Näytetään tekstit, joissa on tunniste henkilöhistoria. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste henkilöhistoria. Näytä kaikki tekstit

13 huhtikuuta 2025

Agronomi Pekka Otto Kesäniemen elämästä

 

Maatalous 1.5.1936
Pekka Otto Helenius, myöhemmin Kesäniemi, 
syntyi Luhangassa 3. heinäkuuta 1867 ratsutilallinen Erik Robert Heleniuksen ja Olga Maria Sofia Strengin poikana. Hän aloitti koulunkäyntinsä kansakoulussa, kävi valmistavan koulun ja tämän jälkeen opiskeli Jyväskylän lyseossa ja vuonna 1889 hän aloitti Vaasan lyseossa, jossa suoritti ylioppilastutkinnon vuonna.

Ylioppilastutkinnon jälkeen Pekka suuntautui maatalousalalle. 
Hän opiskeli Mustialan maanviljelysopistossa ja valmistui agronomiksi vuonna 1894. Opintojensa jälkeen hän otti hoitaakseen kotitilansa Luhangassa, jota viljeli vuoteen 1920 saakka. 

Uransa alalkuvaiheessa Pekka toimi Mikkelin läänin Maanviljelysseuran juurikasvien hoidon neuvojana vuosina 1896-1899. Tämän jälkeen Keski-Suomen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina (1899-1906). Pekka teki opintomatkan 1905 Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan syventääkseen maatalousalan tietämystään.
Vuonna 1906 alkoi pesti Itä-Hämeen Maanviljelysseuran karjakonsulenttina - tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1922 saakka, toimien myös seuran sihteerinä. 
Konsulenttina hänellä oli merkittävä rooli Itä-Suomen karjanhoidon kehittämisessä ja hänen kokemusperäiset havainnot omalta maatilalta olivat arvokkaita hänen neuvontatyössään. Hänen asiantuntemuksensa ja vakuuttava olemuksensa tekivät hänestä luotetun neuvonantajan.

Konsulenttitehtäviensä ohella Pekalla oli lukuisia luottamustoimia eri yhteisöissä ja paikkakunnilla. Hän toimi muun muassa Joutsan Paloapuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana (1895-1900), Luhangan vuokralautakunnan puheenjohtajana (1908-1914) ja Tammikosken Osuusmeijerin johtokunnan jäsenenä (1905-1920). 

Avioliiton Pekka oli solminut 1897 Sysmässä syntyneen Laura Sofia Pylkkäsen kanssa. Kirkonkirjojen mukaan pariskunta oli Jyväskylässä 1900-1906. He saivat kaksi lasta; Pekka Unto Ilmari (s.1906 Jyväskylä) ja Aili Heljä Annikki (s.1908 Luhanka) ja muuttivat Heinolaan vuoden 1920 lopulla. Lehtikirjoituksista saattoi päätellä, että Pekka oli lopettanut tilan pidon heikentyneen terveytensä vuoksi.

Maatalouden karjanhoitolehti 1.10.1917

Heinolaan muutettuaan Pekka toimi Heinolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka. Jos hänelle laatisi CV:n, siitä muodostuisi pitkä ja vaikuttava  - hän toimi mm. Heinolan Osuuskassan johtokunnan varapuheenjohtajana (1928-1936) ja Savo-Karjalan Osake-Pankin Heinolan konttorin valvojana (1927-1936). 
Hän oli myös Heinolan kaupungin ammattientarkastajana (1923-1929) ja Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkonisännöitsijänä (1925-1935). Lisäksi hän oli Heinolan Talo 19-1 Osakeyhtiön (Osuuskaupan talon) perustaja ja isännöitsijä kuolemaansa saakka.

Pekka oli aktiivinen myös maatalousjärjestöissä. 
Hän oli Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen johtokunnan jäsen (1903-1922) ja toimi Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtajana (1918-1920). 
Heinolassa hän oli kaupungin rahatoimikamarin jäsen (1924-1926) ja kirkkoneuvoston jäsen vuodesta 1924. 
Hän oli kahdesti ehdolla eduskuntaan ekaksi Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana ja Kokoomuksen ehdokkaana 1919. 
Hän kuului myös useisiin maatalousalan seuroihin ja yhdistyksiin, kuten Pellervo-Seuraan, Itä-Hämeen, Mikkelin läänin ja Keski-Suomen maanviljelysseuroihin sekä karjan- ja lampaanhoitoyhdistyksiin. 

Hänet palkittiin Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen kunniakirjalla vuonna 1918 ja Yleisen Osuuskauppojen Liiton "S.O.K:n merkillä" vuonna 1927. Kutsuttiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran kunniajäseneksi 1931.

Agronomimme oli myös merkittävä maatalousalan kirjallinen vaikuttaja. 
Hän kirjoitti aktiivisesti alan aikakauslehtiin ja julkaisi teoksen "Karjanhoidon kehityksestä Keski-Suomessa" (1906). Hän myös käänsi suomeksi Nils Hanssonin teokset "Kannattava karjatalous" (1909) ja "Rehut ja niiden käyttö lypsykarjan ruokinnassa" (1912), sekä julkaisi "Karjakirjan". Hänen kirjoituksilleen oli ominaista vankka kokemusperäisyys ja luotettavuus.

Pekka Otto Kesäniemi oli tunnettu vakaumuksellisista aatteistaan. Hän oli uskonnollinen, vahva osuustoiminnan puolestapuhuja ja kokoomuspuolueen kannattaja. Häntä kuvailtiin ystävälliseksi ja vaatimattomaksi mieheksi, joka saavutti laajan ystäväpiirin.

Pekka kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936, lähes 69 vuoden ikäisenä. Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa 8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä. Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm. Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa. Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.

Kotimaa 5.5.1936

Pekkaa jäivät suremaan hänen puolisonsa Laura Sofia sekä poika ja tytär perheineen. Hänen elämäntyönsä maanviljelyksen ja karjatalouden hyväksi oli merkittävä ja hänen panoksensa yhteiskunnallisissa luottamustoimissa oli merkittävä. Hänen muistoaan vaalivat hänen läheisensä ja lukuisat ystävät.

Heinolan Sanomat 12.5.1936

Hautajaisten laaja kuvaus TÄÄLLÄ.


Heinolainen 7.5.1936


Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 
Heinolainen, 05.05.1936, nro 48, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942801?page=2
Uusi Suomi, 03.05.1936, nro 118, s. 9
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1803430?page=9
Maa : Suomen maatalousseurojen aikakauslehti, 01.05.1936, nro 5, s. 31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/943091?page=31
Mikkelin Sanomat, 12.05.1936, nro 51, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2064116?page=2
Kirkonkirjat/Luhanka
Luhanka syntyneet 1850-1885 (TK883 I C:3) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10334&pnum=85 
Jyväskylä kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (AP_I I Aa:8) Sivu 71 Helen, Helenius, Mattila, Helle, Huuskonen, Kesäniemi, Pylkkänen, Pohjonen, Hellsten, Helminen, Heiskanen, Hyytiäinen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24682&pnum=72 
Luhanka muuttokirjoja 1892-1909 (AP I Jba:6) Jyväskylä ksk 5.9.1906, Petter Otto Kesäniemi (entinen sukunimi Helenius), vmo Laura Sofia Pylkkönen & pka Pekka Unto Ilmari ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27374&pnum=415 
Luhanka rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:14) Sivu 238 Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27003&pnum=241 
Luhanka lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 237-238 Säteri No 4, Jouhtenlahti Sikkolan torp (tyhjä); Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27004&pnum=122 











By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

30 maaliskuuta 2025

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA
Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.


KUNNALLISIA ASIOITA
Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 
Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 
kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.


V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 
juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 
on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 
että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 
mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,
ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 
toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA
Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.
Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.
Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN


Uusi Suomi 29.3.1925


PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 
suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 
Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 
Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 
Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 
Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 
Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 
Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 
joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 
totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 
Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty
22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi
  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2
  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 
  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2
11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7
13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2
18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6
20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9
29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 
30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS


Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , , ,

16 maaliskuuta 2025

LYHYITÄ PÄTKIÄ - PITKIÄ MIEHIÄ

Taannoin luotiin katsaus hämäläisten miesten pituuden kehitykseen. Tämän myötä törmäsin jokuseen nimeen, joiden takaa löytyy poikkeuksellisen pitkäksi venähtänyt mieshenkilö. 

Heistä kaikista on julkaistu hyvinkin paljon kirjoituksia ja tietoa on saatavilla runsain mitoin - halusin kuitenkin laatia heistä oman koosteen. Alla muutamia.


.
EDVARD ENQVIST
s. 2.1.1900 Alahärmä

230 cm, paino 149 kg, kengän koko 56 tai 58 - tarinasta riippuen.

Mainittu, että äiti oli lyhyt "vaimoihminen", 160 cm ja isä "pidempää sorttia", 180 cm.  Kolmesta veljestä yhdelle "oli riittänyt pituudeksi vain 120 cm". 

Enqvistin kerrotaan osallistuneen vapaussotaan, taistelleen mm. Vilppulassa, Tampereella ja Raudussa - haavoittunut pahasti. Invalidisoiduttuaan elätti itseänsä myymällä valokuvia itsestään ja "näyttäytymällä turuilla ja toreilla". 

Kuva Suomen Sosiaalidemokraatti- lehdestä no 38/1930




VÄINÖ MYLLYRINNE
s. 27.2.1909 Helsinki, k. 13.4.1963 Helsinki

Väinö Myllyrinne on tullutkin mainituksi jo aiemminkin. Hänelle on luotu omat kotisivut Väinö  Myllyrinne, Suomen pisin mies . 
Kotisivujen vastaavana mestarina toimii Väinön veljenpoika. Tällä sivustolla Väinön strategisiksi mitoiksi on ilmoitettu

pituus 247 cm (keskimäärin omien sanojensa mukaan). 
Mainoksissa usein 248 cm tai jopa 8’ 4’’ (=254 cm)
paino n. 175-180 kg
paita nro 52
hattu nro 66
kengät nro 58
vaaksa 40 cm
syli 275 cm
rinnan ympärys 170 cm




REINO RUTANEN 
s.16.8.1900 Äänekoski, k.12.12.1964 Viitasaari

"Pitkä-Reino" oli ristimänimeltään virallisesti Reinhold. Pituus ja paino vaihtelevat lähteestä riippuen.

Tottijärven lehti kirjoitti no 48/1935, että Reino olisi 234 cm pitkä ja 130 kg painava - suhteessa siis varsin hoikka. Sisaruksista oli mainittu, että hekin olisivat olleet pitkiä; veljistä toinen 210 cm ja toinen 216 cm sekä siskojen kerrottiin olleen 171 ja 166 cm:n mittaisia. Artikkelissa jopa väitettiin, että "4:ssä polvessa taaksepäin oli isän esi-isä ollut 240 cm ja äidin esi-isä 236 cm mittaisia".

Suomen Kuvalehti 6.12.1924
Äänekosken historiasta kertovalta sivustolla, jota jälleen kehun yhdeksi parhaimmista, kerrotaan Reinon olleen suurikokoinen jo syntyessään. Arveltiinpa hänellä olleen kasvuhormonihäiriö ja ellei jopa elefanttitauti.

Reinokin "näytteli itseään" kuten useat pitkäkasvuiset tekivät. Hankki kirjoituksen mukaan elantonsa eri aikoina mm. kulkukauppiaana ja kauppiaana sekä hierojana ja jopa "saarnamiehenä" tultuaan uskoon. Vanhuuden päivät Reino vietti Viitasaaren Muikunlahden vanhainkodissa. 

Siunaus ja hautaus tapahtui Turussa - kuulemma siksi, että Reino olisi testamentannut "luunsa korvausta vastaan Turun yliopistolle" Reinon tarinaan pääset TÄSTÄ

Äänekosken kaupunkisanomat on julkaissut Raimo Lampisen jälkeensä jättämiä postikortteja seutukunnalla. Toisenlainen tarina Reinosta useamman kuvan kera löytyy TÄÄLTÄ (Ramin kortit 138: Suomen pisin mies)


Varhaisimmilta ajoilta on mainintoja mm. seuraavista "jättiläisistä".

Lassi Urpilainen "Urpilan ukko" Kivijärven Urpilasta.
Wikipedia kertoo, että hän oli 
suomalainen 1700-luvun alussa Kinnulassa Urpilan talossa 
elänyt voimamies ja karhunkaataja. 
Kansanperinteessä Urpilainen esiintyy myös noitana ja jättiläisenä. 
Hän oli kuitenkin oikea henkilö,  
joka asiakirjain mukaan toimi 1707 käräjillä lautamiehenä.

Urpilaisen kerrottiin olleen niin tukevan, että kun hän makasi penkillä, 
oli lonkka kolme hirsikertaa korkea. 

Kerran Kokkolassa käydessään Urpilainen otti siellä puolen tynnyriä suoloja 
selkäänsä ja leiviskän painoisen rautakangen käteensä ja 
hiihti näiden tavaroiden kanssa kotiinsa Kivijärven Urpilaan.


Daniel Cajanus (1703-1749), papinpoika Paltamosta. Hänen pituudeksi on kirjoituksissa mainittu 247 cm. 
Tanelin on kerrottu saaneen elinkeinonsa pituudestaan ja hän lähtikin ulkomaille "esiintymään". Taneli pestattiin myös Preussin kuningas Fredrik Wilhelm I:n "pitkistä miehistä" koostuvaan rykmenttiin, missä hän ei kuitenkaan kauaa viihtynyt. "Pitkä-Taneli" kuoli Alankomaiden Haarlemissa. 


Jaakko Rauva - "Satakunnan Jättiläinen" 
s. 3.8.1820 Mouhijärvi - k. 13.5.1855 Puolassa

Pituudeksi mainittu 3 kyynärää ja 18-20 tuumaa, harteikkaaksi kuvattu.  Jostain luin, että olisi ollut ammattipainijana Ranskassa (?). Ei leveillyt voimillaan, mutta hevosensa vuoksi oli kyllä valmis uhrautumaan.

Suometar kirjoittaa 6.4.1852
Hän on talonpoika Rauan tilalta Mouhijärwen pitäjässä; 
i'ältä on hän 32 wuoden wanha ja pituudelta 3 kyynärää 17 tuumaa;
sangen ruumiikas on hän myös. 
Kädet on hänellä 6 tuumaa leweät, ja jalat 18 tuumaa pitkät. 

Ruumiillista woimaa ei häneltä myöskään puutu; 
Tampereen markkinoilla oli hän kerran nostanut täyskaswuisen hewosen 
maasta ja kannellut sitä käsissänsä, kuin muuta leikkikappalta. 
Sitä ennen oli hän kotonansa nostanut hewosen yli aidan, 
ja Sirun myllyllä Karkun pitäjässä oli hän myllärin pyynnöstä, 
monen katsojan läsnäollessa, yksinänsä muuttanut yhden myllykiwen 
paikaltansa pois, johon työhön olisi tarwittu wähintäkin neljä riskiä miestä. 

Mutta waikka Rauwa on näin wäkewä, 
kuuluu hän luonnolleen olewan hywin hiljainen ja tasainen. 
Itse sanoo hän wielä kaswawansa. 
Luultawasti onhän nykyjään Suomessa pisin mies; 
lysti olisi tietää, jos hänellä on wertaistansa. 

Eräs kauppamies Tampereelta on houkutellut hänen lähtemään Pietariin, 
jossa häntä näytetään niinkuin jotakin erinkummaista kappalta paaston aikana, 
jolloin siellä muita iloja juuri ei ole paljon tarjolla.

Jaakon on kerrottu olleen iloinen ja kohtelias vieraille, jotka kävivät hänen luonaan. Kertonee sekin jotain hänestä, sillä tarina kertoo, että kun hevonen ei jaksanut 
vetää halkokuormaa, riisui Jaakko sen valjaista ja veti itse kuorman kotiin.



Mynäjärven torpasta Yläneeltä.

Joppi oli Rauvan Jaakon tapaan hevosensa voimia säästelevä voimamies. Hänestäkin liikkui jos jonkinlaisia tarinoita.  

Kun Joppi tuli vanhaksi, niin voimat tietysti häneltäkin vähenivät, 
mutta käsivoimia oli sentään vielä. 
Niinpä hän kerran pani kätensä suoraksi pöydän päälle 
ja käski erään miehen istumaan kämmenelle. 
Sitten hän nosti käsi suorana miehen useita kertoja ylös.

Suomalaia voimamiehiä -  kooste näistä ja muistakin varhaisemmista hemmoista: Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, tarinat alkavat s. 7

By at Ei kommentteja:
Labels: ,

01 maaliskuuta 2025

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rikhard Kuitusella järjestetty maataloudellinen valistustilaisuus todettiin pidetyksi ja onnistuneeksi.

Joutsan kappalainen L. Heinonen haki tammikuussa Humppilan kirkkoherran virkaa. Vaaliehdolle haettuun virkaan hänet asetttiin sijalle kaksi, Kuhmalahden kirkkoherran jälkeen ja ennen Humppilan vt. kirkkoherraa.

Joutsalainen A. Manninen oli ostanut Sipilä nimisen maatilan talollinen Aatu Kompalta Hirvensalmelta.

Työmies Kalle Vesterlund Kouvolasta oli pyytänyt naimakirjaa Joutsaan.
Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry olivat puolestaan päättäneet lähteä eri teille - he purkivat kihlauksensa.

Mikkelin Sanomat 13.02.1925


TILASTOJA
Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan tulemisesta lähtien vuoden 1924 loppuun oli Mikkelin läänissä erotettu ja itsenäistytetty kaikkiaan 3157 vuokra-aluetta, joista torppia ja lampuotitiloja 2533 ja mäkitupa-alueita 624. Joutsan luvut olivat: torppia ja lampuotitiloja 84 sekä mäkitupa-alueita 4, yht. 88.

LOHKOMISIA
Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat
Tyynelä, om. August Tähtinen
Katajamäki, om. Kasper Paronen
Hietakari, om. Oskar Ripatti
Rantalahti, om. Kalle Koskinen
Kassi, om. Fanny Lehtimäki


MYYDÄÄN / OSTETAAN 

Länsi-Savo 11.02.1925 nro 17



HUVEJA

Länsi-Savo 18.02.1925 nro 20

Samana päivänä pidetään talkoot ja toivotaan 
maanomistajain tuovan rakennuspuita kalustohuonetta varten. 
Hirsien tuojilla on vapaa pääsy iltamaan. 
Iltaman aikana yleisöllä tilaisuus kuunnella radioesityksiä. 
Toivotaan runsasta osanottoa.


PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi 1.3. klo 10 ap. Joutsan työväentalolla.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hjalmar Lindfors,  sihteeriksi Pekka Borg ja rahastonhoitajaksi Jalmar Niinikoski, kaikki uudelleen.

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut Elina Kankkunen ja kirjurina S. Santala. Jäsenmäärä 26 - tapahtumat: yhdet iltamat, kahdet esitemätilaisuudet ja yhdet viikon mittaiset ruuanlaittokurssit (8 oallistujaa). Liitolta oli herunut avustusta 200 mk. 

piti wuosikokouksensa helmikuun 15 pvnä, 
johon olikin saapunut runsaasti yhdistyksen jäseniä. 

Johtokuntaan walittiin erowuorossa olleet 
P. Borg, Hilma Lehtonen, Matti Mäkinen ja M. Teittinen uudelleen. 
Suwitoimikuntaan walittiin 8 jäsentä, järjestyswaliokuntaan 10 jäsentä ja ravintolatoimikuntaan samoin 10 jäsentä. 

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 

Tilintarkastajiksi walittiin Jalmar Niinikoski ja Joosef Maunula, 
waralta Toiwo Airila ja L. Kuitunen. 

Esitettiin toiminta- ja tilitertomus wiimekuluneelta wuodelta. 
Toimintakertomuksesta käwi selwille, että kertomuswuonna on menty askel eteenpäin wähäisistä woimista huolimatta. Kansanjuhlia on ollut 3, iltamia 24, kuukausikokouksia 10 ja ylimääräisiä kokouksia 2. Henkisen työn alalla on yhdistys koettanut tehdä woitawansa.

Johtokunnan kokouksessa walittiin puheenjohtajaksi Pekka Borg, sihteeriksi Hilma Lehtonen, rahastonhoitajaksi Matti Mäkinen ja jäsenkirjuriksi M. Hellqwist.


ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Lauri Salonen lähti kouluun perjantaina 20.2. kuten useasti aiemminkin. Matka taittui kirkonkylän lahden yli luistellen, mutta hän joutui "yksiöiselle jäälle", joka petti. Hänet saatiin vedestä vartissa, mutta elvytysyrityksistä huolimatta häntä ei enää saatu pelastettua. Lauri oli menehtyessään kansakoulun neljännellä luokalla.

Kansakoulupoikien joukkio poikkesi nimipäivillä tarkemmin erittelemättömässä talossa. Sahtikaljaa oli tarjolla, jota pojat "oliwat ottaneet niin riskisti, että oliwat täydessä tuurissa poistullessaan. Kerrotaan heidän jo hieroneen tappeluakin keskenään".


TÖITÄ HAETAAN

Mikkelin Sanomat 27.02.1925

 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 13.02.1925 nro 18


  1.2. Torp.p Heikki Nieminen 1kk  2pv - Mieskonmäki 
         Mkpt Vilppu Laitinen 75v 9kk 10pv - Joutsa 7
         Tal.vo Elmi Peltola 45v 7kk 19pv - Joutsa 9
  2.2. Työl. Albertina Salonen 75v 10kk 15pv - Ruorasmäki 
  6.2. Mktp Otto Hägglund 70v 6kk 22pv - Pärnämäki 
  8.2. Työl. Vendla Jokelainen 74v 2kk 28pv - Joutsa 2 
11.2. Tal. Verner Säynätmäen kuolleena syntynyt tyttölapsi - Tammilahti 8
12.2. Tal. veli Antti Juho Kämppilä 74v 8kk 22pv -  Joutsa 1
13.2. Tal.vo Milda Emilia Säynätmäki 37v 3kk 15pv - Tammilahti 8
17.2. Majatal.pit.vo Amanda Segerholm 49v 6kk 1pv - Joutsa 4
20.2. Its.p Lauri Salojärvi 12v 11kk 22pv - Joutsa 1
22.2. Työm.vo Anna Kuitunen 65v 8kk 8pv - Tolvasniemi 1
          Työm.vo Johanna Valtonen 66v 3kk 3pv - Tammilahti 9
23.2. Its. Anna Lisa Liukkonen 78v 5kk 4pv - Mieskonmäki


Mikkelin Sanomat 20.02.1925


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA
Erittäin harmillinen laitos kuluttajille on ollut koko olemassaoloajan Joutsan sähkölaitos, sillä walonsaanti sieltä on niin epävarmaa, että täytyy olla aina öljylamppu sammumisen waralta. Hinta wirralle on kyllä asetettu hywin korkea, ja toiset käyttäwät sitä lamppukaupalla walokaudella, jota ei tiedä kuinka pitkä se on. Walon heikkoudesta ei ainakaan mielestäni woi syyttää koneenhoitajaa sillä siinä on ollut useampiakin miehiä. Luulisi nykyisillä taksoilla kannattawan hankkia kunnollista waloa.

Jeppe oli lähettänyt "Kirjeen Joutsasta" Vapaus-lehteen. 

LUE MYÖS

TULE MUKAAN


Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kirkonkirjat - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

12 tammikuuta 2025

OPETTAJATAR HELLÄ SIGRID OKSA

Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri
aloja käsittelevä aikakauslehti, 31.08.1934
Hellä Sigrid Oksa (os. Ojala) valmistui opettajaksi Heinolan seminaarista 1907. Hän päätti työuransa opettajana Kouvolassa ja kuoli 22.7.1934, vain 49 vuotiaana.

Hellä oli syntynyt 1.11.1884 Sysmässä, Karilanmaan Ojalassa. Vht talollinen Antti Kustaa ja Selma Ojala. (Kirkonkirjoissa esiintyy sukunimenä myös Ojanen.) 

Hellän syntymäperhe oli hyvin naisvaltainen. Antti ja Selma saivat, laskujeni mukaan, kaikkiaan kuusi tytärtä. Hellän lisäksi: Helmi 1881, Rauha Siviä 1887, Selma Sylvia 1890 (ylioppilas, Hkiin 8.8.1915 no20) , Tyyni Elisa 1892, Hanna Juliaana 1898

Sysmän Karilanmaan kansakoulu aloitti toimintansa 1907.
Heti seminaarista päästyään Hellä toimi siellä opettajana, ollen siis koulun eka ope. 
Tämän jälkeen Hellä siirtyi Salon seudulle, Halikkoon Vartsalan kansakouluun. 
Pari vuotta tästä hän lähti Valkealan kunnan Kouvolan aseman kansakoulun opettajaksi 1911. Koulun lopettaessa toimintansa, hän siirtyi kauppalan kansakoulun opettajaksi, josta jäi eläkkeelle huonon terveytensä vuoksi.1.9.1932.

Kouvolassa Hellä tutustui kollegaansa, Rauman seminaarin kasvattiin Niilo Oksaan (syntyjään Rosenqvist). Niilo oli heidän tavatessa leskeytynyt kansakoulun opettaja ja kahden lapsen isä - kolmas lapsi oli kuollut vauvana. 
Hellä ja Niilo lähentyivät siinä määrin, että päätyivät solmimaan avioliiton 1924. He saivat kaksi lasta, Anna-Marian 1925 ja Heikki Velin 1928.

Opettaja-pariskuntien asema mm. palkanmaksun ja luontaisetujen suhteen ei aina ollut niin mutkatonta ja selvää. Korkein hallinto-oikeus oli käsitellyt viiden vuoden ajan, vuodesta 1927 lähtien riita-asiaa, joka koski opettajien kanssa naimisissa olevien opettajattarien luontaisetuja. 
Kouvolan kauppalanvaltuusto oli päättänyt poistaa kansakoulunopettajattarien, Hellä ja Lyyli Oksan asunto- ja luontaisedut sillä perusteella, ettei ollut täyttä selvyyttä siihen, kuuluivatko ne heille opettajien kanssa naimisissa olevina, kun heidän miehensä kumpikin saivat niistä kunnalta rahallisen korvauksen. 
Viipurin läänin maaherra oli ratkaissut asian 1931 ja tällä päätöksellä rouvat velvoitettiin suorittamaan korvauksia Kouvolan kauppalalle. Hellän saatavat olivat 7130 mk ja Lyylin 4580mk. 
Tämän jälkeen (1932) KHO katsoi kuitenkin päätöksessään, että kauppalan tulee maksaa Hellälle saatavasta erästä 4700 mk ja Lyyli sai korvattavaksi osuudekseen 313,30 mk. Lisäksi he saivat oikeudenkäyntikuluihin korvausta yhteensä 300 mk.

Hellän on kerrottu olleen "rehellinen luonteeltaan ja vaatimaton olemukseltaan". 
Hän kuului Kouvolan sekakuoroon, oli aktiivinen toimija eri yhdistyksissä - ajoi innolla raittiusasiaa. Naisyhdistyksen sekä sen aatteen sanottiin olleen hänelle erityisen rakas.

Oksat muuttivat Kouvolasta Lahteen kesällä 1933 - Niilo oli saanut viran Lahden kaupungin Läntisestä kansakoulusta (vuodesta 1946 lähtien Länsiharjun koulu). Talonsa ja tonttinsa he myivät rouva E. Enbäckille. 

Muuttoa edelsi läksiäiset ja niihin kirjoitettiin osallistuneen jopa sata henkilöä! 
Pidettiin puheita, laulettiin ja lausuttiin - kahvia nautittiin ja seurusteltiin aina pikkutunneille saakka.

Elämä Lahdessa asettui uomiinsa, mutta Hellän sairaus ei helpottanut. 
Muuttoa seuraavana vuonna hän kohtasi matkansa pään ja vapautui tuskistaan läheisten suureksi suruksi. Kuolintieto on kirjattu Sysmän seurakunnan kuolleiden luetteloon, vaikka perhe asuikin Lahdessa. Kuolinsyyksi on mainittu "syöpäkasvi".

"Väsyneen vaeltajan" tomumaja kätkettiin Sysmän Otamon hautausmaahan kauniin kukkakummun alle. Omaisten lisäksi Hellää olivat saattamassa viimeiselle matkalle suuri joukko ystäviä mm. Kouvolasta ja Lahdesta. Siunauksen toimitti pastori Hyrske. 
"Sinne kotiseutunsa multiin, kukkakummun alle sai leposijansa tämä tunnontarkka, oppilailtaan, mutta itseltään vieläkin enemmän, vaativa opettaja."


Itä-Häme 25.07.1934


"Opettajatar Hellä Oksa oli esikuvallinen opettaja ja kasvattaja, 
opettajapersonallisuus, 
jolle hänen työnsä ja kutsumuksensa oli kaikki kaikessa. 
Sydämensä koko lämmöllä ja antaumuksella, 
tunnollisena hän uurasti tahtoen kaikkensa antaa kasvattiensa hyväksi. 
Hän oli opettaja, jota toteltiin, rakastettiin ja kunnioitettiin. 
Kaivaten häntä muistelee satoihin nouseva nuorten parvi, joiden elämää 
hän huolehtivana äitinä jälkeenkinpäin seuraili ja neuvoillaan opasti.

Kouvolan opettajiston keskuudessa kaivataan myös hänen 
sydämellistä, vaatimatonta, avuliasta ja aina palvelevaa olemustaan. 
Siellä hän myös tunnollisesti ja ansiokkaasti suoritti tehtäväänsä 
opettajayhdistyksen monivuotisena sihteerinä ja rahastonhoitajana.

Vieraanvaraisena, osaaottavana ja mainiona seuraihmisenä 
saavutti opettajatar Hellä Oksa laajan ystäväpiirin, 
joka sydämestään häntä kaipaa.


Jk.
Kolmisen viikkoa Hellän kuoleman jälkeen perhettä seurasi uusi tragedia - hänen ja Niilon poika hukkui uintireissulla 11.8.1934 reilun kuuden vuoden iässä.

Uusi Suomi 15.08.1934, nro 217



Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. 
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 
Keski-Suomi, 01.08.1907, nro 86, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1047514?page=2
Suomalainen Wirallinen Lehti, 25.07.1911, nro 167, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296480?page=1
Vartsalan koulu 25v. Salon Seudun Kunnallislehti, 31.10.1933, nro 123, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1888904?page=2
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 10.08.1934, nro 32, s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935705?page=6
Kouvolan Sanomat, 06.10.1931, nro 111, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868192?page=2
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 05.01.1933, nro 1, s. 20
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935622?page=20
Kouvolan Sanomat, 08.06.1933, nro 61, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868508?page=2
Kouvolan Sanomat, 15.06.1933, nro 64, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868492?page=2
Kouvolan Sanomat, 24.07.1934, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869526?page=3
Kouvolan Sanomat, 31.07.1934, nro 84, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869513?page=3
Lahti, 14.08.1934, nro 93, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1873386?page=2
SSHY
Sysmä syntyneet 1865-1890 (AP I C:5) 1884 Oktober ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44945&pnum=273 
Hellä: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=74
Heikki: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=75



By at Ei kommentteja:
Labels: , , , , , ,

26 joulukuuta 2024

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA
Suomen seitsemättä itsenäisyyspäivää vietettiin Joutsassa varsin perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Y. Hovikoski. Kirkonmenojen päätyttyä mentiin sankarihaudalle, jossa puhui paikallispäällikkö Frans Temisevä. 
Illalla oli vielä iltamat, jossa em. lisäksi pääsi ääneen Heinonen. Runon lausunnasta vastasi opettaja Huovinen ja sekakuoro esitti kolme kipaletta. Näiden lisäksi ohjelmassa oli torvisoittoa.


Lottien järjestämät iltamat 7.12. olivat sujuneet nuhteettomasti. 
Puheita pitivät opettajat Tarjola ja Santala. Torvisoittokunta esitti soittoa ja sekakuoro laulua. Rva Ikonen lausui runon. Esitettiin "Kaunis myllärin leski"-näytelmä. 
Kaiken tämän jälkeen "yleisö karkeloi". 

Tapaninpäivänä oli huono keli, mutta siitä huolimatta yleisö oli löytänyt tiensä Honkalaan nuorisoseuran järjestämiin iltamiin. Ohjelmallinen tilaisuus kesti aina pikkutunneille asti. 

Piirieläinlääkärin vastaanotto Joutsassa joka kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.
 

Savon Sanomat 13.12.1924


KUNNALLISIA ASIOITA
Kunnallisvaalit tuli pidettyä. 
Joutsassa oli 3114 äänioikeutettua, joista ääntään käyttivät 970 henkilöä.
Vaalituloksen mukaisesti valtuustoon valittiin 5 sos.dem. ja 3 porvaria.

Vapaus 12.12.1924


Mikkelin läänin maanteiden tekemistä ja kunnossapitoa varten vuodelle 1925, maaherra oli hyväksynyt ja vahvistanut menoarvion, 2.372.363,00 mk. 
Joutsan osuus tuosta potista oli 101.682,00mk.

Mikkelissä pidettiin läänin kuntien yhteinen kuntakokous, jossa päätettiin tiedustella mahdollisuutta päästä osalliseksi joko Kuopion tai Viipurin läänin läntisten kuntien piirimielisairaalahankkeeseen.
Vaihtoehtona oli oman sairaalan rakentaminen. 
Mielisairaalaksi soveltuvaksi maatilaksi oli valikoitunut Moision sotilasvirkatalo. Arkkitehti Mörneltä oli tilattu piirustukset 150-paikkaista sairaalaan varten. Hinta-arvio laitokselle oli 6.700.000,00 mk kaikkine varusteineen, paitsi vaatteet ja itse maatila.

27.12.1924
valittiin kokouksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 
maanvilj. Tuomas Laakso ja varalle majatalonpitäjä Oskar Segerholm.

Tulo- ja menoarvio esitettiin. 

Manttaalikassaan päätettiin kantaa ensi vuonna 500 mk. manttaalia kohden. 
Kassan varoista päätettiin maksaa vanhaa kuoletuslainaa 15,000:-. 

Puheenjohtajan palkaksi määrättiin 100 mk. vuodessa. 
Itä- Hämeen Kansanopiston avustusanomus hylättiin.

19.12.1924 
Lahden seudun maamieskoulun laina- ja avustusanomus hylättiin.

Kunnan kantakirjaston johtokuntaan valittiin rouva Ida Ikonen, 
opettajatar M. Sarjola, postinhoitaja Anna Jurvanen, 
herrat Kasper Lehtonen, Onni Lehtinen ja Adolf Laukkarinen.

Päätettiin liittyä jäseneksi Kieltolakiliiton Mikkelin piiriin.

Maalaiskuntien liitolle päätettiin myöntää Smk. 9,000:- suuruinen kuoletuslaina.

Lapsivähennykseksi seuraavassa verotuksessa hyväksyttiin Smk. 1,000:-.

Jäseniksi tulo- ja omaisuusverolautakuntaan valittiin J. Niinikoski ja E. Salonen.

Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin ja päättyi se Smk. 912,600:-, 
josta verotuksella kannettava Smk. 477,906:-.
Se on muuten seuraava:
Yleisiä kuluja kuten palkkoja, korjauksia
ym. kunnan omien laitosten kustannuksia 214,000:-, 
terveys- ja sairashoitoon 16,200:-, 
opetus- ja valistustoimeen, kansakoulunopettaj. palkkoihin 
kunnalta tuleva erä Smk. 37,964:-, 
koulurakennusten kunnossapitoon Smk. 199,823:-, 
vaatetusavustukseen, lämpöön ja valoon Smk. 42,830:-, 
muihin valistustarkoituksiin, kunnan kirjastolle Smk. 1,000:-, 
raittiuslautakunnalle 1,500:-, 
köyhäinhoitokustannukset kunnalliskodissa ja 
pitäjälle sijoitetuista hoidokeista 261,000:-.

Kunnalliset ilmoitukset päätettiin edelleen ilmoittaa 
3:ssa Mikkelissä ilmestyvässä sanomalehdessä.

LOHKOMISIA
Joutsan kunnan Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat
Riianlampi, om. Antti Hiekkapuro
Hipeli, om. Mikko Manninen
Joutsan kunnan Tolvasniemen kylässä tilat 
Niemelä, om. Benjam Saloniemi
Vanhatalo, om. Mikko Manninen 
Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä tilat 
Rantala, om. Juho Häkkinen
Lepistö, om. Oskar Saaritsa
Joutsan kunnan Ruskealan kylässä tilat
Nurmela, om. Vilppu Kilpinen
Turvala, om. Matti Oksa
Nurmaansaari, om. Juho Kokko
 
KAIKENLAISIA UUTISIA 

"Kun kelirikko on tehnyt puun puutteen Joutsan kirkonkylässä kowaksi, 
owat talolliset, jotka sinne owat tuoneet halkoja, ottaneet niistä 150-160 mk. syleltä. 
Tähän hintaan on lisäksi täytynyt maksaa wetopalkkaa 50-70 mk., 
joten halkosylen hinta siten nousee kolmannelle sadalle.

Mikäli kerrotaan, 
owat maanomistajat weroperusteista tekemässään walituksessa ilmoittaneet, 
että Joutsan kirkonkylässä saa halkosyleltä korkeintaan 120 mk. 
Tämä osottaa, ettei Joutsan porwarien wäärinmuistamisella ole mitään rajaa." 


Jo vanhemmista ajoista asti on Joutsa ollut tavallaan vilkas kauppapaikka, 
kun varsinaisiin liikekeskuksiin on ollut pitkät matkat. 
50 vuotta sitten oli Joutsan kirkonkylässä jo 3 sekatavarakauppaa
 ja senjälkeen on kauppoja lisääntynyt niin että 
nykyään on 5 varsinaista sekatavarakauppaa lisäksi.

Vanhimpia kauppiaita on ollut Tevalin, Schrowe, Kohonen, Kulmala, 
Paavilainen, Forsman, Ripatti, Nyman, Konttinen ym. 
Joutsan tätä nykyä huomattavin kauppaliike on T:mi Mikko Ikonen, 
jonka noin 35 v. sitten perusti Mikko Ikonen, 
hoitaen sitä hyvällä menestyksellä kuolemaansa asti. 
Sen jälkeen ovat perilliset jatkaneet liikettä. 

Toinen yhtä vanha kauppaliike on O. J. Hurrin sekatavarakauppa Uimaniemessä, 
joka myöskin on ollut jo 35 vuotta toiminnassa. 


Mikkelin Sanomat 15.12.1924


Juho Friiman Pärnämäessä on myös harjoittanut kauppaliikettä noin 30 vuotta. 
Kirkolla tätä nykyä on paitsi Ikonen, Leporanta, 
3 vuotta sitten avattu Abel Laitisen perilliset ja T. Salomaa. 
Erikoisliikkeistä huomattavin on P. Kankkusen kirja- ja paperikauppa, 
joka on täydellisimpiä kirja- ja paperikauppoja maaseudulla.

Joutsalainen liike-elämä on erikoisemmin huomattava siitä, että sen harjoittajain keskuudessa on tapahtunut kautta aikojen harvinaisen vähän vararikkoja.


HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 31.12.1924


TAPAHTUMIA 
Tulevia, vuoden 1925 presidentinvaaleihin liittyviä valtiollisia esitelmätilaisuuksia ilmoitettiin pidettäväksi Joutsassa seuraavasti:




PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Kirkonkokouksessa saatiin vihdoin valittua kirkon isännöitsijä, joka huolinee pestin. Valituksi tuli (vai joutui?) pastori L. Heinonen.

Uimaniemen sonniosuuskunta r.l. oli anonut vahvistusta säännöilleen.

LIIKEYRITYKSET 
päätettiin 
koroittaa kaikkien talletuksien korko säästötilillä ensi vuoden 1925 
alusta lähtien kahdeksaan (8) prosenttiin, mikä korko lisätään, 
kuten tähänkin asti, kahdesti vuodessa pääomaan.

Säästöpankin isännistöön valittiin uudelleen siitä eroamisvuorossa olevat isännät 
Heikki Temisevä, Juho Kauranen, Aksel Paasonen ja Kasper Lehtonen. 
Samoin valittiin säästöpankin hallituksen erovuoroiset jäsenet 
Heikki Temisevä ja Kalle Lopansaari sekä varajäsen David Maunula 
kukin uudelleen toimeensa.

Vuoden 1924 tilien tarkastajiksi tulivat maanviljelijä Onni Heinikainen, 
johtaja Uuno H. Tanskanen ja poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin 
sekä heidän varamiehikseen kirjakauppias Paavo Kankkunen ja 
kunnallislautakunnanesimies Josef Maunula.


Liikkeen perusti w. 1890 kauppias Mikko Ikonen. 
Jo 17 wuotiaana hän alotti liikeuransa weljensä liikkeessä Kangasniemellä, 
josta w. 1889 siirtyi Joutsaan ostaen täältä Huttulan tilan 
ja rupesi harjoittomaan woimaperäistä maanwiljelystä. 
Wähän myöhemmin perusti hän myös kauppaliikkeen Joutsan kirkonkylään, 
joka oli ensimmäisiä paikkakunnolla. 

Aluksi oli liike wuokrahuoneustossa, 
josta se myöhemmin siirrettiin nykyiseen paikkaansa. 
Pienestä alusta liike kehittyi paikkakunnan suurimmaksi. 
Siwukauppoja oli myös Pappisissa ja Mieskomnäellä. 
Paitsi edellä mainittuja oli kirkonkylässä oma leipomo 
ja kahwila sekä limonaaditehdas.

Hänen kuolemanja jälkeen on liike kuulunut samalle perikunnalle 
toiminimellä "Mikko Ikonen".

Maailmansodan aikoina, jolloin tawaran saanti käwi waikeaksi
 warsinkin yksityiskouppiaille täytyi molemmat siwukaupat lopettaa.

Kapinan jälkeen alkoi taas kaupallinen elämä wähitellen wilkastua
 päästyään wapaaksi kaikenlaisista elintarwikesäännöstelmistä.



Liikkeen toiminta on säännöllisesti kehittynyt huolimatta niistä solvauksista, 
joilla on koetettu yksityisyrittäjiä saada kukistetuksi. 
Kireä aika näyttää kaupallisellakin alalla yhä jatkuwan ankaran kilpailun takia, 
lisäksi kaikenlaiset keinottelijat ovat ottaneet tawakseen 
käydä usein kauppaamassa ala-arwoisia tavaroitaan siten alentaen hintoja.

Rehellisiä liikeperiaatteita noudattaen, 
hankkimalla hyviä tawaroita halpoihin hintoihin, 
toiwoo liike edelleenkin saawutawansa yleisön suosion ja kannatuksen.


TÖITÄ HALUTAAN 

Helsingin Sanomat 04.12.1924



HALUTAAN VUOKRATA

Mikkelin Sanomat 01.12.1924



SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Vihitty
Työmies Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Mickesson Haminasta.

2.12. Torp.p. Aksel Nieminen 14v 8kk 14p - Ulkotorpat 
3.12. Tal. Taavetti Kurkijoki 54v 7kk 15p - Uimaniemi 1


Länsi-Savo 05.12.1924


  3.12. Työm. Aleksander Bostelli 32v 5kk 24p - Venäjällä
  8.12. Työm. Risto Aataminpoika Rehnberg 71v9kk 4pv - Joutsa 
13.12. Its. Anna Tapper. 79v 10kk 4p - Joutsa 
17.12. Kunn.hoit. Rauha L. Nieminen 27v 10kk 12pv - Joutsa
21.12. Mktp.vo Karolina Metsänen 46v 8kk 13pv - Joutsa 1
21.12. Mktp.tr Hilma Vilander 26v 6kk 23pv - Pärnämäki 3
29.12. Torp.tr. Ida Saaren kuol. synt. poikalapsi
30.12. Its. Eeva Vanhalahti 63v 7kk 24pv - Tammilahti 8


Helsingin Sanomat 3.12.1924


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
"Mooses" oli kirjoittanut Vapaus-lehteen ja halusi tehdä selkoa viime vuosien kunnallisasioiden hoidosta tulevia vaaleja vartenn. Kirjoituksen otsikkona " Kirje Joutsan wähäwaraiselle wäestölle"


LUE MYÖS


HAVINOITA 
Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi
Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi - uutisia, mainoksia ja muita menneen ajan höpinöitä - kaiken kaikkiaan privaatimpaa havinointia. 
Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

By at Ei kommentteja:
Labels: , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)