TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Opettaja Hilma Salonen oli liittynyt Kotikasvatusyhdistyksen vuosijäseneksi. 

Elli Ikonen oli hyväksytty Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun oppilaaksi.

Laulajain päivää eli Sibelius-juhlaa vietettiin Sibeliuksen päivänä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli soittoa eri instrumenteilla, puheita, esitelmä Sibeliuksesta, runonlausuntaa ja laulua erilaisilla kokoonpanoilla. 

Joutsan Säästöpankin ilmoitettiin olevan avoinna vuoden 1926 alusta lähtien kolmena päivänä viikossa.

Ilmoitettiin pidettäväksi yleinen iltama nuorisoseuran talolla Tapaninpäivänä sekä WPK:n iltama uudenvuodenpäivänä Työväentalolla ja Lucianpäivänä Perheiltamat.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTOA  JOUTSASSA

"Joutsassa oli Itsenäisyyspäivänä suojeluskunta kirkossa ja marssi sen jälkeen nuorisoseuran talolle, jossa oli luentoharjoitus ja Lotat tarjosivat kahwit. 

Illalla oli Lottien järjestämä arwokasohjelmainen illanvietto, josta mainittakoon rwa Kankkusen puhe, sekakuorollaulua, torwisoittoa, rwa Kerwisen yksinlaulu, tohtorinna Lewisonin pianonsoittoa ja rwa Kerwisen ja kanttori Lauri Markkulan kaksinlaulu esityksiä. Tilaisuudessa esitettiin myös näytelmä "Perintö"."

KUNNALLISIA ASIOITA

Maanteiden ylläpitokustannukset oli budjetoitu vuodelle 1926. Mikkelin läänin kokonaispotti oli 2.355,926 mk, josta Joutsan osuus oli 96.750 mk

Maaherra oli määrännyt tulo- ja omaisuusverotuslautakuntiin jäsenet. 

Joutsan valitut olivat Bernhard Santala, puheenjohtaja ja Frans Temisevä, varapuheenjohtaja. Jäseniksi määrättiin poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin (maaherran asiamies) ja varajäseneksi poliisikonstaapeli David Maunula (samalla maaherran asiamiehen varamies).

Manttaalinomistajain kuntakokouksessa 5.12. päätettiin seuraavista asioista: 

*Harankylään menevän kylätien kunnan huostaan ottamisesta tehty anomus hylättiin.

*Maanjako-oikeuden jäseneksi Akseli Laakson tilalle valittiin maanviljelijä Lauri

  Kuitunen.

*Manttaalikassan tulo- ja menoarvio hyväksyttiin seuraavalle vuodelle. Manttaalia

  kohden päätettiin kantaa 250 mk.

*Itä-Hämeen Kansanopiston avustusanomus Smk. 5,000:- hylättiin. 

*Ilmoitukset päätettiin seuraavana vuonna julkaista Mikkelin Sanomissa, Länsi-Savossa

  ja Vapaus lehdissä.

Walitus Joutsan kunnanwaltuuston päätöksestä

Postipysäkinhoitaja Otto Haikola, Joutsan pitäjästä, oli valittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskeva asutuslautakunnan jäsenten vaalia.

Riitaa Joutsan kunnan kouluasioista

Talollinen Matti Laakso, Joutsan pit. Marjotaipaleen kylästä, on walittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemässä päätöksestä, jolla Ruhanlahden piirin kansakoulu oli päätetty siirtää Kotimäeltä Ylä-Hossolaan.

 

Kunnanvaltuuston kokous 29.12.

Käsiteltiin seuraavat asiat:

1) Lahdenseudun maamieskoululle myönnettiin vuodeksi 1926 300 mk. jokaista Joutsan kunnasta kotoisin olevaa oppilasta kohti.

2) Taksoituslautakunnalle myönnettiin oikeus ottaa sihteeri kohtuullista palkkiota vastaan.

3) Lainmukaiseksi perusvähennykseksi vuoden 1925 taksoituksessa määrättiin 2,500 mk. ja lapsivähennykseksi 1,000 mk.

4) Ruorasmäen koulun tulo- ja menoarviota ei käsitelty, koska Ruorasmäen kylä tulee jo ensi vuonna kuulumaan Pertunmaan kuntaan. 

5) Päätettiin ryhtyä alustaviin neuvotteluihin Maalaiskuntain Liiton kanssa Liiton valitsemiseksi yhdeksi kunnan tilintarkastajaksi vuodeksi 1926.

6) Tulo- ja omaisuusverotuslautakuntaan valittiin maanviljelijä Kalle Soisalo ja varalle työmies Jere Sievänen.

7) Luettiin useita maherran verovalituspäätöksiä ja päätettiin niihin tyytyä.

8) Tapaturmavakuutuslain määräämä n. s. kuntavakuutus päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Pohjasta ja määrättiin vakuutusmaksut väärin ilmoittaneille kaksinkertaisiksi.

9) Kunnalliset ilmoitukset päätettiin julkaista Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaudessa.

10) Hartolan kunnan tekemään tienteko-valitukseen kunnan puolesta vastaamaan valittiin maanviljelijä Toivo Kokko.

11) Asutuslautakunnan jäsenen Otto Laitilan valitukseen vastaamaan valittiin valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Maanviljelijä Matti Laakson valitukseen Ruhalahden kansakoulu-asiassa vastaamaan valittiin maanviljelijä Erland Salonen.

12) Kirjastojohtokuntaan opettajatar Matilda Sariolan ja rva Ida Ikosen tilalle valittiin Hilma Lehtonen ja Aura Hellqvist.

13) Laitjärven lainakirjasto hyväksyttiin kunnan piirikirjastoksi.

14) Käsiteltiin ensi vuoden tulo-ja menoarvio, joka päättyy summaan 914,648 mk. 83 penniä. Taksoituksella koottava summa on 628,340 mk. 51 penniä.

LOHKOMISIA

Olvilan talosta No 6

Joutsankylässä lohkottiin tilat 

Syrjälä, om. Julius Karlsson

Rieskala, om. Oskar Manninen

Vanha-Kälän tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat 

Kumpusuo, om. Akseli Salomaa 

Wanha-Kälä, om. Otto Kuitunen.

Uutelan tilasta n:o 2 

Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat 

Mutala, om. Taawetti Paronen 

Uutela, om. Nestor Lahtinen

Tammilahden kylän tilasta No 3

Lepola, om. Toivo Vesala 

Mahajärvi, om. August Salonen 

Tammilahden kylän tilasta No 4

Niittylä, om. August Mikkola

Kitkala, om. Salomon Ahonen

Siltala, om. Johan Avikainen

Ala-Mällösen tilasta No1

Pärnämäen kylässä 

Puru, om. Onni Manninen 

Ala-Mällönen, om. Otto Mällönen

Pekkalan tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä

Kikkala, om. Richard ja Lyydia Komppa 

Tervakangas, om. Juho Laitinen

Haapala, om. Vilhelmiina, Oskar, Emil ja Sulo Haapala

Pekkala, om. Fabian Korpela

 

VUOSIKOKOUKSIA

Joutsan Hewosystäwäin Seuran wuosikokous 6.12.

*Hywäksyttiin Suomen Hewosjalostusliiton laatimat uudet mallisäännöt

  paikallisseuroille liiton esittämällä tawalla.

*Päätettiin ostaa kiertopalkinnoksi malja, josta ensi kerran kilpaillaan tammik. 3 pnä. *Walittiin toimikunta, joka ostaa maljan ja laatii sille jäännöt, ja tuliwat tähän 

  A. Paasonen, D. Wirtanen, D. Pessala ja A. Mikkola. 

*Yleiset kilpa-ajot päätettiin pitää tammik. 3 p. Joutsan kirkolla. Radan kuntoon laittoa

  warten walittiin erityinen toimikunta. Yleisen iltaman järjestää hewosystävät samana

  päiwänä. Iltaman hommaajiksi walittiin niinikään erityinen toimikunta.

Joutsan Maatalousseuran wuosikokous 6.12.

*Walittiin johtokuntaan erovuorossa olewat R. Lindberg, D. Lehtinen uudelleen ja

  uudeksi jäseneksi Yrjö Awikainen. Waralle F. Paasonen ja M. Hossola. 

*Hyväksyttiin tulo- ja meno-arwio ensi wuodelle. 

*Wihantarehukilpailu, joka johtuneesta syystä jäi wiime kesänä pitämättä, päätettiin

  pitää ensi kesänä. 

*Lypsykilpailut päätettiin toimeenpanna ensi wuoden ajalla seuran jäsenten kesken.

  Ajasta johtokunta ilmoittaa tarkemmin. 

*Edustajiksi pääseuran kokouksiin walittiin R. Lindberg. T. Paawola, F. Laakso 

  ja D. Lehtinen. 

*Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 5 mk.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työwäenyhdistyksen kokouksessa 6.12.

*Welwoitettiin korwaamaan järjestyswaliokunta Joosef Maunulalle ne kulut, joita hänelle

  oli johtunut marrask. 1 p:nä pidetyssä iltamassa sattuneen puukotuksen johdosta. 

*Yhdistyksen talo päätett. wuokrata Joutsan W.P.K:n iltamien pitoa warten tammik. 1 p. 

*Yhdistyksen lukusaliin päätettiin tilata seuraawat lehdet: S. Sosiaalidemokraatti,

  Wapaus, Kuluttajain Lehti, Yhteishywä, Kotoa ja Kaukaa ja Kurikka.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Ikäwä tapaturma sattui Joutsan saha- ja sähkölaitoksella 12.12. jolloin 

tapaturman uhriksi joutui sahalaitoksella työskentelewä Iisakki Maunula 

ollessaan terwaamassa sirkkelin remmiä, jottei se luistaisi. 

Tällöin wasen käsi joutui jollain tavoin niin lähelle sirkkelin terää, että 

se leikkasi keskimmäisen sormen aiwan poikki ja wiotti etu-ja pikkusormea. 

Lääkäri Lewison, joka haawat sitoi, 

antoi pikkusormen wastaisesta käytöstä wain wähän toiveita. 

Etusormi sen sijaan parantunee.

Pari wuotta sitten sattui samalla sahalla tapaturma, joka wei työmies Inhalta jalan.

Työtapaturmatilastoihin Joutsan saha- ja sähkölaitoksen tuli uusi ikävä merkintä yllä olevan lisäksi, sillä torstaina 17.12.  sattui toinenkin onnettomuus samaisen puljun konehuoneessa.

"Kun joukko miehiä, mm. koneenkäyttäjä Frans Inha 

koettivat ottaa imukaasumoottorin mäntää pois silinteristä, syystä, että 

männän renkaat olivat pikeytyneet, sattui silinterissä räjähdys, 

jolloin veiviakselista irti päästetty mäntä lensi ulos silinteristä 

murskaten koneenkäyttäjä F. Inhan vasemman säären aika pahasti. 

Kuinka pahoin sääri on murskaantunut osoittaa sekin seikka, 

että luun siruja jo sahalla erkani sääriluusta.

Piirilääkäri I. Levison oli virkamatkoilla Sysmässä, joten 

loukkaantuneen sitoi apteekkarin rouva Ida Kervinen. 

Lääkärin lausunnosta riippuu, miten jalalle lopullisesti käy. 

Tämä on toinen onnettomuus samalla viikolla. 

Aikaisemmin katkesi työmies lisakki Maunulalta 

vasemman käden neljä sormea, paitsi peukalo. 

Mainita sopii vielä, että sirkkelissä noin pari vuotia sitten 

katkesi samalta koneenkäyttäjä Frans Inhalta oikea jalka, 

joka leikattiin tyysten poikki polven alapuolelta.

Vahingon aiheutti sama imukaasumoottori kuin nytkin. 

Sietäisi laittaa riittävät suojat tapaturman varalta."

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Eero - pakinaa Joutsasta ja kunnallisvaaleista

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

"Aku" August Mutanen - Lokotohvi

Lokotohvi - "Aku" August Mutanen - kutsu- ja kuokkavieras jousalaisissa pidoissa.

"Jokaisessa pitäjässä tapaa olla joku tai useampiakin omituisia pitäjänkasvatteja, kaikille tuttuja tyyppejä, joista voi sanoa: Siinä paha, missä pannaan!

Eräs sellainen Joutsan kasvatti oli Aku Mutanen, tunnettu nimellä Lokotohvi. Nimensä lie saanut ihmeteltävästä liikkuvaisuudestaan. Niinkuin lokomotiivi hän jätti kilometrit taakseen.

Jos joutsalaisella pojalla oli salainen mielitietty Hirvensalmella ja hän halusi lähettää rakkaudenkirjeen suoraan lemmittynsä käteen, saattoi hän huoletta uskoa asian Lokotohvin suoritettavaksi. 25 pennistä hän kirjeen perille vei. Eikä valtion posti häntä jättämään kyennyt, sillä joskin se linjalla ohi ajoi, niin jo seuraavan pysäkin kohdalla pyyhkäsi Lokotohvi taas edelle.

Luottaa häneen voitiin, pitkäkyntisyydestä ei kukaan häntä moittinut. Mutta se ei hänen oikeudentajuntaansa mahtunut, että löydetty tavara olisi luovutettava omistajalleen. 

Jos hän maantieltä löysi jonkun esineen, ei hän millään muotoa sitä pois luovuttanut. 

Jos sen häneltä väkisin otti, niin kyllä hän sen sopivassa tilaisuudessa takaisin talteensa otti.

Missä ikänä kansaa kokoontui ja erittäinkin juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, kylänluvuissa, siellä nähtiin myös Lokotohvi. Hiljaa hiipien pyörähti hän oven raosta suoraan tuvan kiukaalle ja istua nökötti siellä hyvin tietäen, että kunhan toiset ovat kestityksestä osansa saaneet, tulee hänenkin vuoronsa. 

Ketään ei hän häirinnyt, eikä kellekään pahaa tehnyt, mutta työnteon hän taitavasti vältti ja jätti muille miehille. "Ei ou aekoo! ei ou aekoo! Moantie on pitkä!"  hoki hän, kun töihin pyydettiin.

Nuorempina päivinään suoritteli hän kyllä torpparien veropäiviä, vieläpä kuittasi kyläläisten osuudet maailman sodassa, kaivaen ryssille vallihautoja. Miten lie urakkansa tehnyt, tottapahan täydestä meni!

Kun Joutsassa Lokotohvi mainitaan, silloin vetäytyy joutsalaisen suu hymyyn ja kaskuileminen alkaa. Ikävä Lokotohvia! Kaikesta puutteellisuuksista huolimatta, hän oli varsin omalaatuinen ja mielenkiintoinen persoonallisuus." -Itä-Häme 1.12.1928-

**

Kulkumies saavutti elämänsä määränpään 28.11.1926. 

Hän oli syntynyt 16.5.1859 ja eli elämänsä naimattomana, ollen kululla ja toimittaen emäntien (ja muidenkin) asioita palkkiota, ruokaa ja yösijaa vastaan. 

Lokotohvia kutsuttiin myös Loko-Akuksi ja on kerrottu, ettei hän sietänyt sukunimeään, Mutasta (joka ilmestyy hänen nimensä perää rippikirjassa 1910-1919 ). 

Kerrotaan, että Lokotohvi olisi kävellyt pisimmillään Kauniaisista Joutsaan muutamassa päivässä. Hän oli mennyt maailmansodan aikana vallitustöihin Kauniaisiin junalla Mäntyharjulta. Töiden päätyttyä olisi ollut mahdollisuus valtion järjestämään paluukyytiin, mutta Aku ei moisesta innostunut. "Eihän siellä piäse ees kiukaalle makuamaa, eikä sua piimiä eikä muuta, mitä minä sellaisista kyytilöistä".

Akua pidettiin myös valmissanaisena miehenä.

Joutsan kanttori oli ostanut uudet sarkahousut ja toimitti ne Akulle kiitosta odottaen. "No, pitelenhän näitä vähän aikua"' Aku tuumi.

Kerrottiin myös, että jos hänet oli saatu houkuteltua työntekoon ja päästetty välillä syömään, ei Akua enää kannattanut yrittää töihin samana päivänä. "Kun sua syötyä, ei työ enää maita."

Akua ei juuri kuvattavaksi saatu. 

Akseli Paasosen hautajaisia vietettiin v. 1925. Lokotohvi oli hautajaisissa kuokkavieraana ja apteekkari Otto Kervinen houkutteli pahaa aavistamattoman ja tunnetusti kuvaamista välttelevän Loko-Akun sivummalle - tuolloin onnistuttiin nappaamaan tähänkin postaukseen levinnyt ainutlaatuinen otos.

Kuva: Joutsan kirja / Martta Ikosen kokoelma, jonne sen lahjoittanut Sisko Kokko.

Teksti: Itä-Häme ja Joutsan kirja

TAPAHTUI JOUTSASSA - elokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Isännöitsijä Väinö Ahvenainen oli saanut Pellervo-Seuran 25-vuotisjuhlassa kunniakirjan, joka myönnettiin "eräille" pidemmän aikaa osuusmeijerien palveluksessa toimineille.

Länsi-Suomen kansanopisto oli hakenut johtajatarta ja agronomiaineiden opettajaa - varasijalle oli valittu Aino Järvinen (fil. kand.) Joutsasta.

Pärnämäen yläkansakoulun opettajaksi oli valittu op. Rauha Elina Westerlund ja Pärnämäen ja Marjotaipaleen alakansakoulun opettajaksi op. Hertta Rauha Puupponen. Ruorasmäen kansakouluun Toini Hahl ja Pappisten alakansakouluun Aino Elina Salonen.

Suoma Simola Joutsasta oli valittu Joensuun talouskouluun talous- ja säilöönpanokurssille.

Yrjö Ottelin kihlasi Sanni Laineen Orimattilasta. 
Hilma Koskinen Joutsasta oli mennyt kihloihin 30.8.1925 Fredrik Kärkkäisen kanssa Suojärveltä. Hilma oli opettajatar ja Fredrik piiripäällikkö.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien vaaliluetteloiden ilmoitettiin olevan nähtävillä tarkastusta varten äänestysalueittain.

PIKKU-UUTISIA

Markkinoita vietettiin taas tavallisuuden mukaan Joutsassa kuukauden ensimäisenä päivänä. Kauppiaita, n.s. ,"helppoheikkejä", oli keräytynyt hyvän joukon, mutta saivat he tällä kertaa tyytyä pieniin tuloksiin, sillä yleisöä oli niukalti. Heinäkiireet ja osaksi ehkä huonot säätkin lienevät estäneet kansaa kokoontumasta markkinoille, joitten merkitys tosin vuosi vuodelta jo muutenkin on alkanut vähentyä.

Lähetysjuhla pidettiin Joutsan kirkossa sunnuntaina, elok. 2 pnä. Tilaisuudessa puhui mm. lähetyssaarnaaja H. Sihvonen. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää.

Itä-Hämeen Hevosjalostusliitto järjesti tamma- ja varsanäyttelyn . "Hevosia oli tuotu näyttelyyn melko runsaasti ja laadulleenkin olivat ne yleensä kelpo tavaraa."

Nuorisoseuran kesäjuhlat tuli myös pidetyksi. Päiväjuhla kului rattoisasti urheilun merkeissä. Iltajuhlassa oli perinteiset musisoinnit: torvisoittokuntaa, pianonsoittoa,  yksin-ja kuorolaulua, puheita ja kaiken kruununa näytelmä "Kahden tulen välissä". Lopuksi vielä tanssia pyörähdeltiin. Kaiken kaikkiaan yleisön kerrottiin olleen näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväisiä.

Tapahtumarikkaalle elokuulle osui vielä Joutsan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd-yhdistyksen järjestämät arpajaiset. Niitä vietettiin sunnuntaina elokuun 30 pnä nuorisoseuran talolla. 

"Päiväjuhla alkoi klo 2 päivällä, jonka ohjemassa oli kilpailuja 4-ottelussa, pienoiskivääriammunnassa, nuolenheitossa, renkaanheitossa ja naulanlyönnissä.

Päiväjuhlan ohjelmassa esitti torvisoittoa Joutsan torvisoittokunta, laulua Nuorisoseuran sekakuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen puhuen isänmaan rakkaudesta ja kansalaistemme uhrautuvaisuudesta omaa maatamme kohtaan.    

Kaunis sää myös suosi juhlia. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää sekä kauempaakin. Arvat myös loppuivat kesken joten myöhemmin tulijat jäivät ilman.

Juhlailtama alkoi Nuorisoseuran talolla klo 7 ip, jonka ohjelmassa oli torvisoittoa, pai-kallispäällikkö Frans Temisevän tervehdyspuhe, laulua (sekakuoro), viuluesityksiä, 

tuomari Aarre, tohtorinna L. Lewisonin säestyksellä, yksinlaulua, neiti Greta Thurman. 

Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen, lausuntoa esitti opettajatar neiti Huovinen. 

Vielä saatiin kuulla sahalla soittoakin, jota esitti tuomari Aarre. Näytelmänä esitettiin "Esaijas Pölkkysen jälkikesä", mikä sujui aika hyvin oloihin nähden."

LUOKATONTA

Heinolan Sanomat 29.8.1925

Itsepintainen härkä

"Sellainen oli Ruorasmäen Juoson talossa. Se oli mennyt luwattomille retkille, joten isäntä haki sen pois. Kun se ei muutoin lähtenyt oli se nuorassa talutettawa. Waan sepä ei ollutkaan taipuwainen kulkemaan talutusnuorassa, waan riuhtasi itsenjä irti ja paiskautui maantien ojassa olewaan kiwilouhikkoon, niin  rajusti, että sai hengellään maksaa  härkäpäisyytensä."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Kirjoitettiin "vanhan kuun" puolella sattuneesta auto-onnettomuudesta: 

"Taloll. Otto Kuitusen auton ollessa matkalla Joutsan kirkolta Hirwensalmeen, 

juoksi Kokon talon luona lehmä metsästä maan tielle asettuen siihen poikittain. Jarruttamisesta huolimatta ei autoa saatu pysäytetyksi, waan syöksyi se yrittäessään wälttää yliajoa ojaan kumoon. Autossa olleista matkustajista puuseppä Ahosen solisluu katkesi ja poliisikonstaap. Ottelin sai pienempiä wammoja. Autonohjaaja Sulo Kuitunen sitä wastoin selwisi säikähdyksellä. Yritettäessä nostaa autoa ylös ojasta, syttyi siinä tulipalo, wahingoittuen waunun etuosa pahasti, kun räjähdystä peläten ei uskallettu mennä tulta sammuttamaan."

Toisessa versiossa kuvattiin onnettomuutta hiukan "perusteellisemmin" ja siellä kerrottiin Ahosen ja Ottelinin menettäneen tajuntansa hetkeksi ja Ahonen olisi saanut katkenneen solisuun lisäksi "pahan tärähdyksen". Ahosen terveydentilaa avattiin muutenkin, sillä tiedettiin kertoa, että hän oli juuri käynyt Joutsassa lääkärissä verenmyrkytyksen vuoksi ja tämän onnettomuuden seurauksena hänet kuskattiin vielä  Hirvensalmen sairaalaan. 

Joutsasta kotoisin olevan ja postijunan matkustajan, työmies R.A. Salokosken hallusta takavarikoitiin 16 litraa pirtua Otavan asemalla sikäläisen poliisi Vuorimaan toimesta.

Kymin ja Pyhtään käräjillä työmies Sulo Matti Salonen maksoi oppirahoja kahdesta eri viinankuljetuksesta ja yhdestä juopumuksesta yhteensä n. 1000 markan verran.

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskotiin haettiin johtajatarta ja mielisairasosaston hoitajatarta. Työsuhde-etuna "vapaa asunto lämpöineen ja sähkövaloineen sekä ruokalaitoksen ruokavaroista". Tämä pyydettiin huomioimaan palkkavaatimusta esitettäessä.

HS 12.8.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

22.8. Tal. Juho Rosman 72v 5kk 12pv - Tammilahti 7

23.8. Torp.p. Joel Robertinpoika Kuitunen 2kk 16pv Mieskonmäki

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Ruorasmäestä - kirjoittanut "Kyläläinen"

LUE MYÖS
Joutsan heinäkuu 1925

Joutsan syyskuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Janne Hölttä

Suomen Kuvalehti 10.9.1932

Kauppias, puutarhuri Janne Hölttä oli syntynyt 6.9.1882 Hartolassa, vanhemmat torppari August Hölttä ja Fredrika Juhontytär. Hänet ristittiin kastettujen luettelon mukaan Johannekseksi, mutta nimi muuntui matkan varrella Juhoksi ja sittemmin vielä Janneksi. 

Nopealla silmäyksellä Jannella oli ainakin viisi vanhempaa sisarusta (Antti, Wilhelm, August, Malakias ja Johannes vanhempi, joka kuoli saman vuoden helmikuussa kuin Janne syntyi) ja viisi nuorempaa sisarusta (Otto, Emanuel, Ida, Kalle/Kaarle, Tyyne Fredrika). Perhe muutti Hartolasta Joutsaan 1897.

Muuttokirjan Janne otti Kymiin marraskuussa 1913.

Janne vietti suurimman osan elämästään Kotkassa, pysyen poikamiehenä alusta loppuun. Kotitilalleen Joutsaan hän palasi kauppiaan toimesta vasta, kun liikkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi sairauden myötä. Siihen asti hän pyöritti vihannes- ja hedelmäkauppaa Kotkan kauppahallissa, aina vuodesta 1922 lähtien. 

Hallipaikka vaihteli, puhelimeen hän vastasi numerosta 63. Lehtitietojen mukaan hän hoiti kauppaansa menestyksekkäästi:

"Rehellisellä toiminnalla ja hyvällä kohtelulla on hän saavuttanut 

täällä Kotkassa itselleen laajan ostajapiirin, 

joka tyytyväisenä tekee ostoksiaan hänen kaupastaan."

Ennen kauppiaan uraansa Janne oli toiminut Suomen Pankin Kotkan konttorin vahtimestarina (talonmiehenä) aikavälillä 1918-1922 ja sitä ennen puutarhurina. Vuoden 1919 Kotkan osoitekalenterin mukaan hän asui tuolloin osoitteesta Aleksanderinkatu 19.

Mikä Jannen sitten vei Kotkaan? 
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja. 

Tämä lienee lisännyt entuudestaan innostusta puutarha-alaa kohtaan - hän lähti Kotkaan, Turvalan "suuren puutarhan oppilaaksi". Kotkassa Janne kuului mm. Kotkan Puutarhaseuraan sen perustamisesta saakka ja oli seuran "innokkaimpia ja toimeliaimpia jäseniä".

Jannen viettäessä 50-vuotispäiväänsä, suuri osa hänen uskollisista asiakkaistaan kävi onnittelemassa päivänsankaria hänen kotonaan. Hän sai suuren määrän onnittelusähkeitä ja useita kymmeniä kukkalaitteita. Juhlapäivän kunniaksi kauppias tarjosi kahvit puhelinkeskuksen henkilökunnalle ja lapsille jaettiin appelsiineja ja omenoita. 

Illalla väki oli kutsuttu yksinkertaiseen tanssitilaisuuteen hotelli Suomeen. 

Myös Suomen Yleisradio muisti 50-vuotiasta "setää" ja kuulutti, että "setä Hölttä" Kotkassa täyttää 50 vuotta". 

Janne siis vaikutti olevan yksi kaupungin suosituimmista henkilöistä!

Kymenlaakson Sanomat 15.9.1932

Janne Höltän elontaival päättyi Joutsan Tierassa 7.3.1937 ja hänet siunattiin haudan lepoon 21.3.1937 Joutsan uudella hautausmaalla. 

Hautajaispäivän aamuna kokoonnuttiin jo varhain Jannen kotiin Tieraan, josta surusaatto lähti matkaan. Hautauksen jälkeen palattiin vielä surutaloon muistelemaan vainajaa.

 

Etelä-Suomi 13.3.1937

Jannen kuolintieto löytyy Kotkan kirkonkirjoista nimellä Juho Hölttä, kuolinsyyksi kirjattu "sydäntauti".

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Lisäksi Hartolan, Joutsan ja Kotkan seurakuntien kirkonkirjat.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Joutsan kesäkuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Markkinoita vietettiin huhtikuun 1.pvä, jonne oli kerääntynyt runsaasti väkeä. Pirtukauppiaat olivat hyvin edustettuina ja eikä lieveilmiöiltä vältytty.  Jo markkina-aattona alkoi "elämä" - apulaisnimismies ja poliisit keräsivät talteen juopuneita ja takavarikoivat kaikkiaan n. 15 litraa pirtua. 

Itä-Hämeen Marttayhdistysten piiriliiton johtokunta oli sijoittanut hyväksymänsä kotitalousharjoittelija Linda Lehtisuon Perniöstä Ruohtulan tilalle. 

Hugo Onali oli valittu yhdeksi varamieheksi Lappeen maamiesseuran maatalousneuvojan toimeen.

Kauppias L. Järvinen Heinolasta oli ostanut Uushollan perintötilan Uimaniemeltä  mv. T. Tuomaalalta. A. Jaatinen Joutsasta puolestaan halusi ostaa kevään aikana, keskikokoisen tai pienemmän, hyvin hoidetun maatilan.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa saada muuttaa oma ja perheensä sukunimi nimeksi Salmi.

Talollinen Osmo Niemelä Luhangasta kihlasi Selma Kämppilän Joutsasta. Kihloihin menivät myös Taavi Lampinen Joutsasta ja Anna Katajisto Mouhijärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kortesalmeen anottiin rakennettavaksi silta

Kunta oli valtuuttanut Onni Heinikaisen anomaan Joutsan ja Kangasniemen rajalla olevaan Kortesalmeen rakenettavaksi ja kunnossapidettäväksi silta valtion varoin.

Taksoituslautakunta sai 37 päivää kestäneen työn tuloksena tehdyksi vuoden 1924 tuloja koskevan verotuksen. Alustavan laskelman mukaan veroäyrejä kertyi 78.324 ja äyrin hinnaksi arvioitiin. n. 6:20.

Tarkistettujen laskelmien mukaan veroäyrejä kertyi 73.146 ja äyrin hinta tämän perusteella 6:53. Lopullinen hinta selviää tutkijalautakunnan tekemien muutosten jälkeen.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 1.4.1925

Länsi-Savo 8.4.1925

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Puhelinlaitososuuskunnan ja Heinolan Telefoni Oy:n välisessä riidassa kulkulaitosministeriö oli määrännyt, että riitakysymys oli jätettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. 

P. Kankkunen ja P. Borg olivat perustaneet yhteisen yrityksen

Länsi-Savo 17.4.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo Uimaniemellä

Hankaan kansakoulun ulkorakennus paloi "poroksi wanhan kuun lopulla". Rakennukseen kuului mm. navetta, halkovaja, aitta jne. Opettaja  menetti palossa 2 lehmää, 10 kanaa, tekstiilejä yms. Palon arveltiin saaneen alkunsa koulupoikien tupakanpoltosta.

Pirtua otettu takawarikkoon.

"Tkn 1 pnä takawarikoiwat Joutsan ja Leiwonmäen poliisi 

Joutsan kirkolla mäkitup. A. Ahlon torpan konttorista, halkowajasta ja 

torpan pihamaalta lumesta 16 täysinäistä pirtukanisteria, kukin noin 1 litran wetoinen. 

Kanisterit oliwat Joutsan markkinoille tuoneet weljekset I. ja Joos. Lindqwist Heinolasta. Heillä oli tarkoitus ne myydä, mutta joutuiwatkin ne nyt parempaan talteen."

Tammikuussa Alma Rantala Pappisista tippui tyttärensä Siskon kanssa jäihin ja Alma jäi kadoksiin. Kevään koittaessa, 19.4. Alma löytyi hukkumispaikan läheltä ja pääsi lopulta viimeiselle matkalleen.

Kymin ja Pyhtään pitäjien talvikäräjillä tuomittiin joutsalaiset Otto Aalto 200 mk:n sakkoon viinan hallussapidosta ja Armas Kuusimäki 400 mk:n sakkoon juopumuksesta ja puukonkannosta iltamissa.

Puukotus Pärnämäessä

"Pitkänäperjantaina oli joitakin päihtyneitä nuoria miehiä kokoontunut 

Juho Vesaisen torpalle Joutsan pitäjän Pärnämäen kylään. 

Tällöin oli syntynyt - kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa kiistaa miesten kesken. 

Tätä tahtoi torpan emäntä Elina Vesainen asettaa mennen myös vetämään kiinni oven, jonka eräs pihalla oleva räyhääjä oli jättänyt auki. 

Silloin taloll. poika Sulo Mällönen iski puukolla emäntä Vesaista rintaan 

hiukan oikealle puolelle keuhkopussiin saakka ulottuvan haavan.

Puukotettu toimitettiin heti lääkärinapua saamaan ja 

hänet vietiin Hirvensalmen kunnansairaalaan hoidettavaksi."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

2.4. Tal.vo Anna Lena Liukkonen* 64v 3kk 25pv - Pärnämäki 6

8.4. Työl. Stiina Mäkinen 75v 1kk 10pv - Joutsa 2

25.4. Its. Miina Järvinen 64v 9kk 7pv - Uimaniemi 6

*kuolinilmoitus kuolinilmoituksia J-M-välilehdellä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1925

Joutsan toukokuu 2025

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.

Maaherra vahvisti Uimaniemen sonniosuuskunnan säännöt.

KUNNALLISIA ASIOITA

Uhkasakkoa Joutsan kunnalle

Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

Tehtailija Fromholtz täytti 75 vuotta

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 

Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 

kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.

V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 

juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 

on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 

että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 

mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,

ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 

toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA

Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.

Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.

Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN

Uusi Suomi 29.3.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen kevätkokous 

Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

VPK:n kevätkokous 

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Karjantarkastusyhdistyksen kevätkokous

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Viinatehdas hävitetty Ala-Mankissa

Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 

suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 

Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 

Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 

Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 

Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 

Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 

Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 

joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 

totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Ammuskelua

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Joutsalaiset viinakaupoilla

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 

Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty

22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

Kuollut

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi

  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2

  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 

  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2

11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7

13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2

18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6

20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9

29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 

30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Joutsasta

Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1925

Joutsan huhtikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rikhard Kuitusella järjestetty maataloudellinen valistustilaisuus todettiin pidetyksi ja onnistuneeksi.

Joutsan kappalainen L. Heinonen haki tammikuussa Humppilan kirkkoherran virkaa. Vaaliehdolle haettuun virkaan hänet asetttiin sijalle kaksi, Kuhmalahden kirkkoherran jälkeen ja ennen Humppilan vt. kirkkoherraa.

Joutsalainen A. Manninen oli ostanut Sipilä nimisen maatilan talollinen Aatu Kompalta Hirvensalmelta.

Työmies Kalle Vesterlund Kouvolasta oli pyytänyt naimakirjaa Joutsaan.
Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry olivat puolestaan päättäneet lähteä eri teille - he purkivat kihlauksensa.

Mikkelin Sanomat 13.02.1925

TILASTOJA

Itsenäistyneitä tiloja Mikkelin läänissä

Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan tulemisesta lähtien vuoden 1924 loppuun oli Mikkelin läänissä erotettu ja itsenäistytetty kaikkiaan 3157 vuokra-aluetta, joista torppia ja lampuotitiloja 2533 ja mäkitupa-alueita 624. Joutsan luvut olivat: torppia ja lampuotitiloja 84 sekä mäkitupa-alueita 4, yht. 88.

LOHKOMISIA

Rantalahden ja Kassin tiloista no 1

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat

Tyynelä, om. August Tähtinen

Katajamäki, om. Kasper Paronen

Hietakari, om. Oskar Ripatti

Rantalahti, om. Kalle Koskinen

Kassi, om. Fanny Lehtimäki

MYYDÄÄN / OSTETAAN 

Länsi-Savo 11.02.1925 nro 17

HUVEJA

Länsi-Savo 18.02.1925 nro 20

Samana päivänä pidetään talkoot ja toivotaan 

maanomistajain tuovan rakennuspuita kalustohuonetta varten. 

Hirsien tuojilla on vapaa pääsy iltamaan. 

Iltaman aikana yleisöllä tilaisuus kuunnella radioesityksiä. 

Toivotaan runsasta osanottoa.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestö

Sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi 1.3. klo 10 ap. Joutsan työväentalolla.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hjalmar Lindfors,  sihteeriksi Pekka Borg ja rahastonhoitajaksi Jalmar Niinikoski, kaikki uudelleen.

Joutsan Marttayhdistyksen toiminta edellisenä vuonna

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut Elina Kankkunen ja kirjurina S. Santala. Jäsenmäärä 26 - tapahtumat: yhdet iltamat, kahdet esitemätilaisuudet ja yhdet viikon mittaiset ruuanlaittokurssit (8 oallistujaa). Liitolta oli herunut avustusta 200 mk. 

Joutsan Työwäenyhdistys

piti wuosikokouksensa helmikuun 15 pvnä, 

johon olikin saapunut runsaasti yhdistyksen jäseniä. 

Johtokuntaan walittiin erowuorossa olleet 

P. Borg, Hilma Lehtonen, Matti Mäkinen ja M. Teittinen uudelleen. 

Suwitoimikuntaan walittiin 8 jäsentä, järjestyswaliokuntaan 10 jäsentä ja ravintolatoimikuntaan samoin 10 jäsentä. 

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 

Tilintarkastajiksi walittiin Jalmar Niinikoski ja Joosef Maunula, 

waralta Toiwo Airila ja L. Kuitunen. 

Esitettiin toiminta- ja tilitertomus wiimekuluneelta wuodelta. 

Toimintakertomuksesta käwi selwille, että kertomuswuonna on menty askel eteenpäin wähäisistä woimista huolimatta. Kansanjuhlia on ollut 3, iltamia 24, kuukausikokouksia 10 ja ylimääräisiä kokouksia 2. Henkisen työn alalla on yhdistys koettanut tehdä woitawansa.

Johtokunnan kokouksessa walittiin puheenjohtajaksi Pekka Borg, sihteeriksi Hilma Lehtonen, rahastonhoitajaksi Matti Mäkinen ja jäsenkirjuriksi M. Hellqwist.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Koulupoika hukkui 

Lauri Salonen lähti kouluun perjantaina 20.2. kuten useasti aiemminkin. Matka taittui kirkonkylän lahden yli luistellen, mutta hän joutui "yksiöiselle jäälle", joka petti. Hänet saatiin vedestä vartissa, mutta elvytysyrityksistä huolimatta häntä ei enää saatu pelastettua. Lauri oli menehtyessään kansakoulun neljännellä luokalla.

Nuoret juopottelijat 

Kansakoulupoikien joukkio poikkesi nimipäivillä tarkemmin erittelemättömässä talossa. Sahtikaljaa oli tarjolla, jota pojat "oliwat ottaneet niin riskisti, että oliwat täydessä tuurissa poistullessaan. Kerrotaan heidän jo hieroneen tappeluakin keskenään".

TÖITÄ HAETAAN

Mikkelin Sanomat 27.02.1925

 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 13.02.1925 nro 18

Kuollut

  1.2. Torp.p Heikki Nieminen 1kk  2pv - Mieskonmäki 

         Mkpt Vilppu Laitinen 75v 9kk 10pv - Joutsa 7

         Tal.vo Elmi Peltola 45v 7kk 19pv - Joutsa 9

  2.2. Työl. Albertina Salonen 75v 10kk 15pv - Ruorasmäki 

  6.2. Mktp Otto Hägglund 70v 6kk 22pv - Pärnämäki 

  8.2. Työl. Vendla Jokelainen 74v 2kk 28pv - Joutsa 2 

11.2. Tal. Verner Säynätmäen kuolleena syntynyt tyttölapsi - Tammilahti 8

12.2. Tal. veli Antti Juho Kämppilä 74v 8kk 22pv -  Joutsa 1

13.2. Tal.vo Milda Emilia Säynätmäki 37v 3kk 15pv - Tammilahti 8

17.2. Majatal.pit.vo Amanda Segerholm 49v 6kk 1pv - Joutsa 4

20.2. Its.p Lauri Salojärvi 12v 11kk 22pv - Joutsa 1

22.2. Työm.vo Anna Kuitunen 65v 8kk 8pv - Tolvasniemi 1

          Työm.vo Johanna Valtonen 66v 3kk 3pv - Tammilahti 9

23.2. Its. Anna Lisa Liukkonen 78v 5kk 4pv - Mieskonmäki

Mikkelin Sanomat 20.02.1925

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Kirjeitä Joutsasta

Erittäin harmillinen laitos kuluttajille on ollut koko olemassaoloajan Joutsan sähkölaitos, sillä walonsaanti sieltä on niin epävarmaa, että täytyy olla aina öljylamppu sammumisen waralta. Hinta wirralle on kyllä asetettu hywin korkea, ja toiset käyttäwät sitä lamppukaupalla walokaudella, jota ei tiedä kuinka pitkä se on. Walon heikkoudesta ei ainakaan mielestäni woi syyttää koneenhoitajaa sillä siinä on ollut useampiakin miehiä. Luulisi nykyisillä taksoilla kannattawan hankkia kunnollista waloa.

Jeppe oli lähettänyt "Kirjeen Joutsasta" Vapaus-lehteen. 

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1925

Joutsan maaliskuu 1925

TULE MUKAAN

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kirkonkirjat - linkit teksteissä.