtulan tilalle. 

Hugo Onali oli valittu yhdeksi varamieheksi Lappeen maamiesseuran maatalousneuvojan toimeen.

Kauppias L. Järvinen Heinolasta oli ostanut Uushollan perintötilan Uimaniemeltä  mv. T. Tuomaalalta. A. Jaatinen Joutsasta puolestaan halusi ostaa kevään aikana, keskikokoisen tai pienemmän, hyvin hoidetun maatilan.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa saada muuttaa oma ja perheensä sukunimi nimeksi Salmi.

Talollinen Osmo Niemelä Luhangasta kihlasi Selma Kämppilän Joutsasta. Kihloihin menivät myös Taavi Lampinen Joutsasta ja Anna Katajisto Mouhijärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kortesalmeen anottiin rakennettavaksi silta

Kunta oli valtuuttanut Onni Heinikaisen anomaan Joutsan ja Kangasniemen rajalla olevaan Kortesalmeen rakenettavaksi ja kunnossapidettäväksi silta valtion varoin.

Taksoituslautakunta sai 37 päivää kestäneen työn tuloksena tehdyksi vuoden 1924 tuloja koskevan verotuksen. Alustavan laskelman mukaan veroäyrejä kertyi 78.324 ja äyrin hinnaksi arvioitiin. n. 6:20.

Tarkistettujen laskelmien mukaan veroäyrejä kertyi 73.146 ja äyrin hinta tämän perusteella 6:53. Lopullinen hinta selviää tutkijalautakunnan tekemien muutosten jälkeen.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 1.4.1925

Länsi-Savo 8.4.1925

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Puhelinlaitososuuskunnan ja Heinolan Telefoni Oy:n välisessä riidassa kulkulaitosministeriö oli määrännyt, että riitakysymys oli jätettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. 

P. Kankkunen ja P. Borg olivat perustaneet yhteisen yrityksen

Länsi-Savo 17.4.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo Uimaniemellä

Hankaan kansakoulun ulkorakennus paloi "poroksi wanhan kuun lopulla". Rakennukseen kuului mm. navetta, halkovaja, aitta jne. Opettaja  menetti palossa 2 lehmää, 10 kanaa, tekstiilejä yms. Palon arveltiin saaneen alkunsa koulupoikien tupakanpoltosta.

Pirtua otettu takawarikkoon.

"Tkn 1 pnä takawarikoiwat Joutsan ja Leiwonmäen poliisi 

Joutsan kirkolla mäkitup. A. Ahlon torpan konttorista, halkowajasta ja 

torpan pihamaalta lumesta 16 täysinäistä pirtukanisteria, kukin noin 1 litran wetoinen. 

Kanisterit oliwat Joutsan markkinoille tuoneet weljekset I. ja Joos. Lindqwist Heinolasta. Heillä oli tarkoitus ne myydä, mutta joutuiwatkin ne nyt parempaan talteen."

Tammikuussa Alma Rantala Pappisista tippui tyttärensä Siskon kanssa jäihin ja Alma jäi kadoksiin. Kevään koittaessa, 19.4. Alma löytyi hukkumispaikan läheltä ja pääsi lopulta viimeiselle matkalleen.

Kymin ja Pyhtään pitäjien talvikäräjillä tuomittiin joutsalaiset Otto Aalto 200 mk:n sakkoon viinan hallussapidosta ja Armas Kuusimäki 400 mk:n sakkoon juopumuksesta ja puukonkannosta iltamissa.

Puukotus Pärnämäessä

"Pitkänäperjantaina oli joitakin päihtyneitä nuoria miehiä kokoontunut 

Juho Vesaisen torpalle Joutsan pitäjän Pärnämäen kylään. 

Tällöin oli syntynyt - kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa kiistaa miesten kesken. 

Tätä tahtoi torpan emäntä Elina Vesainen asettaa mennen myös vetämään kiinni oven, jonka eräs pihalla oleva räyhääjä oli jättänyt auki. 

Silloin taloll. poika Sulo Mällönen iski puukolla emäntä Vesaista rintaan 

hiukan oikealle puolelle keuhkopussiin saakka ulottuvan haavan.

Puukotettu toimitettiin heti lääkärinapua saamaan ja 

hänet vietiin Hirvensalmen kunnansairaalaan hoidettavaksi."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

2.4. Tal.vo Anna Lena Liukkonen* 64v 3kk 25pv - Pärnämäki 6

8.4. Työl. Stiina Mäkinen 75v 1kk 10pv - Joutsa 2

25.4. Its. Miina Järvinen 64v 9kk 7pv - Uimaniemi 6

*kuolinilmoitus kuolinilmoituksia J-M-välilehdellä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1925

Joutsan toukokuu 2025

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.

Maaherra vahvisti Uimaniemen sonniosuuskunnan säännöt.

KUNNALLISIA ASIOITA

Uhkasakkoa Joutsan kunnalle

Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

Tehtailija Fromholtz täytti 75 vuotta

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 

Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 

kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.

V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 

juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 

on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 

että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 

mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,

ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 

toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA

Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.

Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.

Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN

Uusi Suomi 29.3.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen kevätkokous 

Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

VPK:n kevätkokous 

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Karjantarkastusyhdistyksen kevätkokous

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Viinatehdas hävitetty Ala-Mankissa

Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 

suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 

Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 

Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 

Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 

Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 

Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 

Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 

joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 

totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Ammuskelua

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Joutsalaiset viinakaupoilla

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 

Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty

22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

Kuollut

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi

  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2

  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 

  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2

11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7

13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2

18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6

20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9

29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 

30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Joutsasta

Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1925

Joutsan huhtikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - PITKIÄ MIEHIÄ

Taannoin luotiin katsaus hämäläisten miesten pituuden kehitykseen. Tämän myötä törmäsin jokuseen nimeen, joiden takaa löytyy poikkeuksellisen pitkäksi venähtänyt mieshenkilö. 

Heistä kaikista on julkaistu hyvinkin paljon kirjoituksia ja tietoa on saatavilla runsain mitoin - halusin kuitenkin laatia heistä oman koosteen. Alla muutamia.

.

EDVARD ENQVIST

s. 2.1.1900 Alahärmä

230 cm, paino 149 kg, kengän koko 56 tai 58 - tarinasta riippuen.

Mainittu, että äiti oli lyhyt "vaimoihminen", 160 cm ja isä "pidempää sorttia", 180 cm.  Kolmesta veljestä yhdelle "oli riittänyt pituudeksi vain 120 cm". 

Enqvistin kerrotaan osallistuneen vapaussotaan, taistelleen mm. Vilppulassa, Tampereella ja Raudussa - haavoittunut pahasti. Invalidisoiduttuaan elätti itseänsä myymällä valokuvia itsestään ja "näyttäytymällä turuilla ja toreilla". 

Kuva Suomen Sosiaalidemokraatti- lehdestä no 38/1930

VÄINÖ MYLLYRINNE

s. 27.2.1909 Helsinki, k. 13.4.1963 Helsinki

Väinö Myllyrinne on tullutkin mainituksi jo aiemminkin. Hänelle on luotu omat kotisivut Väinö  Myllyrinne, Suomen pisin mies . 

Kotisivujen vastaavana mestarina toimii Väinön veljenpoika. Tällä sivustolla Väinön strategisiksi mitoiksi on ilmoitettu

pituus 247 cm (keskimäärin omien sanojensa mukaan). 

Mainoksissa usein 248 cm tai jopa 8’ 4’’ (=254 cm)

paino n. 175-180 kg

paita nro 52

hattu nro 66

kengät nro 58

vaaksa 40 cm

syli 275 cm

rinnan ympärys 170 cm

REINO RUTANEN 

s.16.8.1900 Äänekoski, k.12.12.1964 Viitasaari

"Pitkä-Reino" oli ristimänimeltään virallisesti Reinhold. Pituus ja paino vaihtelevat lähteestä riippuen.

Tottijärven lehti kirjoitti no 48/1935, että Reino olisi 234 cm pitkä ja 130 kg painava - suhteessa siis varsin hoikka. Sisaruksista oli mainittu, että hekin olisivat olleet pitkiä; veljistä toinen 210 cm ja toinen 216 cm sekä siskojen kerrottiin olleen 171 ja 166 cm:n mittaisia. Artikkelissa jopa väitettiin, että "4:ssä polvessa taaksepäin oli isän esi-isä ollut 240 cm ja äidin esi-isä 236 cm mittaisia".

Suomen Kuvalehti 6.12.1924

Äänekosken historiasta kertovalta sivustolla, jota jälleen kehun yhdeksi parhaimmista, kerrotaan Reinon olleen suurikokoinen jo syntyessään. Arveltiinpa hänellä olleen kasvuhormonihäiriö ja ellei jopa elefanttitauti.

