Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi.
TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä
60/10.1.26
~ S ~
SAARI
![]() |
| Sukulaisen leikekirjasta |
SAARINEN
SAARITSA
SALIN
![]() |
| Keskisuomalainen 9.1.1938 |
![]() |
| Itä-Häme 12.1.1938 |
Silja Salin oli Joutsan seurakunnan vanhin asukas kuollessaan 1938. Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski.
Siljan omaan tarinaan pääset TÄSTÄ
![]() |
| Itä-Häme 10.9.1930 |
![]() |
| HS 21.11.1943 |
Olga Serafina Salomaa kuoli lyhyen sairauden jälkeen kotonaan Joutsassa, 57:llä ikävuodella. Hän oli tunnettu kaikinpuolin tunnolliseksi emännäksi.
Haudalle laskettiin kymmenkunta omaisten seppelettä, kun rovasti Yrjö Hovi-koski oli siunannut ruumiin ja sekakuoro laulanut.
SALONEN
![]() |
| Itä-Häme 19.7.1935 |
Sunnuntaina 28.7.1935 kätkettiin Joutsan uudella hautausmaalla maanviljelijä August Salosen maallinen maja.
Ruumiinsiunauksen toimitti runsaslukuisen saattojoukon läsnäollessa rovasti Yrjö Hovikoski, puhuen vainajan muistolle, sekä lohdutuksen sanoja sureville omaisille ja ystäville.
Omaisten ja ystävien kauniit seppeleet ja kukkaset jäivät peittämään kaivatun vainajan hautakumpua.
Hautaustoimituksen ja jumalanpalveluksen jälkeen meni surusaattue vainajan kotiin viettämään vainajan muistoa." Itä-Häme 2.8.1935
SANDGREN
![]() |
| Itä-Häme 27.8.1937 |
Elokuun 25. pnä 1937 nukkui rauhallisesti kuolonuneen kotonaan Sysmän Suopellossa maanviljelijä Juho Sankari.
"Hän oli syntynyt Luhangassa 1854 ja täytyi hänen jo lapsuudessaan ryhtyä yksin huolehtimaan itsestään. Lahjakkuus, tarmo ja uutteruus auttoivat miestä eteenpäin.
Jo nuorena hän toimi pehtorina Joutsan Tyynelässä. Sieltä hän siirtyi Sysmän Hovilaan ja sitten Ilolaan. Viimemainitussa kartanossa hän pehtoorina, metsänvartijana ym. oli vuosikymmeniä senaattori Onni Schildtin uskottuna palvelijana. Tällöin hän Suopellossa osti Kaunolan pientilan, jonka hän itse rai- vasi ja rakensi. S. toimi nuorempana vuosikymmeniä hydrografisen toimiston vedenmittaajana Päijänteellä. Paikallisissa luottamustoimissa hänoli kansakou- lun johtokunnan, verotus-, vaali ym. lautakuntain jäsenenä.
Rehti, aina pirteä ja toimekkaan avulias ukko Sankari oli Suopellon huvila-yhdyskunnan, entisten ja nykyisten kesäasukkaiden yhteinen ylin ystävä ja nautti hän paikkakuntalaisten suurta arvonantoa."
-Heinolan Sanomat 28.8.1937
SANTALA
"Sunnuntaina kuoli Helsingissä Mehiläisen sairaalassa rouva Aleksandra Santala Joutsasta. Hän oli syntynyt heinäk. 13 pnä 1885 Ruorasmäen Myntin talossa Pertunmaalla.
Solmittuaan avioliiton 29 vuotta sitten opettaja Bernhard Santalan kanssa muutti hän Joutsan kirkonkylän kansakoulun emännäksi, jossa toimi kuolemaansa saakka.
Hän oli erikoisen hyvä ihminen, aina ystävällinen, aina valmis auttamaan, mutta erikoisesti se kohdistui paikkakunnan vähävaraisiin. Yhteisistä riennoista olivat diakonia- ja lottatyö hänen sydäntään lähellä. Hän oli näiden yhdistysten perustava jäsen.
Herttaisena, vaatimattomana ja kristillismielisenä ihmisenä jätti hän pysyvän muiston. Koko Joutsa suree hänen poismenoaan, lähinnä puoliso ja tytär sekä veli." - Mikkelin Sanomat 11.1.1936-
Hautaus
"Viime sunnuntaina tapahtul rouva Aleksandra Maria Santalan hautaus Joutsassa.
Surusaatto lähti klo 13 surutalosta seurakunnan vanhalle hautausmaalle Joutsan torvisoittokunnan esittäessä vaatturi Jalmari Purovirran johdolla surumarssia suojeluskuntalaisten ja lottien muodostamaa kunniakujaa myöten. Suojeluskunnan aliupseerit kantoivat arkun hautausmaan portille ja siitä hautaan lähimmät ystävät ja omaiset.
Joutsan Sekakuoro otti surusaaton vastaan hautausmaan portilla esittämällä kanttori Lauri Markkulan johdolla kauniin hautalaulun. Siunauksen toimitti lääninrovasti Yrjö Hovikoski, joka samalla puhui lohdutuksen sanoja vainajan omaisille. Hautaa umpeenluotaessa esitti Joutsan Sekakuoro laulua.
Omaisten laskettua seppeleensä peitetylle hautakummulle toivat Lotta Svärd-yhdistyksen Joutsan paikallisosaston seppeleen osaston puheenjohtaja, rouva Sirkka Raevaara ja emäntä Edla Lehtinen, jolloin ensinmainittu puhui. Joutsan suojeluskunnan seppeleen laskivat aluepäällikkö Kaarlo Sauramo ja paikallispäällikkö Armas Pekkonen ensinmainitun samalla puhuessa. Joutsan Opettajayhdistyksen seppeleen laskivat opettajat Elsa Kaarela ja Ilma Touru, joista viimemainittu lausui muistosanat. Joutsan Laulajat kokonaisuudessaan toivat haudalle seppeleensä, jolloin kanttori Lauri Markkula luki muistorunon. Joutsan Marttojen seppeleen laskivat kunnalliskodin johtajatar, neiti Maija Myllymäki ja opettaja Tyyne Järvinen. Joutsan Nuorisoseuran seppeleen laski seuran puheenjohtaja Akseli Paasonen ja Sandra Leporanta. Diakonaattiompeluseuran seppeleen laskivat opettajat Elsa Kaarela ja rouva Anna Liukkonen, joista ensinmainittu puhui. Pikkulottien seppeleen laski kaksi pikku-lottaa. Lisäksi laskettiin haudalle suuri määrä ystäväin seppeleitä, joitten luku kaikkiaan nousi 50:een. Kaunis, korkea kukkaiskumpu jäi osoittamaan paikkaa, jonne pidetty vainaja oli kätketty viimeiseen lepoon.
Tämä harras ja syvätunnelmainen surujuhla, johon oli harvinaisen runsaasti kerääntynyt joutsalaisia pitäjän syrjäkulmiltakin, päättyi yhteisesti laulettuun virteen "Sun haltuus, rakas Isäni".
Surujuhlaa jatkettiin vainajan kotona kansakoululla. Siellä mies- ja sekakuorot lauloivat sekä puheita pitivät lääninrovasti Yrjö Hovikoski ja rouva Elina Kankkunen." - Mikkelin Sanomat 21.1.1936-
SAUVALA
SCHILDT
SCHRODERUS
SCHROWE von
"Kapteeni, piiripäällikkö Aksel von Schrowe kuoli Kemissä Karihaaran sairaalassa 29.3.1926. Hän oli syntynyt Joutsassa 1857. Suoritti Helsingin junkkarikoulussa junkkaritutkinnon 1876, kadettikoulun hän kävi Riiassa. Sen jälkeen palveli Venäjän sotaväessä vuoteen 1892 ottaen osaa mm. Turkin sotaan 1877 -78. Suomeen tultuaan hän toimi Kemin reservikomppanian päällikkönä vuosina 1892–1902 ja vapaussodan jälkeen kutsuntapiirin päällikkönä samassa kaupungissa - otti myös osaa kunnalliselämään ja toimi venäjän kielen opettajana Kemin suomalaisessa yhteiskoulussa.
Luonteeltaan kapteeni Schrowen kerrottiin olleen muhoileva ja leikillinen. Hyvänä tarinan kertojana hän oli toveripiirissä varsin suosittu. Häntä jäivät lähinnä kaipaamaan puoliso ja 4 tytärtä."
