Vanhojen taikojen jäljillä

ChatGpt:n luoma

Juhannus tunnetaan yöttömän yön, ilon, leikin - ja lemmen juhlana. Tähän suomalaisten rakastamaan keskikesän juhlaan on liittynyt - ja liittyy ehkä edelleenkin 😉 - aimo annos erilaisia uskomuksia ja taikauskoa. Vanha kansa tiesi, että juhannusyössä oli voimaa!

Juhannustaikojen maailma kertoo ajasta, jolloin ihminen eli lähempänä luontoa ja vuodenkiertoa. Taioissa ei ollut vain uskoa yliluonnolliseen – niissä oli myös toivoa, leikkiä ja yritystä ymmärtää elämää. Ehkäpä juuri siksi monet juhannusperinteet elävät yhä.

Vuonna 1921 julkaistu kirjoitus Pirkkalan uutisissa kertoo juhannustaioista aikana, jolloin juhannukseen liittyi vielä kokonainen taikojen maailma. 

Seitsemän kukkaa ja tuleva puoliso

Moni meistä tietää vielä nykyäänkin juhannusyön ehkä tunnetuimman  kukkataian: seitsemän kukkaa tyynyn alle ja unessa tuleva puoliso näyttäytyy. 

Monissa muissakin juhannustaioissa eli sama ajatus vahvana. Nuoret naiset yrittivät selvittää kohtaloaan monin keinoin. Kukista sidottiin kimppuja, niitä asetettiin saunavastoihin tai koivunlehvien sekaan. 

Vasta viskattiin saunomisen jälkeen saunan katolle, mihin suuntaan kahvaosa osoitti  sieltä tuleva sulho/morsio saapui. 

Jotkut suuntasivat juhannusyönä kuulostelemaan kolmen tien haaraan –  hyvällä tuurilla sieltä saattoi kuulua enteitä tulevasta. 

Kurkittiin kaivoon taikka lampeen, ja kieriskeltiin kasteisella niityllä nakuna hyvän naimaonnen ja kauneuden toivossa.

Juhannus oli hetki, jolloin luonnon uskottiin olevan lähellä ihmistä. Kukat eivät olleet vain kukkia, vaan viestintuojia - metsä ei ollut vain metsä, eikä pelto vain pelto, vaan paikka, jossa saattoi piillä vastauksia.

Rakkauden nostattamisen salaisia keinoja

Jos tavalliset kukkataiat ei riittäneet, löytyi vahvempiakin keinoja.

Eräässä vanhassa uskossa juhannusaamuna, ennen auringonnousua kerätty hirvenjuuri saattoi tuoda lemmen voimaa. Kasvi kuivattiin, jauhettiin ja sitä kannettiin sydämen lähellä yhdeksän päivän ajan. Kun tämän jauheen syötti sen jälkeen salaa mielitietylleen, "saattoi olla varma siitä, että tulinen lemmen liekki leimahti".

Nykyajan silmin nämä tavat tuntuvat kaukaisilta, mutta niiden taustalla on jotain hyvin inhimillistä: toive tulla rakastetuksi ja nähdä oma tulevaisuus hieman kirkkaammin.

Juhannuskokko kertoi kylän kohtalon

Juhannuskokoille kokoontui lähes kaikki kynnelle kykenevät kyläläiset tanssimaan, laulamaan, iloitsemaan. Sinne, minne savu suuntasi - sieltä päästiin vihille

Kokon palamattomista kekäleistä laskettiin enteitä tulevalle vuodelle: montako uutta avioparia kylään saataisiin, montako uutta elämää syntyisi – ja montako kertaa kirkonkellot ennen seuraavaa juhannusta soisivat kuolemalle.

Kokko oli siis kylän yhteinen ennustaja - ja samalla se muistutti siitä, että elämä kulki omaa kiertokulkuaan syntymästä kuolemaan.

Metsämiehen manööverit

Juhannus ei kuitenkaan kuulunut vain nuorille ja lemmentaikojen tekijöille. Se oli tärkeä  myös eränkävijöille - erityisesti aikana, jolloin metsästys oli vielä elintärkeä elinkeino.

Metsästäjälle juhannusyö oli erityinen. Vanhojen uskomusten mukaan silloin tehtiin metsästysvaloja ja varmistettiin tulevaa metsäonnea. Metsä oli täynnä näkymättömiä voimia, joiden kanssa ihmisen täytyi tulla toimeen.

Saadakseen varman saaliin, metsästäjät saattoivat juhannusaattona tehdä liiton itsensä paholaisen kanssa ja vannoa metsästysvalan.

Pyssyn saattoi pelastaa "pilauksesta" asettamalla sen juhannusaattona pirtin kynnyksen alle kolmeksi vuorokaudeksi, sen jälkeen se vietiin kolmeksi vuorokaudeksi muurahaispesään ja lopulta vielä kolmeksi vuorokaudeksi jokeen. Kun pyssy tämän jälkeen pestiin, sillä ammuttiin kahdesti ja sen perään pantiin hiukan eläväähopeaa, ase oli parhaassa mahdollisessa kunnossa: "se sattui ja kaatoi aina".

Kalastaja haltijoiden sovittelijana

Geminin luoma

Kalastajille juhannus oli vuoden tärkeimpiä aikoja, sillä silloin mitattiin kyky elää sovussa luonnonhaltijoiden kanssa. Vesi oli vanhalle kansalle kuin oma maailmansa, jolla oli oma tahtonsa. Kalansaaliin saaminen ei ollut vain taitoa ja hyvää tuuria – se vaati myös kunnioitusta "veden väkeä" kohtaan.

Jos järven ajateltiin olevan pilattu tai kalojen kadonneen, tällöin ajateltiin, että metsän- ja vedenhaltija olivat riitautuneet ja kalastajan olisi oltava tietäjä, jonka tuli sovittaa metsän- ja vedenhaltijoiden välinen riita. 

Tämä vaati jo hieman vaivaa: kalastajan oli sidottava ruumiin luita ympärilleen, käveltävä metsän läpi pohjoiseen virtaavan kosken rantaan, keskusteltava sieltä nousevan haltijan kanssa ja lopulta viskattava luut koskeen. 

Jos taas koko järvi oli pilattu, kuului neuvo: "oli juhannusyönä aivan alastomana otettava kattilaan lähtevän kosken niskasta vettä ja kannettava se järveen laskevan kosken niskaan". 

Tämän jälkeen vuoltiin järveen hopeaa ja luettiin vanha, kunnioittava Ahdin luku.

"​Ve’en Ahti vaahtiparta,
  Meren ukko ruokorinta,
  Anna mulle antimesi,
  Vetisen pihan väkeä.
  Alla aallon asuvia.
  En minä ilman taho,
  Kenkiksi en kuikuttele,
  Kullalla mie kuikuttelen,
  Hopealla houkuttelen,
  Antonillani anelen."

 Juhannus ja kalaonni

Moni vanha kalamies aloitti kesänsä kalastuksen juuri juhannuksena. Uskottiin, että silloin tehty ensimmäinen onkireissu antoi onnea koko kesäksi.

Myös ongenkoukut saivat uuden voiman, jos ne taottiin uudelleen juhannusaamuna ennen päivännousua. Alasimena tuli käyttää rantakiveä ja vasarana leppäistä puuta – sellaisella ongella luvattiin nousevan runsaasti ahvenia ja särkiä.

Vaikka nykyinen kalastaja ei ehkä enää etsi vedenhaltijan suosiota samalla tavalla kuin ennen, monilla on kuitenkin omat rituaalinsa ja rutiininsa, joita tulee tarkoin noudattaa.

**

Juhlavaa juhannusta jokaiselle 🇫🇮🌿🌸

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan muitakin julkaisuja 👍

Oman tiedon lisäksi lähteenä käytetty
Pirkkalan Uutiset, 02.07.1921, nro 26, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1278692?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

KUN PALVELIJA KARKASI - Hauvala vs. Alhainen

Työmarkkinoilla on kautta aikojen valvottu vastuita ja velvoitteita, ajettu etuja ja kukin on pitänyt huolen oikeuksistaan.  

Tämä oheinen ilmoitus liittyy aikakauteen, jolloin työsuhteet eivät olleet vapaasti sovittavia sopimuksia, vaan laki sitoi työntekijän isäntäänsä lähes omistusoikeuden tavoin.

​Mikä sai nuoren naisen jättämään Kilkin talon kesken kiivaimman elonkorjuun? 

Edvard Hauvalan ilmoituksessa mainitsema laissa määrätty sakko perustui tuolloin voimassa olleeseen palkkaussääntöön.​ Laki suojeli isännän oikeutta työvoimaansa erittäin ankarasti. Jos palvelija lähti luvatta - eli "karkasi" - ennen pestivuoden päättymistä, hän syyllistyi sopimusrikkomukseen. Kuten ilmoituksesta voi päätellä, rikokseksi katsottiin sekin, jos joku toinen talollinen otti karanneen palvelijan palvelukseensa.

Miksi isännät huutelivat karanneiden palvelijoiden perään lehdissä? 

Julkinen kuuluttaminen sanomalehdissä oli tuolloin, vuonna 1913, varsin käytännöllinen työkalu asioiden hoitamiseen. 

1. Julkaisemalla ilmoituksen Edvard Hauvala teki Rosa Alhaisen karkaamisesta julkista tietoa - jos joku toinen isäntä olisi ottanut Rosan töihin tämän ilmoituksen jälkeen, hän ei olisi voinut vedota siihen, ettei tiennyt Rosan olevan vielä sitoutunut toiseen taloon.

2. Ilmoittamalla karkaamisesta isäntä teki palvelijasta ikäänkuin "lainsuojattoman", jonka olisi vaikea saada ruokaa tai majoitusta laillisesti.

3. Rosan ottaessa hatkat oli elokuu, joka oli maataloudessa yksi vuoden kiireisimmistä ajoista. Ei siis ihme, että Edvardia sapetti - korvaavaa työvoimaa oli vaikea löytää lennosta. Useasti isännät reagoivatkin karkaamisiin varsin "vihaisesti" ja halusivat joko työntekijänsä takaisin - tai vähintäänkin estää työntekijää saamasta elantoa muualta. 

Lyhyesti voisi kiteyttää: 

Edvard Hauvala käytti sanomalehteä kuulutuksen lisäksi myös "mustana listana". Ilmoituksella hän varmisti, ettei Rosa Alhainen voinut saada laillista työtä muualta ja pelotti muut isännät olemaan auttamatta häntä sakon uhalla.

 

Kuvan luonut Gemini

Entäpä sitten tarinan toinen puoli – miksi Rosa lähti?

​Siinä missä lehti-ilmoitus kertoo Edvardin kiukusta ja menetetystä työpanoksesta, se jättää arvoitukseksi Rosan motiivit. 

Elonkorjuun aikana karkaaminen vaati melkoista rohkeutta - lisäksi palkollissäännön mukaan luvatta poistuva palvelija menetti siihen asti ansaitsemansa tienestit - kaupan päälle saattoi vielä rapsahtaa vahingonkorvaus isännälle, joka oli puolen vuoden palkkaa vastaava summa. Rosa otti siis riskin tiedostaen, että hänen maineensa menisi, tai ainakin kärsisi lehti-ilmoituksen myötä kertaheitolla.

Oliko taustalla ankara isäntä, liian raskaat työpäivät, huono ravinto tai jokin henkilökohtainen ristiriita? Vai vetikö Rosaa puoleensa jokin muu – kenties paremman elämän toivo, heräävä kaupungistuminen, tehdastyö tai rakkaus? 

Joka tapauksessa Rosa valitsi mieluummin "tahratun" vapauden kuin tutun ja turvallisen, itselleen epämiellyttäväksi käyneen arjen piikana.

Loppukaneetti

​Tämä Edvardin ja Rosan välinen "törmäys" oli pikkuhiljaa murenemassa olevan vanhan maailman kuva. Tuolloin voimassa ollut järjestelmä muuttui lopullisesti vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen, kun vuoden 1922 työsopimuslaki korvasi vanhat, sääty-yhteiskunnan aikaiset palkkaussäännöt. Se toi työntekijöille vihdoin vapauden vaihtaa työpaikkaa ilman, että siitä tarvitsi lehdissä huudella tai sakkoja pelätä.

Rosan katsoin syntyneen 18.2.1897 Joutsassa. Perheessä oli neljä sisarusta, jotka kaikki näyttäisivät olevan Maria Juhotyttären (1863-1937) aviottomia lapsia. Ennen Roosaa oli syntynyt Hilja Lyydia (1888) ja jälkeen Onni (1903) ja Taavetti (1907). 

Sukunimi Alhainen lisätty perheelle rk-jaksolla 1900-1909 (Mieskonmäki no3 Säynätniemi Haapa-Saari, s. 366).

Tuolloin, vuoden 1913 kesällä, Rosa oli juuri päässyt ripille ja siirretty lastenkirjasta rippikirjaan. Hän löytyy sivulta 681 ja oli kirjattu loiseksi Tolvasniemen Poikkimaalle. 

Tarina ei kerro, eikä minulla ole tiedossa, miten Rosan ja Edvard Hauvalan tarina päättyi. Rosa muutti kuitenkin Kirkkonummelle 1914 muuttokirjalla nro 98/28.12.

Sanomalehtiarkistosta löydetyn mukaan yksi Rosa Alhainen on toiminut aktiivisesti  Suomen Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan liitossa, ollen myös sen johtokunnassa. Siitä minulla ei ole tietoa, onko kyseessä sama Rosa  - onko sinulla?

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Vappumarkkinat oli koonnut porukkaa yksiin. Muiden jaloittelevien lisäksi juopuneita kerrottiin olleen runsaasti liikkeellä - kylillä hoipertelevia oli korjattu talteen kaikkiaan 16.

Neiti Ester Kärkkäistä oli purrut koira jalkaan Joutsan Työväenyhdistyksen iltamissa - koiran omistaja oli tuntematon.

Toivo Hämäläinen oli ostanut Uutelan talon A. Björniseltä 85.000 markalla.

Tyyne Maria Hautala oli saanut päästötodistuksen Kuuromykkäin koulusta.
Kuopion tietopuolinen meijerikoulu päätti myös lukuvuotensa, josta Sanni Temisevä sai päästötodistuksen ja hänen tulevaksi toimipaikaksi ilmoitettiin Kangasniemen osuusmeijeri. 

HS 19.5.1926

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA

Mikkelin s.kuntapiiri järjesti ampumakilpailut, jotka olivat siihen asti piirin järjestämistä suurimmat. Kilpailijoita oli n. 250. 

Lauantain säätilan kerrottiin olleen tuulinen ja sateinen, joka oli johtanut siihen, että kouluammunta osittain epäonnistui.

Tuloslistoilla joutsalaisista näytti pyörineen J. Junttimäki, J. Levison ja Otto Kervinen.

Junttimäki voitti kouluammunnan ja Levison nappasi pistooliammuntamestaruuden. Muut sijoitukset voi käydä katsomassa tekstin linkistä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnan tilit v. 1924 oli vihdoin saatu tarkastetuksi.

Rokotusten ajankohta oli jälleen käsillä

Länsi-Savo 29.5.1926

Valtioneuvosto oli hylännyt Joutsan ja Kangasniemen kuntien anomuksen sillan rakentamisesta Kortejokeen.

Joutsan kantakirjasto oli saanut valtionavustusta kirjallisuuden ostoon 1390 mk, palkkoihin 600 mk ja 300 mk:n ylimääräisen avustuksen.

TILASTOJA

Mikkelin läänissä oli vuonna 1925 syntynyt 1210 uutta pientilaa. 

MYYDÄÄN 

V. Siren ilmoitti lehdessä olevansa Joutsan torilla 2.6.1926 klo 8-11 myymässä kuukauden ikäisiä sianporsaita.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 11.5.1926

 

Länsi-Savo 27.5.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lehdissä kerrottiin, että huhtikuun 29.pv kuollut Jalmari Tapper oli joutunut heikkojen jäiden uhriksi.  Jalmari oli lähtenyt jäätä pitkin Pappisista jäätä pitkin Joutsan kirkolle ja saavuttuaan ns. Hietasalmeen, hän joutui sulaan. Avunhuudot kuuluivat läheiseen Kaitueen taloon, mutta ennenkuin sieltä ehdittiin apuun, oli Tapper ennättänyt painua pohjaan. Hän oli noin 36-vuotias ja perheetön.

"Kiivas nainen oli joutsatar, joka Wapaus-lehden kertoman mukaan wapunpäiwänä Joutsan Tammilahden kylässä repi mieheltään toisen korvan irti. Lehti ei kerro oliko pirtulla vaikutusta tähän riitaan wai saiko wesi aikaan niin repäsewän teon."

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

 

Maaseudun Tulevaisuus 29.5.1926

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkonkokous 2.5.1926

Kirkonisännöitsijäksi valittiin lautamies Toivo Kokko, jonka kirkkovaltuusto oli asetttanut ensimäiselle ehdokassijalle. Toisina ehdokkaina olivat Antti Paavola ja Martti Mäkelä. Uusi kirkonisännöitsijä ottaa toimen vastaan heti.

Kuollut

05.05. Its. Serafia Mäkinen - 77v 1kk 3pv - Pärnämäki 2

07.05. Tal.vo. Ida Maria Murtonen - 60v 5kk 27pv - Uimaniemi 6

10.05. Palstatil. Robert Nieminen - 53v 11kk 20pv - Kirkkola 4

11.05. Palstatil.tr. Vuokko Liukkonen - 16pv - Laitjärvi 2

            Mktp. Otto Malinin kuolleena syntynyt poika - Mieskonmäki 3

13.05.  Työmies Antti Nurmisen kuolleena syntynyt tyttö - Mieskonmäki 1

25.05. Talontr. poika Vilho Veikko Tanttu - 1kk 19pv - Laitjärvi 2

30.05. Työmies Juho Willman - 71v 1kk 26pv - Joutsa 2

12.5. kuoli Helsingissä kulkulaitosministeriön ent. esittelijäneuvos, lakitieteen kandidaatti *Rikhard Oskar Lindberg, joka oli syntynyt Hirvensalmella 10.5.1859. Hänet haudattiin 21.5.1926 Joutsaan.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

TÄYSIHOITOA 

Kesän kynnyksellä

Aamulehti 13.5.1926

Uusi Suomi 1.5.1926

Honkaharjuun haettiin sesonkia silmällä pitäen, kesäkuun alkupuolella alkavaan työsuhteeseen, "hienompaan ruuanlaittoon kykenevää" emännöitsijää.

 

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

KUN SYSMÄ NOUSI TAIVAISIIN – Suomen ensimmäiset ilmahäät 1928

Sysmäläiset olivat olleet monen vitsin ja kaskun kohteena kuten monien muidenkin kylien ja pitäjien asukkaat. Syyskuussa 1928 sysmäläiset saivat kuitenkin ainutlaatuisen syyn nostaa rintansa rottingille ja katsoa muita pitäjiä alaviistoon – tarkalleen ottaen 1200 metrin korkeudesta 😀

​Sysmässä koettiin tuolloin jotain ennennäkemätöntä - silloinen faktori V. V. Mäkelä ja nti Hilda Laven vihittiin nimittäin avioliittoon Aero-yhtiön lentokoneessa. Kyseessä olivat tiettävästi Suomen ensimmäiset ilmahäät. Koko Suomi voi liidellä tässä kohdin Sysmän siivellä, sillä olimme tässä suhteessa kerrankin länsinaapuria edellä: Ruotsissa vastaava tempaus koettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1938.

​Vihkimisen suoritti Sysmän 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino, joka nousi pelottomasti koneen kyytiin. Pakinoitsija Saku tallensi tämän historiallisen hetken ja sysmäläisten itsetunnon kohotuksen Länsi-Savo -lehteen (29.09.1928) ja Mooses julkaisi oman, värikkään kuvaelmansa Liitto-lehdessä samalla päivämäärällä.

  

Faktori V. V. Mäkelä, morsian Hilda Laven jakirkkoherra J. E. Heino
valmistautuvat nousemaan Aero Oy:n koneeseen häälennolle.
Lähde: Pertti Mäkelän albumi (julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä).

​Tässä Sakun kertomana, miten sysmäläisistä tuli kertaheitolla ”ihmeitten paikkakuntalaisia”:

"Mistä johtuneekin, niin aina herättää enemmän tai vähemmän hauskuttaa kun tapaa jonkun sysmäläisen. Kun kysymykseen, 'mistä kaukaa vieras on kotoisin', saadaan vastaus, että 'Sysmästä', niin ainakin leikin ymmärtävät savolaiset silloin painavat kämmenpohjansa suuta vasten, muljauttavat silmiään, nauraa tirskuvat ja sanovat, että 'vai Sysimästä' ja taas nauraa tirskuvat. 

Nyt ovat kuitenkin sysmäläiset suorittaneet sellaisen ennenkuulumattoman ihmetyön, että siitä on leikki poissa ja jokainen sysmäläinen saattaa, päätään nostaen, ylpeillen sanoa olevansa kotoisin Sysmästä, tuosta ihmeitten paikka-kunnalta. 

Viime sunnuntai oli se sysmäläisten suuri päivä! Silloin siellä vieraili Aero yhtiön lentokone ja antoi sysmäläisille tilaisuuden katsella armasta synnyinseutuaan pilvien tasolta. Niinkuin kaikkialla maailmassa, niin Sysmässäkin noudatetaan rakkauden suurta kutsumusta, takerrutaan toisiinsa kiinni näkymättömillä siteillä ja sittemmin näkyväisillä kultakahleilla kietoudutaan yhteen ainaiseksi elinajaksi. 

Sysmässä eli onnellista aikaa kihlautunut pari, nimittäin faktori V. V. Mäkelä ja hänen herttainen morsiamensa nti Hilda Laven 

Molemmat halusivat vihittää itsensä kristilliseen avioliittoon. Tietenkin tämä tilaisuus on jokaisen ihmisen elämässä juhlallinen ja mieleenjäävä hetki. Mieliä ylentävä ja tässä tapauksessa myöskin heidät itsensä; ylentävä hetki olikin. He halusivat liittyä toisiinsa ainaisesti irti tämän syntisen maan tomuista ja nyt siihen avartui oiva tilaisuus. 

Lentokone oli parhaillaan huvilentoja tekemässä. 

Koneeseen nousivat edellämainittu morsiuspari ja Sysmän seurakunnan 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino sekä todistajat. Kone pyrähti ilmaan ja kohosi taivasta kohden aina 1,200 metrin korkeuteen, jonne eivät enää maan tomut tuntuneet. 

Kirkkoherra alkoi juhlallisen toimituksensa asianmukaisine tiedusteluineen ja saatuaan myöntävät vastaukset molemmilta vihittäviltä, suoritti toimituksen loppuun. 

Niin tuli V. V Mäkelästä ja Hilda Lavenista laillisesti aviopuolisot korkeudessa, lähellä taivaankantta.

Todistajana toiminut lentokoneen ohjaaja kiidätti onnellista pariskuntaa kauniissa kaarroksissa alemmaksi maata kohti, liiteli Sysmän seudun yllä ja kirkkoherran kiireiden vuoksi laskeutui alas maan, tai oikeammin järven päälle. Siihen päättyi häälento.

Aviopari poistui lentokoneesta, samoin kirkkoherrakin, jonka viimeisiksi sanoiksi, hyvästellessään ilmoissavihittyä avioparia, otaksumme: 'minkä minä olen yhdistänyt taivaissa, se olkoon yhdistetty myöskin maan päällä'.

Onko missään muualla armaassa isänmaassamme vietetty näin juhlallisia häitä. 

Ei, totisesti. 

Siksipä emme enää saa sysmäläisille hymyillä sen vuoksi, että 'he ovat Sysmästä', vaan kotipaikan kuultuamme tunnemme jokainen kunnioitusta sysmäläisiä kohtaan ja kohotamme heille kunnioittavasti hattuamme.

Saku.

Mooses käsitteli tätä "poikkeuksellista naimista" myös pilke silmäkulmassa. Sakun tarinasta lainatakseni - tekee mieli laittaa käsi suun eteen ja tirskua 😆

"Sysmästä ei sitten Ritavuoren murhaajan Tandefeltin esiintymisen jälkeen ole kuulunut mitään ihmeellisempää. On näyttänyt siltä kuin olisi Sysmän pitäjä vaipunut jo toisten kuntien tasalle, samanlaiseen arkiseen harmauteen, missä nämä ovat vaeltaneet hamasta olemassaolonsa alkuhetkistä. Mutta nyt on sysmäläinen faktori näyttänyt, että tuollaiset luulot ovat harhaanjohtavia. 

Äskettäin oli Sysmässä lentokone kiikuttamassa pitäjäläisiä yläilmoissa. Ja juuri samana päivänä tunsivat faktori Väinö Valter Mäkelä ja kirjakauppias, neiti Hilda Laven, että heidän hetkensä oli täyttynyt, jolloinka he voivat astua Kristilliseen aviosäätyyn. Niinpä ottivat he Sysmän 75-vuotiaan kirkkoherran J.G. Heinon mukaansa ja nousivat lentokoneella kohti avaruutta.

Kun kone oli hyrrännyt kotvan, ja mittari osoitti sen olevan 1200 metrin korkeudessa, sanoi ylkämies: riittää jo. Sysmäläisten harmaapäinen sielujen kaitsija otti kirjojen kirjan käteensä, juhlallisen miimin kasvoilleen ja kysyi: Tahdotko sinä  Väinö Valter Mäkelä ottaa aviovaimoksesi tämän Hilda Lavénin. Saatuaan tähän myönteisen vastauksen, johon oli sekoittunut hiukan jännitystä, pelkoa ja korkeapainetta, osoitti kirkkoherra sanat toisin päin käännettynä neito Hilda Lavénille. Kainosti, hiukan värisevällä äänellä antoi hänkin hyväksymisensä naimahommaan. Papin sanottua vielä päälle aamenensa, oli Suomen ensimmäinen ilmassaleivottu aviopari valmis. Todistajia, enempää, kuin muitakaan avustajia ei seremoniansa ollut saapuvilla. Ainoastaan sinertyvä taivas, ilmakehän kuulakka atmosferi ja lentokoneen pärskytys olivat tämän historiallisen vihkimisen todistajina.

Lentokone lipui sitten alas, tuoden sysmäläisten sielunpaimenen ja käsikynkässä istuvan äskennainneen parin vakavalle maankamaralle. 

Kaikki oli sujunut hyvin. Lentokone oli vihkipallinakin osoittanut aika käytän-nölliseksi kapineeksi.

Me emme kuitenkaan mene vakuuttamaan oliko morsiusparin alimainen vaatekerta tämän vihkimäreisun jälkeen täysin normaalissa kunnossa, vaikka sehän nyt on hyvin toisarvoinen asia.

Mooses.

J. K. Lähetämme Sinulle »taktiikan mestari» Väinö Valtteri vilpittömät onnittelut ratkaisevan ja erikoislaatuisen harppauksesi johdosta. Tällä »loikkauksellasi» olet Sinä edelleen osoittanut olevasi ent. liikanimesi arvoinen.

S a m a.

Mooses viittasi Väinön entiseen liikanimeen - mahtaa joku tietää, mikä se oli?

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Lähteet:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

 Länsi-Savo, 29.09.1928, nro 116, s. 3

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1022752?page=3

 Liitto, 29.09.1928, nro 226, s. 4

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1565449?page=4

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Apteekkari Esko Jankko

Korkeakosken apteekin omistaja, apteekkari Esko Johannes Jankko täytti 50 vuotta toukokuun 29. päivänä 1938. Jankko on syntynyt Uukuniemellä 1888 ja kuoli Juupajoella 20.9.1965.

Hän kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista yhteiskoulua ja pääsi vuonna 1906 farmasianoppilaaksi Reposaaren apteekkiin. Farmasianopiskelijatutkinnon hän suoritti vuonna 1910 ja proviisoritutkinnon 1923. 

Esko Jankko vihittiin avioliittoon neiti Vivi Lindströmin kanssa Mäntsälässä Tapanin-päivänä 1918. 

Käytyään Vöyrin sotakoulun Jankko osallistui maamme vapaussotaan komppanian-päällikkönä Karjalan rintamalla. Ajan Suunta tiesi kirjoittaa, että hän oli haavoittunut Raudussa.

Jankko toimi aluksi eri apteekeissa, mm. Torniossa, Käkisalmessa ja Helsingissä sekä Luhangan haara-apteekin hoitajana vuoteen 1932, jolloin hän sai Korkeakosken apteekin apteekkioikeudet.

Luhangan apteekki oli vielä Jankon aikana Joutsan apteekin alainen haara-apteekki, aina vuoteen 1938. Jo itse haara-apteekin hoitaminen oli vastuullista työtä ja pääseminen itsenäiseksi apteekkariksi oli proviisorille selvä nousu uralla - nähdäkseni myös se, mitä tavoiteltiinkin. 

Korkeakosken apteekki sijaitsi Juupajolla ja se oli perustettu 1927. 1883 liikenteelle avattu ns. Pohjanmaan rata oli nostanut Korkeakosken kunnan keskustaajamaksi. Edward Wallenius oli perustanut kylään nahkatehtaan 1894 ja Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan 1898. 

Apteekki piti fyysisesti sijaa Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n talossa, noin kilometrin päässä rautatieasemalta tehtaalle johtavan maantien varrella.

Eskon päätyessä Korkeakoskelle, oli kenkätehdas siirtynyt jo Emil Aaltosen omistukseen. Juupajoelle oli saatu kätilö-rokottaja vuonna 1913 ja kunnanlääkäri 1918.  Voisi kuitenkin kuvitella, että apteekkarin rooli tällaisessa yhteisössä olisi ollut keskeinen.

50-vuotispäivänään "joutui" juhlittava monien onnentoivotusten kohteeksi.
Jankon kotona järjestettiin "iltajuhla", jonne oli saapunut niin ystäviä kuin naapureitakin. Päivänsankaria muistettiin monin lahjoin, kukkasin ja lukuisin sähkösanomin.

Kuvassa 50- vuotias Esko Jankko.

Tänä päivänä Korkeakosken apteekki toimii Oriveden apteekin sivuapteekkina.

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Tiedot kerätty/lähteet:

Suomen apteekkihakemisto = Finlands apoteksregister / toim. Yrjö Ahonen

Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti, 01.05.1938, nro 5, s. 41

Oriveden Sanomat, 02.06.1938, nro 22, s. 2

Semina : Suomen farmaseuttiliiton äänenkannattaja, 01.12.1918, nro 12, s. 24

Ajan Suunta, 30.05.1938, nro 143, s. 2

Wikipedia

Walleniuksen Wapriikki

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Viola Kivilaakso Pappisista oli voittanut Sisä-Suomen lauantailiitteen lasten kilpailussa oikealla vastauksella kirjapalkinnon. 

Kaupanhoitaja A. Laukkarinen oli ostanut Mäntyharjulta, kauppias A. Ahvenaiselta, sekatavarakaupan varaston. 

Joutsan kunnan kätilöiksi oli valittu 1.piiriin neiti Anna Lahtinen Keuruulta, varalle neiti Elina Liukkonen Pyhäjärveltä - 2.piiriin jo edellä mainittu Elina Liukkonen, varalle Hanna Kuosmanen Iisalmesta.

Karjakoiksi oli valmistuneet mm. Aino Simo (Mikkelin tietopuolinen karjanhoitokoulu) ja Hilja Askolin (Toijalan tietopuolinen karjanhoitokoulu). Karjakon paikan Aino oli saanut mv. A. Kinnuselta  Pieksämäeltä ja Hilja sijoittui Kanngasalalle Kyökkälään.

Joutsassakin pappina toiminut Toivo Aleksander Brummer oli kuollut 14.4. Muuruvedellä, jossa hän toimi kirkkoherrana. 

Joutsalaissyntyinen, postivaunupiirin kirjuri Eero Forss oli myös kuollut - Jyväskylässä vain 33 vuoden ikäisenä. Eero oli Joutsan nimismiehenäkin (1888-1892) toimineen Iwar Forssin poika. 

 

Mikkelin Sanomat 28.4.1926

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.4.

*Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi edelelleen räätäli Jalmari Niinikoski ja varapuheenjohtajaksi lautamies Toivo Kokko. 

*Talolliselle Taavetti Sankarille ei myönnetty anomaansa vapautusta valtuuston jäsenyydestä. 

*Kunnallisten tilien tarkastajiksi valittiin Maalaiskuntien Liiton määräämä henkilö ja paikallisina taloll. Onni Heinikainen ja kaupanhoitaja T. Salokannel, sekä varalta op. B. Santala ja räätäli Jalmari Niinikoski. 

*Valittiin raittiuslautakuntaan paikkakunnalta poismuuttaneen neiti Saima Luukkosen tilalle kanttori L. Markkula.

*Kapteeni Spären anomus, raha-avustus tai koroton laina Savon rintamalla v. 1918 tapahtuneitten sotatapausten julkaisemiseksi ja sotamuistelmien keräämiseksi, ei saanut enemimistön kannatusta.

*Myönnettiin osuusliike Katajalle lupa pitää kaupan vähemmän myrkyllisiä värejä ja lakka-aineita.

*Valtuusto päätti ryhtyä alustaviin toimenpiteisiin naapurikuntien kanssa yhteisen työlaitoksen saamiseksi näille seuduille.

*Hyväksyttiin asutuslautakunnan uusi ohjesääntö, jota vastoin lastenvalvojan ohjesääntö jätettiin kunnallislautakuninan tarkistettavaksi.

*Tarvittavat koulutarpeet päätettiin tilata Maalaiskuntien Liitolta.

*Esitystä kunnan alueella olevien metsien luokituksesta ja mittauksesta ensi kesän aikana, ei hyväksytty.

*Annettiin kouluvaliokunnan toimeksi laatia tarpeelliset muutosehdotukset kouluhallituksen vahvistamaan piirijaon tarkistusehdotukseen ja oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmaan, sekä anoa oppivelvollisuuden täytäntöön panolle 5 vuoden lykkäystä. 

Kokous, joka oli nykyisen valtuuston ensimäinen, oli kireä. Melkein kaikista asioista äänestettiin.

Kunnan tilit edelliseltä kahdelta vuodelta oli edelleen tarkastamatta. Samaisessa valtuuston kokouksessa päätettiin, että 1924 tilit oli jätettävä tarkastettaviksi huhtikuun aikana ja 1925 tilit lain määräämässä ajassa. Mikäli määräaikoja ei noudatettaisi, valtuutettiin opettaja B. Santala laatimaan valitus maaherralle.

Tielautakuntaan valittiin mv. Onni Heinikainen - pj, mv. Vilho Borg- varapj, kauppias Jalmari Hurri ja varajäseniksi mv. Onni Lehtinen ja pienviljelijä Juho Manninen.

MUTINOITA

Tyytymättömyys Pcrtunmaalla kasvaa

"Joukko Ruorasmäen kyläläisiä on äskettäin pitämässään kokouksessa päättänyt erota Pertunmaan kunnasta ja liittyä takaisin Joutsan kuntaan. Asiaa ajamaan on walittu toimikunta."

 

Kätilölehti 1.4.1926 no 4

 

 Suutarin palkasta

"11 kappaa rukiita kuuluu Joutsassa maksettavan suutarille yksien saappaiden tekopalkkana, Ja kirjeenwaihtajammme mainitsee, että se on hyvä ja halpa suutari, joka sillä hinnalla saappaat walmistaa, lausuen samalla toiwomuksen hinnankorottamisesta yhdellä kapalla, jolloin siitä tulisi 3 kappaa päiwää kohti, sillä 4 päiwää kuluu saapasparin walmistuksessa mestarilta kuluvan."

MYYDÄÄN 

 

Mikkelin Sanomat 21.4.1926

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan kevätkokous pidettiin nuokulla 11.4.

Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Päätettiin ylijäämän jakamisesta ja tilintarkastajien palkkiosta - joiksi valittiin O. Kervinen ja A. Jaatinen, varalle A. Ahvenainen, J. Ottelin ja V. Järvinen. 

Kirjoitettiin mm., että "On mielihyvällä merkittävä, että kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti ja keskustelut olivat asiallisia."

Koko selonteon pääsee halutessaan lukemaan otsikon linkistä.

Joutsan Osuusmeijerin varsinainen kevätkokous 

"t. k. 3 p. hyväksyttiin meijerin vuosi- ja tilikertomus kuluneelta vuodelta, vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin tilintekijälle ja hallinnolle täydellinen vastuuvapaus v. 1925 tileistä.

Liikkeen tuottama ylijäämä päätettiin kokonaan siirtää meijerin rakennusrahastoon. 

Tilintarkastajiksi valittiin Savo-Karjalan meijeriliiton edustaja ja paikalliseksi talollinen Toivo Kokko, varalle talol. K. Junkkari ja A. Jaatinen. 

Kokous päätti toistaiseksi, kunnes meijerille saadaan kunnollinen separaattori, lopettaa maidon vastaanoton."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Riuttalan hevonen putosi kaivoon ja kuoli

"Lauantaina, t. k. 10 pnä sattui Joutsassa Riuttalan talossa ikävä onnettomuus. Talon palvelijan siirtäessä hevosella vanhan navetan kattopuita toiseen paikkaan sattui hän ajamaan navetan lähellä olevan, noin 8 m. syvän, lumen peittämän kaivon yli. Tällöin luhistui kaivon kansi hevosen takajalkojen alla ja kun aisojen päät tarttuivat kaivon reunassa olevien kivien koloihin, jäi hevonen riippumaan yksinomaan länkien varaan, aiheuttaen äkkikuoleman. 

Hevonen oli hyvä nelivuotias tamma, joten vahinko on suuri. Ajomies oli vasta 3 päivää ollut talossa, eikä hän niinollen ollut tietoinen lumenpeittämästä kaivosta."

Ilkityö 

"Wiime wiikon keskwiikon ja torstain wälisenä yönä oli joku ilkimys laittanut Joutsan kirkolta Leiwonmäelle johtawalle maantielle n. 2 1/2 km matkan päähän mainitulta kirkolta yhteensä hietaa wahwan kerroksen. 

Kun nykyään on paksulti lunta, on warsinkin kuorma-auton kanssa mainittua paikkaa waikea siwuuttaa ja kerrotaan siinä monen rikkoneen hewoswaljaitaan. 

Kuka moisen teon on suorittanut, ei tiedetä, mutta arwellaan, ettei sen henkilon päässä kaikki ruuwit ole tiukalla tai että hän on ollut kowin työnhaluinen eikä muutakaan tekemistä ole löytänyt."

TYÖPAIKKAA VAILLA

Uusi Suomi 16.4.1926

Uusi Suomi 11.4.1926

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkonkokous 11.4.1926

"Joutsan seurakunnan kirkonkokouksessa t.kn 11 pnä myönnettiin pastori Lauri Heinoselle ero kirkkoisännöitsijän toimesta sitten kun uuden isännöitsijän valitseminen ja seuraava ylöskanto on toimitettu. 

Kunnallisen alkuopetuksen tultua käytäntöön päätettiin toinen kiertokoulunopettajan toimi lakkauttaa."

Kuollut

08.04. Mktp. Anna Liukkonen - 44v 3kk 11pv - Pärnämäki 6

09.04. Ent.trp. Juho Töyrylä - 75v 10kk 29pv - Joutsa 2

            *Tal. Adam Liukkonen - 70v 3pv - Pärnämäki 6

10.04. Työm.t. Suoma Moseksent. Manninen - 12pv - Pärnämäki 2

13.04. Työm. Tuomas Silvonen - 54v 4kk 11pv - Mieskonmäki 1

14.04. Its. Anna Lovisa Heiskala - 52v 4kk 21pv - Kirkkola 5

25.04. Työm. Juho Manninen 64v 7kk 19pv - Joutsa 2

30.04. Työm. Jalmar Tapper - 25v 10kk 24pv - Joutsa 4

            Tal.p. Aulis Onali - 2v 1kk 9pv - Tammilahti 8

            *Tal. äiti Maria Mällönen - 81v 7kk 9pv - Pärnämäki 1

Lisäksi kaksi kuollutta, joiden päiväysten yli piirretty rasti:

03.04. Torp. Albertina Leppä - 63v 11kk 13pv - Tammilahti 2

12.04. *Työm. Oskar Nyberg - 48v 2kk 1pv - Pärnämäki 5

*1857 Joutsassa syntynyt kapteeni Akseli von Schrowe kuoli Kemissä 29.4.1926.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1926

Joutsan toukokuu 1926

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1926

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Neiti Sigrid Nyman Joutsasta tuli valituksi Jämsänkosken kunnan kätilöksi 17 hakijan joukosta.

Suoma Simola oli valittu oppilaaksi Reitkallin puutarhakouluun.

Leskirouva Karoliina Mölse ja hänen kaksi lastaan olivat anoneet maaherralta lupaa suomalaiselle sukunimelle, joka tulisi olemaan Purola

Itä-Hämeen kansanopiston toveripäivillä oli valittu henkilöt eri seuduilla "kannatuksia keräämään ja iltamia järjestämään". Joutsan valitut olivat   Elli Kankkunen, Alma Liukkonen ja Lyyli Kuitunen .

Edit Ripatti Tampin myllyltä oli voittanut Kotiliden ja Sirkan kokovuoden-tilaajien arvonnassa Karlssonin teoksen "Kodin kukkastarha". Nide oli kangaskansinen ja arvoltaan 40 mk.

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. Miehet olivat kaiketi itsekin harmistuneita aiheuttamastaan häiriöstä ja ottivat asiakseen sopia toilailut - kyllä kannatti!

Vapaus 19.3.1926

.Kappalainen Lauri Heinonen sijoittui lopulta toiseksi Somerniemen kirkkoherran vaalissa. Vaalin voitti selkeällä äänten enemmistöllä Punkasalmen vt. kirkkoherra Y.K. Ainola.

Vapaaehtoisen Palokunnan hiihtokilpailun tulokset 

KUNNALLISIA ASIOITA

Henkikirjoitukset pidettiin kunnanhuoneella

17.3. Joutsan, Laitjärwen, Marjotaipaleen, Mieskonmäen ja Pärnämäen kylät

18.3. Ruorasmäen, Tammilahden, Tolvasniemen, Uimaniemen, Kirkkolan, Putkijärven ja Ruskealan kylät.

 

Länsi-Savo 20.3.1926

Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli valittanut

*Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskien asutuslautakunnan jäsenten vaalia - maaherra oli hylännyt valituksen.

*joulukuussa 1925 kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä - maaherra oli hylännyt tämänkin valituksen.

Maanviljelijä O. Heinikainen ja kunnallislautakunnan esimies J. Maunula olivat osallistuneet kuun puolivälissä Mikkelissä pidetyille kunnallispäiville.

MYYDÄÄN / OSTETAAN

 

Heinolan Sanomat 6.3.1926

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työväenyhdistyksen jäsenmaksujen kannosta vastasi R. Hellqvist ja kuukausikokoukset ilmoitettiin pidettäväksi aina kuukauden 1. sunnuntaina klo 12.00.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 20.3.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lukusille saapui viinatrokari

"Kun t.k. 11 p. pidettiin Joutsan Kiwiojalla lukusia, saapui sinne trokareita. Yhdeltä heistä, nimittäin Wäinö Wesalalta Hartolasta, takawarikoitiin yhden litran kanisteri. Hänet asetetaan syytteeseen."

Saara Komppa oli tullut pidätetyksi irtolaisuudesta Kouvolassa. Kirjoitettiin, että hänet oli passitettu lääninvankilaan maaherran tuomiota odottamaan. (Muistelen, että tämä ei olisi Saaran eka kerta tästä aiheesta...)

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Mikkelin Sanomat 8.3.1926

 

Helsingin Sanomat 11.3.1926

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkonkokous 21.3.

Matti Mäkelä valittiin kirkkovaltuustoon edesmenneen Richard Kuitusen tilalle.

Tilien tarkastajiksi valittiin apteekkari Otto Kervinen ja opettaja Bernhard Santala.

Kuolleita

Kirkonkirjoissa oli jokusen sivun ja kuukauden puutos, mutta kirjaukset jatkuvat vihdoin maaliskuun 1926 loppupuolelta.

20.03. Mktp. Antti Koivunen, 71v 3kk 6pv - Pärnämäki

21.03. Hoitol. Ottelia Lahtinen, 83v 3kk 7pv - Joutsa 2

            Mktp. Lovisa Rönn, 64v 8 kk 23pv - Joutsa 4

26.03. Talol. August Wirtanen 70v 6kk 19 pv - Laitjärvi 2

29.03. Tal. Eläk. Maria Melkka 82v 7kk 21pv - Joutsa 7

            Tal.tr.p. Veikko Hietanen 2pv - Kirkkola 5

Lehtitietojen mukaan myös

02.03. Mv. Rikhard Kuitunen 52v - Uimaniemi

29.03. Kapteeni Akseli von Schrowe, synt. Joutsassa, kuoli Kemin Karihaaran sairaalassa

*Näiden kahden kuolinilmoitukset löytyvät aakkosellisilta välilehdiltä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jälkikaikuja kunnallisvaaleista - nimim. Tuhkimon kynästä.

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1926

Joutsan huhtikuu 1926

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Patruuna Blom Luhangasta

 

Axel Bruno Blom kuoli 28.11.1928 vanhuuteen kotonaan Luhangassa, 84. ikävuodellaan. 

Hän polveutui vanhasta suomalaisesta pappissuvusta ja oli syntynyt 23.11.1845 Tohmajärvellä. Hänen isänsä, Lars August Blom, oli tuolloin Tohmajärven kirkkoherran apulainen. Isän kuoltua Kellokosken ruukin saarnaajana Tuusulassa 1883, perhe vailla isää, muutti Luhankaan 1884.

Bruno ei enemmälti lämmennyt opiskeluille - vaikka päätä, kykyjä ja varoja olisi ollutkin. Hän kävi kuitenkin Heinolan yläalkeiskoulun yhdessä veljensä kanssa ja asettui sittemmin maanviljelijäksi Luhankaan, viljellen äitinsä, Vendla Sofian (os. Nohrström) perintötilaa Ånäsin rustitilallisena. Luhangassa oli noihin aikoihin kymmenkunta suurtalonpoikaa ja Brunosta tuli yksi heistä.

Bruno perusti perheen ja avioitui 1904 Olga Toivosen (1879-1950) kanssa, joka oli syntyjään Korpilahdelta. Kirkonkirjoissa Olga on kirjattu Ånesin piiaksi ja palvelijaksi ennen avioliittoa. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi vanhinta tytärtä (1901 ja 1903) olivat syntyneet virallisesti ottaen ennen avioliittoa. Vanhemmalle, Anna Loviisalle, Bruno oli merkitty kummiksi, nuoremmalle Annalle isäksi (vanhemmat olivat jo kuulutettu tuolloin). Molemmat tytöt menehtyivät jo lapsina. 

Rustitilan omistajana, Bruno oli paljon tekemisissä useiden alustalaistensa kanssa. Hänen kirjoitettiin osanneen samaistua erinomaisesti heihin ja olikin tuttu näky heidän keskuudessaan.

Keski-Suomi 8.11.1904

Patruuna Blom oli myös aktiivinen kunnallismies ja osallistui lähes kaikkiin kunta- ja kirkonkokouksiin. Hän kuului myös Osuuskaupan hallitukseen 15 vuoden ajan ja oli sen perustajajäseniä.

Brunon kerrottiin eläessään nauttineen erityisestä terveydestä, mutta vanhemmalla iällä kunto heikentyi sen verran merkittävästi, että elinpiiri supistui huomattavasti ja "tarkastelumatkat" tiluksilla jäivät selkeästi aiempaa vähäsemmiksi.

Sen ohella, että patruuna sai elää elämänsä melko terveenä, hänellä kerrottiin olleen valoisa elämänkatsomus. Tämän uskottiin vaikuttaneen siihen, että  patruuna Blom säilytti elämänhalunsa ja pirteytensä loppuun saakka. 

Luetun perusteella Bruno oli "melkoinen persoona". Kun patruunan elonpäivät päättyivät, häntä muisteltiin ja kuvattiin mm. seraavasti:

"Seuramiehenä oli hän ystävällinen ja aina hyväntuulinen. Huolimatta ajan runtelusta ja luonteensa omituisuuksista saattoi hänessä selvästi todeta vanhan kulttuurin jäljet".

"Hän oli monessa suhteessa ympäristöstään poikkeava vanhan ajan ihminen. Eriskummallisten piirteiden alta näkyi patruuna Blomissa sukuperinnäinen vanha kulttuuripohja".

Kirjoitettiin, että Bruno oli luovuttanut maata "lähes lahjaksi" Luhangan seurakunnalle hautausmaata varten ja lehtitietojen mukaan hän olisi ollut ensimmäinen sinne haudattu vainaja. Vuonna 1936, Snellmanin päivän suurnimenmuutossa Brunon leski ja lapset ottivat käyttöön sukunimen Jokitaipale. Olga kuoli 1950.

Brunon kuolinilmoitus aakkosellisella välilehdellä

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Tiedot kerätty/lähteet:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sisä-Suomi, 30.11.1928, nro 278, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585489?page=2

Suomen virallisen lehden mukaan Aksel Bruno Blom oli asetettu holhouksen alaiseksi 3/1923 - holhoojiksi oli määrätty talollinen Lauri Koivikko ja kauppias Jaakko Aro, molemmat Luhangan kylästä.

Suomen Virallinen Lehti, 27.03.1923, nro 71, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1470399?page=2

Sisä-Suomi, 09.12.1928, nro 285 B, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585730?page=4

Lisäksi
https://ollivonbecker.blogspot.com/2026/02/luhangan-kunnan-ja-kunnallishallinnon.html

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Lyydia Kivioja oli asetettu ehdolle 8 hakijan joukosta Ruskealan kunnalliskodin hoitajattaren virkaan. 

Iida Maria Maunula oli hakenut meijeriköksi Kaipion-Vesajärven Osuusmeijeriin päästen varasijalle.

Pappisten lainakirjasto kerrottiin pidettävän avoinna yläkansakoululla toistaiseksi tiistaisin klo 1-2 päivällä.

Kalle Manninen oli vihitty avioliittoon leskeksi jääneen Helmi Riihelän kanssa. Helmi oli Vaanian Anttilasta.

Kappalainen Lauri Heinonen oli jo aiemmin hakenut Somerniemen kirkkoherran virkaa. Heinonen oli osoitettu suorittamaan vaalinäytteensä 7.3. ja itse vaali ilmoitettiin toimitettavaksi 28.3.1926.

KUNNALLISIA ASIOITA

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 8.2.1926

"Valittiin tulo- ja omaisuusverolautakuntaan vakinaiseksi jäseneksi räätäli Jalmari Niinikoski.

Ehdotus, että Joutsan kunta liittyisi jäseneksi Osuuskunta Katajaan, ei saavuttanut tarpeellista määräenemmisöä, joten se raukesi.

Vielä esiteltiin eräitä verovalistusasoita, jotka sellaisinaan hyväksyttiin."

Opetusministeriö oli määrännyt, että kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten myönnetty 21.000 mk avustus tiputetaan 18.000 mk:aan rakennuskustannusten jäätyä arvioitua alhaisemmiksi.

KUNNALLISVAALIT

Kunnanvaltuutettujen vaalit toimitettiin 20.2.1926. 

Vaalihuoneet olivat avoinna äänestäjille klo 9-20. Näissä vaaleissa valittiin valtuutetut kolmen vuoden kaudelle ensimmäistä kertaa. 

Vaalikeskusteluja käytiin ja peliä pelattiin lehtien palstoilla - puitiin jos jonkin / kunkin ryhmittymän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

(Vaalien alkuperäinen aikataulu oli muuttunut, koska Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli sekoittanut kuvioita.)

Äänestysinto oli laimeahkoa, vaikkakin vaalien kirjoitettiin olleen "aika lailla vilkkaammat" kuin edelliset. Joutsan äänioikeutettujen määrä oli 2887 - äänioikeuttaan käytti 1215 henkilöä; 573 porvarillista äänestäjää, 627 sosialistia - hylättyjä ääniä oli 13.

Valituksi tulivat:

8 porvaria -> Onni Heinikainen, Bern. Santala, Anna Jurvanen, Kalle Peltola, J. Sankari, 

A. Kämppi, E. Kokko ja J. Nieminen.

9 sosialistia -> J. Maunula, HJ. Lindfors, K. Tillanen, V. Dammert, J. Niinikoski, A. Salo 

H. Rintavaara, J. Manninen ja V. Borg.

PAPPISTEN PAIKALLISET

Urheiluharrastuksista 

Kansakoululaisten keskuudessa oli herännyt into urheiluharrastusta kohtaan siinä määrin, että 20 oppilasta oli ilmoittautunut suorittamaan asianmukaiset urheilumerkkivaatimukset. 

Ulkoilmaurheilua varten koululle oli hankittu mm. sekunttikello, keihäs, kiekko, 2 kuulaa, palloja y.m. Kirjoitettiin: 

"Heti maan paljastuttua ryhdytään kuulema innolla harjoitteluun. Toivotamme nuorille urheilijoille jatkuvaa intoa ja menestystä yrityksissään." 

Pappisten laulukuoro 

"harjoittelee, ellen aivan väärin ole asioita kuullut, Hemmo Kallion ihanaa kaksiosaista kuvaelmaa "Pärttylin yö". On kerrassaan ilahduttavaa, että paikkakunnalla esitetään tuo vanhoja itäsuomalaisia kansantapoja kuvaava laulunäytelmä, joka tempaa mukaansa sekä vanhan että nuoren. Kun ei paikkakunnalla ole seurataloa, täytyy kappale, jossa esiintyy liki 30 näyttelijää, esittää vasta kesällä jossain tilapäisessä huoneustossa."

KÄLÄSTÄ KUULUU

Hirvenlahden opintokerho teki hiihtoretken Kälän koululle, jonne heidät oli kutsuttu Kälän Opintokerhon toimesta. 

"Opintokerho oli järjestänyt tämän vierailujuhlan erittäin arwokkaaksi ja hauskaksi. Ohjelma mm. oli monipuolinen ja kuului siihen laulua, lausuntoa, puhe, kertomuksia ym. Mielialan virkistämiseksi tarjoiltiin teetä."

LOHKOMISIA

Uuden-Kilkin ja Halkokankaan tiloista No 2

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat 

Laurila, om. Leena Ingeroinen

Jurkoselkä, om. Akseli Riihimäki

Uusi-Kilkki, om. Anselm Kuitunen 

Viitamäki, om. Jeremias Korpela

Halkokangas, om. Anselm Kuitunen 

Pärnämäen kylän tilasta No 4

Loppula, om. Ananias Manninen 

Kotimäki, om. Antti Kotimäki 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT

Ruorasmäen työwäenyhdistyksen wuosikokouksessa 7.2. käsiteltiin m.m. seuraawat asiat:

"Luettiin toiminta- ja tilikertomus wiime wuodelta ja tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 

Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja Aksel Saari walittiin uudelleen, samoin walittiin warajäsenet Armas Tähtinen ja Kalle Mannila uudelleen. 

Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Juho Koskinen, waralle Tilda Niemi ja Saima Niemi. 

Koska Ruorasmäki tämän wuoden alusta siirtyi uuteen Pertunmaan kuntaan, niin yhdistyksen nimi, joka on ollut Joutsan Ruorasmäen Työväenyhdistys, muutettiin ja on se nyt Ruorasmäen Työwäenyhdistys. 

Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 

Kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap.

Yhdistyksen kokouksen jälkeen pidetyssä johtokunnan kokouksessa walittiin kuluwaksi wuodeksi puheenjohtajaksi Oskar Järwinen, warapuheenjohtajaksi Taawi Saari, sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiaho." 

Tolvasniemen työväenyhdistyksen vuosikous 14.2. 

"Luettiin wuosi- ja tilikertomus, joka hywäksyttiin ilman keskustelua ja myönnettiin johtok. ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuwapaus. 

Johtokuntaan tuliwat walituiksi w:ksi 1926 seuraawat: Hemmi Nieminen,                  S. Rintawaara, Hilja Saloranta ja Toiwo Dahl warsinaisiksi sekä Aatami Salo, Matti Kyyhkynen, Maria Wesanen ja Herman Wesanen waralle. 

Tilintarkastajaksi walittiin Kasper Tillanen ja Akseli Lehtonen wakinaisiksi sekä Toiwo Saloranta ja Herman Mäkelä waralle. 

Jäsenmaksuksi märättiin 1:25 mk. miehiltä ja 75 penniä naisilta. Rahastonhoitajan, kirjurin ja puheenjohtajan palkat päätettiin pitää ennallaan, nim. 30 mk. kullekin. 

Järjestysmiehiksi huwitilaisuuksiin walittiin Toiwo Saloranta, Toiwo Dahl, August Nyman ja Aatami Salo. Huwitoimikuntaan walittiin 8 henkilöä. 

Yhdistyksen kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden toisena sunnuntaina klo 11 ap. Piirikokousehdokkaaksi walittiin Aatu Salo. Wapaus-lehden asiamieheksi walittiin A. Salo.

Johtokunta walitsi kokouksessaan samana päivänä puheenjoht. Hugo Rintawaaran, waralle Aatu Salon, kirjuriksi Hemmi Niemisen ja Hilja Salorannan waralle, jäsenmaksujen kantajaksi ja rahastonhoitajaksi Aatu Salon."

Joutsan Vapaaehtoisen Palokunnan yleinen kokous 14.2.
Päätettiin järjestää yleinen hiihtokilpailu kuun lopulla 28.2. neljässä eri sarjassa. Kilpailuihin saattoi ottaa osaa "kaikki, joilla on vähänkin urheiluharrastuksia".
Samana iltana päätettiin myös pitää yleinen iltama Nuorisoseuran talolla, ohjelmassa mm. suosiota saanut näytelmä "Oikea morsian".

URHEILU-UUTISIA

Joutsan suojeluskunnan hiihto-ammuntakilpailut

"Kilpailuihin otti osaa 10 miestä. Palkinnot jakaantuivat seuraavasti:

1. leipuri T. A. Toivanen; 2) paikallispäällikkö Frans Temisevä; 3) maanviljelijä Yrjö Avikainen: 4) taloil. poika Eino Maunula: 5) puuseppä K. Pahalahti. 

Lähinnä seuraavat olivat P. Sauvala ja E.Kaartinen

Yhteisen reki- ja hiihtoretken järjestivät lotat ja suojeluskunt-laiset samaksi illaksi Ristolan taloon, jossa oli palkintojen jako y.m. ohjelmaa. Lopuksi pyörittiin piirissä viulun soiton mukaan." 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo

Tammilahdessa paloi talollinen Kalle Salosen sauna. Sauna oli ollut käytössä vasta parisen vuotta - vahinko oli suuri isoperheiselle pienviljelijälle.

KUOLLEITA

Kuolleiden luettelosta (SSHY Digitoidut aineistot) puuttuu sivu, jossa mm. helmikuu 1926. 

Lehtitietojen mukaan rajan toiselle puolen siirtyvät:

*Tyyne Simola 3.2.1926. 

*Yrjö Olavi Heilakka 7.2.1926

*August Järvinen 26.2.1926 

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Huolestuneet veronmaksajat esittivät lehdissä avoimen kysymyksen kunnallislautakunnan esimiehelle ja vuoden 1924 kunnallisten tilien tarkastajille, koska tilinpäätöstä ei ollut vielä esitetty, vaikka jo lähes vuosi on kulunut määrätystä määräajasta. 

Vastine edelliseen, laatinut Santala, Niinikoski ja Heinikainen.

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1926

Joutsan maaliskuu 1926

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.