Reinokin "näytteli itseään" kuten useat pitkäkasvuiset tekivät. Hankki kirjoituksen mukaan elantonsa eri aikoina mm. kulkukauppiaana ja kauppiaana sekä hierojana ja jopa "saarnamiehenä" tultuaan uskoon. Vanhuuden päivät Reino vietti Viitasaaren Muikunlahden vanhainkodissa. 

Siunaus ja hautaus tapahtui Turussa - kuulemma siksi, että Reino olisi testamentannut "luunsa korvausta vastaan Turun yliopistolle" Reinon tarinaan pääset TÄSTÄ

Äänekosken kaupunkisanomat on julkaissut Raimo Lampisen jälkeensä jättämiä postikortteja seutukunnalla. Toisenlainen tarina Reinosta useamman kuvan kera löytyy TÄÄLTÄ (Ramin kortit 138: Suomen pisin mies)

Varhaisimmilta ajoilta on mainintoja mm. seuraavista "jättiläisistä".

Lassi Urpilainen "Urpilan ukko" Kivijärven Urpilasta.

Wikipedia kertoo, että hän oli 

suomalainen 1700-luvun alussa Kinnulassa Urpilan talossa 

elänyt voimamies ja karhunkaataja. 

Kansanperinteessä Urpilainen esiintyy myös noitana ja jättiläisenä. 

Hän oli kuitenkin oikea henkilö,  

joka asiakirjain mukaan toimi 1707 käräjillä lautamiehenä.

Urpilaisen kerrottiin olleen niin tukevan, että kun hän makasi penkillä, 

oli lonkka kolme hirsikertaa korkea. 

Kerran Kokkolassa käydessään Urpilainen otti siellä puolen tynnyriä suoloja 

selkäänsä ja leiviskän painoisen rautakangen käteensä ja 

hiihti näiden tavaroiden kanssa kotiinsa Kivijärven Urpilaan.

Daniel Cajanus (1703-1749), papinpoika Paltamosta. Hänen pituudeksi on kirjoituksissa mainittu 247 cm. 

Tanelin on kerrottu saaneen elinkeinonsa pituudestaan ja hän lähtikin ulkomaille "esiintymään". Taneli pestattiin myös Preussin kuningas Fredrik Wilhelm I:n "pitkistä miehistä" koostuvaan rykmenttiin, missä hän ei kuitenkaan kauaa viihtynyt. "Pitkä-Taneli" kuoli Alankomaiden Haarlemissa. 

Jaakko Rauva - "Satakunnan Jättiläinen" 

s. 3.8.1820 Mouhijärvi - k. 13.5.1855 Puolassa

Pituudeksi mainittu 3 kyynärää ja 18-20 tuumaa, harteikkaaksi kuvattu.  Jostain luin, että olisi ollut ammattipainijana Ranskassa (?). Ei leveillyt voimillaan, mutta hevosensa vuoksi oli kyllä valmis uhrautumaan.

Suometar kirjoittaa 6.4.1852

Hän on talonpoika Rauan tilalta Mouhijärwen pitäjässä; 

i'ältä on hän 32 wuoden wanha ja pituudelta 3 kyynärää 17 tuumaa;

sangen ruumiikas on hän myös. 

Kädet on hänellä 6 tuumaa leweät, ja jalat 18 tuumaa pitkät. 

Ruumiillista woimaa ei häneltä myöskään puutu; 

Tampereen markkinoilla oli hän kerran nostanut täyskaswuisen hewosen 

maasta ja kannellut sitä käsissänsä, kuin muuta leikkikappalta. 

Sitä ennen oli hän kotonansa nostanut hewosen yli aidan, 

ja Sirun myllyllä Karkun pitäjässä oli hän myllärin pyynnöstä, 

monen katsojan läsnäollessa, yksinänsä muuttanut yhden myllykiwen 

paikaltansa pois, johon työhön olisi tarwittu wähintäkin neljä riskiä miestä. 

Mutta waikka Rauwa on näin wäkewä, 

kuuluu hän luonnolleen olewan hywin hiljainen ja tasainen. 

Itse sanoo hän wielä kaswawansa. 

Luultawasti onhän nykyjään Suomessa pisin mies; 

lysti olisi tietää, jos hänellä on wertaistansa. 