SEGERHOLM
"Tiistai-iltana kuoli Joutsassa Joutsan kirkkoherra Joel Siikanen. Wainaja oli syntynyt 1863 (14.3.1863 Joroinen), tullut ylioppilaaksi 1883, wihitty papiksi 1887, jolloin hänet määrättiin Kiwennawan kappalaisen apulaiseksi. 1889 Siikanen määrättiin Kiwennawan w.t. kappalaiseksi, 1891 pitäjän apulaiseksi Rääkkylään, nimitettiin 1900 Raudun kappalaiseksi ja Jousan kirkkoherraksi 1907.
Siikanen oli suora, rehellinen ja lämminsydäminen mies, joka saavutti seura-
kuntalaistensa rakkauden ja kunnioituksen." -Keski-Suomi 28.10.1916-
Hautaus "Jousan kirkkoherran Joel Siikasen hautaus tapahtui eilen (3.11.1916). Ruumissaarnan piti Heinolan kirkkoherra Enroos ja ruumiinsiunauksen toimitti pastori Korpitie Jousasta. Jousan nuorisoseuran sekakuoro esitti köörilaulua. Puheita pitiwät pastori Korpitie ja opettaja Santala. Wäkeä oli tawattoman paljon, kirkko täynnä, ja seppeleitä laskettiin runsaasti ystäviltä ja tuttavilta sekä kansalaisryhmiltä. Kirkkoneuvosto kantoi ruumiin kirkosta hautaan." -Suur-Savo 4.11.1916-
SIISKONEN
![]() |
| Keskisuomalainen 3.1.1929 |
SIMO
![]() |
| HS 11.9.1947 |
![]() |
| Uusi Suomi 10.2.1926 |
"Haudan rauhaisaan lepoon siunattiin viime lauantaina Kärkölän hautaus- maalla emäntä Aliina Sinkkilä Tennilästä.
Siunauksen toimitti pastori Raf. Saartio Hollolasta, puhuen samalla lohdu-tuksen sanoja omaisille. Tilaisuudessa laulettiin useita hengellisiä lauluja ja virsiä ja laskettiin seppeleitä omaisten ja ystäväin puolesta. Lopuksi laulettiin virsi »Sun haltuus rakas isäni».
Ahkeraa ahertajaa ja hyvää äitiä jäivät lähinnä kaipaamaan tytär ja poika perheineen. Hautauksen jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Tennilän Sinkkilään." -Etelä-Suomen Sanomat 17.10.1939-
SIPILÄINEN
SMAL
SOISALO
![]() |
| Uusi Suometar 21.1.1913 |
"T. k. 16 pvnä kuoli Joutsassa Laitjärwen kylässä Kuhalan tilalla maanviljelijä Antti Wilhelm Soisalo (Soilander) 62 ikäwuodellaan.
Wainaja oli syntynyt Sysmässä ja harjotti aikoinaan useat wuodet laajaa nahkurinliikettä Hartolan pitäjän Ruskealan kylässä, mistä noin 22 wuotta sitten siirtyi maanwiljelijäksi ostamalleen Kuhalan tilalle Joutsassa.
Rehelliseksi, uutteraksi ja kunnon maanviljelijäksi tunnettuna, nautti hän laajaa luottamusta ympäristössään, sekä hoiti monia kunnallisia toimia.
Pitkällisestä ja waikeasta taudista hänet kuolema wihdoin wapautti. Lähinnä poismennyttä surewat puoliso ja kuusi lasta." Heinolan lehti 21.1.1913
Hautaus "Wiime sunnuntaina kätkettiin haudan lepoon Joutsan hautausmaalla maanviljelijä A. W. Soisalo-wainajan maalliset jäännökset.
Siunauksen toimitti rovasti J. Siikanen, lausuen muutamia mieliin painuwia sanoja kunnon miehen elämän työstä. Sukulaisten ja ystäwäin kukkasten lisäksi laskiwat torpparit haudalle kauniin seppeleen osoitukseksi siitä sydämellisyydestä mikä heidän ja isäntäwainajansa wälillä oli aina wallinnut.
Lewätköön rauhassa kunnon kansalainen."
Heinolan lehti 14.2.1913
SOLATIE
SONKKANEN
STADSTJENARI
STENROOS
SUKANEN
SUOMELA
Linkki: Suomelan perheen tarina
SUOMINEN




























































Ei kommentteja:
Lähetä kommentti