NIMISMIES HEIKKISEN SURMANLUOTI

Artturi Heikkinen oli nimitetty Joutsan piirin nimismieheksi keväällä 1906 ja hän astui virkaan kesäkuun 21. pvä. Artturi tuli Joutsaan Joroisista, jossa hän oli ollut vastaavassa pestissä. Ristimänimeltään hän oli virallisesti Emil Arthur.

LOUHI 18.09.1906 no 111

Artturi kuoli tapaturmaisesti luotiin 8.9.1906. Lehdet kertovat tapahtuneesta tapahtumasta seuraavaa:

Artturi piti majaa Richard Lindbergin tilalla Tyynelässä. Miehet olivat illastaneet ja noin klo 21.30 he siirtyivät kamareihinsa yöpuulle. Aamulla olisi varhainen lähtö metsälle.

Rickhardin ollessa riisuuntumassa, kuului laukaus ja parkaisu. Hän, sekä joukko muuta talon väkeä riensivät Artturin huoneeseen, jossa hän oli kontallaan lattialla. Luoti oli osunut lähelle sydäntä eikä Artturi kyennyt puhumaan - samalla hän veti myös viimeiset henkäyksensä. Joissain kirjoituksissa harmiteltiin, ettei piirilääkäri Höijer, joka asui samassa osoitteessa, ollut kotona tapahtumahetkellä- vaikka tuskin se olisi lopputulemaa miksikään muuttanut.  

KAJAANIN LEHTI115.09.1906 NO 74

Artturi oli ollut edellisenä perjantaina hävittämässä viinakeittiötä "syrjäkylillä" ja aseen ajateltiin olleen hänen mukanaan. Tämän jälkeen hän olisi jättänyt sen kotiin tullessaan  "johonkin näkyvään paikkaan". Arveltiin, että Artturi olisi ehkä ollut tyhjentämässä asetta patruunoista, jolloin ehkä yksi niistä olisi jäänyt makasiiniin, "kuten noissa aseissa kuuluu woivan käydä ja se teki petoksen nyt, kun hän sattui ottamaan sen käsille". Kyseinen ase oli Browning-revolveri.

Vainajan kerrottiin olleen aina ollut "hilpeällä ja reippaalla mielellä", kuten viime hetkilläänkin. Muu ajatus kuin vahingon mahdollisuus ei tullut kyseeseen. 

Artturi oli syntynyt 1.9.1878 Kajaanissa eli oli n. viikkoa vaille 28 vuotias kuollessaan. 

Hän oli Adolf Heikkisen (1851-1931) ja Anna Walborg Heikkisen (1853-1896) toiseksi vanhin lapsi. 

KAIKU 14.09.1878 NO 37

Isä-Adolf kävi ala-alkeiskoulun 1865-67. Hän toimi aluksi kauppiaana ja sen jälkeen kaupunginvoutina ja palomestarina.

Artturi kävi Kajaanissa koulua, mutta joutui jättämään sen kesken "pilaantuneitten silmäin ja näön heikontumisen vuoksi". Tämän vuoksi hän oli myös asepalvelukseen kelpaamaton.

Artturille tehtiin useita silmäleikkauksia ja lopulta näkökyky saatiin korjattua "aika auttawaksi". 

Näkökyvyn korjaantuminen mahdollisti nuorukaiselle lupaavamman tulevaisuuden - ensin Artturi "antautui telegrafialalle", josta sittemmin pääsi uralleen nimismieheksi - joka, ikävä kyllä, jäi varsin lyhyeksi.

Artturista oli kirjoitettu: "Läpihywä ja waatimaton luonne oli wainaja - "liian hywä nimismieheksi", kuten joutsalaisten jo tältä vähältä wirka-ajaltaan on kuultu wainajasta sanoneen."

 

☆ ☆ ☆

*Kaikuja Kajaanista, 15.09.1906, nro 107, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/637082?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaanin Lehti, 15.09.1906, nro 74, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/642336?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Karjala, 12.09.1906, nro 210, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655949?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani, 06.10.1931, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842822?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani kaupunkiseurakunta syntyneet 1868-1880 (MKO61) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26382&pnum=31 / Viitattu 04.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1881-1890 (MKO50-54) Sivu 15 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5581&pnum=77 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1891-1900 (MKO61-63) Sivu 77 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5582&pnum=58 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1881-1890 (MKO42-49) Sivu 13 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5587&pnum=104 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1891-1900 (MKO55-60 I Aaa:17) Sivu 159 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5573&pnum=107 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (MKO64-70) Sivu 152 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22485&pnum=112 / Viitattu 05.05.2024

TAPAHTUI JOUTSASSA- huhtikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Maaliskuussa avoimeksi julistettuun kätilön ja rokottajan toimeen valittiin neiti Olga Putkin Helsingistä, varalle rouva Maria Salo Jyväskylästä.

Hjalmar Lindfors sai stipendin ja osallistui Työväen Sivistysliiton opintojohtaja-kurssille Varkaudessa.

Lempi Nieminen oli lahjoittanut Lounais-Hämeen museolle kirjan "Se paras sanoma" 

(v. 1822).

Säännöllinen liikenneyhteys Mäntyharjulle ja Otavaan

Seuraavasta kesästä lähtien ilmoitettiin järjestettävän säännöllinen autoliikenne Joutsasta Mäntyharjulle 6 kertaa viikossa edestakaisin ja kolme kertaa viikossa Joutsasta Hirvensalmen kautta Otavan asemalle. Vilkastuvan liikenneyhteyden todettiin olevan eduksi sekä matkustajille että tavaran välitykselle. 

KUULUTUKSIA

Kaikkia niitä Joutsan kunnan verovelvollisia, jotka olivat tyytymättömiä kunnallisverotukseen vuodelta 1923, pyydettiin saapumaan Kempin kahvilaan 11.pvä kirkonmenojen jälkeen.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanwaltuuston kokouksessa 24.-26.4. 

"Käsiteltiin taksoitusta wastaan tehtyjä walituksia. 

Taksoituslautakuntta oli asettanut weroäyrejä kaikkiaan 89,757, 

joista tutkijalautakunta alensi kaikkiaan 1,377. 

Weroäyrin hinta tulee olemaan 5 mk. 20 penniä.

Maanmittaus- ja lohkomistilaisuuksiin uskotuiksi miehiksi wailittiin 

Joutsan kylään J. Maunula ja D. Lehtinen, 

Uimaniemeen Akseli Rossi ja A. Nyman, 

Tammilahteen J. Lampinen ja Hj. Lindfors, 

Mieskonmäkeen A. Hokkanen ja S. Kuitunen, 

Ruorasmäkeen D. Haikula ja J. D. Kiwiaho, 

Pärnämäkeen J. Siewänen.

Ruoholahden kansakoulun rakennuksen puu-urakoitsija päätettiin sanoa irti, 

koska hän ei ole täyttänyt sopimuksen mukaista welwollisuuttaan."

Tilanomistaja Rickhard Oskar Lindbergin tekemä valitus kunnallistileistä oli käsitelty. Maaherra kumosi Joutsan kunnanvaltuuston 3.11.1923 tekemän päätöksen, jolla kunnanvaltuusto, vastoin tilintarkastajan lausuntoa, oli myöntänyt tilivapauden kunnallislautakunnalle kunnallisten rahavarojen hoidosta vuodelta 1922 sekä määrännyt asian viipymättä uudelleen käsiteltäväksi ja laillisesti siinä meneteltävän. Lisäksi kunta määrättiin korvaamaan valittajan kulut 150 mk.

Tielautakunta ilmoitti tienvarsien puuston raivaamisesta. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Tarkastus- ja harjoituspäivät 10.-11.4.1924.

Muu ohjelma: 

16.4. woimisteluharjoitus 

24.4. woimisteluharjoitus 

27.4. harjoitusluento

Hiihtoampumakilpailu

pidettiin Joutsan ja Leivonmäen suojelukuntien välillä. Leivonmäen sk. vei voiton. Samoin yksityistuloksissa leivonmäkiset nappasivat kaksi ekaa sijaa

HUVEJA

VAPAUS 5.04.1924 NO 48

HUUTOKAUPPOJA 

Siemenviljan huutokauppa

Pekkasten pappilassa, kaupan niin valkoista kuin mustaakin siemenkauraa, joiden kummankin itävyys taataan 90%:sti. Mahdollisuus ostaa myös syöttökauraa ja rukiita.

MUITA TAPAHTUMIA 

Maatalouskilpailuja Itä-Hämeen Maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä 3-vuotisen maatalouskilpailun kokonaisille maatalouksille. Kisaamaan voivat osallistua kaikki itsenäiset tilalliset, vuokraajat ja torpparit, jotka ovat vähintään kolme vuotta itsenäisesti maatalouttaan ohjanneet sekä jotka suorittavat pääseuralle 3 mk:n ilmoitusmaksun ollen samalla pääseuran jäsen. Kilpailussa maataloudet jaetaan neljään luokkaan. 1.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on alle 5 ha, 2.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 5-15 ha, 3.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 15-50 ha ja 4.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on yli 50 ha.

TILASTOJA 

Mikkelin läänissä oli, vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan astumisesta alkaen, vuoden 1923 loppuun mennessä itsenäisiksi tiloiksi erotettu vuokra-alueita kaikkiaan 2643, joista 2115 torppia ja lampuoteja ja 528 mäkitupa-alueita. 

Joutsan saldo; torppia ja lampuoteja 61 ja mäkitupia 2.

Vaalituloksia

Vaalitulokset Mikkelin läänin vaalipiirissä.

Kokoomus 173 (137)

Edistyspuolue 260 (205)

Maalaisliitto 185 (153)

Sosialistit 1152 (1063)

Kommunistit 9 (43)

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous Työväentalolla 6.4.

LIIKEYRITYKSET 

Kauppias A. Kujalan konkurssipesän velkojainkokous ilmoitettiin pidettäväksi 15.5.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä tuomittiin "Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala ammattimaisesta wiinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen ja hänet määrättiin heti vangittavaksi. Toimitettiin samantein lääninvankilaan. Näin yksi monista Joutsan "apteekeista" pakotettiin lopettamaan toimintansa.

TÖITÄ HALUTAAN 

Puutarha- ja talouskoulun käynyt NEITI haki töitä nimimerkillä "Vaatimaton"

Koulut käynyt "Halpa ompelija" oli myös töitä vailla.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuolleita

Apteekkari J.H. Lyra Nilsiässä

Lyra toimi apteekkarina Joutsassa n 14,5 vuoden ajan, kunnes siirtyi vuonna 1900 Nilsiään. 

Hän oli syntynyt 17.4.1859 Kiuruvedellä ja kuoli kotonaan Nilsiässä. Apteekkari Lyrasta voit lukea lisää TÄÄLTÄ

UUSI SUOMI 06.04.1924 NO 82

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Ellin mietteitä työläisystäville

Vapaus 11.4.1924

Ohikulkija kirjoittaa auki näkemyksensä Kunnalliskodin karjanhoidosta - ja vähän muustakin.

Kevätkylvöille

MIKKELIN SANOMAT 25.04.1924 NO 47

MAASEUDUN TULEVAISUUS 03.05.1924 NO 51

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä

PÄÄSIÄISENÄ PALOI PAPPISISSA JA VÄHÄ-JOUTSASSA

Vuonna 1933 pääsiäinen ajoittui huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle eli huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan kuin nyt. 

Pääsiäisen aikoihin teki tuli tuhojaan Joutsassa. Länsi-Savo uutisoi 20.4.1933 kahdesta eri tulipalosta - toisen tapahtumapaikka oli Pappisissa ja toisen Vähä-Joutsassa.

Pappisen palosta uutisoitiin seuraavasti:

"Ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna havaittiin 

tulen päässeen irti rva Aino Ruohtulan omistaman 

Tähtimäen talon ulkorakennuksissa Joutsan Pappisten kylässä. 

Tuli lienee saanut alkunsa aittarakennuksesta, 

jonka katto oli jo tulessa, kun tapaus huomattiin. 

Aittarakennuksesta levisi tuli navettarakennukseen, joka 

myöskin tuhoutui. Aittarakennuksessa ollut irtaimisto tuhoutui. 

Kun paikalle saapui runsaasti sammutusväkeä, 

saatiin talon muut rakennukset varjelluiksi tulelta. 

Palaneet rakennukset olivat vakuutetut, mutta irtaimisto, 

josta osa kuului talon vuokraajalle ja osa talossa asuvalle opettajalle, 

oli vakuuttamaton."

Lehtiartikkelin Aino = Aina Ruohtula, os. Närvänen - Joonas Ruohtulan leski, ammatiltaan

opettaja. Ja artikkelissa mainittu Tähtimäki = Tähtiniemi.

"Elämää Kulta-Pappisissa"-kirjassa kerrotaan Ainasta, että hän oli ollut ensimmäisen kerran opettajana Pappisen koululla jo ennen avioliittoaan. Hänen kerrotaan jääneen eläkkeelle 1943 opettajan virastaan Hartolassa, jonka jälkeen oli viettänyt pitkiäkin aikoja Tähtiniemessä. Ainan maanpäällinen taivallus päättyi 1966. 

Ainalla oli kaksi sisarta, Ida Rönkä ja Hilja Sihvonen. 

Ida asui perheineen ulkomailla. 

Hiljakin oli pitkiä aikoja poissa Suomesta, sillä Hiljan mies oli lähetyssaarnaaja. 

Sihvoset vierailivat usein Tähtiniemessä, erintoten kun Aina oli jäänyt leskeksi. 

Samainen kirja kertoo uutisoidusta tulipalosta, että se oli vähällä tuhota myös asuintalon. Kirjassa kirjoitettiin talon vuokralaisen Anton Laitisen pelastaneen päärakennuksen. 

"Hän oli valuttanut vettä talon päätyyn, 

jossa kuumuus oli saanut jo pihkan valumaan seinää pitkin. 

Navetta ja muita ulkorakennuksia tuhoutui siinä palossa, 

mutta sauna oli erillään rannassa ja se säästyi."

Vähä-Joutsan palosta Länsi-Savo kirjoitti seuraavasti:

"Tiistaina iltapäivällä paloi Vähässä Joutsassa 

maanviljelijä Dagerholmin omistaman Kurikan talon 

asuin- ja ulkohuonerakennukset perustuksiaan myöten. 

Ainoastaan osa irtaimistoa saatiin pelastetuksi."

Mietinpä vaan 🤔 - ja uskaltaisin jopa väittää, että tuo Vähä-Joutsan Kurikan talon omistaja on ollut Segerholm (Juho), eikä Dagerholm... 

Toisaalla lehdissä kerrottiin, että palo olisi saanut alkunsa savujohdosta lentäneestä kipinästä ja kovan tuulen vuoksi se oli levinnyt nopeasti - sammutusyritykset olivat olleet turhia. Tuli levisi asuinrakennuksesta navettaan - eläimet saatiin kuitenkin pelastetuksi naapurien avulla. Irtaimisto menetettiin, "vieläpä isännän ja tyttären vaatteetkin ja rahaa melkoinen määrä"

Omistajan rahoista tiedettiin kertoa, että menetti: "vanhaa hopearahaa kolme kiloa sekä perimiään metsärahoja, joita hän säilytti piirongin laatikossa, huomattavan määrän".

Vakuutus- ja vahinkosummista liikkui erilaista tietoa. Useimmin mainittiin kuitenkin, että vahingot olisivat olleet 80,000 mk ja vakuutusmäärä vain n. 2.000 mk.

Niinpä - tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä!

Tiedot kerätty:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Länsi-Savo, 20.04.1933, nro 45, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1023232?page=3

Elämää Kulta-Pappisissa - Kuvia, kertomuksia ja tositarinoita

Vapaus, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1945356?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 23.04.1933, nro 32, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183849?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883626?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Henkikirjoitukset

Toimitettiin 26.3.-5.4.1924, Joutsan piirin nimismies Lauri Hovinen oli määrätty toimitusmieheksi.

Maaherra määräsi poliisikonstaapeli Jeremias Ottelinin kunnan tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan varajäseneksi kuolleen maanviljelijä Ville Häyrisen tilalle.

Aino Marjokorpi osallistui Itä-Hämeen kansanopiston Toveripäiville  Hartolassa. 

Aili Luukko pääsi Kuopion Talouskouluun. 

Maatilan kauppa 

Oskari Saaritsa Ruorasmäeltä osti talon Hartolan pitäjän Vehmaan kylästä talollinen Tuomas Virtaselta.

LUPA-ASIOITA

Puhelinlaitokset

"Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on myöntänyt Joutsan puhelinosuuskunta r.l:lle Joutsan pitäjästä toimiluvan seuraaviin puhelinjohtoihin, nimittäin:

*49 kilometrin pituiseen johtoon Kangasniemen pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Kangasniemen Telefooniyhdistyksen omistamalle keskusasemalle. *24 kilometrin pituiseen johtoon Hartolan pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Heinolan Telefooni-Osakeyhtiön omistamalle keskusasemalle

*19 kilometrin pituiseen sivujohtoon Joutsan keskusasemalta Joutsan Osuuskaupan Kälän sivumyymälään Mieskonmäen kylässä 

sekä tarpeen mukaan korkeintaan 10 kilometrin pituisiin sivujohtoihin yksityisille tilaajille."

KUNNALLISIA ASIOITA

Ilmoitus Köyhäinhoitolautakunnan kokouksesta 17.3. 

Kunnanwaltuuston kokous 2 p:nä maaliskuuta, jossa käsiteltiin

Tammilahden kansakoulun johtokunnan kirjelmä, koskewa sanotun koulun päärakennuksen urakalla teettämistä. Kun johtokunnan pitämässä huutokaupassa tehdyt urakkatarjoukset ylittiwät huomattamalla tawalla kustannusarviota ja muutenkin tuntuiwat liian korkeilta, niin päätettiin ne kokonaan hyljätä ja siirtää rakentamista wuodella eteenpäin.

Wiljaa ei tänä vuonna päätetty äyrittäin kunnalliskotiin kantaa, 

waan hankkii sen köyhäinhoitolautakunta ostamalla. 

Hyväksyttiin maksettawaksi Amalia Salon holhoojalle 

perintöriitakuluista syntynyt lasku. 

Täydennettiin Ruhanlahden kansakoulun johtokuntaa walitsemalla koulutalon omistajan tilalle Aadam Liukkonen sekä weistonopettajan tilalle Aksel Puttonen.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Kunnalliskodin ohjesäännöt vahvistettiin.

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Suojeluskunnan "kuukausiohjelma" 

9. pnä klo 10-4 Tammijärvellä ampumakilpailu Luhangan kanssa.

16. pnä klo 3-8 Kirkonkylän os. harjoitus ja luento nuorisoseurantalolla ja n.s.talon kentällä.

23. pnä klo 12-4 hiihtokilpailu ja hiihtoharjoitus kirkonkylässä.

30. pnä Uimaniemen ja Ruorasmäen osastoilla harjoitus ja luento Uimaniemellä.

Kaikkia harjoituksia ja luentoja ohjaa paikallispäällikkö.

6, 13, 20 ja 27 pnä klo 6-9 ip. woimisteluharjoitus nuorisoseuran talolla, urheiluohjaaja Kankkusen johdolla.

Luokka-ammunta Suomen Ampujainliiton määräämänä päivänä kirkonkylän ampumaradalla, ohjasi paik. päällikkö ja palkintotuomarit.

Sysmässä ilmoitettiin pidettäväksi 23. pvä Suojeluskuntain väliset aluehiihdot. Kilpailumatkaksi kerrottiin 10 km vaihtelevassa maastossa. Pokaalina kiertopalkinto, joka annettiin sille sk:lle, "jonka edustajat 20% toimivasta jäsenmäärästä, saavat parhaan keskiajan - osanottajamäärä on rajaton."

Heinolan Sanomat kirjoitti myöhemmin, että "Prosentti-hiihto" kyllä  suoritettiin, mutta Hartolan ja Joutsan sk:t eivät saapuneet paikalle. Joutsalaiset taisivat olla oman kylän hiihto kilpailuissa ja -harjoituksissa.

HUUTOKAUPPOJA 

Joutsan Osuuskaupan lisärakennuksen rakennusurakka. 

Järjestettiin huutokauppa urakasta, työnantajan paikalle hankkimista aineista. Valittavalta urakoitsijalta vaadittiin hyväksyttävä takaus työn kunnollisesta suorittamisesta ja eturahoista.

TILASTOJA 

Kotikasvatusyhdistys

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Edistyspuolueen vaalitoiminta 

Edistyspuolueen edustajaehdokkaat mv. K.V. Vuokoski ja varatuomari Oskari Kauppi esitelmöivät eri paikkakunnilla. Joutsan tilaisuudesta uutisoitiin seuraavasti: 

"Joutsan kirkolla säästöpankin talolla pidettiin kokous 

ja oli siellä väkeä enemmän kuin kunnolla huoneisiin mahtui. 

Joutsan torvisoittokunnan soitettua aluksi muutamia kappaleita 

lausui opettaja B. Santala tervehdyssanat.

 Tuomari Kauppi esitelmöi tulossa olevien vaalien tärkeydestä ja 

maanviljelijä Vuokoski maatalouden suhteesta muihin tuotantoaloihin, 

sekä maatalouden tullisuojasta. 

Opettaja Santalan johtama sekakuoro esitti laulua. 

Lopuksi puhui vielä opettaja Santala, 

kiittäen puhujia järjestämästään valistustilaisuudesta."

Kansallinen Kokoomuspuolue piti omia vaalitilauuksiaan, puhujana maisteri V.J. Timonen. Joutsassa tilaisuudet järjestettiin 17. pvä Ruhalahden Liukkosella, 18. pvä Mieskonmäellä Kälän talossa ja 19. pvä Pappisissa Mäen talossa.

Maalaisliitto kävi pitämässä omat vaalipuheensa "Nuokulla" 31.3.

"Kuuntelija" oli kirjoittanut oman mielipiteensä julki edustajaehdokkaiden, erintoten Voikosken, puheen "koskettamana".

LIIKEYRITYKSET 

Osuuskaupan varsinainen kevätkokous 23.3.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Surkuteltava tapaus

Sattui sitten niin, että "poliisiksi nimitetty oli niin vahvasti humalassa, että vanhemman poliisin täytyi viedä hänet putkaan selviämään. Seuraavana päivänä oli päihtyneen jälleen hoidettava virkaansa."

Viinan myynnistä vankeuteen 

"Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala, tuomittiin välikäräjillä 20.3.1924, ammattimaisesta Viinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin heti vangittavaksi ja passitettiin siltä istumalta läänin vankilaan.

Joutsan saha palanut

Maaliskuun 22. pvä paloi Joutsan kirkolla Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiön omistama saharakennus perustuksiaan myöten, konehuone ja varastot saatiin pelastettua. Palaneen omaisuuden arvoksi oli ilmoitettu 200,000,00 mk. Saha oli vakuutettu ja uuden rakentaminen aloitettiin heti.

Konehuoneessa sijaitsevat sähkövoimalaitteet säästyivät, mutta käyttövoimana toimiva imukaasumoottori rikkoontui sen verran, Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiö vaurioiden korjaaminen vei muutaman viikon. Korjauksen aikana sähkövirtaa ei saatu, joten "kirkonkylä jää pimeään".

Sähköhuoneen käyttäjäksi on mainittu Nestor Salminen, jolta paloi työkaluja ja polkupyörä. 

Ryöväys

Jälleen joutsalaismies "kunnostautunut" ryyppyporukoissa Kouvolassa! Kaupustelija J. Sereniuksen luokse oli kokoontunut sekalainen sakki - osa tutumpia toisilleen kuin toiset; talollinen Juho Mäkelä Kuusankoskelta, työmies Edvard Wenäläinen Kouvolasta, työmies Iivari Sihvonen Joutsasta ja joku tuntematon, jota kutsuttiin "Kello-Matiksi".

Kun Mäkelä alkoi tehdä kotiinlähtöä, Sihvonen ja "Kello-Matti" kolkkasivat hänet ja anastivat uhrilta taskukellon ja 100 mk rahaa. Venäläisen kerrottiin seuranneen tapahtumia sivusta pirtupullo kaverinaan. Venäläinen pidätettiin ja Sihvosen ja "Kello-Matin" kerrottiin olevan omilla teillään.

Ei mene "Jousan Iivarilla" ihan putkeen (tai sitten juuri niin), sillä edellisen kerran hän oli päässyt "otsikoihin" lokakuussa tappelemalla Kouvolan torilla.

Ruorasmäestä kuului kummia 

"Yöllä 28. pvä tänä vuonna tapahtu ennen kuulumaton tapaus, nimittäin se, että varas varasti kolme kesti-(loisi)-ihmistä - miehen, vaimon ja heidän lapsensa Ruorasmäen kylästä talonmiehen Aukust Alamäkelän saunasta. Olispa hupanen tietää sekä kadonneet että varas, joita mainittu talonpoika toivoo itsellensä kunniallista palkintoa vastaan ilmotettavan."

URHEILUA

2.3. Pommin Kipinä hiihdätti porukkaa kilpaa Pappilassa. Kilpailuihin otti osaa 27 hiihtäjää- nuorukaisten sarjan ollessa suosituin. Tämän katsottiin todistavan hiihtäjäpolven nousua paikkakunnalla.

16.3. järjestettiin Joutsan Nuorisoseuran hiihtokilpailut. Kisoja suosi mitä epäedullisin hiihtokeli, 

"sillä yöllä että kilpailun aikana satanut tuore lumi vaikutti sen 

että jokainen kilpailija rasvasi suksensa väärin joko niin 

että sukset jäätyivät eli taas olivat niin liukkaat että 

oli melkein mahdoton hiihtää mäet ylös vaikealla murtomaalla, 

joka oli salpausselän hiihtäjien lausunnon mukaan, 

(kilpailussa oli mukana 3 edellisenä pyhänä Lahdessa kilpailuihin osaaottanutta hiihtäjää) vaikeampi kuin hiihtorata Lahdessa. 

Kilpailu 20 km. matkalla oli N. S. välinen joukkuehiihto että mieskohtainen. 

Joukkuehiihdon kiertopalkintoa ei saanut tällä kertaa kukaan 

sillä minkään seuran edustajia ei hiihtänyt täyttä määrää loppuun asti. 

Joutsan N.S. edustajia kyllä hiihti matkan loppuun vaadittu määrä 

vaan yksi hiihtäjä hiihti erehdyksessä väärin joten hänen hiihtonsa tuli hylätyksi."

Tulokset voi lukea tästä linkistä 

Joutsan Hevosystäväin seura järjesti helmikuun lopussa kilpa-ajot kirkolla n.k. Myllylahdella. Tulokset eivät olleet parhaasta päästä, sillä rata oli huonossa kunnossa, kun vesi oli jäätynyt pakuroihin jään päälle. Ajojen jälkeen pidettiin iltamat, joissa oli yleisöä runsaasti. 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

KÄTILÖLEHTI 01.03.1924 NO 3

TÖITÄ HALUTAAN 

Useamman vuoden kokemuksen omaava, nimim. "Työn arvo saa määrätä palkan", haki tointa kauppa-alalta. Oli todistukset ja suositukset, oli raitis ja rehellinen - perehtynyt myös kirjanpitoon ja maalaistavarakauppaan.

Lieneekö sama tyyppi, joka aloitti työnhaun jo helmikuussa?

SURULLISTA

Pappisissa eräs talollinen "tuli mielenvikaiseksi" - romahduksen syynä arveltiin olevan taloudelliset huolet, "kuten korkeat verot ym. maksut". Hoitoon hän pääsi köyhäin talon mielisairasosastolle.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

JOHAN DAAVID HEIKKILÄ

K. 14.3.1924 kotonaan Uimaniemen Heikkilässä 53 vuoden ja 9 kuukauden vanhana. Kaipaamaan jäivät Ruusa Heikkilä sekä 2 veljeä, 2 kasvattilasta ja sukulaiset ja tuttavat.

LÄNSI-SAVO 19.03.1924 NO 33

Helmikuussa kuollut Ville Häyrinen saatettiin viimeiselle matkalleen.

 Hautaus toimitettiin 9.3. ennen Jumalanpalvelusta Joutsan hautausmaalla, siunaamisen toimitti rovasti Hovikoski suuren saattojoukon ollessa paikalla ja sekakuoro esitti laulua kanttori Markkulan johdolla. Johtaja Ikonen Helsingistä piti puheen ja laski seppeleitä helsinkiläisten ystävien; tuomari Hyvösen, maisteri Paavilaisen sekä itsensä puolesta. Mm.  Nti Röykkölä laski seppeleen Rinteen perheen puolesta, kanttori  Markkula Maatalouspankin Joutsan konttorin puolesta, Toivo Kokko Otavan kansanopiston Toveriliiton puolesta ja opettajatar Ojamaa ruorasmäkeläisten puolesta.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Työläisten ystävä "Elli" muistuttaa vaalien alla äänestämisen tärkeydestä. Kertoo oman näkemyksensä "sivistyneeksi itseään kehuvan porvarin" tekosista ja kehottaa kaikkia työtätekeviä, sorrettuja ja vääryyttä kärsiviä puolustamaan oikeuksiaan.

Elli jatkaa vaalipohdiskeluja vielä hieman ennen vaaleja toistamiseen.

Pysytään terveinä 😀

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

APTEEKKARI J.H. LYRA

Suomen Kuvalehti 26.4.1924

JOHAN HENRIK LYRA

s. 17.4.1859 Kiuruvesi

k. 8.4.1924 Nilsiä

Vanhemmat: 

käräjäkirjuri Mårten Emanuel Lyra (1810-1860) ja Sara Fredrika Costiain (1821-1868). Mårtenille avioliitto Saran kanssa oli järjestyksessään toinen. 

Mårtenin ensimmäisestä liitosta Wilhelmina Kärkkäisen kanssa, syntyi tytär Selina Wilhelmina Lyra. Selina näyttäisi pysyneen neiti-ihmisenä ja kulkeneen pitkälti Juhon perheen matkassa.

Juho kävi Jyväskylän lyseon, jonka jälkeen siirtyi apteekkialalle. Hän oli oppilaana Jyväskylän apteekissa ja farmaseuttitutkinnon hän suoritti 1880. Juho palveli Jyväskylän, Mikkelin ja Sortavalan apteekeissa kunnes valmistui proviisoriksi 1886.

Samana vuonna Juho avioitui ensimmäisen kerran Korpilahdelta syntyisin olevan  Eva Kristina Peltosen (1864-1893) kanssa. 1887 he muuttivat Joutsaan, josta Juho oli saanut hoitaakseen Jyväskylän apteekin Jousan haara-apteekin. 

Juho ja Ewa saivat lapset: 
Aino Katriina (1887-1939, farmaseutti), 
Tyyne Kristiina (1888-1956, farmaseutti, avioiduttuaan Rantanen), 
Eva Selina (1890-1984, suorittanut postikurssin 1913?, avioiduttuaan Torkki) 
Yrjö Henrik (1891-1983, kapteeni)

Juho jäi leskeksi huhtikuussa 1893. 

Toisen avioliiton hän solmi 1895 Selma Lydia Lindforsin (1877-1949) kanssa, joka hänkin oli syntyjään Korpilahdelta - kuten edeltäjänsäkin. 

Tästä toisesta liitosta syntyi lapsia seuraavasti:

Joutsassa

Martta Alli Lydia (1896-1977, kansakoulun opettaja, avioiduttuaan Ruuth)  
Einar Martti Johannes (1898-1943, metsänhoitaja, sittemmin käyttänyt nimeä Lakajärvi)

Nilsiässä 

Aatos Sigurd Alvar (1903-1950), 
Mirjam Kaarina Salome (1908-1983, avioiduttuaan Kotilainen),  
Siiri Hagar Synnöve (1910-1989)

Juhosta julkaistun muistokirjoituksen mukaan hän olisi ollut varsin perhekeskeinen mies, joka ei juurikaan olisi ottanut osaa julkisiin toimiin. Kaikki on suhteellista - ainakin Joutsan aikana / ollessaan nuorempi, hän näytti kuitenkin olleen monessa mukana. 

Toiminut mm. kunnallistilien tarkastajana ja raittiusseuran rahastonhoitajana.

1896 Juho oli kärkimiehenä yhdessä urkuri R. Nymanin kanssa anomassa Senaatilta lupaa telefoonijohdon rakentamiseksi Hartolan kylän keskusasemalta Joutsan pitäjän kirkonkylään sekä sieltä Säynätniemen ja Brusilan tiloille.

1897 Juho oli hakenut Someron apteekkioikeuksia saamatta niitä. 

Samana vuonna perustettiin myös vapaaehtoinen palokunta Joutsaan ja sielläkin oli apteekkarimme mukana johtokunnassa. Kuulunut myös Joutsaan Nuorisoseuran johtokuntaan, ollen sen ensimmäisiä jäseniä.

Toiminut (1897 perustetun) maidontarkastusaseman hoitajana 100 markan vuosipalkalla, saaden 10 penniä/"otettu koe".

Kuulunut Säästöpankin isännistöön - myöhemmin vastaavassa kokoonpanossa myös Nilsiässä. 

Juho hoiti apteekkiaan ja kasvatti perhettään Joutsassa reilun 14 vuoden ajan. 1900 hän sai Nilsiän apteekkioikeudet ja alkuvuodesta 1901 hän muutti virallisesti perheineen Nilsiään, jossa vietti lopun elämänsä.

Apteekkari Lyra kuoli 17.4.1924 Nilsiässä liki 65 vuoden ikäisenä.

Uusi Suomi 6.4.1924

Juho saatettiin viimeiselle matkalleen 19.4.1924 ja ruumiin siunaus toimitettiin Nilsiän hautausmaalla.

Juhosta on sanottu muistokirjoituksessa, mm. sanomalehti Savossa, että hän oli

"luonteeltaan hiljainen, waatimaton ja 

harwinaisen kunniantuntoinen ja omantunnontarkka. 

Aina hienotuntoinen ja suora, jotka ominaisuudet harwoin ovat yhdessä.

Apteekkinsa piti hän mallikelpoisessa kunnossa, 

ja kodissaan oli hän hellä perheenisä. 

Hän eli pääasiassa toimelleen ja kodilleen.

 Julkisiin toimiin hän ei yleensä ottanut osaa, mutta kaikki hyvät 

harrastukset saivat hänestä wilpittömän kannattajan. 

Mitään alhaista ja huonoa hän ei suwainnut. 

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä oli hän toistakymmentä vuotta, ollen useita vuosia koulun taloudenhoitajana osoittaen kaikissa toimissa sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta joka oli hänelle ominaista.

Rehtiä suomalaista miesten miestä muistelevat kiitollisuudella ja kaipauksella lukuisat ystäwät ja tuttawat sukulaisten kanssa."

HS 27.4.1924

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Joutsa, Jyväskylä, Nilsiä.

Savo, 05.04.1924, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462466?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 20.08.1896, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/523762?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1924

2024 vietetään karkausvuotta, sata vuotta sitten oli myös karkausvuosi. 1924 valmistauduttiin eduskuntavaaleihin, 2024 äänestettiin presidentistä.

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin määrättiin 1.3.1924 alkaen, korkeintaan vuoden loppuun, ent. ylimääräinen poliisikonstaapeli Wilho Kukkonen.

Nuorisoseuran arpajaiset - helluntaina 8.6. Koska Joutsassa ei ollut kunnollista palokalustoa, arpajaistuotot kerrottiin ohjattavaksi palokaluston hankkimiseen. 

Vaaliluettelot vuoden 1924 eduskuntavaaleja varten oli tehdyt ja esillepantu tarkastettaviksi helmikuun 5 p:stä 15 p:ään. Luetteloihin saattoi käydä tutustumassa äänestysalueilla seuraavasti: Joutsan kylässä T:mi Mikko Ikosella, Mieskonmäen kylässä Onni Heinikaisen luona Jokelassa, Uimaniemen kylässä Hj. Hurrin luona, Tammilahden kylässä P. Ruohtulan luona Vaihelassa ja Pärnämäen kylässä V. Harjulan luona Harjulassa.

Jukaistiin Johannes Mannisen allekirjoittama ilmoitus - allekirjoittanut pyysi suutari Oskari Hartosta palauttamaan lainaksi saamansa turkin - "jos tahtoo wälttää pahempia seurauksia".

Aili Luntta oli valittu Kuopion talouskoulun oppilaaksi.

Kihlauksensa julkaisivat Elli Oksanen Joutsasta ja Ville Ahonen Leivonmäeltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Työläisvaltuutettujen ryhmäkokous Työläisryhmän edustajia kehotettiin saapumaan 9.2.1924 tuntia ennen valtuuston kokouksen alkua saapumaan ryhmäkokoukseen Työväentalolle.

Kunnanvaltuuston kokous 9.2.1924

Walittiin waltuuston puheenjohtajaksi räätäli Jalmari Niinikoski (sos), 

warapuheenjoht. opettaja B. Santala (porw).

Walittiin kolme tarkastusmiestä käymään katsomassa kirkonkylän kansakoulun lisärakennuksen kiwitöitä, jota ei asianomainen johtokunta ollut hywäksynyt. 

300,000 mkn suuruista asutuslainaa hakemaan walittiin A. Rossi.

Hywäksyttiin Tammilahden kansakoulun kustannusarwio, 

joka päätyy 240 tuhanteen markkaan. 

Toripäivätontin järjestäminen jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi, toiwomuksella, 

että paikka saadaan kunnan omalta maalta läheltä lääkärin asuntoa.  

Käsiteltiin Sysmän kunnan kirjelmä koskewa kunnalliskurssien toimeenpano- kustannuksiin osanottoa. Tuli kaikilla porwarien äänillä hyljätyksi.

Hywäksyttiin asutuslautakunnan uusi ohjejääntö sekä 

walittiin varajäseniä asutuslautakuntaan. 

Selityksenantajaksi Rik. Osk. Lindbergin walitukseen, 

koskewa kunnan wiime vuoden tilejä, 

walittiin J. Niinikoski ja J. Lindfors. 

Wielä ilmoitettiin, että Joutsan kunta saa Maalaiskuntien Liitolta wiime 

wuoden ostowoittoa 553:80 tekemistään kirjallisuustilauksista.

Verotusolot Joutsassa 

Veroilmoitukset saatiin jätetyiksi ja kuntalaisten halukuus suorittaa veroja oli vähäisen puoleista. Joutsassa näytti "asiat olevan vähän merkillisellä kannalla, sillä useiden varakkaidenkin veroilmoitukset ovat aivan nollassa, ja mikä vielä hullumpaa, näyttävät olevan melkein saamassa kunnalta."

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Helmikuun aktiviteetteja 
14.2. luento ja voimisteluharjoitus ns.talolla 
17.2. harjoitus ja hiihtoampumakilpailut ampumaradalla

Tuloksia: 1. Toiwo Toiwonen 164 pist. / 2. Paawo Kankkunen 151,7 pist. / 3. Einar Kaartinen 136.8 pist.
21.2. voimisteluharjoitus ns.talolla 
24.2. hiihtokilpailut kirkonkylässä 

Paikallispäällikkö O. Koskelalle oli myönnetty ero omasta pyynnöstä 1.3.1924 alkaen.

URHEILU-UUTISIA

Ravit Luhangassa - radan kerrottiin olleen hyvässä kunnossa, mutta tuulinen sää vaikutti huonontavasti tuloksiin. Joutsalaisista rahapalkintoja saivat mm. mv. D. Laitinen, ori "Koneen Anssi", mv. D. Pessala ja tamma "Sirkka" sekä mv. A. Wirtanen ja tamma "Pojan Sisko". 

Hirvensalmellakin ravattiin. Nuorten sarjassa, 1 km matkalla, voiton meni Jeremias Havulalle tammallaan "Helga". Toisessa sarjassa Otto Kuitunen ja tammansa "Ilja" nappasivat kolmannen palkinnon. Joutsalaisista kunniakirjan sai Otto Kuitusen ori "Koneen Anssi".

HUVIT JA JUHLAT

Joutsan Työväenyhdistyksen vuosijuhla pidettiin ty.talolla 3.2. Yleisön käytös oli mallikelpoista, vaikkakin sitä oli "vähänlaisesti".
Tervehdyssanat lausui Pekka Borg, esitettiin runonlausuntaa ja juhlapuheesta vastasi Hj. Lindfors. Näytelmänä esitettiin "Jännät emännät". 

Karkauspäivän karkeloiksi ilmoitettiin Suuret kilpa-ajot klo 1 ip. Ajoja ennen seuran vuosikokous ja jälkeen iltamat ns.talolla. Kaikkia hevosmiehiä kuulutettiin ottamaan osaa tapahtumaan.

TAPAHTUMIA 

Valistustilaisuuksia pienviljelijöille 
Pienviljelijäin Liiton toimitsija Jokinen esitelmöi Mieskonmäessä 17. pvä, Tolvasniemellä 18. pvä ja Ruorasmäessä 18. pvä.

Itä-Hämeen Maanviljelysseuran esitelmätilaisuus 12.2.  Esitelmiä pitivät seuran virkailijat agr. K.V. Havola ja maisteri E. Niittynen, tapahtumapaikkana oli kunnanhuone.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan raittiuslautakunta - kokous

Puheenjohtajaksi valittiin hra Hj. Lindfors, sihteeriksi Anna Jurvanen ja rahastonhoitajaksi rva Elli Kankkunen.

Päätettiin myös palkkioiden jaosta kieltolakirikoksien paljastamisesta ja raittiusjuhlien järjestämisestä.

Joutsan Ruorasmäen työväenyhdistyksen vuosikokous 3.2.1924

Luettiin toiminta- ja tilikertomus ja tilintakastajain lausunnon perusteella 

myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 

Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja 

Aksel Saari walittiin uudelleen sekä paikkakunnalta poismuuttaneen 

Arwi Lempisen tilalle yhdeksi vuodeksi Otto Oksanen; 

warajäseniksi August Tähtinen ja Kalle Mannila. 

Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Tyyne Mäkiaho; 

waralle Sandra Koskinen ja Lauri Egeblad. 

Huwitoimikuntaan walittiin 10 jäsentä. 

Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 

Yhdistyksen kokoukset päätettiin pitää 

joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap. 

Johtokunta walitsi puheenjohtajaksi Antti Salosen, warapuheenjohtajaksi 

Taawi Saaren, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiahon.

Kuukausikokouksessa valittiin vaalitoimitsijaksi yhdistyksen alueelle Onni Kiwiaho.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA LAITTOMUUKSIA 

Rohkea varas - Marjamaan talosta Ruorasmäestä anastettiin 800 mk. 

Tekijän kerrottiin olevan alaikäinen, vasta 12 - vuotias. Poika oli muitta mutkitta marssinut talon kamariin ja napannut isännän lompakosta kahdeksan sadan markan seteliä ja jatkanut matkaansa. Emäntä oli tämän nähnyt, muttei ajatellut asiaa sillä hetkellä sen kummemmin. Kun väki tuli syömään, hän ihmetteli, että missäs se vieras oli, joka kamariin meni. 

Isännän mennessä tarkastamaan, huomasi hän rahojen kadonneen - viisisatanen oli sentään tallella. Tästä alkoi takaa-ajo varkaan yhyttämiseksi. 

"Kun takaa-ajajat saapuivat kauppapuodille, ei ollut vaikea saada warasta kiinni, sillä hän oli tunnustanut, että hän on ennenkin warastanut ja warastaa hän wielä wastakin."

Kotoisin tämä "walheen mestari" kertoi olevansa milloin Vaasasta, millon Varkaudesta tai Kymistä - milloin mistäkin.

TÖITÄ HALUTAAN

Nuori mies, nimimerkillä "Toimeen kykenevä", etsi paikkaa kauppa-alalle. Oli toiminut aiemmin sekatavarakaupan myyjänä ja kaupanhoitajana, omasi kertomansa mukaan hyvät suositukset ja todistukset.

TÖITÄ TARJOLLA

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

18.2.1924 kuoli mv. Ville Häyrinen Joutsan Röykkälässä vain 39-vuotiaana. 

Hän oli sairastanut muutamia päiviä vaikeaa influenssaa ennen kuin nukkui pois. Ville oli syntynyt Virtasalmella ja häntä pidettiin tarmokkaana ja eteenpäin pyrkivänä maanviljelijänä. Hän oli "innokas walistuksen ystävä ja hyvien asiain ajaja".

LÄNSI-SAVO 20.02.1924 NO 21

Ruumiinsiunaus 9.3. ennen Jumalanpalvelusta.

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Avoin kysymys - Hj. Niinikoski peräänkuulutti henkilöä, joka oli lähettänyt nimettömän kirjeen kunnanvaltuuston puheenjohtajalle haluten yhteystietojen lisäksi mm. todistuksen kirjeessä esitettyihin asioihin.

Sakari oli kirjoittanut Vapaus-lehteen Kirjeitä-palstalle tervehdyksen  Joutsan Tolvasniemeltä

Raittiusvalvoja reissullaan

LÄNSI-SAVO 29.02.1924 NO 25

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA -tammikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Mallajuomien valmistuksen tarkastajaksi Joutsan Olutpanimoon määrättiin apteekkari Otto Kervinen. Otosta enemmän tarinaa täällä

Kihlauksensa julkaisivat 

*metsänhoitaja Väinö Kiander Joutsasta ja neiti Hissu Pussinen Kajaanista.

*opettajatar, neiti Sirkku Ahvenainen Joutsasta ja hra Alfred Heinonen  Pyhäjärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisverokaavakkeita ilmoitettiin olevan verovelvollisten saatavilla. Kaavakkeita saattoi noutaa kullakin kylällä erikseen nimetyltä henkilöltä. Veroilmoitukset piti jättää täytettyinä ennen 18.2.1924 verotuslautakunnalle. Taksoituskirjuri oli tavattavissa Kianderin talossa etukäteen ilmoitettuina ajankohtina, jolloin saattoi saada apuja ilmoituksen laadintaan.

Valitus kunnanvaltuuston päätöksestä 
Marraskuussa 1923 saatiin kunnan tilit vihdoin tarkastettua ja tilintekijöille myönnettiin tilivapaus vastoin tilintarkastajan lausuntoa. Tilanomistaja Lindberg teki valituksen kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä.

Joutsan veroperusteista tehty valitus hylättiin.

Vilho Borgin ym. sekä mv. Onni Heinikaisen tekemät valitukset hylättiin.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA 
Maaherra vahvisti Joutsan kunnan Säästöpankin sääntöjen 9, 24 ja 32 pykäliin joulukuussa tehdyt muutokset.

MERKKIPÄIVIÄ
Piirilääkäri Johan Gerhard von Schrowe täytti 60-vuotta Savonlinnassa. 

Hän oli syntynyt Joutsassa 3.1.1924 nimismiehen poikana.

Johan Gerhard von Schrowe 
UUSI SUOMI 03.01.1924 NO 2

Talonvanhus Kalle Saaritsa Ruorasmäestä täytti 80-vuotta. 

Kallen mainittiin olleen puuhakas kunnantoimissa. Hän muisteli mielellään mm.  "taisteluita" kunnan ensimmäisen kansakoulun perustamisajoilta ja kuinka omaan kylään saatiin koulu. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
Mikkelin Suojeluskuntapiiri järjesti suksien valmistuskurssin ja kurssin päätteeksi järjestettiin valmistettujen suksien  näyttely Mikkelin kaupungin Suojeluskuntatalolla. Joutsasta kurssitodistuksen sai W. Pastila.

TILUSLOHKOMISIA
Huhtiniemen tilasta No 1 Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat Suoranta, omistaa J. Kauranen ja Huhtiniemi, omistaa K. Salminen.
Temisevän tilasta No 8 Joutsan kylässä tilat  Wesala, omistaa Lennart Wesala ja Temisevä, omistaa Heikki Temisevä.

HUVEJA
Suojeluskunnan iltamat pidettiin loppiaisena.

TILASTOJA 
Joutsan väkiluku vähentynyt viidellä hengellä.

Seurakunnan väkiluku muutoksista mainittiin seuraavasti:

Syntyneitä 133 hlöä - 69 mp ja 64 np

Kuolleita 99 hlöä - 55 mp, 44 np

Sisäänmuuttaneita 40 hlöä - 15 mp ja 25 np

Ulosmuuttaneita 80 hlöä - 33 mp ja 47 np

Kirkosta erosi 2 hlöä, kreikkalaiskatolisesta kirkosta siirtyi 3 hlöä.

Väkiluku väheni viidellä ja se oli vuoden 1923 lopussa 6037 hlöä.

*Tämän tekstin kirjoittajan laskuopilla erotus olisi 6 henkilöä...

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Joutsan sosiaalidemokraatit

Kunnallisjärjestön sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi  24.2.1924 Työväentalolla. 

Tammikuun kuukausikokouksessa päätettiin esittää vuosikokoukselle jäsemaksua korotettavaksi. Kassan hätääkärsivien avustamiseksi yhdistys lahjoitti 200 mk. Talollisenpoika Aksel Kuituselle annettiin porttikielto yhdistyksen huvi- kokoustilaisuuksiin kolmeksi kuukaudeksi sopimattoman käytöksen vuoksi.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa 

Valittiin vaalitoimitsijoiksi: 

Kirkonkylän äänestysalueeseen ompelija Aura Hellqwist, osoite Joutsa Työväentalo

Uimaniemen äänestys alueeseen Armas Nyman, osoite Marjotaipale, Havula

Pärnämäen äänestysalueeseen Aatu Salo, osoite Joutsa Pärnämäki

Mieskonmäen äänestysalueeseen Tuomas Hokkanen, Joutsa Mieskonmäki 

Tammilahden äänestysalueeseen August Wilander, Joutsa Pappinen 

Päätettiin piirikokousedustajaksi Pekka Borg.

Joutsan Suojeluskunnan vuosikokous Nuorisoseuran talolla 20.1.1924. Saman päivän iltana järjestettiin iltamat olympiarahaston hyväksi.

Joutsan Työväenyhdistyksen vuosikokous ilmoitettiin pidettäväksi 3.2.1924 Työväentalolla.

LIIKEYRITYKSET
Osuuskaupan liikkeenjohtajaksi valittiin hra Uuno Tanskanen Jaalasta.
Osuuskaupan liikkeenhoitajaksi valittiin Sulo Tarkkanen, hänkin Jaalasta. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Suolahden välikäräjillä tuomittiin Vilho Aalto - niminen mies Joutsasta 300 mk sakkoon viinan hallussapidosta.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Vihitty

Artturi Vainio Joutsasta ja palstatilallisen tytär Senja Amanda Nevala Jalasjärveltä, vihitty Jalasjärvellä.

Kuollut
Kauppias Asarias Heilakka Pappisista 50-vuotiaana. 

Kaipaamaan jäivät leski ja lapset.

UUSI SUOMI 04.01.1924 NO 3

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Pakinaa Joutsasta 
14.1.1924 Eeron pakinointia 

Tammilehdon opintokerho oli päässyt toiselle toimintavuodelle Lilli Pohjanheimon johtamana. Kerhon toiminta oli vilkasta ja säännöllistä. Muutamien sen jäsenten kerrottiin suorittaneen edellisenä talvena jopa kaksi tutkintoa.

Tammilehdon opintokerholaisia
OPINTOTOVERI : ITSEKSEENOPISKELIJOIDEN JA OPINTOKERHOJEN LEHTI

Lähes kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.