TAPAHTUI JOUTSASSA- huhtikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Maaliskuussa avoimeksi julistettuun kätilön ja rokottajan toimeen valittiin neiti Olga Putkin Helsingistä, varalle rouva Maria Salo Jyväskylästä.

Hjalmar Lindfors sai stipendin ja osallistui Työväen Sivistysliiton opintojohtaja-kurssille Varkaudessa.

Lempi Nieminen oli lahjoittanut Lounais-Hämeen museolle kirjan "Se paras sanoma" 

(v. 1822).

Säännöllinen liikenneyhteys Mäntyharjulle ja Otavaan

Seuraavasta kesästä lähtien ilmoitettiin järjestettävän säännöllinen autoliikenne Joutsasta Mäntyharjulle 6 kertaa viikossa edestakaisin ja kolme kertaa viikossa Joutsasta Hirvensalmen kautta Otavan asemalle. Vilkastuvan liikenneyhteyden todettiin olevan eduksi sekä matkustajille että tavaran välitykselle. 

KUULUTUKSIA

Kaikkia niitä Joutsan kunnan verovelvollisia, jotka olivat tyytymättömiä kunnallisverotukseen vuodelta 1923, pyydettiin saapumaan Kempin kahvilaan 11.pvä kirkonmenojen jälkeen.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanwaltuuston kokouksessa 24.-26.4. 

"Käsiteltiin taksoitusta wastaan tehtyjä walituksia. 

Taksoituslautakuntta oli asettanut weroäyrejä kaikkiaan 89,757, 

joista tutkijalautakunta alensi kaikkiaan 1,377. 

Weroäyrin hinta tulee olemaan 5 mk. 20 penniä.

Maanmittaus- ja lohkomistilaisuuksiin uskotuiksi miehiksi wailittiin 

Joutsan kylään J. Maunula ja D. Lehtinen, 

Uimaniemeen Akseli Rossi ja A. Nyman, 

Tammilahteen J. Lampinen ja Hj. Lindfors, 

Mieskonmäkeen A. Hokkanen ja S. Kuitunen, 

Ruorasmäkeen D. Haikula ja J. D. Kiwiaho, 

Pärnämäkeen J. Siewänen.

Ruoholahden kansakoulun rakennuksen puu-urakoitsija päätettiin sanoa irti, 

koska hän ei ole täyttänyt sopimuksen mukaista welwollisuuttaan."

Tilanomistaja Rickhard Oskar Lindbergin tekemä valitus kunnallistileistä oli käsitelty. Maaherra kumosi Joutsan kunnanvaltuuston 3.11.1923 tekemän päätöksen, jolla kunnanvaltuusto, vastoin tilintarkastajan lausuntoa, oli myöntänyt tilivapauden kunnallislautakunnalle kunnallisten rahavarojen hoidosta vuodelta 1922 sekä määrännyt asian viipymättä uudelleen käsiteltäväksi ja laillisesti siinä meneteltävän. Lisäksi kunta määrättiin korvaamaan valittajan kulut 150 mk.

Tielautakunta ilmoitti tienvarsien puuston raivaamisesta. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Tarkastus- ja harjoituspäivät 10.-11.4.1924.

Muu ohjelma: 

16.4. woimisteluharjoitus 

24.4. woimisteluharjoitus 

27.4. harjoitusluento

Hiihtoampumakilpailu

pidettiin Joutsan ja Leivonmäen suojelukuntien välillä. Leivonmäen sk. vei voiton. Samoin yksityistuloksissa leivonmäkiset nappasivat kaksi ekaa sijaa

HUVEJA

VAPAUS 5.04.1924 NO 48

HUUTOKAUPPOJA 

Siemenviljan huutokauppa

Pekkasten pappilassa, kaupan niin valkoista kuin mustaakin siemenkauraa, joiden kummankin itävyys taataan 90%:sti. Mahdollisuus ostaa myös syöttökauraa ja rukiita.

MUITA TAPAHTUMIA 

Maatalouskilpailuja Itä-Hämeen Maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä 3-vuotisen maatalouskilpailun kokonaisille maatalouksille. Kisaamaan voivat osallistua kaikki itsenäiset tilalliset, vuokraajat ja torpparit, jotka ovat vähintään kolme vuotta itsenäisesti maatalouttaan ohjanneet sekä jotka suorittavat pääseuralle 3 mk:n ilmoitusmaksun ollen samalla pääseuran jäsen. Kilpailussa maataloudet jaetaan neljään luokkaan. 1.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on alle 5 ha, 2.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 5-15 ha, 3.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 15-50 ha ja 4.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on yli 50 ha.

TILASTOJA 

Mikkelin läänissä oli, vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan astumisesta alkaen, vuoden 1923 loppuun mennessä itsenäisiksi tiloiksi erotettu vuokra-alueita kaikkiaan 2643, joista 2115 torppia ja lampuoteja ja 528 mäkitupa-alueita. 

Joutsan saldo; torppia ja lampuoteja 61 ja mäkitupia 2.

Vaalituloksia

Vaalitulokset Mikkelin läänin vaalipiirissä.

Kokoomus 173 (137)

Edistyspuolue 260 (205)

Maalaisliitto 185 (153)

Sosialistit 1152 (1063)

Kommunistit 9 (43)

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous Työväentalolla 6.4.

LIIKEYRITYKSET 

Kauppias A. Kujalan konkurssipesän velkojainkokous ilmoitettiin pidettäväksi 15.5.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä tuomittiin "Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala ammattimaisesta wiinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen ja hänet määrättiin heti vangittavaksi. Toimitettiin samantein lääninvankilaan. Näin yksi monista Joutsan "apteekeista" pakotettiin lopettamaan toimintansa.

TÖITÄ HALUTAAN 

Puutarha- ja talouskoulun käynyt NEITI haki töitä nimimerkillä "Vaatimaton"

Koulut käynyt "Halpa ompelija" oli myös töitä vailla.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuolleita

Apteekkari J.H. Lyra Nilsiässä

Lyra toimi apteekkarina Joutsassa n 14,5 vuoden ajan, kunnes siirtyi vuonna 1900 Nilsiään. 

Hän oli syntynyt 17.4.1859 Kiuruvedellä ja kuoli kotonaan Nilsiässä. Apteekkari Lyrasta voit lukea lisää TÄÄLTÄ

UUSI SUOMI 06.04.1924 NO 82

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Ellin mietteitä työläisystäville

Vapaus 11.4.1924

Ohikulkija kirjoittaa auki näkemyksensä Kunnalliskodin karjanhoidosta - ja vähän muustakin.

Kevätkylvöille

MIKKELIN SANOMAT 25.04.1924 NO 47

MAASEUDUN TULEVAISUUS 03.05.1924 NO 51

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä

Kuolemanajo Raisiossa

Jaakkiman Sanomat 18.8.1926:

Tk. 10 pnä lähti kolmihenkinen seurue, 

johon kuului m.m. liikemies E. J. Pihlström Turusta autolla Naantaliin.

Matka tapahtui Citroen-yksityisvaunulla, 

jota ohjasi kortin saanut ajaja Sulo Sävel Syrjälä. 

Juuri kun auto oli pääsemässä Raision joen sillalle, se luisui tien oheen, 

kääntyi kierroksen ympäri ja paiskaantui sillan toiselle puolen 

tien oheen tehtyään sitä ennen ilmassa kaksi kuperkeikkaa 

ja käännyttyään samalla ympäri, niin että etupää oli kohti Turkua. 

Rytäkässä meni auton tuulilasi aivan sirpaleiksi, 

vasemmanpuoleiset kurasiivet lyttyyn 

ja molemmista saman puolen pyöristä kumit pois päältä. 

Autossa olleista pääsi ohjaaja ilman vammoja. 

Takana istuneista sai kauppias Pihlström reiän päähänsä 

sekä joitakin sisäisiä vammoja, joihin hän myöhemmin kuoli. 

Muut mukana olleet saivat vaikeita vammoja.

Auton ohjaaja Syrjälä saapui jokunen aika jälkeenpäin tekemään 

poliisilaitoksen keskusosastolle selkoa kuolemanajostaan, 

mutta oli tällöin niin sekaisin ja ottanut siksi paljon ryyppyjä, 

että pantiin putkaan selviämään. 

Todettu ei ole, oliko hän surmanajon sattuessa päissään.

Onnettomuudessa surmansa uhriksi joutunut kauppias Pihlström oli 39-vuotias mies. Häntä jäivät lähinnä suremaan puoliso ja kolme lasta.

Suomen eläinlääkärilehti 1.2.1925

Tarinoita tapahtuneesta on useammanlaisia - joku niistä on varmasti lähempänä totuutta kuin toinen. Tosiasia on, että oma mielenkiintoni tästä  kuitenkin heräsi ja halusin hiukan katsastella itse tapahtumaa kuin sen henkilöitäkin.

Näitä sanoja kirjoittaessa en vielä tiedä, saanko aineksia yhtään, vähän vai paljon, mutta päätin, että tämä tulee julkaisuksi joka tapauksessa.

Itse onnettomuus tapahtui siis 10.8.1926 n. klo 5 (tai 6) aikoihin iltapäivällä. Kerrottiin, että kuljettaja Sulo Syrjälä ja liikemies E.J. Pihlström olivat olleet ennen kohtalokasta matkaa ruokailemassa Turussa Rautatiehotellissa. Tarjoilijatar Mary Grönroos lähti heidän kyytiinsä hotellilta, aikomuksenaan vierailla sukulaistensa luona Naantalissa. Auto oli Syrjälän kiesi. 

Tiedot onnettomuudesta ovat osin hyvinkin ristiriitaisia. Oliko kuljettaja ratissa humaltuneena vai oliko humalatila hankittu tämän järkyttävän onnettomuuden jälkeen? Silminnäkijät kertoivat, että "auton wauhti oli wallan hirmuinen eikä sitä sillan lähistöllä näkynyt wähääkään pienettävän. Kerrotaanpa niinkin, että auton nopeusmittari oli osoittanut, kun se onnettomuuden johdosta oli pysähtynyt, 90 kilometrin tuntivauhtia."

(Yhdessä julkaisussa kirjoitettiin, että autossa olisi ollut neljäskin henkilö -räätälimestari Akseli Syrjälä Iso-Hämeenkadun varrelta. )

Syrjälä tosiaan selvisi vammoitta, Grönroos ja Pihlström toimitettiin Turkuun lääninsairaalaan, jossa Pihlström menehtyi.

Asiaa puitiin lokakuussa Maskun syyskäräjillä. 

Kuljettaja Syrjälä oli myöntänyt olleensa autoa ajaessaan humalassa, mutta kielsi ajaneensa liian kovaa. Vastaajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta sekä juopuneena autolla ajosta. Koska neiti Grönroos ei ollut vielä lopullisesti parantunut ja oli sairaalassa, asian käsittely siirrettiin talvikäräjien neljänteen istuntopäivään.

Syrjälä tuomittiin lopulta 10.3.1927 "yhdellä teolla tapahtuneista varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta ja ruumiinvammasta 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen, autolla juopuneena ajamisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen ynnä autoille säädetyn nopeuden ylittämisestä 20 päiväsakkoon eli 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen. Samalla tuomittiin Syrjälä maksamaan erinäisiä korvauksia". 

Syrjälä ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen ja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka kuitenkin vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen.

Entäpä itse tarinan henkilöt?

Liikemies Pihlström osoittautui olevan etunimiltään Edvin Julius.  Hän oli syntynyt 3.8.1887 Turussa. Vanhemmat olivat tarkastusmies, koneenkäyttäjä Anders Julius Pihlström ja Ida Johanna, os. Pitkänen. Edvin oli 10-vuotias, kun isänsä kuoli.

Edvin avioitui Aina Maria Kajetskyn kanssa jouluaaton aattona, 23.12.1917. Aina Maria oli mekaanikko, talonomistaja Nikolai Kajetskyn ja Olga Maria Kuulan tytär. Perheeseen syntyi 4 lasta, joista Linda Linnea eli vain reilut kaksi kuukautta vuonna 1925. 

Edvin on mainittu välitysliikkeen omistajaksi ja hän oli ollut aktiivisesti mukana Metsästysseura Tapion toiminnassa, kuuluen mm. sen johtokuntaan. Edvinille oli myönnetty radiovastaanottolupa ja hän piti liikettä Puolalankatu 4:ssä.

TURUN SANOMAT 12.05.1925 NO 6456

Edvin oli viikkoa ennen kohtalokasta automatkaa täyttänyt 39 vuotta. 

Jälkeen jääneet kolme lasta, Åke, Irma ja Else, olivat kaikki alaikäisiä isän kuollessa.

Edvin haudattiin 18.8.1926 Turun vanhalle hautausmaalle.  

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautahaun mukaan Pihlströmien sukuhauta on edelleenkin olemassa.

 

Turun Sanomat 15.8.1926

Kyydissä mukana olleen naisen kerrottiin olleen tarjoilijatar Mary Grönroos, joka oli töissä Rautatiehotellissa. Hän sai jalkoihinsa pahoja ruhjevammoja, jotka olivat vakavia, muttei hengenvaarallisia. Mary oli tuolloin n. 25 vuotias. Marysta en "kevyellä kenttätutkimuksella" löytänyt sellaisia tietoja, jotka olisin uskaltanut liittää henkilöön. Joissain lehdissä Mary oli nimetty Meriksi.

Kuljettaja Sulo Sävel Stanislav Syrjälä oli syntynyt Turussa 4.12.1902 räätälimestari Wiktor Aksel Syrjälän ja Alina Katarina, os. Salmbergin monilapsiseen perheeseen.  

Sulo löytyi asevelvollisten etsintäkuulutuslistoilta pariinkin otteeseen ja hänen ammatikseen oli merkitty räätäli.

PS. Samalla sillalla oli tapahtunut edellisenä kesänä onnettomuus, jossa mynämäkeläinen kuorma-auto oli ajanut sillalta jokeen. "Silta on seutua lähemmin tuntemattomille melkoisen waarallinen, silta kun on syvässä notkossa ja Turusta päin mennessä werrattain jyrkän käänteen takana, ollen sillan keskiosassa sitä paitsi korkeahko liitepuu, joka edellyttää sillan yli mentäessä hiljaista vauhtia".

SUOMEN KUVALEHTI 18.07.1925 NO 29

Tietojen lähteinä Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Turun tuomiokirkkosrk arkisto sekä Turun poliisilaitoksen arkisto, mm.

Jaakkiman Sanomat, 18.08.1926, nro 33, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539256?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turunmaa, 11.08.1926, nro 181, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592707?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 08.10.1926, nro 274, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704678?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 16.11.1928, nro 315, s. 7

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1703725?page=7

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun poliisilaitos kuolleet 1925-1930 (AP B XI:3)  Pihlajaniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=33385&pnum=273 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12)  Sivu 388 8.13. ½ 2. (Leskinens gård) Kajetskij, Kula, Leskinen, Hellman, Mäntylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=391 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12) Sivu 480 8.19.4. Kajetskij, Kula, Sandblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=471 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1900-1910 (AP_IV I Aa3:33)  Sivu 438 Kajetskij ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44261&pnum=446 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48) Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48)  Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

SUOMELAN PERHE LEIVONMÄELTÄ

Leivonmäellä eli "muinoin" Suomelan perhe, johon kuuluivat äiti Anna Katariina ja isä Herman sekä lapset Herman Sulo Nyyrikki ja Mikko Heikki Antamo, lisäksi vauvana kuollut Anna Vieno Taimi. 

Kauppias Herman Bågman vaimonsa ja
lapsensa kanssa. Kuva Leivonmäen kirjasta

Äiti Anna Katariina, os. Turtinen oli syntynyt Kerimäellä 25.11.1865. 
Hän pääsi Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä päästötodistuksen 1888. 

Heti vamistumisensa jälkeen hän toimi v.t. opettajana Viitasaaren Kiminginkylän kansakakoulussa syyslukukauden ajan. Vuoden 1889 alussa Anna lähti Leivonmäelle saatuaan paikan kirkonkylän kansakoulun opettajana.

Isä Herman Suomela oli leivonmäkisiä. Hän syntyi 17.1.1864 Havumäellä Sikasessa ja sai tuolloin sukunimekseen perheensä nimen Bågman. Hermanni teki uran kauppiaana ja toimi siinä ohessa Suomi-Yhtiön asiamiehenä. Hän otti osaa myös kunnallisten asioiden hoitamiseen toimien mm. eri lauta- ja johtokunnissa. 

Pariskunta Anni ja Herman vihittiin 26.1.1902 Leivonmäellä. 
1903 Herman kadotti vihkisormuksensa ja huuteli sen perään ainakin Mikkelin Sanomissa 6.8.1903. 

Esikoisensa he saivat 1904, kun perheeseen syntyi tyttövauva, Anna Vieno Taimi. "Pienen lemmikin" elontaival jäi kovin lyhyeksi, sillä pikku-Anna nukkui pois vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Alun perhekuvassa on Herman ja Anna lapsensa kanssa - uskaltaiskohan lapsen asun perusteella arvella, että lapsi olisi "tyttöpuolta"...

Menehtyneen tyttären jälkeen perheeseen syntyi kaksi poikaa; 13.12.1905 Herman Sulo Nyyrikki ja 27.4.1907 Mikko Heikki Antamo. Mikko syntyi suoraan Suomelaksi, sillä perheen alkuperäinen sukunimi oli suomennettu 1906. (Muista mahdollisista lapsista ei ole tietoa.)

Hermannin hoitaessa liiketoimiaan, Anna opetti ja sivisti pientä väkeä Leivonmäen kirkonkylän kansakoulussa vakinaisena opettajana vuoteen 1896 ja Leivonmäen Havumäen kansakoulussa 1p:ään elokuuta 1919, jolloin täysin palvelleena otti eron opettajavirastaan ja jäi eläkkeelle.

Hermanni oli aloittanut kauppatoiminnan jo 1899, mutta anoi kauppalupaa vasta 1902. Kauppaa hän piti Havumäessä. Leivonmäen kirjassa kerrotaan, että vuosina 1900-1910 perustetuista yhdeksästä kauppayrityksestä menestyivät parhaiten Herman Suomelan, Johan Hämäläisen ja Matti Riihelän liikkeet. 

Leivonmäen nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 11.3.1900. Herman oli tässäkin mukana ja tuli valituksi nuorisoseuran johtokuntaan.   

Matkan varrelle mahtui varmasti moniakin ammatillisia haasteita. 1907 Hermannille osoitettiin moite Itä-Hämeen Raivaaja - lehdessä, sillä lehdet olivat saapuneet tilaajilleen huonossa kunnossa - revittynä ja tahrittuna. 1912 puolestaan rosvot murtautuivat kauppaan ikkunan kautta ja saivat saaliikseen tavaroita ja rahaa, yhteensä noin 400mk:n arvosta. Vorojen arveltiin kuuluvan Toivakassa majailevaan 4- miehiseen rosvokoplaan, joka oli tehnyt seutukunnalla jo useammankin murtokeikan. 

Maaliskuussa 1925 Anna sairastui ja hävisi muutaman vuorokauden jälkeen kamppailun sairauttaan vastaan. Muistokirjoituksessa on todettu Annan keskittyneen eläkevuosinaan perheen emännän tehtäviin. Eläkettä Annalle oli myönnetty 750 mk vuodessa.

Hermanni ja pojat jatkoivat eloansa ilman puolisoa ja äitiä.

1935 Leivonmäen kunta päätti ostaa Herman Suomelan omistamat rakennukset kunnalle. Kunnan puolesta kauppakirjan allekirjoitti Toivo Tiihonen. 

Perheen pojista:

Nyyrikki 
Oli kersantti ja lentomekaanikko. Nuorempana oli ilmeisesti kiinnostunut valokuvauksesta. Muutti 1929 loppuvuodesta Havumäestä Helsingin pitäjään, josta edelleen 1935 toukokuun tietämillä Kauhavalle.

Jo muuttoa seuraavana vuonna koitti Nyyrikin kohtalonpäivä. Kuolema oli vähintäänkin traaginen - hän ruhjoutui junan alle. Lehdissä kirjoiteltiin asian tiimoilta eri tavoin. 

Nyyrikki oli joka tapauksessa jättänyt palaamatta lomilta Kauhavan Ilmailukouluun ja oli joutunut tuolloin ns. sotilaskarkurin asemaan. Hänet tavoitettiin Santahaminasta, josta määrättiin vääpeli viemään Nyyrikkiä Kauhavalle postijunalla. Hieman ennen Kauhavalle saapumista saattava vääpeli totesi Nyyrikin kadonneen. Etsinnöistä huolimatta häntä ei junasta löytynyt.

Radalla kulki postijunan perässä tavarajuna, joka sekin lähestyi Kauhavaa. Veturinkuljettaja näki radalla makaavan, jo yliajetun miehen ruumiin, joka oli puettu sotilaspukuun. Ruumis nostettiin junaan, kuljetettiin Kauhavalle ja tunnistettiin Nyyrikiksi. 

Oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha? 

Yksi tarina kertoo, että saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle. Tosin, itsemurhasta ei vainajan tiedetty koskaan puhuneen. 

Sitä vastoin Nyyrikki oli matkan aikana ollut "melko pahoin sairas" ja juuri loppumatkasta hän oli käynyt useamman kerran antamassa ylen. 

"Mahdollista on, että hän ylenantaessaan vaunusillalla on jotenkin suistunut vauhdissa olevan junan alle."

Tarinassa, jossa saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle, mainittiin, että Nyyrikki olisi asunut Kauhavalla Hotelli Suojassa pidemmän aikaa käyden töissä ilmailukoululla. Asunnossaan hän oli ilmoittanut syntymäpaikakseen Iisalmen. 

Nyyrikki oli kuollessaan perheetön ja hänet haudattiin Kauhavalle. 

Eikö tieto kuolemasta tavoittanut isä-Hermania vai oliko kenties jotain muuta ihmeellisyyttä asiassa, mutta vasta liki kolmen vuoden kuluttua isä kiittää niitä kaikkia, jotka ovat edesauttaneet ja varustaneet Nyyrikin viimeiselle matkalle.

ILKKA 09.08.1939 NO 211

Mikko
Näyttää kunnostautuneen kunnottomuudessa.

Sakkotuomioita viinan myynnistä ja kuljetuksesta. 

1931 syksyllä, Leivonmäen Etu-Ikolan Työväentalolla nujakoitiin. Useamman miehen tappelussa puukotettiin ainakin kahta miestä, joista toinen oli työmies Mikko Suomela. Mikon tila oli vakava ja hänet toimitettiin hoidettavaksi Jyväskylän sairaalaan. Tuo toinen puukotettu oli Urho Kilpinen.

Mikko selvisi mitä ilmeisemmin puukotuksen aiheuttamista vammoista, sillä useammat erilaiset tuomiot näyttäisivät seuranneen Mikkoa elämän varrella  - sakkotuomioista aina vankeuteen ja kansalaisluottamuksen menetykseen. Mikon ammatiksi on eri yhteyksissä mainittu työmies ja sorvaaja.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Mikkelin Sanomat, 23.06.1903, nro 69 A, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669249?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 11.06.1904, nro 64, s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669396?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.05.1906, nro 109, s. 37https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=37Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Hämeen Raivaaja, 01.03.1907, nro 17, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/634864?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Länsi-Savo, 28.07.1919, nro 82, s. 2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1021941?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lakeus, 11.11.1936, nro 259, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2033891?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Heinolan Sanomat, 14.11.1936, nro 128, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973255?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.04.1925, nro 16, s. 16 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935219?page=16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 24.12.1935, nro 146, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2138902?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Nyyrikki

Ilkka, 11.11.1936, nro 306, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989468?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ilkka, 09.08.1939, nro 211, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990898?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikko

Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 16.04.1931, nro 15, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1884411?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 07.10.1931, nro 229, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1864353?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Hufvudstadsbladet, 24.02.1941, nro 53 (2. painos), s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235889?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot