Havinoita: N-O

Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi.

TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä

36/4.3.26

~ N ~

NEVASMAA

HS 31.12.1975

NIEMELÄ

Sisä-Suomi 22.2.1938

"Sunnuntaina saatettiin Luhangan kirkkomaan multiin maanviljelijä Santeri Niemelän maallinen tomumaja. Ruumiinsiunaus tapahtui Luhangan kirkossa, jonne suuri saattajain joukko oli kokoontunut. Ruumiinsiunauksen toimitti kirkkoherra U. Suominen ja kirkonkylän kuoro lauloi kanttori Rämön johtamana. Ruumiinsiunauksen jälkeen Tammijärven sekakuoro lauloi kamreeri Rasian johtamana.

Seppelten lasku suoritettiin myöskin kirkossa. Omaisten seppelten jälkeen laskettiin Luhangan säästöpankin seppele, jota laskemassa oli pankin hallitus kokonaisuudessaan. Luhangan seurakunnan virkatalolautakunnan seppeleen laski kkhra Suominen. Seppeleitä laskettiin edelleen mm. Luhangan suojeluskunnan, Tammikosken osuusmeijerin, Luhangan-Joutsan-Leivonmäen paloapuyhdistyksen ja Tammijärven kansakoulun johtokunnan puolesta, Seppelten laskun yhteydessä puhuivat opettaja E. Kivilaakso, kamreeri Rasia ja paikallispäällikkö Nieminen, Kaikki puhujat toivat esiin sen harvinaisen ystävällisyyden, jota mv. Niemelä oli kaikkia kanssaihmisiä kohtaan osoittanut.

Surumarssin soidessa kannettiin arkku suojeluskuntalaisten muodostamaa kunniakujaa pitkin hautausmaalle. Hautaa umpeen luotaessa Luhangan sk:n sekakuoro lauloi op. Kuuselan johtamana. Lopuksi laulettiin haudalla yhteisesti Sun haltuus, rakas Isäni.

Vainajan kotiin Huuskolaan kokoontui suuri joukko omaisia ja ystäviä viettämään surujuhlaa. Täällä kuoro lauloi useamman kerran ja puheita pitivät kirkkoherra Suominen ja opettaja Kivilaakso. Tammijärven kansakoulun oppilaat lauloivat aamulla, kun vainajaa lähdettiin viemään viimeiseen lepopaikkaansa." Sisä-Suomi 15.3.1938

NIEMI

HS 26.2.1994

Sukulaisen leikekirjasta

Länsi-Savo 26.3.1920

Linkki: Marja Niemen tarina

NIEMINEN

Uusi Suomi 22.10.1938

Sisä-Suomi 29.4.1932

Sisä-Suomi 21.3.1939

HS 8.6.1960

Kuolinilmoitus HS 14.9.1923, hautajaiskutsu sukulaisen leikekirjasta

Itä-Häme 27.8.1937

HS 16.9.1948

HS 10.2.1937

Itä-Häme 24.7.1936

HS 9.2.1940

HS 19.5.1960

NIINIMÄKI

NORDQVIST

HS 18.1.1917

Maanantaina kätkettiin Luhangan hautausmaalla maan poveen insinööri O. A. Nordqvistin ruumis. Kun nuorisoseuran mieskuoro oli haudan ääressä laulanut "Vaipuos vaivu", siunasi ruumiin past. E. Jokiranta, puhuen samalla mieliinpainuvia sanoja poismenneestä. Sen jälkeen lauloi nuorisoseuran sekakuoro "Mä kuljen kohti kuolemaa" ja hautaa umpeen luotaessa "Herramme halaa".

Hautakumpu peitettiin seppelein. Niinpä laskivat seppeleitä tri Nordqvist, kkhra K. Olander, asemapäällikkö Gyllenberg, agr. Kesäniemi, liikkeenhoitaja V. Uski, rva A. Liukkonen ja työnjohtaja V. Ravio yhteisesti, rva L. Olander ja nuorisoseuran puolesta maanvilj. O. Kivilaakso. Kun vielä oli yhteisesti laulettu "Meill' on koti autuas juur", siirryttiin surutaloon muistojuhlaa viettämään.

-Uusi Suometar 8.3.1917

Uusi Suomi 23.8.1930

Tohtori Oskar Nordqvist kuoli sydänhalvaukseen laivassa Harmoisten ja Kuhmoisten välillä matkalla Luhankaan.

Hän oli syntynyt lokakuun 29 pv. 1874 Luhangassa, joten hän oli kuollessaan 56:nnella ikävuodella.

Kouluopetuksensa hän sai Jyväskylän lyseosta, josta valmistui ylioppilaaksi 1892. Ylioppilaana hän ryhtyi opiskelemaan lääketiedettä ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1897 sekä lisensiaatiksi 1901. Jo tätä ennen hän toimi vt. kunnanlääkärinä Merikarvian ja Siikaisten kunnissa ja 1901-1902 Mäntyharjulla.

Oltuaan vielä kunnanlääkärinä Nivalassa (1902 alk.) tohtori Nordqvist muutti Lahteen 1907 ja harjoitti siellä aluksi yksityistä lääkäripraktiikkaa. V. 1910 hänet valittiin Lahden kaupunginlääkäriksi, jota tointa hän hoiti kuolemaansa asti.

NURMI

Turun Sanomat 4.7.1937

Mikkelin Sanomat 19.4.1918

NURMINEN

Heinolainen 21.12.1937

Eteenpäin 11.1.1936

Länsi-Savo 30.4.1929

HS 1.4.1973

NYBERG

Keskisuomalainen 15.4.1926

NYMAN

HS 31.12.1994

NÄRVÄNEN

Uusi Suomi 20.5.1924

~ O ~

OITTINEN

HS 8.2.1946

OKSANEN

HS 26.5.1971

OLANDER

Kotimaa 13.2.1917

"Wiime perjantaina, 2 p. helmik. 1917, päätti Luhangan pappilassa päiwänsä seurakunnan kirkkoherra Otto Wilhelm Olander. Wainaja oli syntynyt 1857 ja tuli Luhangan kirkkoherraksi 1890.

Kirkkoherra Olanderin päiwätyö oli hiljaista raatamista seurakunnallisissa

tehtävissä. Hän hoiti terveytensä päiwinä wirkaansa tunnollisesti ja oli muuten tunnettu sopeutuwana kansanmiehenä ja waatimattomana parsoonallisuutena. Jo n. 15 wuoden ajan oli häntä waiwannut rasittawa hermotauti, puhjeten ajottaiseksi mielenhäiriöksi. Wainajan oudon poismenon johdosta on muis- tettawa, että ainoastaan Jumalalla, joka on wanhurskas ja armorikas, on oikeus tuomita meitä kaikkia. Hänen laupeutensa huomaan saamme jättää poismenneen wainajan ja häneltä pyytää lohdutusta surewille jälleen jääneille." - Kotimaa 9.2.1917-

ONIKKI

Itä-Häme 22.7.1938

Terttu Onikin hautaus Joutsassa

Viime sunnuntaina kätkettiin haudan lepoon Joutsan hautausmaahan tyttökoululaisen Terttu Ines Tellervo Onikin maalliset jäännökset.

Ruumiinsiunauksen toimitti pastori M. Hovikoski lohduttaen surevia omaisia ja ystäviä Markuksen evankeliumin 5 luvun 41. jakeen sanoilla: "Tyttö, minä sanon sinulle, nouse". Näillä sanoilla oli Jeesus aikoinaan herättänyt kuolleista tämän vainajan ikäisen nuoren tytön hänen käteensä tarttuen.

Omaisten seppelettä laskiessaan vainajan isä, asemapäällikkö Johannes Onikki lausui unohtumattomia muistosanoja odottamattomalla tavalla häneltä riistetylle syvästi ikävöimälle tyttärelleen, joka yhteisellä kesävirkistysmatkalla oli Karjalassa eronnut vanhemmistaan, joita hän kuolemansa edellisenä päivänä oli hartaasti odottanut, Jumala oli kaikkinäkeväisyydessään nähnyt parhaaksi kutsua hänet iäiseen kotiin päästämättä enää sisaren ja veljen luokse. Edelleen laskivat seppeleitä ja kukkia Peltoset, Viertokangas, Räisäset, Leinonen ym.

Kuten tunnettua, oli tyttökoululainen Onikki Joutsassa omaisiaan tervehtimässä, kotiväen jäädessä Karjalaan, Joutsassa hän sai verenmyrkytyksen, joka riisti nuoren elämän. -Mikkelin Sanomat 26.7.1938-

ONKELI

Keskisuomalainen 11.5.1938