APTEEKKARI J.H. LYRA

Suomen Kuvalehti 26.4.1924

JOHAN HENRIK LYRA

s. 17.4.1859 Kiuruvesi

k. 8.4.1924 Nilsiä

Vanhemmat: 

käräjäkirjuri Mårten Emanuel Lyra (1810-1860) ja Sara Fredrika Costiain (1821-1868). Mårtenille avioliitto Saran kanssa oli järjestyksessään toinen. 

Mårtenin ensimmäisestä liitosta Wilhelmina Kärkkäisen kanssa, syntyi tytär Selina Wilhelmina Lyra. Selina näyttäisi pysyneen neiti-ihmisenä ja kulkeneen pitkälti Juhon perheen matkassa.

Juho kävi Jyväskylän lyseon, jonka jälkeen siirtyi apteekkialalle. Hän oli oppilaana Jyväskylän apteekissa ja farmaseuttitutkinnon hän suoritti 1880. Juho palveli Jyväskylän, Mikkelin ja Sortavalan apteekeissa kunnes valmistui proviisoriksi 1886.

Samana vuonna Juho avioitui ensimmäisen kerran Korpilahdelta syntyisin olevan  Eva Kristina Peltosen (1864-1893) kanssa. 1887 he muuttivat Joutsaan, josta Juho oli saanut hoitaakseen Jyväskylän apteekin Jousan haara-apteekin. 

Juho ja Ewa saivat lapset: 
Aino Katriina (1887-1939, farmaseutti), 
Tyyne Kristiina (1888-1956, farmaseutti, avioiduttuaan Rantanen), 
Eva Selina (1890-1984, suorittanut postikurssin 1913?, avioiduttuaan Torkki) 
Yrjö Henrik (1891-1983, kapteeni)

Juho jäi leskeksi huhtikuussa 1893. 

Toisen avioliiton hän solmi 1895 Selma Lydia Lindforsin (1877-1949) kanssa, joka hänkin oli syntyjään Korpilahdelta - kuten edeltäjänsäkin. 

Tästä toisesta liitosta syntyi lapsia seuraavasti:

Joutsassa

Martta Alli Lydia (1896-1977, kansakoulun opettaja, avioiduttuaan Ruuth)  
Einar Martti Johannes (1898-1943, metsänhoitaja, sittemmin käyttänyt nimeä Lakajärvi)

Nilsiässä 

Aatos Sigurd Alvar (1903-1950), 
Mirjam Kaarina Salome (1908-1983, avioiduttuaan Kotilainen),  
Siiri Hagar Synnöve (1910-1989)

Juhosta julkaistun muistokirjoituksen mukaan hän olisi ollut varsin perhekeskeinen mies, joka ei juurikaan olisi ottanut osaa julkisiin toimiin. Kaikki on suhteellista - ainakin Joutsan aikana / ollessaan nuorempi, hän näytti kuitenkin olleen monessa mukana. 

Toiminut mm. kunnallistilien tarkastajana ja raittiusseuran rahastonhoitajana.

1896 Juho oli kärkimiehenä yhdessä urkuri R. Nymanin kanssa anomassa Senaatilta lupaa telefoonijohdon rakentamiseksi Hartolan kylän keskusasemalta Joutsan pitäjän kirkonkylään sekä sieltä Säynätniemen ja Brusilan tiloille.

1897 Juho oli hakenut Someron apteekkioikeuksia saamatta niitä. 

Samana vuonna perustettiin myös vapaaehtoinen palokunta Joutsaan ja sielläkin oli apteekkarimme mukana johtokunnassa. Kuulunut myös Joutsaan Nuorisoseuran johtokuntaan, ollen sen ensimmäisiä jäseniä.

Toiminut (1897 perustetun) maidontarkastusaseman hoitajana 100 markan vuosipalkalla, saaden 10 penniä/"otettu koe".

Kuulunut Säästöpankin isännistöön - myöhemmin vastaavassa kokoonpanossa myös Nilsiässä. 

Juho hoiti apteekkiaan ja kasvatti perhettään Joutsassa reilun 14 vuoden ajan. 1900 hän sai Nilsiän apteekkioikeudet ja alkuvuodesta 1901 hän muutti virallisesti perheineen Nilsiään, jossa vietti lopun elämänsä.

Apteekkari Lyra kuoli 17.4.1924 Nilsiässä liki 65 vuoden ikäisenä.

Uusi Suomi 6.4.1924

Juho saatettiin viimeiselle matkalleen 19.4.1924 ja ruumiin siunaus toimitettiin Nilsiän hautausmaalla.

Juhosta on sanottu muistokirjoituksessa, mm. sanomalehti Savossa, että hän oli

"luonteeltaan hiljainen, waatimaton ja 

harwinaisen kunniantuntoinen ja omantunnontarkka. 

Aina hienotuntoinen ja suora, jotka ominaisuudet harwoin ovat yhdessä.

Apteekkinsa piti hän mallikelpoisessa kunnossa, 

ja kodissaan oli hän hellä perheenisä. 

Hän eli pääasiassa toimelleen ja kodilleen.

 Julkisiin toimiin hän ei yleensä ottanut osaa, mutta kaikki hyvät 

harrastukset saivat hänestä wilpittömän kannattajan. 

Mitään alhaista ja huonoa hän ei suwainnut. 

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä oli hän toistakymmentä vuotta, ollen useita vuosia koulun taloudenhoitajana osoittaen kaikissa toimissa sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta joka oli hänelle ominaista.

Rehtiä suomalaista miesten miestä muistelevat kiitollisuudella ja kaipauksella lukuisat ystäwät ja tuttawat sukulaisten kanssa."

HS 27.4.1924

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Joutsa, Jyväskylä, Nilsiä.

Savo, 05.04.1924, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462466?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 20.08.1896, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/523762?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

APTEEKKARI OTTO KERVINEN & IDA-ROUVA

Otto Kervinen 50-vuotta Kuva: Suomen Kuvalehti

OTTO KERVINEN & IDA, OS. PAAVILAINEN

Otto Kervinen syntyi 23.10.1878 Pietarissa ja vietti lapsuutensa Juvalla ja Puumalassa. Koulunsa hän kävi Lappeenrannassa, 5 luokkaa reaali- ja porvarikoulun oppilaana. Koulut käytyään hän aloitti farmasiaoppilaana 1899 Viipurin I apteekissa, farmaseutin paperit taskussaan 1902, hän jäi palvelemaan samaiseen apteekkiin.

Proviisoritutkinnon Otto sai suoritetuksi 25.9.1907, jonka jälkeen hän toimi proviisorina Viipurin III ja Viipurin I apteekeissa.

Viipurissa ollessaan Otto myös otti ja kosi. Mielitietyksi oli valikoitunut viipurilainen neiti Ida Aliisa Paavilainen (30.4.1884-1975). Kuulutukset luettiin ja heidät vihittiin 28.5.1908.

Lappeenrannasta Joutsaan

Viipurista Otto ja Ida muuttivat Lappeenrantaan, jossa Otto toimi Lappeenrannan I apteekin hoitajana. Muutto ajoittuu n. 1913 tietämille. Lappeenrannassa ollessaan Otto toimi myös kirkon isännöitsijänä, valtion alkoholitarkastajana ja Lappeenrannan Työväen Osuuskauppa ry:n hallinnon ja yhteiskoulun johtokunnan jäsenenä.

1919 Otto sai Joutsan apteekin apteekkioikeudet ja näin hänestä tuli tuon apteekin omistaja ja apteekkari. 1922 hän sai oikeuden perustaa haara-apteekin Luhankaan. Esim. vuonna 1927 Oton apteekkien reseptiluku oli Joutsassa 4225 ja Luhangassa 1358 reseptiä ja apulaisena on mainittu olleen oppilas Ida A. Kervinen.

Apteekkari Kervinen oli toimelias mies ja hoiti lukuisia luottamustoimia, ollen mm. kirkkovaltuuston ja suojeluskunnan esikunnan jäsen, 1928 perustetun Luhangan Sähkö Oy:n johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja sekä Joutsan kunnan ja seurakunnan tilintarkastaja. Lisäksi hän oli useat vuodet kansakoulun johtokunnan puheenjohtajana ja jäsenenä (1937 myönnetty ero omasta pyynnöstä). Hän kuului Suomen Maatalous- Osake-Pankin Joutsan konttorin pankkitoimikuntaan, jossa hänen on mainittu toimineen valvojana. Otto on toiminut myös valtion piiritarkastajana. Jossain oli mainittuna, että olisi kuulunut myös Osuuskaupankin edustajistoon.

Joutsan suojeluskuntaan Otto liittyi heti miten Joutsaan saavuttuaan ja oli hyvin toimelias suojeluskuntalainen – ”sk.veteraani, lääkintäkersantti ja esikunnan jäsen”. Erityisesti Oton on mainittu olleen erinomainen ampuja ja hän edusti suojeluskuntaa monissa ampumakilpailuissa hyvällä menestyksellä. Oli ottanut osaa myös Lapuan liikkeen toimintaan ja osallistunut Suomen Lukon Mikkelin piirijärjestön perustavaan kokoukseen 9.6.1930 tullen valituksi 14-jäseniseen piiritoimikuntaan.

Oton on kerrottu olleen myös innokas metsästäjä ja kalastaja. 

Otto 60-vuotta

”60-vuotispäivänään sai apteekkari Otto Kervinen Joutsassa lukuisasti onnentoivotuksia ja tervehdyksiä. Ensimmäisenä kävi Joutsan Mieskuoro laulutervehdyksellä. Joutsan suojeluskunnan esikunta kunnioitti läsnäolollaan innokasta ja uhrautuvaa sk-miestä. Esikunnan jäsen B. Santala jättäessään sk:n lahjana ilmapuntarin, kiitti suojeluskunnan hyväksi tehdystä työstä ja lausui toivomuksen, että Joutsan suojeluskunta saa vielä kauan pitää apteekkari Kervisen keskuudessaan aktiivisena jäsenenään. Suomen Maatalous-Osake-Pankin kauniin ja upean kukkakorin jätti johtaja Lauri Markkula sekä esitti samalla pankin onnittelut valvojalleen, Jousan osuuskaupan lähetystönä saapui hallintoneuvoston puheenjohtaja Toivo Kokko ja johtokunnan jäsen B. Santala, joista edellinen lausui kaupan onnittelut ja jätti kaupan lahjana hopeapääkepin.

Henkilökohtaisesti kävivät onnittelemassa kenraali ja rouva Valve, ulkoministeriön osastopäällikkö T. O. Vahervuori, ensin mainitun pitäessä puheen, tohtori ja rouva O. J. Brummer, piirilääkäri Pentti Kivinen, tohtorit A. Hårdh, Jalava ja rouva, Ritvanen ja Lehtonen. Tohtori Ritvanen, jättäessään lahjana arvokkaan täytekynän, puhui apteekkarin ja lääkärin välisestä ammattikirjevaihdosta, jonka hän toivoi edelleenkin jatkuvan samaan suuntaan. Arvokkaita lahjoja, joista mainittakoon hopeainen kahvikalusto yksityisiltä ystäviltä, hopeainen silmälasikotelo, ryijy sekä Luhangan Sähkö Oy:n lahjoittama kattokruunu, jonka jätti yhtiön toimitusjohtaja Toimi Nieminen ja johtokunnan jäsen Onni Lehtinen, ensin mainitun lausuessa yhtiön onnittelut ja kiitokset johtokuntansa puheenjohtajalle.

Sähkösanomia, kukkia ja kirjeonnitteluja kertyi päivän mittaan satamäärin Niitä olivat lähettäneet m.m.) Suomen Apteekkariyhdistys, Helsingin Apteekkarien Rohdosvarasto, Pharmakon, Suomen Liikemiesten Lähetysliitto, ministeri Bruno Kivikoski, piiripäällikkö Kaarlonen, tirehtööri K.Erkaman perhe, pankinjohtajat Sipi, Talas, Helsingius, Kunnas ja rouva Kinnuset, majuri Hirvelä ja rouva, insinöörit Makkonen ja Simola, apteekkarit Sorthan, Sippel, Vahlberg, Köhler sekä useat kymmenet apteekkarit ympäri Suomen, tohtori ja rouva Uotila ym. yhteensä noin 100 onnittelua.

Vieraille oli järjestetty Joutsan ns-talon kauniiseen juhlasaliin lounas, jonka aikana lauleli Joutsan mieskuoro. Puheita pitivät lääninrovasti Yrjö Hovikoski ja piirilääkäri P. Kivinen, joka kohdisti puheensa myöskin rouva Kerviselle, Tohtori Onni Brummer kertoili hauskasti yhteisistä kalamatkoista. 

Täällä jättivät rouva Ida Ikonen ja op. B. Santala paikkakuntalaisten yhteisenä lahjana arvokkaat hopeiset kynttilänjalat ja rouva Kerviselle ojennettiin samalla kaunis kukkakori, Op. Santala kiitti sekä apteekkaria että rouva Kervistä kaikesta paikkakunnan hyväksi tehdystä työstä, ystävällisyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Onnittelujen sarja päättyi kanttori Markkulan kirjoittamaan ja lukemaan humoristiseen riimikronikkaan.”

Mikkelin Sanomat 29.10.1938 no 125

Rovasti Hovikoski on sanonut Otosta: ”Hyvät asiat ovat aina olleet lähellä apteekkari Kervisen sydäntä ja hänen huumorisen luonteensa pohjana on vakava elämänkatsomus”.

Ida-rouva

Sen lisäksi, että apteekkarska työskenteli pankkivirkailijana, hän oli miehensä tavoin aktiivinen toimija eri järjestöissä. Idan on mainittu toimineen mm. Joutsan Marttayhdistyksessä rahastonhoitajana ja johtokunnan jäsenenä, Joutsan Lotissa varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Ottanut osaa ainakin Lotta Svärd-yhdistyksen toimintaan ja puhunut usein ja lämpimästi maanpuolustuksesta ja Lottatyön merkityksestä.

Musiikki lienee ollut lähellä Idan sydäntä. Hän vaikutti olleen yksi oman aikansa "kultakurkku", sillä hänen on mainittu laulaneen ja esiintyneen lukuisissa eri tilaisuuksissa ja riennoissa, aina hautajaisista iltamiin - niin soolona kuin duettonakin. Duetot/kaksinlaulut usein Lauri Markkulan kanssa, joka oli perhetuttu, esimies ja kanttori.

Koti ja apteekki

Kerviset asuivat ja Otto piti apteekkiaan Jousitien varrella talossa (nro 32), joka itselleni on tutumpi nimellä ”Rekosen talo”. Talo oli rakennettu 1800-luvun lopulla apteekkirakennukseksi, jossa asui alkuvuosina apteekkari Carl Holmström. Talo toimi myös asuinrakennuksena ja osoitetta käyttivät monet muutkin kuin apteekkari perheineen.

Joutsan Seudussa on kerrottu, että nykyiseen asuunsa talo laajennettiin vuonna 1935 ja apteekki toimi rakennuksessa vuoteen 1956. Kerviset pitivät taloa hallussaan vuoteen 1950. Nykyisin taloa ei enää ole.

Joutsan kirjassa kerrotaan Joutsan apteekki-elämästä yleisesti, seuraavaa: 
”Ensimmäinen maininta Joutsan apteekkipalveluista esiintyy jo v. 1871. 1880-luvun lopulla aloitti paikkakunnalla J. H. Lyran hoitama Jyväskylän apteekin haara-apteekki. N. v. 1897 tilalle tuli Heinolan apteekin haara-apteekki, jota hoiti proviisori P. E. Minni. Seuraavana aloitti v. 1904 Hirvensalmen apteekin alainen haara-apteekki. Paikkakuntalaisten tarpeita palvellut itsenäinen apteekki perustettiin vuonna 1910, sillä tuona vuonna myönnettiin Karl Holmströmille apteekki-oikeudet Joutsaan. Kymmentä vuotta myöhemmin oikeudet sai apteekkari Otto Kervinen. Joutsan apteekki toimi samassa rakennuksessa luultavasti vuodesta 1897 vuoteen 1956. Sen jälkeen apteekki toimi Aune Vennervirran omistamassa kiinteistössä vuoteen 1972, jolloin Mirja Kiilunen avasi apteekin Joutsan Liikekeskus Oy:n tiloissa.”  - Eipä enää muuten ole tuota liikekeskustakaan.

Pariskunnalla oli ilmeisesti yksi lapsi, Tauno.

Molemmat koosteen henkilöt haudattu Joutsaan, mutta hautakuvasta en saa selvää kuolinajoista kuin sen, että Idan kuolinvuosi 1975 ja samaan hautaan haudattu myös Anna Paavilainen.

Kuva: Tarja Piitulainen/Suomen kirkkoja ja hautausmaita

Yhteenvedoksi koostettu useista eri lehtiartikkeleista ja pikku-uutisista, Suomen Farmaseuttiliiton ja apteekkialan julkaisuista (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot). Joutsan Seutu ja Joutsan kirja.  Kirkonkirjat: Joutsa, Juva, Puumala, Pietari, Viipuri, Heinjoki, Antrea