Eräs kauppamies Tampereelta on houkutellut hänen lähtemään Pietariin, 

jossa häntä näytetään niinkuin jotakin erinkummaista kappalta paaston aikana, 

jolloin siellä muita iloja juuri ei ole paljon tarjolla.

Jaakon on kerrottu olleen iloinen ja kohtelias vieraille, jotka kävivät hänen luonaan. Kertonee sekin jotain hänestä, sillä tarina kertoo, että kun hevonen ei jaksanut 

vetää halkokuormaa, riisui Jaakko sen valjaista ja veti itse kuorman kotiin.

MINÄJÄRVEN JOPPI

Mynäjärven torpasta Yläneeltä.

Joppi oli Rauvan Jaakon tapaan hevosensa voimia säästelevä voimamies. Hänestäkin liikkui jos jonkinlaisia tarinoita.  

Kun Joppi tuli vanhaksi, niin voimat tietysti häneltäkin vähenivät, 

mutta käsivoimia oli sentään vielä. 

Niinpä hän kerran pani kätensä suoraksi pöydän päälle 

ja käski erään miehen istumaan kämmenelle. 

Sitten hän nosti käsi suorana miehen useita kertoja ylös.

Suomalaia voimamiehiä -  kooste näistä ja muistakin varhaisemmista hemmoista: Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, tarinat alkavat s. 7

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rikhard Kuitusella järjestetty maataloudellinen valistustilaisuus todettiin pidetyksi ja onnistuneeksi.

Joutsan kappalainen L. Heinonen haki tammikuussa Humppilan kirkkoherran virkaa. Vaaliehdolle haettuun virkaan hänet asetttiin sijalle kaksi, Kuhmalahden kirkkoherran jälkeen ja ennen Humppilan vt. kirkkoherraa.

Joutsalainen A. Manninen oli ostanut Sipilä nimisen maatilan talollinen Aatu Kompalta Hirvensalmelta.

Työmies Kalle Vesterlund Kouvolasta oli pyytänyt naimakirjaa Joutsaan.
Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry olivat puolestaan päättäneet lähteä eri teille - he purkivat kihlauksensa.

Mikkelin Sanomat 13.02.1925

TILASTOJA

Itsenäistyneitä tiloja Mikkelin läänissä

Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan tulemisesta lähtien vuoden 1924 loppuun oli Mikkelin läänissä erotettu ja itsenäistytetty kaikkiaan 3157 vuokra-aluetta, joista torppia ja lampuotitiloja 2533 ja mäkitupa-alueita 624. Joutsan luvut olivat: torppia ja lampuotitiloja 84 sekä mäkitupa-alueita 4, yht. 88.

LOHKOMISIA

Rantalahden ja Kassin tiloista no 1

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat

Tyynelä, om. August Tähtinen

Katajamäki, om. Kasper Paronen

Hietakari, om. Oskar Ripatti

Rantalahti, om. Kalle Koskinen

Kassi, om. Fanny Lehtimäki

MYYDÄÄN / OSTETAAN 

Länsi-Savo 11.02.1925 nro 17

HUVEJA

Länsi-Savo 18.02.1925 nro 20

Samana päivänä pidetään talkoot ja toivotaan 

maanomistajain tuovan rakennuspuita kalustohuonetta varten. 

Hirsien tuojilla on vapaa pääsy iltamaan. 

Iltaman aikana yleisöllä tilaisuus kuunnella radioesityksiä. 

Toivotaan runsasta osanottoa.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestö

Sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi 1.3. klo 10 ap. Joutsan työväentalolla.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hjalmar Lindfors,  sihteeriksi Pekka Borg ja rahastonhoitajaksi Jalmar Niinikoski, kaikki uudelleen.

Joutsan Marttayhdistyksen toiminta edellisenä vuonna

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut Elina Kankkunen ja kirjurina S. Santala. Jäsenmäärä 26 - tapahtumat: yhdet iltamat, kahdet esitemätilaisuudet ja yhdet viikon mittaiset ruuanlaittokurssit (8 oallistujaa). Liitolta oli herunut avustusta 200 mk. 

Joutsan Työwäenyhdistys

piti wuosikokouksensa helmikuun 15 pvnä, 

johon olikin saapunut runsaasti yhdistyksen jäseniä. 

