TULIROKON TUHOJA

1908 kevätkesällä esiintyi Jyväskylän liepeillä tulirokkoa kulkutautina mm. Uuraisilla, Multialla, Ruovedellä ja Virroilla. Loppukesällä, heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, alkoi kuulua tarinoita useista sairastapauksista Laukaassa ja Vihtiälässä. Myös läheltä Haapakoskea jaettiin kuumottavia uutisia - samoin Vesangan kylästä, jossa kerrottiin yhdenkin perheen lapsista kuuden sairastuneen.

Tämä kuuden sairastuneen lapsen perhe oli Wolmar Vertaisen perhe.

"Jywäskylän pitäjän Wesangan kylän, Warrenmäen perällä, mäkitupalaiselta Wolmarilta, kuoli wiime kuluneella wiikolla kolme lasta tulirokkoon. Kolme jälellä olewaa lasta sekä waimo sairastawat wielä samaa tautia, pian heistäkin saatanee tuonen wieraita. Köyhä perhe on kowassa pulassa, puuhatessaan wainajoita hautaan; ellei kowia kokewan isän weli auttaisi köyhää perhettä kohtalon kouristellessa, olisi pula wieläkin katkerampi. Tauti on kuitenkin wiranomaisten tiedossa ja toivotaan että kaikki voimat tähdätään estämään taudin lewenemistä.

Tauti on jo levinnyt naapureihin, joissa on tapahtunut eräitä kuoleman tapauksia. Jyväskylässä ja ympäristöillä kerrotaan tulirokon olewan liikkeellä. Tarkkaa huolta toiwotaan terweydenhoidossa, näillä ympäristöillä, ettei tulirokon tuhot ehtisi enempiä tuhoja tekemään." 

Syyskuussa Volmar ja vaimo Matilda julkaisivat kuolinilmoituksen, jossa mainittiin heiltä lopulta kuolleen kaikkiaan viisi lasta tuon katalan taudin murtamina. 
Elokuussa menivät Urho, Ales (Aleksi) ja Olga, syyskuussa Sulo ja Hulda. 
Hurjan surullista!

Sorretun voima 7.9.1908 

Epidemian levitessä vaadittiin toimenpiteitä päättäviltä tahoilta ja lokakuussa julkaistiinkin mm. Suomalainen-lehdessä sairastuneiden hoito-ohje, joka oli tohtori-Arppen käsialaa:

Lyhywiä neuvoja tulirokon hoidossa.

Tulirokkoa sairastawa lapsi on wälttämättä hoidettawa eri huoneessa, 

joka ei saa olla kuuma. 

Ilma siinä on pidettäwä puhtaana. 

Ei kukaan muu kuin lapsen hoitaja saa käydä huoneessa. 

Tämä on wälttämätöntä kahdesta syystä: sairas tarvitsee täydellistä lepoa ja 

taudin tartunta aina lewiää kävijöiden muassa. Tästä seuraa että hoitaja waan suurimmassa tarpeessa saa olla muun perheen parissa. Sairassuojassa on hänen 

käytettäwä suuri esiliina, joka jätetään sinne sieltä lähtiessä. 

Pese aina kätesi kun lähdet sieltä!

Kuumeen takia on hyvä antaa lapselle haalea (noin 33°) wesikylpy kerran tai 

kahdesti päivässä. Kylmät pyyhkeet woi myös auttaa. 

Kun lapsi rupeaa paranemaan, annetaan edelleen kylpyjä, 

kuitenkin nyt lämpöisiä (noin 37°) ja waan joka toinen päivä niin kauwan 

kuin hilsentyminen kestää (noin 4 wiikkoa). 

Hiukset pestään joka kerta.

Hilsentymisen aika on tartunnan waarallisin aika. 

Sairas on sentähden pidettäwä koko tämä aika erillään ja mikäli mahdollista 

wuoteen omana, sillä siten tulee waarallinen selkämunuaistauti estetyksi. 

Tämä syntyy sekä kylmyyden että sopimattomien ravintoaineiden waikutuksesta, 

jommoisia owat hapan leipä, kalja, suolakala ja liharuuat. 

Sairaan rawinnoksi sopiwin on nuori kuorimaton maito sekä marjasopat.

Suun kastikkeeksi on wähän päästä tarjottawa raitista wettä tahi limonaatia. 

Marjamehua woi panna weteen.

Suuta puhdistetaan kurkkuwedellä 

(teelusikallinen kloorkaali-suolaa juomalasilliseen wettä). 

Isommat lapset saawat tällä kurluuttaa joka tunti. 

Pienempien suu puhdistetaan tässä vedessä kostutetulla pumpulitukolla, 

joka on kiinnitetty tikun päähän ja joka heti käytettyä heitetään uuniin.

 Hoitajan on joka päivä pestäwä lysooliwedellä sairassuojan lattia ja huonekalut.

Jos sairas kuolee, on ruumis pidettäwä wuoteessaan siksi kunnes saadaan arkku, 

johon se heti suljetaan. Ruumista ei saa pestä. 

Hautajaiswieraita ei saa kutsua taloon.

Kun sairas on täydellisesti parantunut, puhdistetaan kaikki sairashuoneessa olleet 

waatteet huolellisesti, liinawaatteet kiehuttamalla lipeäliuwoksessa, peitteet ja tyynyt 

tuuleuttamalla ulkona useampia päiwiä ja piiskaamalla siellä pölystä puhtaiksi. 

Kaikki wähäarwoiset esineet, kuten wuodeoljet ja riewut, poltetaan. 

Lattia ja muut esineet pestään lysooliwedellä. 

Sama perinpohjainen puhdistaminen on wälttämätön, jos sairaus päättyy kuolemalla.

Ennen puhdistusta ei saa ottaa wastaan wieraita.

N. J. Arppe.

Marraskuun alkupäivinä lehdissä kirjoitettiin, että Vesangan ja Kuikan kansakoulut olivat suljettu tulirokon vuoksi ja Vesangan koulu oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi.

Hoitoa sairaalassa antoi aluksi pitäjän kiertävä sairaanhoitajatar, joka lopulta hän sai avukseen toisen sairaanhoitajattaren kaupungista.

Puolivälin tietämillä marraskuuta sai lukea, että tauti raivoaa yhä ja oli levinnyt nyt jo Nyrölään, missä myös koulu suljettiin. Tulirokkotapauksia oli tavattu myös Ylistöllä Jyväsjärven takana, jossa yhdestä perheestä oli kuollut neljä lasta. Kaupungin liepeilläkin sairasteltiin, ainakin Lohikoskella, Taulumäellä ja Harjun takana.

1908 alkutalven kerrottiin olleen "pakkastalven", mutta se ei sanottavasti ehkäissyt taudin leviämistä odotuksista huolimatta. Lopulta tauti saavutti itse Jyväskylän kaupunginkin ja pääsi leviämään myös sairaalaan vierailijoiden mukana.

Korpilahtikin sai osansa. 

6.12.1908 Korpilahden kirkonkylän kansakoulun johtokunta päätti lopettaa koulunpidon siltä lukukaudelta.

Tuolloin tulirokko oli todella merkittäväksi noussut kuolinsyy niin kaupungeissa kuin maakunnissakin. Erityisesti pienten lasten kuolleisuus oli suurta - pahimmillaan jopa puolet 1-2 vuotiaista sairastuneista kuoli tautiin. Se levisi pisaratartuntana ja, kuten koronan aikanakin, myös oireettomat saattoivat levittää tautia tietämättään. 

Eristäminen oli melko lailla ainoa ennaltaehkäisevä tapa estää taudin leviäminen. Toisinaan tulirokkoon liittyi myös sydänlihastulehdus ja munuaisvaurioita.

Keväällä 1909 tautia esiintyi vielä/uudelleen. Kirjoitettiin, että 

"tauti näyttää kewään tullen lewenewän. Kymmeniä henkilöitä Wesangan ja Tikkamannilan puolella sairastaa sitä". 

Sama meno jatkui jälleen/vielä syksylläkin.

Kyllä se on ollut kovaa aikaa! 

Onneksi tästä ajankohdasta parisenkymmentä vuotta eteenpäin tautia voitiin jo hoitaa lääkkeillä; aluksi 30-luvulla sulfalääkkeillä ja 40-50-luvuilta lähtien apuun tuli penisilliini.

*Tarinan kovia kokenut Volmar Vertainen oli iso-iso-isoäitini veli.

