KARJANTARKASTUSYHDISTYS
PUHELINOSUUSKUNNAT
PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITYKSET
YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA
LUE MYÖS
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
Kiinnostuksesta menneeseen aikaan ja ihmisiin. Hakemisen, löytämisen ja yhdistelemisen ilosta! Löyhästi laadittuja sukuaiheisia tarinoita, löytöjä lehdistä, pintapuolista sukututkimusta ja henkilökuvia, joissa kaikissa pidätän itselleni oikeuden ilmaisun vapauteen. Kuolinilmoituksia Joutsa-Leivonmäki-Luhanka.
Viherin vanha silta on nykyisin museosilta ja se ylittää Viherin ja Suonteen välisen Viherinkosken, joka ylitettiin ennen siltaa kahlaamalla.
Joutsan kunnallislautakunta teki rakentamispäätöksen vanhan sillan rakentamisesta 1887 ja I.Hellgren sai sen huutokaupalla rakennettavakseen kokonaisella 1815 markalla. Sillan valmistumisesta ei ole tiedossa tarkkaa, virallista päivämäärää, ekat korjausmerkinnät kuitenkin on olemassa vuodelta 1894, jolloin sillan kansi uusittiin ja 1898 oli vuorossa kaiteet.
Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m - suurin aukko on 6,3 m ja suurin jänneväli 8,8 m. Siltaa korjattiin useana vuosikymmenenä ja se nielikin liikennekäytössä ollessaan markkoja melkoisesti.
Ensimmäiset uuden sillan rakentamista koskevat tutkimukset ja kustannusarvio tehtiin jo 1938 - tämä toistui useita kertoja, kunnes lopulta 1967 haettiin ja saatiin myöntävä päätös uuden sillan rakentamisesta. Uusi silta avattiin liikenteelle 1971.
![]() |
| AGNES Suomen Kuvalehti 6.10.1928 |
syntyi 12. elokuuta 1857 Nurmijärvellä. Vanhemmat olivat räätäli Albert Stenvall ja Kristiina Karoliina (Torppi). Lapsuudenkoti oli vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa. Työteliäisyyteen Agnes oppi jo nuorena tyttösenä, sillä hän kulki kylillä isänsä mukana auttaen häntä ompelutöissä.
Agnesin setä oli kirjailija Aleksis Kivi. 15-vuotiaana, keväällä 1872, isä-Albert otti veljensä Helsingin Lapinlahden sairaalasta sairastamaan perheen torpan peräkamariin. Agneksen tehtäväksi tuli hoitaa äitinsä ohella sairasta kirjailijaa, jonka elämä oli himmentymässä. Vaikeasta tehtävästä huolimatta Kivi oli tyytyväinen hoitajaansa, koska piti veljensä tyttärestä. Setä Aleksis kuoli 31.12.1872.
![]() |
| Agnesin koti- ja Aleksis Kiven kuolinmökki teoksesta Nurmijärven poika |
Agnes avioitui 28-vuotiaana ja meni naimisiin 1885 merikapteeni Karl Fredrik Widingin kanssa. Aviomies ei ollut pitkäikäinen ja kuoli varhain. Agnes vietti lesken päiviä Helsingissä - niitä kertyikin lähes neljä vuosikymmentä.
Elätettävänä oli ensin pieni tytär ja tämän kuoltua kaksi turvattomaksi jäänyttä Johan-veljen poikaa. Agnes teki parhaansa ja hankki leipää pöytään ompelutöitä tekemällä - hän myös otti, tai ainakin haki, nuoria oppiin.
Elämää kuitenkin vaikeutti varojen jatkuva vähäisyys - puute majaili kodissa. Reuma vaikeutti niin oloa kuin ammatin harjoittamistakin, Agnesin on kerrottu kärsineen myös kovista päänsäryistä. Toimeentulon hankkiminen oli kaiken kaikkiaan raskasta.
Lisääntyvä sairaalloisuus rajoitti Agnesin pääsyä seuroihin, mutta ystävien avustuksella hän kuitenkin pääsi toisinaan kuulemaan sanaa ja tuolloin hänen ilonsa oli mitä suurin.
Agnesin kodin ovi oli avoin ja hänellä kävikin vierailijoita niin lähikulmilta kuin kauempaakin. Kodin olot huomioiden, vieraat olivat hienovaraisia ja tulivat tervehdyskäynneille usein "kestitystarpeet" mukanaan.
Agnesin sairaus paheni ja hän joutui sairaalahoitoon. Erityisesti hän ikävöi Jumalan sanaa ja ystäviä - hänelle, uskossaan vahvalle "Widingin tädille" suotiin se armo, että kuolema menetti hänen kohdallaan "kauhunsa" ja iankaikkisen elämän toivo muuttui varmuudeksi. Agnes armahdettiin maan päällisistä kivuistaan ja hän siirtyi rajan toiselle puolen 11.3.1931.
![]() |
| HS 15.3.1931 |
JK. Mainittakoon, että Agnesin äiti koki tapaturmaisen kuoleman ja isä Albert & toinen vaimonsa Wilhelmiina kuolivat raa'an ryöstömurhan uhrina 1913 Syvälähden mökissä.
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.
Laki yleisestä työvelvollisuudesta vahvistettiin sodan aikana 16.6.1939 ja vuonna 1942 säädettiin Uusi työvelvollisuuslaki.
1939 säädetyn työvelvollisuuslain tarkoituksena oli turvata työvoiman riittävyys ja varmistaa, että kaikki välttämättömät työt tulivat tehdyiksi. Vuoden 1942 laki oli tarkennus tähän lakiin, ja sen tavoitteena oli varmistaa työvoiman käyttö sodan ja poikkeusolojen aikana.
![]() |
| Sota-ajan työvelvollisia Ristisaaren erottelussa. Lusto - Suomen Metsämuseo/Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen kokoelma |
Koska suuri osa työvoimasta oli rintamalla, tämä loi merkittävän työvoimapulan siviilisektorilla. Laki siis antoi valtion viranomaisille laajan oikeuden määrätä henkilöitä pakollisiin työtehtäviin, mikä poikkesi normaaleista työmarkkinakäytännöistä ja mahdollisti työvoiman tehokkaan ohjaamisen ja kohdentamisen. Näin pyrittiin varmistamaan, että tarvittavat työt tulivat tehdyksi - vaikka ne olisivat olleet epäsuosittuja ja ei niin "mediaseksikkäitä".
Työvelvollisuuskutsuntoja järjestettiin alueellisesti ja niistä ilmoitettiin yleisin kuulutuksin työvoimapiireittäin. Niillä oli merkittävä vaikutus suomalaisten arkeen, pahimmillaan monet joutuivat jättämään kotinsa ja perheensä useiksi kuukausiksi.
Vuoden 1942 lain mukaan kutsuntaikäisiä olivat kaikki vuosina 1889–1923 syntyneet, jotka eivät olleet muulla tavalla kytketyt työvoimaksi tai sotapalvelukseen - tämä siis koski myös mm. sotapalveluksesta kotiutettuja ja toistaiseksi lomautettuja miehiä.
Kutsunnoissa annettuja työmääräyksiä oli noudatettava rangaistuksen uhalla, esim. työmääräyksen saaneen oli ilmoittauduttava hänelle määrätyn ja nimetyn työnantajan työmaalla. Työvelvollinen sai kantaakseen työvoiman ilmoittautumiskirjan, joka oli pidettävä aina mukana, kuten henkilöllisyystodistuskin.
![]() |
| Iso-mummimme työvoiman ilmoittautumiskirja |
Työvelvollisuudesta voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä tai jos henkilö työskenteli jo tärkeäksi katsotussa tehtävässä, kuten elintarviketuotannossa. Myös raskaana olevat ja pieniä lapsia hoitavat naiset voitiin vapauttaa.
Työvoiman ilmoittautumiskirja poistettiin käytöstä 15.11.1944.
Koostettu netistä kerätyistä tiedoista; mm. Wikipedia, Kotiseutuliitto, Yle.
![]() |
| Heinolan Sanomat 29.8.1925 |
![]() |
| HS 12.8.1925 |
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.
![]() |
| Länsi-Savo 6.7.1925 |
![]() |
| Kotimaa 14.7.1925 |
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
Joulunvietosta pääset lukemaan TÄSTÄ
Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.
![]() |
| Alakansakoulu 10.6.1925 |
![]() |
| Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja |