P

Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi. 

TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä

44/10.1.26

~ P ~

PAASONEN 

Länsi-Savo 19.6.1925

"Kesäkuun 28. pnä kätkettiin Joutsan hautausmaalla haudan lepoon mylläri Aksel Paasonen. Ruumiinsiunauksen toimitti rowasti Yrjö Howikoski puhuen samalla sattuwasti siitä uhrautuwasta työstä, jota wainaja oli paikkakunnan hyväksi tehnyt. 

Haudalla lauloi Joutsan kirkkokuoro useita tilaisuuteen sopiwia lauluja. 

Paitsi omaisten ja ystäwäin seppeleitä laskettiin haudalle Joutsan torwisoittokunnan, Joutsan meijeriosuuskunnan ja Joutsan nuorisoseuran seppeleet." Mikkelin Sanomat 3.7.1925

 

Mikkelin Sanomat 29.9.1938

"Eilen kuoli kotonaan Joutsan Leppärannassa emäntä Malviina Paasonen (myllärin leski) 78-vuotiaana. Hän oli syntynyt tammikuun 10 päivänä 1860 ja oli vanhan kansan hiljaisia ihmisiä, joka omistautui yksinomaan kodille. Pitkän päivätyön suorittanutta vanhusta jäivät lähinnä kaipaamaan lapset." 

-Mikkelin Sanomat 29.9.1938-

PAILIO

Helsingin Sanomat 15.6.1938

PALIN

Itä-Häme 17.6.1936

PALONVUORI

Suomalainen 3.6.1914

Otto Johan Palonvuori oli Jyväskylän kaupungin rakennusmestari, syntynyt Leivonmäellä. Omaisuutensa hän jakoi testamenttilahjoituksin eri tahoille.

Wiime lauantaina Jywäskylässä kuollut kaupungin rakennusmest. Otto Johan Palonwuori on testamentannut omistamansa maakuntatutkimukselle tärkeät kokoelmansa Hämeen museolle. 

Omistamansa suuren kaupunkitalon on Palonwuori testamentannut kaupungille sillä määräyksellä, että sen tuloista wähintäin 100 wuoden aikana muodostetaan rahasto, jonka korot owat käytettäwät kaupungin orpojen ja turwattomien lasten hywäksi. 

Lopuksi on lahjottaja määrännyt jättämästään 1,000 mksta perustettawaksi rahasto, jonka koroista puolet on wuosittain käytettäwä wanhojen joulunwiettoa warten.

PANZAR

HS 24.11.1948

PARONEN  

Länsi-Savo 18.10.1918

Länsi-Savo 27.1.1922

PARTALA   

Suomalainen 31.1.1906

Keskisuomalainen 27.9.1929

 

Sukulaisen leikekirjasta 

PARTANEN

Lahti 3.7.1937

"T.k. 1 p:nä kuoli Lahdessa rouva Anna Augusta Partanen, o.s. Bastman. 

Vainaja oli syntynyt Leivonmäellä 20. 9. 1872 kappalaisen tyttärenä. Koulunkäyntinsä hän suoritti Jyväskylässä, käyden ensin tyttökoulun, 

sen jälkeen opettajaseminaarikurssin, saaden päästötodistuksen 16. 6. 1894, jonka jälkeen työskenteli opettajana Sysmän kirkonkylän kansakoulussa lukuvuosina 1894-1899, Akaan Toijalan kansakoulussa 1899-1902 ja 

Lahden kauppalan, sittemmin Lahden kaupungin kansakoulussa lukuvuosina 1902-1919, jonka jälkeen omisti työskentelynsä yksinomaan kotinsa ja perheensä hyväksi. 

Vainaja ei ollut julkisuuden ihminen, mutta sitä enemmän hyvä kodin äiti ja kodin hyvä henki. Hänen uskonnollinen maailmankatsomuksensa antoi 

kauniin leiman hänen suhtautumiselleen muihin ihmisiin sekä koulussa että sen ulkopuolella. 

Lähinnä jäivät häntä kaipaamaan puoliso, poika ja kaksi tytärtä perheineen, kaksi sisarta ja sisarten lapset." -Lahti 3.7.1937

PASTILA   

Itä-Häme 1.10.1930

 

Mikkelin Sanomat 17.9.1917

PEKKALA

Mikkelin Sanomat 3.1.1901

PEKKARINEN

HS 10.6.1970

PELTOLA 

HS 30.9.1995

Itä-Häme 26.9.1932

  

HS 1.2.1969

  

Sukulaisen leikekirjasta 

 

Karjala 18.8.1928 

PELTONEN

Keskisuomalainen 15.6.1939

PERTTUNEN

HS 12.1.1992

PERÄLÄ

HS 10.12.1969

PIILOLA  

Itä-Häme 20.1.1937

POHJANHEIMO    

Suomalainen 16.3.1914

"Maaliskuun 11. pnä 1914 waipui kuolon uneen Leiwonmäellä ent. Leiwonmäen lukkari, director cantus Otto Henrik Pohjanheimo (ent. Nordlund), 83 ikäwuodellaan. 

Hän oli syntynyt Joutsassa torpan poikana. Wähäwarainen kun oli, täytyi hänen jo 10 wuotiaana mennä palvelukseen. 12 wuotta palweltuaan meni hän Mustialan maanwiljelysopistoon, jossa edistyikin huomattavasti ja sai tutkinnon suoritettuaan työnjohtajan toimen Ristiinan pitäjässä, jossa hoiti neljän kartanon töitä yht'aikaa 15 wuotta.

Sitten muutti hän työalaansa ruweten lukkariksi. Lukkari-tutkinnon suoritti hän Porwoon tuomiokapitulissa kiitettäwällä arwolauseella.

W. 1873 tuli hän Leiwonmäen lukkariksi, jota tointa hoiti 37 wuotta ilman apulaista, sen jälkeen apulaisen keralla. Siwutoiminaan oli hänellä lainajywästön hoitaminen sekä esimiehen wirka 23 wuotta, postinhoitajana toimi hän 13 wuotta ja kuntakokouksen esimiehenä 12 wuotta. 

W. 1874 oli hän kirkonrakennustoimikunnassa päähenkilönä, muutamia wuosia kunnan rahain kantajana ja rahastonhoitajana, y.m. 

Pirteä ja rehellinen oli hän toiminnassaan, mutta wanhuuden heikontamana jätti hän wähitellen kaikki työnsä nuorempien tehtäwiksi. Tämän talwen kuluessa hänen woimansa wähitellen wähenemistään wäheniwät, kunnes wihdoin ilman tuskia nukkui wiime uneen. 

Kaipauksella muistelewat häntä ensinnäkin perheensä, sukulaisensa ja ystäwänsä sekä koko Leiwonmäen seurakunta. Kepeät mullat ahkeran uurastajan haudalle." -Suomalainen 16.3.1914

POHJONEN

Vaasa 23.12.1938 

HS 28.3.1968

PRECHT

HS 18.9.1938

PURA   

Mikkelin Sanomat 15.8.1916

Itä-Häme 7.8.1939

  

Mikkelin Sanomat 1.1.1898

PUROJÄRVI

Suursavolainen 16.6.1927

 

HS 9.11.1969 

PUTTONEN

HS 24.8.1949

PUURA

PYLKKÄNEN

HS 21.12.1949

PYLSY

Mikkelin Sanomat, 04.01.1898 

PYLVÄLÄINEN

Heinolan Sanomat 18.11.1919

HS 15.12.1951

 

Keskisuomalainen 6.5.1936

PYLVÄNÄINEN

Mikkelin Sanomat 9.12.1937

PYNNÖNEN

 

HS 9.11.1969 

PÖYRY

Mikkelin Sanomat 28.5.1924

"Kesäkuun 15. pnä 1924 kätkettiin Pertunmaan multaan talollisen Otto Pöyryn maallinen tomu. 

Tällaisia työnsankareita harwoin mainitaan, waikka heidän uurastuksensa on monesti paljon arwokkaampaa kuin woidaan arwatakaan. O. Pöyry kohosi torpparista hywin toimeentulewaksi talolliseksi työnsä ja Jumalan siunauksen awulla. Poikansa on hän kaswattanut myös työn ja tarmon mieheksi. Ja kyllä on tarmoa tarwittukin, paraillaan rakentaessa myllyä ja sahaa. Asuinrakennus paloi wiime kesänä sekä nawetta. Ne owat nyt uudestaan rakennetut. Omassa sahassa on saatu laudat ja liisteet walmiiksi tehdyiksi." - Mikkelin Sanomat 20.6.1924 -