*Kurkkasin uteliaisuuttani lävitse Jkl msrk:n kuolleiden ja haudattujen luettelon vuodelta 1908 ja tulirokkoon menehtyi tuolloin:

06.07. Piesanen Reino Armas, its. pka Vesangan Salmelasta, ikä 9kk 5pv

04.08. Vertainen Urho Nikolai, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 13v 7kk 25pv

07.08. Vertainen Aleksi Mikael, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 6v 10kk 19pv

08.08. Vertainen Hulda Lyydia, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 4v 3kk 26pv

15.08. Korpela Olga Maria Matintytär., torp. tr Vesangan Aholasta, ikä 11v 14pv

23.08. Korpela Väinö Johannes, torp. pka Vesangan Aholasta, 3v 18pv

02.09. Vertainen Olga Elina, mktp tr. Vesangan Vertaalasta, ikä 1v 10kk 17pv

03.09. Vertainen Sulo Rikard, mkt pka Vesangan Vertaalasta, ikä 9v 4kk 29pv

06.09. Hjelt Jalmari Otonpka, its. pka Vesangan Soikkalasta, ikä 1v 18pv

15.09. Huikkanen Kerttu Sofia Kallentr., mktp tr. Jkl Syrjälästä, ikä 1v 3kk 21pv

17.09. Hjelt Otto Emil Otonp., its. pka Vesangan Soikkalan Heinämäestä, ikä 3v 8kk 19pv

05.10. Saarinen Aamos Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä, 2v 2kk 13 pv

08.10. Saarinen Pentti Nestor Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä 4v 1kk 23pv

07.10. Pekkanen Siiri Elin Jaakontr., its. tr Vesangan Pirttimäestä 5v 2kk 27pv

16.10. Pekkanen Arvi Jaakko, its. pka Vesangan Pirttimäestä 2v 8kk 4pv

25.10. Mäkinen Johan Reino Niklaanp., its. pka Vesangan Yrjölästä 2v 7kk 6pv

31.10. Mäkinen Sylvi Johanna Niklaantr., its. tr. Vesangan Yrjölästä 3kk 11pv

07.11. Leppänen Lyyli Sofia Elisabet, kansak.op.tr Nyrölän Jatkolasta 13v 2kk 28pv

08.11.Pallonen Berta Lydia Herm.tr., sorvarintr. Tikkakoskelta (Hki) 3v 8kk

05.11. Muurainen Kalle Jonannes, mktp pka Tkkamannilasta 2v 3kk 15 pv

05.11. Levälahti Siiri Alina Otontr., trp. tr. Korttajärven Rannilan Levälahdesta 3v 7kk 5pv

10.11. Rajala Reinhold Vihtorip., its. pka Nisulan Suorannasta 7v 3kk 24pv

08.11. Pykälinen Ruusa Augustintr., its. tr. Korttajärven Ränssistä?? 1v 6kk 12pv

16.11. Pitkänen Hilja Vihtorintr., trp. tr. Tikkamannilan Kummusta 1v 4kk 29pv

18 11. Mikkonen Jaakko Kallenp., tal. pka Nyrölän Rajalasta 5v 5kk 10pv

25.11. Piilinen Lauri Wilhelm Onninp., its. pka Vesangan Sipilästä 2v 3kk 9pv

30.11. Lähteelä Hilja Maria Kallentr., torp.tr. Korttajärven Oksalan Lähteelästä 8v 8kk 9pv

24.12. Flinkman Lauri Mikael Mikonp., rengin pka Tikkamannilasta 3v 4kk 27pv 

Ainekset tarinaan kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä Jyväskylän msrk kuolleiden ja haudattujen luettelot 1908.

Sorretun Voima, 12.08.1908, nro 88, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698067?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aaineistot

Suomalainen, 04.11.1908, nro 125, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700815?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 14.11.1908, nro 131, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1049538?page=3Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 15.11.1908, nro 265, s. 11

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/800236?page=11

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen, 09.12.1908, nro 140, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700830?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Sorretun Voima, 05.04.1909, nro 38, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698310?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

MÄKISTEN PERHEHAUTA KORPILAHDELLA – keitä he olivat?

Olen joskus 2011 käynyt kuvaamassa Korpilahdella hautuumaata ja kirkkoa. Jostain syystä tämä, omasta mielestäni varsin erikoinen – ja omalla tavallaan herttainenkin, hautakivi putkahti mieleeni. Keitähän nämä Mäkiset olivat? 

Päätin pelata pikapeliä eli vilkaista nopeasti kirkonkirjoista ja katsoa, löytyykö sanomalehtiarkistosta helposti jotain lisätietoa. 

Oma albumi

   

  Haudassa lepäävät kilven kaiverrusten mukaan:

   Tobias s.1877 k.1932

   Hetastiina s.1877 k.1929

   Sune s.1904 k.1926

   Toivo Tapio s.1913 k.1983

   Silpa s.1910 k. 1922

Oma albumi

Tobias osoittautui Heikinpoika Mäkiseksi, s. 7.9.1877  Jyväskylän mlk Keljossa ja käynyt kansakoulun. Vanhemmat Heikki Mäkinen ja Anna Leena Hokkanen. Muuttanut Keljon kylän No 6 Huhtalasta 20.5.1905 Korpilahdelle Weijon kylään, Saviahon torppaan vävyksi naimalla torpan tyttären Heta Stiinan, s. 8.9.1877 K.lahti. Heta Stiinan vanhemmat olivat Ananias Kustaanpoika ja Heta Liisa Wilpuntytär. Tobias ja Heta Stiina vihittiin 1.7.1905.

Keskisuomalainen 27.5.1926 No 116 

Sunen ristimänimeksi oli kasteessa annettu Sune Alvar ja hän oli Heta Stiinan avioton poika. Tarkempi syntymäaika on 5.6.1904. Sune kuoli varhain, 23.5.1926, vain 22- vuotiaana.

Toivo Tapio ja Silpa Aliina olivat Hetan ja Tobiaan yhteisiä lapsia. 

Toivolle en nopealla silmäyksellä löytänyt tarkempaa 

syntymäaikaa tai muutakaan tietoa.

Saarijärven Paavo 17.121922 no 289A

Silpan tarkemmaksi syntymäpäiväksi paljastui 6.2.1910. 
Hän kuoli joulun lähestyessä, 12-vuotiaana, 15.12.1922.

Hetastiinalla ja Tobiaalla oli myös poika Reino Tobias, s. 23.7.1908. 

Julkaistujen kuolinilmoitusten mukaan voisi päätellä, että heillä olisi ollut (mahdollisesti) myös  tytär Lempi, koska muutkin kaipaamaan jäävät ovat aina kukin ydinperheenjäseniä - ilman puolisoita ja lapsia.

1925 lehdissä kerrottiin, että talollinen Tobias Mäkiseltä oli kuollut lehmä rankin juomiseen Korpilahden Heinosniemen kylässä. Eläinlääkärin lausunnon mukaan rankkia oli ”nautittu” sen verran paljon, että seurauksena oli ollut kuolema.

Hetastiina kuoli 13.10.1929 ja muutamaa vuotta myöhemmin Tobias.

Annamari Maukonen on kertonut muutamalla sanalla isoäidistään Heddastiinasta kirjoittamassaan artikkelissa (Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuri- ja jäsenhti Pirta, nro 1+2/2016, pääkirjoitus). Hän mainitsee Heddastiinan olleen kuulopuheiden mukaan voimakastahtoisen ja viihtyneen hyvin pellolla ja ulkotöissä. Maukonen on ilmeisesti Reinon jälkeläisiä.

Tobiaasta puolestaan on julkaistu muistokirjoitus Keskisuomalainen-lehdessä , joka kertoo hänen touhuistaan ja aktiviteeteista sekä välittää vallalla olleen mielikuvan manan majoille siirtyneestä isännästä.

Keskisuomalainen 6.12.1932

”T.k. 2 päivänä kuoli Jyväskylän sairaalassa maanviljelijäTobias Mäkinen Korpilahden Heinosniemeltä pitkän ja ankaran taudin murtamana. Mv. Mäkinen oli syntynyt v. 1877 Jyväskylän pitäjän Keljossa ja muutti Korpilahdelle v. 1905 ryhtyen siellä harjoittamaan maanviljelyitä. Hän olikin ahkera ja tunnollinen maanviljelijä viljellen maitaan erinomaisella tavalla saattaen ne kaikin puolin hyvään kuntoon. Maanvilj. Mäkiseltä riitti lisäksi aikaa yhteistenkin asioiden hoitoon ja hänen kykyään käytettiin m.m. monissa kunnallisissa toimissa. Niinpä hän on kuulunut m.m. kunnallislautakuntaan, kunnanvaltuustoon, verotuslautakuntaan y.m. kunnallisiin toimi- ja lautakuntiin. Hän oli myöskin Heinosniemen kansakoulun perustajia ja kuului koulun johtokuntaan sen perustamisesta kuolemaansa saakka. Viime vuosina hän toimi myöskin lastenvalvojana. Maanvilj. Mäkinen oli myöskin innokas hevosmies, kasvattaen hyviä hevosia, joilla hän otti osaa kilpa- ajoihin. Luonteeltaan oli mv. Mäkinen sopuisa ja ystävällinen, joten häntä nyt jäi kaipaamaan omaisten ohella suurilukuinen ystävä- ja tuttavapiiri.”

Tässä siis hautaan haudattujen nopeasti löydetyt tiedot. 

Alla vielä oheistietoja kummankin ns. päähenkilön syntymäperheistä  – täytyihän ne kirjata, kun niin tarjottimella olivat :)

**

Hetastiina  

Keskisuomalainen, 12.02.1921, nro 34

Isä: Ananias Kustaanpoika , s. 23.7 1837 K.lahti, k. 31.7.1907 K.lahti

Äiti: Heta Liisa Wilpuntytär s. 7.8.1841 K.lahti, k. 8.1.1921
Avioliitto 7.1.1865. 
Kirkonkirjojen mukaan Ananias ja Heta olivat ainakin vuodesta 1877 lähtien Heinosniemen Saviahon torpan torppareina. Ananias kuoli 31.7.1907, kuolinsyyksi on kirjattu syöpä.

Hetastiinan lisäksi heillä oli muitakin lapsia:
Matti, s. 26.2.1866, k. 23.8.1868 hermokuumeeseen/lavantautiin (nervfeber)
Ida, s. 18.10.1867 – vihitty huhtikuussa 1887 Westerkullaan Herman Hermanninpoika Ahlgrenille.

Keskisuomalainen, 12.09.1939, nro 209,

Matti ja Herman, s. 12.9.1869, kaksoset  

*Matti vihitty 30.12.1897 torpan tytär Edla Pietisen kanssa ja lähti Pietisen eli Samulinahon torppaan vävyksi, mukanaan merkintä Rk:ssa No:lla 74 ja arpa nro 2. Käytti sukunimeä Ahonen, Aho.
*Herman avioitui 30.12.1895 Lahnamäen talon tyttären, Ida Adele Kallentyttären kanssa, sukunimenä Saviaho.
Ellida, s. 19.3. tai6.1872 – vihitty 1895 Kähön kylään, Härkölahden Ylätalon talollisen Aleksi Jokisen kanssa.
Erika oli syntynyt 30.10.1874 Korpilahdella ja kirkonkirjoissa hänen mainitaan olevan tylsämielinen, mielenviassa. Hänelle syntynyt Edla-niminen avioton tytär 4.1.1907.
Maria Alina oli syntynyt 4.8.1880 - avioitui Petäjävedelle 18.1.1901 talollinen Kalle Otonpoika Sandelinin, myöh. Sarava, vaimoksi.

1920 henkikirjan mukaan Saviahossa Heta Vilpuntytär 41, vävy Tobias Mäkinen 77, Heta 77 l 2-3, lois Erika Ananiaantytär 74 (mielisairas) l 0-1, Herman Saviaho 69, Ida 68 l Laina 97, Rauha 98 1-1, Matti Ahonen 69, Edla 78 l Heino 3-0.

**

Ananias
Isä: Heikki Wilpunpoika Mäkinen, s. 2.4.1849 Jkl, k. 
Kirkonkirjoissa kirjattu myös sukunimeksi Huhtala
Äiti: Anna Leena Antintytär Hokkanen, s. 26.2. 1836 Jkl, k. 3.5.1900
Avioliitto 22.5.1869

Anna Leenalle avioliitto toinen, lapsia Heikin kanssa ja Tobiaan sisaruksia ainakin;
Erika, s. 2.3.1869 – syntynyt ennen avioliittoa, avioitunut Palokan Mäkelään Hermanni Juhonpoika Mäkelän kanssa 29.9.1887
Jonas, s. 19.4.1871 – lyseolainen
Olga Mirjam, s. 3.2.1874 -

Anna Leenan kuoltua Heikki ilmeisesti avioitunut uudelleen Vilhelmiina Juhontytär Majasen kanssa, joka oli kotoisin Korpilahdelta, syntynyt 7.5.1867. Heillä ainakin yksi yhteinen lapsi, tytär Airi Eliina, s. 27.6.1906.

Lähteinä käytetty mm. Korpilahden ja Jyväskylän msrk kirkonkirjat, Korpilahden henkikirjat, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot