TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Lyydia Kivioja oli asetettu ehdolle 8 hakijan joukosta Ruskealan kunnalliskodin hoitajattaren virkaan. 

Iida Maria Maunula oli hakenut meijeriköksi Kaipion-Vesajärven Osuusmeijeriin päästen varasijalle.

Pappisten lainakirjasto kerrottiin pidettävän avoinna yläkansakoululla toistaiseksi tiistaisin klo 1-2 päivällä.

Kalle Manninen oli vihitty avioliittoon leskeksi jääneen Helmi Riihelän kanssa. Helmi oli Vaanian Anttilasta.

Kappalainen Lauri Heinonen oli jo aiemmin hakenut Somerniemen kirkkoherran virkaa. Heinonen oli osoitettu suorittamaan vaalinäytteensä 7.3. ja itse vaali ilmoitettiin toimitettavaksi 28.3.1926.

KUNNALLISIA ASIOITA

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 8.2.1926

"Valittiin tulo- ja omaisuusverolautakuntaan vakinaiseksi jäseneksi räätäli Jalmari Niinikoski.

Ehdotus, että Joutsan kunta liittyisi jäseneksi Osuuskunta Katajaan, ei saavuttanut tarpeellista määräenemmisöä, joten se raukesi.

Vielä esiteltiin eräitä verovalistusasoita, jotka sellaisinaan hyväksyttiin."

Opetusministeriö oli määrännyt, että kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten myönnetty 21.000 mk avustus tiputetaan 18.000 mk:aan rakennuskustannusten jäätyä arvioitua alhaisemmiksi.

KUNNALLISVAALIT

Kunnanvaltuutettujen vaalit toimitettiin 20.2.1926. 

Vaalihuoneet olivat avoinna äänestäjille klo 9-20. Näissä vaaleissa valittiin valtuutetut kolmen vuoden kaudelle ensimmäistä kertaa. 

Vaalikeskusteluja käytiin ja peliä pelattiin lehtien palstoilla - puitiin jos jonkin / kunkin ryhmittymän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

(Vaalien alkuperäinen aikataulu oli muuttunut, koska Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli sekoittanut kuvioita.)

Äänestysinto oli laimeahkoa, vaikkakin vaalien kirjoitettiin olleen "aika lailla vilkkaammat" kuin edelliset. Joutsan äänioikeutettujen määrä oli 2887 - äänioikeuttaan käytti 1215 henkilöä; 573 porvarillista äänestäjää, 627 sosialistia - hylättyjä ääniä oli 13.

Valituksi tulivat:

8 porvaria -> Onni Heinikainen, Bern. Santala, Anna Jurvanen, Kalle Peltola, J. Sankari, 

A. Kämppi, E. Kokko ja J. Nieminen.

9 sosialistia -> J. Maunula, HJ. Lindfors, K. Tillanen, V. Dammert, J. Niinikoski, A. Salo 

H. Rintavaara, J. Manninen ja V. Borg.

PAPPISTEN PAIKALLISET

Urheiluharrastuksista 

Kansakoululaisten keskuudessa oli herännyt into urheiluharrastusta kohtaan siinä määrin, että 20 oppilasta oli ilmoittautunut suorittamaan asianmukaiset urheilumerkkivaatimukset. 

Ulkoilmaurheilua varten koululle oli hankittu mm. sekunttikello, keihäs, kiekko, 2 kuulaa, palloja y.m. Kirjoitettiin: 

"Heti maan paljastuttua ryhdytään kuulema innolla harjoitteluun. Toivotamme nuorille urheilijoille jatkuvaa intoa ja menestystä yrityksissään." 

Pappisten laulukuoro 

"harjoittelee, ellen aivan väärin ole asioita kuullut, Hemmo Kallion ihanaa kaksiosaista kuvaelmaa "Pärttylin yö". On kerrassaan ilahduttavaa, että paikkakunnalla esitetään tuo vanhoja itäsuomalaisia kansantapoja kuvaava laulunäytelmä, joka tempaa mukaansa sekä vanhan että nuoren. Kun ei paikkakunnalla ole seurataloa, täytyy kappale, jossa esiintyy liki 30 näyttelijää, esittää vasta kesällä jossain tilapäisessä huoneustossa."

KÄLÄSTÄ KUULUU

Hirvenlahden opintokerho teki hiihtoretken Kälän koululle, jonne heidät oli kutsuttu Kälän Opintokerhon toimesta. 

"Opintokerho oli järjestänyt tämän vierailujuhlan erittäin arwokkaaksi ja hauskaksi. Ohjelma mm. oli monipuolinen ja kuului siihen laulua, lausuntoa, puhe, kertomuksia ym. Mielialan virkistämiseksi tarjoiltiin teetä."

LOHKOMISIA

Uuden-Kilkin ja Halkokankaan tiloista No 2

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat 

Laurila, om. Leena Ingeroinen

Jurkoselkä, om. Akseli Riihimäki

Uusi-Kilkki, om. Anselm Kuitunen 

Viitamäki, om. Jeremias Korpela

Halkokangas, om. Anselm Kuitunen 

Pärnämäen kylän tilasta No 4

Loppula, om. Ananias Manninen 

Kotimäki, om. Antti Kotimäki 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT

Ruorasmäen työwäenyhdistyksen wuosikokouksessa 7.2. käsiteltiin m.m. seuraawat asiat:

"Luettiin toiminta- ja tilikertomus wiime wuodelta ja tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 

Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja Aksel Saari walittiin uudelleen, samoin walittiin warajäsenet Armas Tähtinen ja Kalle Mannila uudelleen. 

Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Juho Koskinen, waralle Tilda Niemi ja Saima Niemi. 

Koska Ruorasmäki tämän wuoden alusta siirtyi uuteen Pertunmaan kuntaan, niin yhdistyksen nimi, joka on ollut Joutsan Ruorasmäen Työväenyhdistys, muutettiin ja on se nyt Ruorasmäen Työwäenyhdistys. 

Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 

Kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap.

Yhdistyksen kokouksen jälkeen pidetyssä johtokunnan kokouksessa walittiin kuluwaksi wuodeksi puheenjohtajaksi Oskar Järwinen, warapuheenjohtajaksi Taawi Saari, sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiaho." 

Tolvasniemen työväenyhdistyksen vuosikous 14.2. 

"Luettiin wuosi- ja tilikertomus, joka hywäksyttiin ilman keskustelua ja myönnettiin johtok. ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuwapaus. 

Johtokuntaan tuliwat walituiksi w:ksi 1926 seuraawat: Hemmi Nieminen,                  S. Rintawaara, Hilja Saloranta ja Toiwo Dahl warsinaisiksi sekä Aatami Salo, Matti Kyyhkynen, Maria Wesanen ja Herman Wesanen waralle. 

Tilintarkastajaksi walittiin Kasper Tillanen ja Akseli Lehtonen wakinaisiksi sekä Toiwo Saloranta ja Herman Mäkelä waralle. 

Jäsenmaksuksi märättiin 1:25 mk. miehiltä ja 75 penniä naisilta. Rahastonhoitajan, kirjurin ja puheenjohtajan palkat päätettiin pitää ennallaan, nim. 30 mk. kullekin. 

Järjestysmiehiksi huwitilaisuuksiin walittiin Toiwo Saloranta, Toiwo Dahl, August Nyman ja Aatami Salo. Huwitoimikuntaan walittiin 8 henkilöä. 

Yhdistyksen kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden toisena sunnuntaina klo 11 ap. Piirikokousehdokkaaksi walittiin Aatu Salo. Wapaus-lehden asiamieheksi walittiin A. Salo.

Johtokunta walitsi kokouksessaan samana päivänä puheenjoht. Hugo Rintawaaran, waralle Aatu Salon, kirjuriksi Hemmi Niemisen ja Hilja Salorannan waralle, jäsenmaksujen kantajaksi ja rahastonhoitajaksi Aatu Salon."

Joutsan Vapaaehtoisen Palokunnan yleinen kokous 14.2.
Päätettiin järjestää yleinen hiihtokilpailu kuun lopulla 28.2. neljässä eri sarjassa. Kilpailuihin saattoi ottaa osaa "kaikki, joilla on vähänkin urheiluharrastuksia".
Samana iltana päätettiin myös pitää yleinen iltama Nuorisoseuran talolla, ohjelmassa mm. suosiota saanut näytelmä "Oikea morsian".

URHEILU-UUTISIA

Joutsan suojeluskunnan hiihto-ammuntakilpailut

"Kilpailuihin otti osaa 10 miestä. Palkinnot jakaantuivat seuraavasti:

1. leipuri T. A. Toivanen; 2) paikallispäällikkö Frans Temisevä; 3) maanviljelijä Yrjö Avikainen: 4) taloil. poika Eino Maunula: 5) puuseppä K. Pahalahti. 

Lähinnä seuraavat olivat P. Sauvala ja E.Kaartinen

Yhteisen reki- ja hiihtoretken järjestivät lotat ja suojeluskunt-laiset samaksi illaksi Ristolan taloon, jossa oli palkintojen jako y.m. ohjelmaa. Lopuksi pyörittiin piirissä viulun soiton mukaan." 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo

Tammilahdessa paloi talollinen Kalle Salosen sauna. Sauna oli ollut käytössä vasta parisen vuotta - vahinko oli suuri isoperheiselle pienviljelijälle.

KUOLLEITA

Kuolleiden luettelosta (SSHY Digitoidut aineistot) puuttuu sivu, jossa mm. helmikuu 1926. 

Lehtitietojen mukaan rajan toiselle puolen siirtyvät:

*Tyyne Simola 3.2.1926. 

*Yrjö Olavi Heilakka 7.2.1926

*August Järvinen 26.2.1926 

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Huolestuneet veronmaksajat esittivät lehdissä avoimen kysymyksen kunnallislautakunnan esimiehelle ja vuoden 1924 kunnallisten tilien tarkastajille, koska tilinpäätöstä ei ollut vielä esitetty, vaikka jo lähes vuosi on kulunut määrätystä määräajasta. 

Vastine edelliseen, laatinut Santala, Niinikoski ja Heinikainen.

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1926

Havinoita oheistoiminta, 

keskustelu - kuvia ja lyhyitä pätkiä aihealueeseen liittyen

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

PELIMANNILEGENDA MIESKONMÄELTÄ - Tuomas "Pitkätukka" Hokkanen

Kuva: Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta 

Tänään nostetaan esille ja muistellaan yhtä Joutsan seutukunnan persoonallisimmista Tuomaista – Tuomas Hokkasta (1871–1947), joka tunnettiin kansan suussa paremmin nimellä ”Pitkätukka-Hokkanen”.

Hokkanen oli sivistynyt ja monitaitoinen mies, jolla musiikki virtasi verissä: hän toimi kiertokoulun opettajana 16 vuotta, oli rukkastentekijä, maanviljelijä ja ennen kaikkea itseoikeutettu hääpelimanni. Kerrotaan, että hän oppi soittamaan korvakuulolta jo 12-vuotiaana ja rakensi ensimmäisen viulunsa itse isänsä opastuksella.                                                                  

 Tuohon aikaan kaikki eivät kuitenkaan katsoneet viulunsoittoa hyvällä - viulua pidettiin monesti jopa "kyseenalaisena" soittimena. Joutsan silloinen pappi Lumme ristikin Tuomaan soittopelin karskisti ”pirun viuluksi” eikä sallinut sitä opetusmatkoilla. Hokkanen yritti hetken soittaa hanuria, mutta hylkäsi sen nopeasti – hän kun pelkäsi menettävänsä viulunsoittotaitonsa.

Rakkaimman viuluistaan hän osti vajaalla viidellä markalla - rikkinäisenä - mäntyharjulaiselta "Hassun-Pekalta". Hokkanen etsi kavereidensa kanssa kolme päivää Tuukkasen metsästä juuri oikeanlaista kansipuuta saadakseen soittimensa kuntoon. Tämä viulu oli hänelle lopulta yhtä rakas kuin oma vaimo Mari!

Tuomas ja Mari olivat erottamaton työpari. Kun Tuomas soitti, Mari ”pompotti” tahtia toisella viululla ja lauloi mukana. Heidän soittonsa kerrotaan hiponeen taiteellisuuden rajamaita: ”Kun Hokkanen veti vanhan loikon ja Aaltos-Jussi ja Elina sen tanssivat, niin häpeään jäivät nykyajan jatsit!”

Hokkasen tuotemerkiksi muotoutuneet pitkät hiukset ei ollut vain tyylivalinta. Väitetään, että lääkäri Levison oli suositellut pitkiä hiuksia Hokkasen vaivoiksi koituneisiin päänsärkyihin - ja ihme kyllä - tämä lääke tuntui tehoavan. Kylillä kyllä kuiskuteltiin, että kenties juuri tuolla pitkällä tukalla oli osuutta siihen mestarilliseen taitoon, jolla hän instrumenttiaan käsitteli.

Tuomas oli peloton mies, joka sävelsi itselleen myös omia kipaleita, kuten Juomarin katumus, Vanhanpojan valssi ja Kuoleman valssi. 

Hän ei juuri kuvia kumarrellut ja totesi kerran, ettei pelkää mitään muuta kuin kolmea ”hirmua”: ”On kolme hirmua: ukkosenilma, suojeluskuntalainen ja joku kolmas.”

Hokkanen ja Mari-vaimonsa olivat hyvin pidettyjä esiintyjiä ja he soittivat kyläjuhlissa vielä lähes 80-vuotiaina, säilyttäen paikkansa Joutsan rakastetuimpina esiintyjinä. 

Tuomaan ja Marin soittamat sävelet soivat vieläkin joutsalaisten muistojen tarinoissa!

Tiedot: Itä-Häme 1.12.1928 ja Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta, josta myös kuva. Kuvassa Hokkaset talonsa Sumppilan pihapiirissä.

Havinat oheistoiminta Facebookin HAVINOITA-ryhmässä. Tuu mukaan!

TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Tyyne Mesiäinen oli valmistunut alakansakoulun opettajaksi Tornion seminaarista.

 L.J. Mäkelä oli aloittanut opinnot Lahden seudun maamieskoulussa.

Poliisikonstaapeli Kalle Tommola oli nimitetty ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan ym. pitäjien nimismiespiiriin. 

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet 3.1.1926 vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. 

Kappalainen Lauri Heinonen oli edennyt ja asetettu ensimmäiselle ehdokassijalle Somerniemen kirkkoherran virkaan. 

Metsätyönjohtaja Paavali Lehmuskoski oli anonut muuttokirjaa Forssan Kuhalasta Joutsaan. 

 

HS 28.1.1926

KUNNALLISIA ASIOITA

Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli jälleen valittanut kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski tällä erää Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä.

Kirjastojohtokunnan kokouksessa 24.1. valittiin kantakirjaston johtokunnan jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi neiti Anni Jurvanen, varalle rouva A. Hellqvist. Rahastonhoitajaksi mv. Onni Lehtinen.

Lukutupa päätettiin perustaa kantakirjaston yhteyteen. Lukutupa on toistaiseksi auki samoina päivinä kuin kirjastokin. Lukutupaa varten hankitaan elupäässä ammatti- ja aikakauslehtiä, joten yleisöllä on tilaisuus käydä lukemassa ja lainaamassa samalla kertaa.

Valmistautuminen helmikuun 20.pvä pidettäviin kunnallisvaaleihin oli täydessä käynnissä. Alkuperäinen vaalipäivä oli alun alkaen 4.12.1925. Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli kuitenkin sekoittanut pakkaa, sillä ruorasmäkeläiset kuuluivat vaaliluettelossa Uimaniemen äänestysalueeseen ja ei käynyt päinsä, että tuoreina pertunmaalaisina olisivat käyttäneet ääntänsä "vieraan pitäjän" päättäjien valintaan.

Iso peukku muuten joutsalaisille naisille!

 

Mikkelin Sanomat 27.1.1926

URHEILU-UUTISIA

Hewosystäväin seura järjesti kilpa-ajot. 

Ajot suoritettiin neljässä sarjassa ja niihin otti osaa kaikkiaan 32 hevosta. Joutsan oloihin nähden tulokset olivat erikoisen hyviä - varsinkin, kun huomioi radan heikon kunnon. 

Uutuutena oli vasta hankittu kiertopalkinto - pokaalin sai haltuunsa mv. Toivo Kivilaakso Luhangasta omistamallaan "Tuiman Tyttö"-nimisellä tammallaan. 

 

Mikkelin Sanomat 22.1.1926

TILASTOJA 

Joutsan väkiluvun ilmoitettiin olevan vuoden 1925 lopulla 5643 henkilöä - 394 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Syntyneitä oli 74 poikaa, 52 tyttöä -  yht. 126 henkilöä.

Kuolleita 52 miestä, 40 naista - yht. 92 henkilöä.

Seurakuntaan muutti 15 miestä ja 29 naista - yht. 44 henkilöä.

Seurakunnasta muutti 46 miestä, 67 naista - yht. 113 henkilöä. 

Siviilirekisteriin siirtyi 12 miestä ja 8 naista - yht. 20 henkilöä.

Pertunmaan uuteen seurakuntaan siirrettiin 168 miestä ja 179 naista eli 347 entisestä joutsalaisesta tuli pertunmaalaisia.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT

Joutsan skunnan vuosikokous 24.1. nuorisoseuran talolla. 

"Kokouksen avasi p.pääll. F. Temisevä, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin op. B. Santala ja kirjuriksi P. Kämppilä.

Esitettiin skunnan vuosikertomus ja tilit sekä tilintarkastajain kertomus; kokous myönsi johtokunnalle ja tilintekijälle tilivapauden. Samoin hyväksyttiin esikunnan laatima tulo- ja menoarvio vuodelle 1926.

Esikuntaan valittiin I. Lewison, Y. Ikonen, J. Salomaa ja B. Santala; varalle O. Kervinen ja O. Lehtinen.

Tilintarkastajiksi valittiin A. Ahvenainen ja J. Ottelin; varalle D. Maunula ja A. Paasonen.

Kurinpitolautakuntaan valittiin J. Ottelin, D. Maunula ja A. Paasonen; varalle O. Lehtinen ja J. Sihvonen."

Joutsan Lotta Svärd-yhdistyksen paikallisosaston vuosikokous 31.1. ns. talolla. 

"Esitettiin yhdistyksen vuosikertomus ja tilit edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajain lausunto, johtokunnalle ja tilintekijälle myönnettiin täydellinen tili- ja vastuuvapaus sanotulta ajalta.

Erovuoroon johtokunnasta arvan kautta joutuivat tohtorinna L. Levison, rouva S. Leporanta ja neiti Alli Ahvenainen, joista valittin uudelleen tohtorinna L. Levison ja Alli Ahvenainen. S. Leporannan tilalle valittiin Katri Ikonen sekä lisäjäseneksi johtokuntaan rouva E. Kankkunen, varalle rouva Hilma Laukkarinen ja opettajatar M. Sarjola. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen rouva L Levisson. 

Hyväksyttiin johtokunnan laatima tulo- ja menoarvio.

Samana päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa valitsivat johtokunnan jäsenet keskuudestaan seuraavat virkailijat: sihteeriksi rouva Ida Ikosen varalle neiti Alli Ahvenainen, rahastonhoitajaksi rva Sandra Santalan. Muonituspäälliköksi valittiin rva Elina Kankkunen; saniteettiosaston päälliköksi neiti Katri Ikonen ja varustusosaston päälliköksi rva Sandra Santala."

LIIKEYRITYKSET 

Liikekalenterin mukaan Joutsassa toimineita maakauppiaita:

Friman, Juho, Pärnämäki.

Harjula, V., Kanervamäki.

Toim. A. Heilakka, Pappinen.

Hurri, O. J., Pertunmaa, Uimaniemi.

T:mi Mikko Ikonen.

Joutsan Osuuskauppa r.l.

Kankkunen, Paavo, kirjak.

Abel Laitisen Perill.

Laitinen, Albin, Kortesalmi.

Leporanta, І.

Salomaa, Toivo, Joutsa, Savenaho

Joutsan Osuuskaupan vuoden 1925 myynti oli 3.600.000 mk - kasvu edelliseen vuoteen 700.000 mk. Säästökassan kassanvaihto oli yli 500.000 mk, lisäystä edelliseen vuoteen yli 300.000 mk.

Joutsan Osuuskaupan hallintoneuvoston kokous 3.1.

"Walittiin arwalla puheenjohtajaksi kanttori Lauri Markkula ja warapuheenjohtajaksi mw. Toiwo Kokko sekä sihteeriksi pastori Lauri Heinonen.

Johtokuntaan walittiin op. B. Santala, kunnallislautakunnan esimies Joosef Maunula ja kolmantena jäsenenä sekä puheenjohtajana kaupanhoitaja U. Tanskanen.

Walittiin myymälätoimikuntien jäsenet ja tuliwat niiksi:

Mieskonmäen: A. Heinikainen, A. Salomaa, P. Kantele ja puheenjohtajaksi W. Tuukkanen.

Leiwonmäen: W. Häkkinen, J. Junttimäki, M. Haapanen ja puheenjohtajaksi K. Wirtanen.

Pappisten: K. Ruohtula, A. Okkonen, J. Simola ja puheenjohtajaksi K. Peltola.

Johtokunnan ja myymäläneuwoston jäsenten palkaksi määrättiin 20 mk kultakin kokouskerralta.

Myönnettiin johtokunnalle waltuus tehdä sitoumuksia korkeintaan 700 tuh. mk:aan asti. Kuukaustilien tarkastajiksi walittiin pastori Lauri Heinonen ja K. Junkkari.

Wuosiwoittoon nähden ei mitään eroitusta tehty eri tavaralajeissa."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Sisä-Suomi 5.2.1926

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Haettiin kunnankätilöä 5 kuukauden ajaksi - jopa vakinaiseksi.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Pakinaa Joutsasta - Eero kirjoittaa näkemyksistään verotuksesta ja kunnallisvaaleista 

LUE MYÖS

JOUTSAN JOULUKUU 1925

JOUTSAN HELMIKUU 1926

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Opettaja Hilma Salonen oli liittynyt Kotikasvatusyhdistyksen vuosijäseneksi. 

Elli Ikonen oli hyväksytty Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun oppilaaksi.

Laulajain päivää eli Sibelius-juhlaa vietettiin Sibeliuksen päivänä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli soittoa eri instrumenteilla, puheita, esitelmä Sibeliuksesta, runonlausuntaa ja laulua erilaisilla kokoonpanoilla. 

Joutsan Säästöpankin ilmoitettiin olevan avoinna vuoden 1926 alusta lähtien kolmena päivänä viikossa.

Ilmoitettiin pidettäväksi yleinen iltama nuorisoseuran talolla Tapaninpäivänä sekä WPK:n iltama uudenvuodenpäivänä Työväentalolla ja Lucianpäivänä Perheiltamat.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTOA  JOUTSASSA

"Joutsassa oli Itsenäisyyspäivänä suojeluskunta kirkossa ja marssi sen jälkeen nuorisoseuran talolle, jossa oli luentoharjoitus ja Lotat tarjosivat kahwit. 

Illalla oli Lottien järjestämä arwokasohjelmainen illanvietto, josta mainittakoon rwa Kankkusen puhe, sekakuorollaulua, torwisoittoa, rwa Kerwisen yksinlaulu, tohtorinna Lewisonin pianonsoittoa ja rwa Kerwisen ja kanttori Lauri Markkulan kaksinlaulu esityksiä. Tilaisuudessa esitettiin myös näytelmä "Perintö"."

KUNNALLISIA ASIOITA

Maanteiden ylläpitokustannukset oli budjetoitu vuodelle 1926. Mikkelin läänin kokonaispotti oli 2.355,926 mk, josta Joutsan osuus oli 96.750 mk

Maaherra oli määrännyt tulo- ja omaisuusverotuslautakuntiin jäsenet. 

Joutsan valitut olivat Bernhard Santala, puheenjohtaja ja Frans Temisevä, varapuheenjohtaja. Jäseniksi määrättiin poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin (maaherran asiamies) ja varajäseneksi poliisikonstaapeli David Maunula (samalla maaherran asiamiehen varamies).

Manttaalinomistajain kuntakokouksessa 5.12. päätettiin seuraavista asioista: 

*Harankylään menevän kylätien kunnan huostaan ottamisesta tehty anomus hylättiin.

*Maanjako-oikeuden jäseneksi Akseli Laakson tilalle valittiin maanviljelijä Lauri

  Kuitunen.

*Manttaalikassan tulo- ja menoarvio hyväksyttiin seuraavalle vuodelle. Manttaalia

  kohden päätettiin kantaa 250 mk.

*Itä-Hämeen Kansanopiston avustusanomus Smk. 5,000:- hylättiin. 

*Ilmoitukset päätettiin seuraavana vuonna julkaista Mikkelin Sanomissa, Länsi-Savossa

  ja Vapaus lehdissä.

Walitus Joutsan kunnanwaltuuston päätöksestä

Postipysäkinhoitaja Otto Haikola, Joutsan pitäjästä, oli valittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskeva asutuslautakunnan jäsenten vaalia.

Riitaa Joutsan kunnan kouluasioista

Talollinen Matti Laakso, Joutsan pit. Marjotaipaleen kylästä, on walittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemässä päätöksestä, jolla Ruhanlahden piirin kansakoulu oli päätetty siirtää Kotimäeltä Ylä-Hossolaan.

 

Kunnanvaltuuston kokous 29.12.

Käsiteltiin seuraavat asiat:

1) Lahdenseudun maamieskoululle myönnettiin vuodeksi 1926 300 mk. jokaista Joutsan kunnasta kotoisin olevaa oppilasta kohti.

2) Taksoituslautakunnalle myönnettiin oikeus ottaa sihteeri kohtuullista palkkiota vastaan.

3) Lainmukaiseksi perusvähennykseksi vuoden 1925 taksoituksessa määrättiin 2,500 mk. ja lapsivähennykseksi 1,000 mk.

4) Ruorasmäen koulun tulo- ja menoarviota ei käsitelty, koska Ruorasmäen kylä tulee jo ensi vuonna kuulumaan Pertunmaan kuntaan. 

5) Päätettiin ryhtyä alustaviin neuvotteluihin Maalaiskuntain Liiton kanssa Liiton valitsemiseksi yhdeksi kunnan tilintarkastajaksi vuodeksi 1926.

6) Tulo- ja omaisuusverotuslautakuntaan valittiin maanviljelijä Kalle Soisalo ja varalle työmies Jere Sievänen.

7) Luettiin useita maherran verovalituspäätöksiä ja päätettiin niihin tyytyä.

8) Tapaturmavakuutuslain määräämä n. s. kuntavakuutus päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Pohjasta ja määrättiin vakuutusmaksut väärin ilmoittaneille kaksinkertaisiksi.

9) Kunnalliset ilmoitukset päätettiin julkaista Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaudessa.

10) Hartolan kunnan tekemään tienteko-valitukseen kunnan puolesta vastaamaan valittiin maanviljelijä Toivo Kokko.

11) Asutuslautakunnan jäsenen Otto Laitilan valitukseen vastaamaan valittiin valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Maanviljelijä Matti Laakson valitukseen Ruhalahden kansakoulu-asiassa vastaamaan valittiin maanviljelijä Erland Salonen.

12) Kirjastojohtokuntaan opettajatar Matilda Sariolan ja rva Ida Ikosen tilalle valittiin Hilma Lehtonen ja Aura Hellqvist.

13) Laitjärven lainakirjasto hyväksyttiin kunnan piirikirjastoksi.

14) Käsiteltiin ensi vuoden tulo-ja menoarvio, joka päättyy summaan 914,648 mk. 83 penniä. Taksoituksella koottava summa on 628,340 mk. 51 penniä.

LOHKOMISIA

Olvilan talosta No 6

Joutsankylässä lohkottiin tilat 

Syrjälä, om. Julius Karlsson

Rieskala, om. Oskar Manninen

Vanha-Kälän tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat 

Kumpusuo, om. Akseli Salomaa 

Wanha-Kälä, om. Otto Kuitunen.

Uutelan tilasta n:o 2 

Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat 

Mutala, om. Taawetti Paronen 

Uutela, om. Nestor Lahtinen

Tammilahden kylän tilasta No 3

Lepola, om. Toivo Vesala 

Mahajärvi, om. August Salonen 

Tammilahden kylän tilasta No 4

Niittylä, om. August Mikkola

Kitkala, om. Salomon Ahonen

Siltala, om. Johan Avikainen

Ala-Mällösen tilasta No1

Pärnämäen kylässä 

Puru, om. Onni Manninen 

Ala-Mällönen, om. Otto Mällönen

Pekkalan tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä

Kikkala, om. Richard ja Lyydia Komppa 

Tervakangas, om. Juho Laitinen

Haapala, om. Vilhelmiina, Oskar, Emil ja Sulo Haapala

Pekkala, om. Fabian Korpela

 

VUOSIKOKOUKSIA

Joutsan Hewosystäwäin Seuran wuosikokous 6.12.

*Hywäksyttiin Suomen Hewosjalostusliiton laatimat uudet mallisäännöt

  paikallisseuroille liiton esittämällä tawalla.

*Päätettiin ostaa kiertopalkinnoksi malja, josta ensi kerran kilpaillaan tammik. 3 pnä. *Walittiin toimikunta, joka ostaa maljan ja laatii sille jäännöt, ja tuliwat tähän 

  A. Paasonen, D. Wirtanen, D. Pessala ja A. Mikkola. 

*Yleiset kilpa-ajot päätettiin pitää tammik. 3 p. Joutsan kirkolla. Radan kuntoon laittoa

  warten walittiin erityinen toimikunta. Yleisen iltaman järjestää hewosystävät samana

  päiwänä. Iltaman hommaajiksi walittiin niinikään erityinen toimikunta.

Joutsan Maatalousseuran wuosikokous 6.12.

*Walittiin johtokuntaan erovuorossa olewat R. Lindberg, D. Lehtinen uudelleen ja

  uudeksi jäseneksi Yrjö Awikainen. Waralle F. Paasonen ja M. Hossola. 

*Hyväksyttiin tulo- ja meno-arwio ensi wuodelle. 

*Wihantarehukilpailu, joka johtuneesta syystä jäi wiime kesänä pitämättä, päätettiin

  pitää ensi kesänä. 

*Lypsykilpailut päätettiin toimeenpanna ensi wuoden ajalla seuran jäsenten kesken.

  Ajasta johtokunta ilmoittaa tarkemmin. 

*Edustajiksi pääseuran kokouksiin walittiin R. Lindberg. T. Paawola, F. Laakso 

  ja D. Lehtinen. 

*Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 5 mk.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työwäenyhdistyksen kokouksessa 6.12.

*Welwoitettiin korwaamaan järjestyswaliokunta Joosef Maunulalle ne kulut, joita hänelle

  oli johtunut marrask. 1 p:nä pidetyssä iltamassa sattuneen puukotuksen johdosta. 

*Yhdistyksen talo päätett. wuokrata Joutsan W.P.K:n iltamien pitoa warten tammik. 1 p. 

*Yhdistyksen lukusaliin päätettiin tilata seuraawat lehdet: S. Sosiaalidemokraatti,

  Wapaus, Kuluttajain Lehti, Yhteishywä, Kotoa ja Kaukaa ja Kurikka.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Ikäwä tapaturma sattui Joutsan saha- ja sähkölaitoksella 12.12. jolloin 

tapaturman uhriksi joutui sahalaitoksella työskentelewä Iisakki Maunula 

ollessaan terwaamassa sirkkelin remmiä, jottei se luistaisi. 

Tällöin wasen käsi joutui jollain tavoin niin lähelle sirkkelin terää, että 

se leikkasi keskimmäisen sormen aiwan poikki ja wiotti etu-ja pikkusormea. 

Lääkäri Lewison, joka haawat sitoi, 

antoi pikkusormen wastaisesta käytöstä wain wähän toiveita. 

Etusormi sen sijaan parantunee.

Pari wuotta sitten sattui samalla sahalla tapaturma, joka wei työmies Inhalta jalan.

Työtapaturmatilastoihin Joutsan saha- ja sähkölaitoksen tuli uusi ikävä merkintä yllä olevan lisäksi, sillä torstaina 17.12.  sattui toinenkin onnettomuus samaisen puljun konehuoneessa.

"Kun joukko miehiä, mm. koneenkäyttäjä Frans Inha 

koettivat ottaa imukaasumoottorin mäntää pois silinteristä, syystä, että 

männän renkaat olivat pikeytyneet, sattui silinterissä räjähdys, 

jolloin veiviakselista irti päästetty mäntä lensi ulos silinteristä 

murskaten koneenkäyttäjä F. Inhan vasemman säären aika pahasti. 

Kuinka pahoin sääri on murskaantunut osoittaa sekin seikka, 

että luun siruja jo sahalla erkani sääriluusta.

Piirilääkäri I. Levison oli virkamatkoilla Sysmässä, joten 

loukkaantuneen sitoi apteekkarin rouva Ida Kervinen. 

Lääkärin lausunnosta riippuu, miten jalalle lopullisesti käy. 

Tämä on toinen onnettomuus samalla viikolla. 

Aikaisemmin katkesi työmies lisakki Maunulalta 

vasemman käden neljä sormea, paitsi peukalo. 

Mainita sopii vielä, että sirkkelissä noin pari vuotia sitten 

katkesi samalta koneenkäyttäjä Frans Inhalta oikea jalka, 

joka leikattiin tyysten poikki polven alapuolelta.

Vahingon aiheutti sama imukaasumoottori kuin nytkin. 

Sietäisi laittaa riittävät suojat tapaturman varalta."

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Eero - pakinaa Joutsasta ja kunnallisvaaleista

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1925

Joutsan tammikuu 1926

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

"Aku" August Mutanen - Lokotohvi

Lokotohvi - "Aku" August Mutanen - kutsu- ja kuokkavieras jousalaisissa pidoissa.

"Jokaisessa pitäjässä tapaa olla joku tai useampiakin omituisia pitäjänkasvatteja, kaikille tuttuja tyyppejä, joista voi sanoa: Siinä paha, missä pannaan!

Eräs sellainen Joutsan kasvatti oli Aku Mutanen, tunnettu nimellä Lokotohvi. Nimensä lie saanut ihmeteltävästä liikkuvaisuudestaan. Niinkuin lokomotiivi hän jätti kilometrit taakseen.

Jos joutsalaisella pojalla oli salainen mielitietty Hirvensalmella ja hän halusi lähettää rakkaudenkirjeen suoraan lemmittynsä käteen, saattoi hän huoletta uskoa asian Lokotohvin suoritettavaksi. 25 pennistä hän kirjeen perille vei. Eikä valtion posti häntä jättämään kyennyt, sillä joskin se linjalla ohi ajoi, niin jo seuraavan pysäkin kohdalla pyyhkäsi Lokotohvi taas edelle.

Luottaa häneen voitiin, pitkäkyntisyydestä ei kukaan häntä moittinut. Mutta se ei hänen oikeudentajuntaansa mahtunut, että löydetty tavara olisi luovutettava omistajalleen. 

Jos hän maantieltä löysi jonkun esineen, ei hän millään muotoa sitä pois luovuttanut. 

Jos sen häneltä väkisin otti, niin kyllä hän sen sopivassa tilaisuudessa takaisin talteensa otti.

Missä ikänä kansaa kokoontui ja erittäinkin juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, kylänluvuissa, siellä nähtiin myös Lokotohvi. Hiljaa hiipien pyörähti hän oven raosta suoraan tuvan kiukaalle ja istua nökötti siellä hyvin tietäen, että kunhan toiset ovat kestityksestä osansa saaneet, tulee hänenkin vuoronsa. 

Ketään ei hän häirinnyt, eikä kellekään pahaa tehnyt, mutta työnteon hän taitavasti vältti ja jätti muille miehille. "Ei ou aekoo! ei ou aekoo! Moantie on pitkä!"  hoki hän, kun töihin pyydettiin.

Nuorempina päivinään suoritteli hän kyllä torpparien veropäiviä, vieläpä kuittasi kyläläisten osuudet maailman sodassa, kaivaen ryssille vallihautoja. Miten lie urakkansa tehnyt, tottapahan täydestä meni!

Kun Joutsassa Lokotohvi mainitaan, silloin vetäytyy joutsalaisen suu hymyyn ja kaskuileminen alkaa. Ikävä Lokotohvia! Kaikesta puutteellisuuksista huolimatta, hän oli varsin omalaatuinen ja mielenkiintoinen persoonallisuus." -Itä-Häme 1.12.1928-

**

Kulkumies saavutti elämänsä määränpään 28.11.1926. 

Hän oli syntynyt 16.5.1859 ja eli elämänsä naimattomana, ollen kululla ja toimittaen emäntien (ja muidenkin) asioita palkkiota, ruokaa ja yösijaa vastaan. 

Lokotohvia kutsuttiin myös Loko-Akuksi ja on kerrottu, ettei hän sietänyt sukunimeään, Mutasta (joka ilmestyy hänen nimensä perää rippikirjassa 1910-1919 ). 

Kerrotaan, että Lokotohvi olisi kävellyt pisimmillään Kauniaisista Joutsaan muutamassa päivässä. Hän oli mennyt maailmansodan aikana vallitustöihin Kauniaisiin junalla Mäntyharjulta. Töiden päätyttyä olisi ollut mahdollisuus valtion järjestämään paluukyytiin, mutta Aku ei moisesta innostunut. "Eihän siellä piäse ees kiukaalle makuamaa, eikä sua piimiä eikä muuta, mitä minä sellaisista kyytilöistä".

Akua pidettiin myös valmissanaisena miehenä.

Joutsan kanttori oli ostanut uudet sarkahousut ja toimitti ne Akulle kiitosta odottaen. "No, pitelenhän näitä vähän aikua"' Aku tuumi.

Kerrottiin myös, että jos hänet oli saatu houkuteltua työntekoon ja päästetty välillä syömään, ei Akua enää kannattanut yrittää töihin samana päivänä. "Kun sua syötyä, ei työ enää maita."

Akua ei juuri kuvattavaksi saatu. 

Akseli Paasosen hautajaisia vietettiin v. 1925. Lokotohvi oli hautajaisissa kuokkavieraana ja apteekkari Otto Kervinen houkutteli pahaa aavistamattoman ja tunnetusti kuvaamista välttelevän Loko-Akun sivummalle - tuolloin onnistuttiin nappaamaan tähänkin postaukseen levinnyt ainutlaatuinen otos.

Kuva: Joutsan kirja / Martta Ikosen kokoelma, jonne sen lahjoittanut Sisko Kokko.

Teksti: Itä-Häme ja Joutsan kirja

TAPAHTUI JOUTSASSA - elokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Isännöitsijä Väinö Ahvenainen oli saanut Pellervo-Seuran 25-vuotisjuhlassa kunniakirjan, joka myönnettiin "eräille" pidemmän aikaa osuusmeijerien palveluksessa toimineille.

Länsi-Suomen kansanopisto oli hakenut johtajatarta ja agronomiaineiden opettajaa - varasijalle oli valittu Aino Järvinen (fil. kand.) Joutsasta.

Pärnämäen yläkansakoulun opettajaksi oli valittu op. Rauha Elina Westerlund ja Pärnämäen ja Marjotaipaleen alakansakoulun opettajaksi op. Hertta Rauha Puupponen. Ruorasmäen kansakouluun Toini Hahl ja Pappisten alakansakouluun Aino Elina Salonen.

Suoma Simola Joutsasta oli valittu Joensuun talouskouluun talous- ja säilöönpanokurssille.

Yrjö Ottelin kihlasi Sanni Laineen Orimattilasta. 
Hilma Koskinen Joutsasta oli mennyt kihloihin 30.8.1925 Fredrik Kärkkäisen kanssa Suojärveltä. Hilma oli opettajatar ja Fredrik piiripäällikkö.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien vaaliluetteloiden ilmoitettiin olevan nähtävillä tarkastusta varten äänestysalueittain.

PIKKU-UUTISIA

Markkinoita vietettiin taas tavallisuuden mukaan Joutsassa kuukauden ensimäisenä päivänä. Kauppiaita, n.s. ,"helppoheikkejä", oli keräytynyt hyvän joukon, mutta saivat he tällä kertaa tyytyä pieniin tuloksiin, sillä yleisöä oli niukalti. Heinäkiireet ja osaksi ehkä huonot säätkin lienevät estäneet kansaa kokoontumasta markkinoille, joitten merkitys tosin vuosi vuodelta jo muutenkin on alkanut vähentyä.

Lähetysjuhla pidettiin Joutsan kirkossa sunnuntaina, elok. 2 pnä. Tilaisuudessa puhui mm. lähetyssaarnaaja H. Sihvonen. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää.

Itä-Hämeen Hevosjalostusliitto järjesti tamma- ja varsanäyttelyn . "Hevosia oli tuotu näyttelyyn melko runsaasti ja laadulleenkin olivat ne yleensä kelpo tavaraa."

Nuorisoseuran kesäjuhlat tuli myös pidetyksi. Päiväjuhla kului rattoisasti urheilun merkeissä. Iltajuhlassa oli perinteiset musisoinnit: torvisoittokuntaa, pianonsoittoa,  yksin-ja kuorolaulua, puheita ja kaiken kruununa näytelmä "Kahden tulen välissä". Lopuksi vielä tanssia pyörähdeltiin. Kaiken kaikkiaan yleisön kerrottiin olleen näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväisiä.

Tapahtumarikkaalle elokuulle osui vielä Joutsan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd-yhdistyksen järjestämät arpajaiset. Niitä vietettiin sunnuntaina elokuun 30 pnä nuorisoseuran talolla. 

"Päiväjuhla alkoi klo 2 päivällä, jonka ohjemassa oli kilpailuja 4-ottelussa, pienoiskivääriammunnassa, nuolenheitossa, renkaanheitossa ja naulanlyönnissä.

Päiväjuhlan ohjelmassa esitti torvisoittoa Joutsan torvisoittokunta, laulua Nuorisoseuran sekakuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen puhuen isänmaan rakkaudesta ja kansalaistemme uhrautuvaisuudesta omaa maatamme kohtaan.    

Kaunis sää myös suosi juhlia. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää sekä kauempaakin. Arvat myös loppuivat kesken joten myöhemmin tulijat jäivät ilman.

Juhlailtama alkoi Nuorisoseuran talolla klo 7 ip, jonka ohjelmassa oli torvisoittoa, pai-kallispäällikkö Frans Temisevän tervehdyspuhe, laulua (sekakuoro), viuluesityksiä, 

tuomari Aarre, tohtorinna L. Lewisonin säestyksellä, yksinlaulua, neiti Greta Thurman. 

Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen, lausuntoa esitti opettajatar neiti Huovinen. 

Vielä saatiin kuulla sahalla soittoakin, jota esitti tuomari Aarre. Näytelmänä esitettiin "Esaijas Pölkkysen jälkikesä", mikä sujui aika hyvin oloihin nähden."

LUOKATONTA

Heinolan Sanomat 29.8.1925

Itsepintainen härkä

"Sellainen oli Ruorasmäen Juoson talossa. Se oli mennyt luwattomille retkille, joten isäntä haki sen pois. Kun se ei muutoin lähtenyt oli se nuorassa talutettawa. Waan sepä ei ollutkaan taipuwainen kulkemaan talutusnuorassa, waan riuhtasi itsenjä irti ja paiskautui maantien ojassa olewaan kiwilouhikkoon, niin  rajusti, että sai hengellään maksaa  härkäpäisyytensä."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Kirjoitettiin "vanhan kuun" puolella sattuneesta auto-onnettomuudesta: 

"Taloll. Otto Kuitusen auton ollessa matkalla Joutsan kirkolta Hirwensalmeen, 

juoksi Kokon talon luona lehmä metsästä maan tielle asettuen siihen poikittain. Jarruttamisesta huolimatta ei autoa saatu pysäytetyksi, waan syöksyi se yrittäessään wälttää yliajoa ojaan kumoon. Autossa olleista matkustajista puuseppä Ahosen solisluu katkesi ja poliisikonstaap. Ottelin sai pienempiä wammoja. Autonohjaaja Sulo Kuitunen sitä wastoin selwisi säikähdyksellä. Yritettäessä nostaa autoa ylös ojasta, syttyi siinä tulipalo, wahingoittuen waunun etuosa pahasti, kun räjähdystä peläten ei uskallettu mennä tulta sammuttamaan."

Toisessa versiossa kuvattiin onnettomuutta hiukan "perusteellisemmin" ja siellä kerrottiin Ahosen ja Ottelinin menettäneen tajuntansa hetkeksi ja Ahonen olisi saanut katkenneen solisuun lisäksi "pahan tärähdyksen". Ahosen terveydentilaa avattiin muutenkin, sillä tiedettiin kertoa, että hän oli juuri käynyt Joutsassa lääkärissä verenmyrkytyksen vuoksi ja tämän onnettomuuden seurauksena hänet kuskattiin vielä  Hirvensalmen sairaalaan. 

Joutsasta kotoisin olevan ja postijunan matkustajan, työmies R.A. Salokosken hallusta takavarikoitiin 16 litraa pirtua Otavan asemalla sikäläisen poliisi Vuorimaan toimesta.

Kymin ja Pyhtään käräjillä työmies Sulo Matti Salonen maksoi oppirahoja kahdesta eri viinankuljetuksesta ja yhdestä juopumuksesta yhteensä n. 1000 markan verran.

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskotiin haettiin johtajatarta ja mielisairasosaston hoitajatarta. Työsuhde-etuna "vapaa asunto lämpöineen ja sähkövaloineen sekä ruokalaitoksen ruokavaroista". Tämä pyydettiin huomioimaan palkkavaatimusta esitettäessä.

HS 12.8.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

22.8. Tal. Juho Rosman 72v 5kk 12pv - Tammilahti 7

23.8. Torp.p. Joel Robertinpoika Kuitunen 2kk 16pv Mieskonmäki

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Ruorasmäestä - kirjoittanut "Kyläläinen"

LUE MYÖS
Joutsan heinäkuu 1925

Joutsan syyskuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Janne Hölttä

Suomen Kuvalehti 10.9.1932

Kauppias, puutarhuri Janne Hölttä oli syntynyt 6.9.1882 Hartolassa, vanhemmat torppari August Hölttä ja Fredrika Juhontytär. Hänet ristittiin kastettujen luettelon mukaan Johannekseksi, mutta nimi muuntui matkan varrella Juhoksi ja sittemmin vielä Janneksi. 

Nopealla silmäyksellä Jannella oli ainakin viisi vanhempaa sisarusta (Antti, Wilhelm, August, Malakias ja Johannes vanhempi, joka kuoli saman vuoden helmikuussa kuin Janne syntyi) ja viisi nuorempaa sisarusta (Otto, Emanuel, Ida, Kalle/Kaarle, Tyyne Fredrika). Perhe muutti Hartolasta Joutsaan 1897.

Muuttokirjan Janne otti Kymiin marraskuussa 1913.

Janne vietti suurimman osan elämästään Kotkassa, pysyen poikamiehenä alusta loppuun. Kotitilalleen Joutsaan hän palasi kauppiaan toimesta vasta, kun liikkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi sairauden myötä. Siihen asti hän pyöritti vihannes- ja hedelmäkauppaa Kotkan kauppahallissa, aina vuodesta 1922 lähtien. 

Hallipaikka vaihteli, puhelimeen hän vastasi numerosta 63. Lehtitietojen mukaan hän hoiti kauppaansa menestyksekkäästi:

"Rehellisellä toiminnalla ja hyvällä kohtelulla on hän saavuttanut 

täällä Kotkassa itselleen laajan ostajapiirin, 

joka tyytyväisenä tekee ostoksiaan hänen kaupastaan."

Ennen kauppiaan uraansa Janne oli toiminut Suomen Pankin Kotkan konttorin vahtimestarina (talonmiehenä) aikavälillä 1918-1922 ja sitä ennen puutarhurina. Vuoden 1919 Kotkan osoitekalenterin mukaan hän asui tuolloin osoitteesta Aleksanderinkatu 19.

Mikä Jannen sitten vei Kotkaan? 
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja. 

Tämä lienee lisännyt entuudestaan innostusta puutarha-alaa kohtaan - hän lähti Kotkaan, Turvalan "suuren puutarhan oppilaaksi". Kotkassa Janne kuului mm. Kotkan Puutarhaseuraan sen perustamisesta saakka ja oli seuran "innokkaimpia ja toimeliaimpia jäseniä".

Jannen viettäessä 50-vuotispäiväänsä, suuri osa hänen uskollisista asiakkaistaan kävi onnittelemassa päivänsankaria hänen kotonaan. Hän sai suuren määrän onnittelusähkeitä ja useita kymmeniä kukkalaitteita. Juhlapäivän kunniaksi kauppias tarjosi kahvit puhelinkeskuksen henkilökunnalle ja lapsille jaettiin appelsiineja ja omenoita. 

Illalla väki oli kutsuttu yksinkertaiseen tanssitilaisuuteen hotelli Suomeen. 

Myös Suomen Yleisradio muisti 50-vuotiasta "setää" ja kuulutti, että "setä Hölttä" Kotkassa täyttää 50 vuotta". 

Janne siis vaikutti olevan yksi kaupungin suosituimmista henkilöistä!

Kymenlaakson Sanomat 15.9.1932

Janne Höltän elontaival päättyi Joutsan Tierassa 7.3.1937 ja hänet siunattiin haudan lepoon 21.3.1937 Joutsan uudella hautausmaalla. 

Hautajaispäivän aamuna kokoonnuttiin jo varhain Jannen kotiin Tieraan, josta surusaatto lähti matkaan. Hautauksen jälkeen palattiin vielä surutaloon muistelemaan vainajaa.

 

Etelä-Suomi 13.3.1937

Jannen kuolintieto löytyy Kotkan kirkonkirjoista nimellä Juho Hölttä, kuolinsyyksi kirjattu "sydäntauti".

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Lisäksi Hartolan, Joutsan ja Kotkan seurakuntien kirkonkirjat.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Joutsan kesäkuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.