Havinoita: joulukuuta 2023

30 joulukuuta 2023

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu1923

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Vankien hoitajaksi ja kuljettajaksi Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan pitäjiin nimettiin 3-vuotiskaudeksi Heikki Temisevä Joutsasta.

Suursavolainen 29.12.1923 kertoo puolestaan, että toimeen olisi valittu Aapeli Häkkinen.

Maanteitten kunnossapito
Hankinta saatiin päätökseen ja tarjouskilpailun voitti lopulta kauppias Yrjö Ikonen. Artikkelissa todettiin, että "taas", joka viitannee siihen, että kokemusta Ikosella oli jo entuudestaan.

Inkeri Nurminen oli suorittanut hyväksytyksi Kuopion karjatalousopiston tarkastuskarjaltokurssin ja aloitti vuoden 1924 alusta tarkastuskarjakkona Joutsan tarkastusyhdistyksessä.

Jalmari Tanttula hyväksyttiin oppilaaksi Jokioisten pienviljelijäkouluun.

LUPA-ASIOITA

Arpajaisluvat
Joutsa Työväenyhdistys haki arpajaislupaa vuodelle 1924, 1 mk:n arpoja 10000 kpl.

ANOTTUJA SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Joutsan puhelinosuuskunnan säännöille anottiin vahvistusta, samoin Joutsan Säästöpankki oli anonut erinäistä muutoksia Säästöpankin sääntöihin.

Maaherranvirasto vahvisti Puhelinosuuskunnan säännöt vuoden lopulla.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien tuloksia

Valituiksi tuli 3 sosiaalidemokraattia ja 5 porvaria.

Kunnanvaltuuston kokous 28.12.1923

Walittiin tulo- ja omaisuuswerotuslautakuntaan Hj. Niinikoski ja W. Liukkonen sekä waralle T. Hokkanen ja Onni Heinikainen.

Torppari Kalle Suomiselle myönnettiin lisämaata lunastamansa torpan alueen lisäksi 7 hehtaaria, josta hinta on 800 mk hehtaarilta. Hänen lunastamaansa maa-alueeseen kuuluwat arwopuut myytiin 6 mk rungolta.

Kunnalliskodin ohjesääntö hywäksyttiin.

Taksoituslautakunnan sihteeriksi walittiin W. Liukkonen.

Taksoituslautakunnan istuntohuoneeksi määrättiin alakansakoulun tupahuone.

Hylättiin kieltolakiliiton Mikkelin läänin aluejärjestön avustusanomus.

Pynnölän piirin kansakoulun talon osto hylättiin.

Lahden seudun maamieskoulun anomus jatkuvasta awustuksesta hylättiin.

"Maalaiskunta"-lehteä päätettiin tilata kunnan eri toimihenkilöille puolella binnalla, tilaajan maksaessa toisen puolen.

Luettiin maatalousministeriön kirjelmä, koskewa wiljelyslainarahaston siirtämistä asutusrahaston tilille ja asutuslautakunnan rahastoon.

Kansakoulun piirijakoa ja täytäntöönpanosuunnitelmaa täydennettiin.

Kunnan luottamushenkilöiden palkat hywäksytiin samoiksi kuin tänäkin wuonna. Taksoituslautakunnan jäsenten palkoiksi tuli 15 mk ja yksi kyyti kultakin kokousjaksolta.

Taksotussihteerin ja puheenjohtajan palkaksi tuli 30 mk päivältä.

Pöydälle jäi seuraavaan kokoukseen markkinatontin asianmukaiseen kuntoon laittamisasia.

Käsiteltiin kunnan tulo- ja menoarvio, josta menot päättyi 877396 mukaan ja taksoituksella kannettavaksi summaksi jäi 397665 mk.

Verotuslatakunnan jäsenet vuodelle 1924:

Puheenjohtajaksi valittiin Artturi Ahvenainen ja jäseniksi maanviljelijä Onni Lehtinen (varapuheenjohtaja) ja Bernhard Santala (maaherranasiamies) sekä varajäseniksi kanttori Lauri Markkula ja maanviljelijä Ville Häyrinen.

HUVEJA JA MUITA JUHLIA

2.12. Lotta Svärd-yhdistys järjesti iltamat Nuorisoseuran talolla.

Kinkereiden kuvattiin olleen onnistuneet - yleisöäkin oli kohtalaisesti ja ohjelmassa oli puheita, laulua ja soittoa sekä näytelmäkappale.

Heti seuraavana iltana, 3.12. samassa paikassa, pidettiin jäähyväisillanvietto

Osuuskaupan pois muuttavalle johtajalle, Konsta Oksalalle. Hän oli johtanut Osuuskauppaa menestyksekkäästi ja se oli kasvanut ja laajentunut Konstan vuosina merkittävästi. Jäähyväislahjaksi hän sai kultakellon. Konsta siirtyi S.O.K:n palvelukseen.

Joutsan Nuorisoseura ilmoitti järjestävänsä Tapaninpäivän iltamat. Päänumerona ohjelmassa oli "erittäin hauska 4-näytöksinen huvinäytelmä Pastori Jussilainen". Pyydettiin joutsalaisia sekä naapuripitäjäläisiä joukolla rientämään nuorisoseurantalolle katsomaan tätä hauskaa näytelmää.

MIKKELIN SANOMAT 17.12.1923 NO 148

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suomen virallisessa lehdessä ilmoitettiiin, että kauppias Antti Kujalan konkurssituomio julistetaan varsinaisten talvikäräjien neljäntenä istuntopäivänä klo 7 illalla. Käräjät alkavat 15.1.1924.

Lähes parikymmentä haavoittunutta

Jouluun ekana päivänä vietettiin pienviljelijän tyttären Elina Höltän ja pienviljelijä Taavetti Salmisen häitä August Höltän palstatilalla Joutsan kylässä.
Juhlahumussa ja pitojen ollessa parhaimmillaan, häävieraat päätyivät koettelemaan voimiaan keskenään. Tunnin mittaiseksi venyneessä kahakassa käytettiin aseina lähes kaikkea, mitä käsiin saatiin - alkaen kahvipannuista ja muusta taloustavarasta halkoihin ja puukkoihin, jopa yhden vieraan kerrottiin käyttäneen revolveria. Uhreja oli kaikkiaan 16 kappaletta ja "muutamilla päät puhki neljästäkin kohti".

Ihmisuhrien lisäksi myös tupa otti osumaa. Mainittiin mm. lattialuukun rikkoutuneen ja osan tappelijoista tippuneen sinne. Lisäksi tuvan ja kamarin uunit oli rikottu. Alkoholilla kerrottiin olleen osuutta tähänkin mittelöön.

Kymin poliisin haaviin jäi joutsalaistaustainen Oittinen, jolta takavarikoitiin luvaton ampuma-ase.

12.12. löydettiin talollinen Aapeli Niemisen maalta metsästä "täydessä kunnossa oleva viinatehdas", joka tuhottiin totaalisesti. Syyte luvattiin lukea itse isännälle sekä hänen pojalleen.

Maanomistaja Rikhard Lindberg oli hakenut syyskäräjillä häätöä torppari Ewert Laitiselle. Kihlakunnanoikeus vahvisti kantajan hakemuksen. Torppari valitti tuomiosta, hovioikeus kumosi kihlakunnanoikeuden päätökset ja Ewert sai jäädä torppaansa.

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA
Joutsan Suojeluskunnan kokoontuminen itsenäisyyspäivän johdosta Nuorisoseuran talolla 6.12.1923 klo 10 ap. Asuna suojeluskuntapuku, ei kivääriä.

Suojeluskuntaharjoitukset
9.12. pidettiin ampumaradalla ampumaharjoitukset, Lucianpäivänä voimisteltiin Nuorisoseuran talolla, 21.12. samassa paikassa voimistelun lisäksi pidettiin luento. Uudenvuoden aattona pidettiin vielä kirkonkylän kentällä ulkoharjoitus.

MYYDÄÄN
Höyrylaiva "Sisko"

UUSI SUOMI 23.12.1923 NO 297

HUUTOKAUPPOJA

Annettiin urakalla tehtäväksi Joutsan kirkonkylän kansakoulun lisärakennus.

Ilmoitettiin pidettäväksi urakkahuutokauppa 5.1.1924 rakennuspaikalla.

Vapaaehtoinen huutokauppa Rahikkalan torpassa 18.12. - myydään hevonen ja muuta karjaa, heiniä, olkia ja muuta taloustavaraa.

YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET

Joutsan karjantarkastusyhdistys saatiin perustettua. Yhdistyksen esimieheksi valittiin kirkonisännöitsijä Onni Lehtinen, johtokunnan jäseniksi talolliset Ferdinand Paasonen, Yrjö Ikonen ja Taawetti Paawola Joutsasta sekä Walfrid Kämppi Leivonmäeltä. Varajäseniksi K. Junkkari ja Tuomas Laakso. Tuolloin oli ilmoitettu merkityksi lehmämääräksi n. 350 lehmää.

Ilmoitettiin pidettäväksi Joutsan kunnan manttaaliomistajain kuntakokous 31.12.1923 klo 11 ap. kunnanhuoneella.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Liikkeenhoitajan toimi

Osuuskauppa joutui laittamaan toimen uudelleen hakuun, koska vasta marraskuussa valittu Adolf Tuusa olikin kieltäytynyt toimesta.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA

Avioliittoon kuulutettu

August Hirvonen Joutsasta ja neiti Anna Tossavainen Hikiältä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Nim. Waalipappi kirjoitti omista puhetilaisuuksistaan pitkin Joutsan kyliä ennen vaaleja.

Mikkelin Sanomissa oli oma palstansa otsikolla "Maaseutukirjeitä - Pakinaa Joutsasta". Tämän otsakkeen alla "Eero"- niminen kynänkäyttäjä kirjoitteli aktiivisesti ja toi omia ajatuksiaan ja näkemyksiään julki.

Joulukuussa Eero oli aikaisempia kuukausia aktiivisempi - silmiini pisti jopa kolme kirjoitusta Eerolta.

5.12. "Hauskanlainen kokous"

14.12. "Markkinapaikasta ja sanomalehtitilauksesta"

28.12. "Eräs myllymatka"

Hesarissa kirjoitteli Joutsan asioista puolestaan Tiitus

6.12. Kunnallishuushollia

15.12. Joutsalaiset häät

Tietääkö joku, keitä nämä kaksi "vaki-kirjoittajaa" ovat?

Kaikkien tietojen perusta ja lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

26 joulukuuta 2023

RAUHA RUTANEN - Talousopettajatar Laukaasta

Jälleen hautakiven kautta liikkeelle - kuka oli talousopettajatar Rauha Rutanen?

Hauta Laukaan hautausmaa.
Kuva omasta albumista

Rauha Amanda Rutanen syntyi 7.10.1875 talollisen tyttärenä, esikoisen asemaan Laukaan Leppäveden Kuhalassa, Kalle Rutasen ja Amanda Monthanin perheeseen.

Sisarukset:

Kalle Jalmari 1876 / Hilja Kristiina 24.7.1878 / Aatu 16.3.1880 / Onni Matias 14.5.1882 / Johanna Wilhelmiina 9.7.1886 / Maria Elisa 26.5.1890 / Uuno Mikael 2.10.1892 / Maija.

19-vuotiaana, vuonna 1894 Rauha sai oppilaskutsun Keski-Suomen kansanopistoon, joka oli juuri aloittanut toimintansa Äänekoskella Kuhnamovirran (Häränvirran) rannalla. Opisto vihittiin käyttöön 1.11.1894. Rehtorina toimi tuolloin pastori Kalle Kerkkonen

ja lukukaudella 1894-1895 kansanopistossa oli kaikkiaan 57 oppilasta. Lehtitietojen mukaan Rauha olisi käynyt 3 lk korkeampaa kansakoulua.

Tämän jälkeen, vuonna 1900 Rauha valmistui Lapuan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulusta. Oppilaita vuositutkinnossa oli ollut 20, joista kuitenkin vain 11 oli suorittanut täyden opintomäärän - Rauhan ollessa yksi heistä.

Oppilaitos sijaitsi Lapuan kirkolla, n. 1 km etäisyydellä asemalta. Nykyisin paikalla toimii Jokilaakson matkailupuutarha, jossa on edelleen emäntäkoulun aikaisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä.

Rauha suoritti myös Helsingin Kasvatusopillisen Keittokoulun täydellisen opettajakurssin ja sai todistuksen sieltä 1907/1908 vuosien vaihteen tietämillä seitsemän muun nuoren naisen kanssa. Tämän koulutuksen jälkeen naisilla oli valmius ja kyvyt ryhtyä johtajattariksi ja keitto-opettajiksi eri paikkakunnille.

Työelämä

1902 Rauha valittiin Wuorelan kasvatuslaitoksen taloudenhoitajaksi 24 hakijan joukosta. Laitos sijaitsi Vihdin kunnan Haapakylässä ja se oli ensimmäinen tyttöjä varten perustettu valtion kasvatuslaitos.

Tammikuussa 1909 mm. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin, että Paimion emäntäkoulun taloudenopettajaksi oli valittu opettajatar Rauha Rutanen Laukaasta.

Emäntäkoulun oppilaiden ja opettajien matrikkelissa Rauhalla oli tittelinä "johtajatar" ja mainintana, että oli suorittanut Helsingin Kasvatusopillisessa Keittokoulussa opettajan kurssin.

Vuosikertomuksessa 1909-1910 mainitaan, että uutena johtajattarena toimii Ida Sirkiä, joka oli tullut toimeen 20.9.1909 Rauha Rutasen sijaan. Harmillista, etten löytänyt edellisen vuoden vuosikertomusta, jossa olisi ollut itse Rauhan osuus.

Rauha on kirjattu muuttaneeksi oppilaitoksen tiedoissa Poriin syyskuussa 1909, jolloin hän oli tullut valituksi tyttöjen valmistavan ammattikoulun talousosaston opettajattareksi 6 hakijan joukosta. Hän oli Porissa vielä ainakin 1911 kesäkuussa.

1913 Rauhan on mainittu hakeneen Oulun Talouskoulun johtajattaren tointa, jota hän ei kuitenkaan saanut.

Vuonna 1915 hänet valittiin Evon metsänvartijakoulun emännöitsijäksi, hakijoita oli ollut kaiken kaikkiaan 49.

1918 talousopettaja Rauha Rutanen oli ollut ehdokkaana kunnanvaltuutetuksi Laukaan kunnan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalissa, jotka pidettiin 4.12.1918.

*Rauhan on mainittu em. lisäksi hoitaneen Haminanlahden kartanoa Kuopion lähellä. Toiminut Kuopin mlk:n Lotta Svärd-yhdistyksen johtokunnassa varajäsenenä 1924.

Kuopion jälkeen hän toimi matkustajakodin pitäjänä Helsingissä. Matkustajakoti sijaitsi Annankatu 25:dessä (1926).

Kuvat Naisen ääni lehdestä

Sairauden pahetessa Rauha palasi synnyinseuduilleen Laukaaseen, jossa hän vietti elämänsä ehtoopuolta talossaan Arkelassa. Koti sijaitsi seurakunnalta vuokratulla tontilla, luonnonkauniilla paikalla Vuojärven rannalla.

Rauha nukkui ikiuneen kotonaan 24.6.1938 hoitajansa Stiina Tauriaisen hellässä huomassa. Kuolinsyyksi on kirjattu "pitkittynyt sydämen sisäkalvon tulehdus".

Rauhan viimeinen matka koitti 5.7.1938 Laukaan hautausmaalle, jonne kätkettiin
vainajan tomumaja.

Vainajaa hautaan laskettaessa lauloi hengellinen kuoro.

Ruumiinsiunaus tapahtui hautausmaalla ja toimitti sen teologian

tohtori Aarre Lauha. Hän puhui sanojen johdolla:
"Kun olit nuori vyötit itsesi ja kuljit mihin tahdoit,
mutta kun vanhenet ojennat kätesi,
ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut mihin et tahdo".
Ruumiinsiunauksen jälkeen lukivat raamatunlauseita rov. Stenroth, pastorit
Dahlgren, Salmenkivi ja Vesterinen.
Hautaa umpeen luodessa lauloi hengellinen kuoro kanttori Jussilan johdolla.
Seppeleitä ja kukkia, toinen toistaan kauniimpia, laskettiin sangen runsaasti.
Vainajan sukulais-, ystävä- ja naapuripiirihän oli laaja.
Kukkaisseppele laskettiin myös Jyväskylän NNKY:n ystävien puolesta.
Tilaisuus päättyi virteen 529.
Tämän jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Karlvikiin, jossa yhteisesti laulettiin paljon ja jossa puheita pitivät rov. Stenroth ja past. Salmenkivi.
Yksinlaulua esittivät tohtorinna Aune Lauha ja past. Salmenkivi.
Tällä tavalla vietettiin vainajan muistoa kauniisti, vainajan, joka eläessään oli kaiken kauniin ystävä ja joka paljon sairastettuaan myöskin sisäisesti oli syventynyt.

Vapaaehtoisella huutokaupalla, 31.5.1939 myytiin kuolinpesän lukuun Rauhan asuintalo. Hyväkuntoisessa talossa oli 4 lämmitettävää asuinhuonetta, sauna, ulkohuoneet, kellari jne.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Rauha sai nähdä matkansa varrella monta eri paikkakuntaa ja työyhteisöä erilaisine sidosryhmineen. Itselleni syntyi mielikuva rohkeasta, oikeudenmukaisesta ja kaunissieluisesta naisesta, joka jakoi oppejaan ja kulki reippain askelin pitkin omia polkujaan. Miellyttävä uusi tuttavuus!

Päivitetty alkuperäistä tekstiä ensijulkaisun jälkeen 31.12.2023.

Lähteitä

Aamulehti, 18.10.1894, nro 242, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/594069?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Suomalainen, 27.07.1896, nro 83, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/543691?page=4