Johtokuntaan walittiin erowuorossa olleet 

P. Borg, Hilma Lehtonen, Matti Mäkinen ja M. Teittinen uudelleen. 

Suwitoimikuntaan walittiin 8 jäsentä, järjestyswaliokuntaan 10 jäsentä ja ravintolatoimikuntaan samoin 10 jäsentä. 

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 

Tilintarkastajiksi walittiin Jalmar Niinikoski ja Joosef Maunula, 

waralta Toiwo Airila ja L. Kuitunen. 

Esitettiin toiminta- ja tilitertomus wiimekuluneelta wuodelta. 

Toimintakertomuksesta käwi selwille, että kertomuswuonna on menty askel eteenpäin wähäisistä woimista huolimatta. Kansanjuhlia on ollut 3, iltamia 24, kuukausikokouksia 10 ja ylimääräisiä kokouksia 2. Henkisen työn alalla on yhdistys koettanut tehdä woitawansa.

Johtokunnan kokouksessa walittiin puheenjohtajaksi Pekka Borg, sihteeriksi Hilma Lehtonen, rahastonhoitajaksi Matti Mäkinen ja jäsenkirjuriksi M. Hellqwist.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Koulupoika hukkui 

Lauri Salonen lähti kouluun perjantaina 20.2. kuten useasti aiemminkin. Matka taittui kirkonkylän lahden yli luistellen, mutta hän joutui "yksiöiselle jäälle", joka petti. Hänet saatiin vedestä vartissa, mutta elvytysyrityksistä huolimatta häntä ei enää saatu pelastettua. Lauri oli menehtyessään kansakoulun neljännellä luokalla.

Nuoret juopottelijat 

Kansakoulupoikien joukkio poikkesi nimipäivillä tarkemmin erittelemättömässä talossa. Sahtikaljaa oli tarjolla, jota pojat "oliwat ottaneet niin riskisti, että oliwat täydessä tuurissa poistullessaan. Kerrotaan heidän jo hieroneen tappeluakin keskenään".

TÖITÄ HAETAAN

Mikkelin Sanomat 27.02.1925

 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 13.02.1925 nro 18

Kuollut

  1.2. Torp.p Heikki Nieminen 1kk  2pv - Mieskonmäki 

         Mkpt Vilppu Laitinen 75v 9kk 10pv - Joutsa 7

         Tal.vo Elmi Peltola 45v 7kk 19pv - Joutsa 9

  2.2. Työl. Albertina Salonen 75v 10kk 15pv - Ruorasmäki 

  6.2. Mktp Otto Hägglund 70v 6kk 22pv - Pärnämäki 

  8.2. Työl. Vendla Jokelainen 74v 2kk 28pv - Joutsa 2 

11.2. Tal. Verner Säynätmäen kuolleena syntynyt tyttölapsi - Tammilahti 8

12.2. Tal. veli Antti Juho Kämppilä 74v 8kk 22pv -  Joutsa 1

13.2. Tal.vo Milda Emilia Säynätmäki 37v 3kk 15pv - Tammilahti 8

17.2. Majatal.pit.vo Amanda Segerholm 49v 6kk 1pv - Joutsa 4

20.2. Its.p Lauri Salojärvi 12v 11kk 22pv - Joutsa 1

22.2. Työm.vo Anna Kuitunen 65v 8kk 8pv - Tolvasniemi 1

          Työm.vo Johanna Valtonen 66v 3kk 3pv - Tammilahti 9

23.2. Its. Anna Lisa Liukkonen 78v 5kk 4pv - Mieskonmäki

Mikkelin Sanomat 20.02.1925

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Kirjeitä Joutsasta

Erittäin harmillinen laitos kuluttajille on ollut koko olemassaoloajan Joutsan sähkölaitos, sillä walonsaanti sieltä on niin epävarmaa, että täytyy olla aina öljylamppu sammumisen waralta. Hinta wirralle on kyllä asetettu hywin korkea, ja toiset käyttäwät sitä lamppukaupalla walokaudella, jota ei tiedä kuinka pitkä se on. Walon heikkoudesta ei ainakaan mielestäni woi syyttää koneenhoitajaa sillä siinä on ollut useampiakin miehiä. Luulisi nykyisillä taksoilla kannattawan hankkia kunnollista waloa.

Jeppe oli lähettänyt "Kirjeen Joutsasta" Vapaus-lehteen. 

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1925

Joutsan maaliskuu 1925

TULE MUKAAN

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kirkonkirjat - linkit teksteissä.