TAPAHTUI JOUTSASSA - elokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Isännöitsijä Väinö Ahvenainen oli saanut Pellervo-Seuran 25-vuotisjuhlassa kunniakirjan, joka myönnettiin "eräille" pidemmän aikaa osuusmeijerien palveluksessa toimineille.

Länsi-Suomen kansanopisto oli hakenut johtajatarta ja agronomiaineiden opettajaa - varasijalle oli valittu Aino Järvinen (fil. kand.) Joutsasta.

Pärnämäen yläkansakoulun opettajaksi oli valittu op. Rauha Elina Westerlund ja Pärnämäen ja Marjotaipaleen alakansakoulun opettajaksi op. Hertta Rauha Puupponen. Ruorasmäen kansakouluun Toini Hahl ja Pappisten alakansakouluun Aino Elina Salonen.

Suoma Simola Joutsasta oli valittu Joensuun talouskouluun talous- ja säilöönpanokurssille.

Yrjö Ottelin kihlasi Sanni Laineen Orimattilasta. 
Hilma Koskinen Joutsasta oli mennyt kihloihin 30.8.1925 Fredrik Kärkkäisen kanssa Suojärveltä. Hilma oli opettajatar ja Fredrik piiripäällikkö.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien vaaliluetteloiden ilmoitettiin olevan nähtävillä tarkastusta varten äänestysalueittain.

PIKKU-UUTISIA

Markkinoita vietettiin taas tavallisuuden mukaan Joutsassa kuukauden ensimäisenä päivänä. Kauppiaita, n.s. ,"helppoheikkejä", oli keräytynyt hyvän joukon, mutta saivat he tällä kertaa tyytyä pieniin tuloksiin, sillä yleisöä oli niukalti. Heinäkiireet ja osaksi ehkä huonot säätkin lienevät estäneet kansaa kokoontumasta markkinoille, joitten merkitys tosin vuosi vuodelta jo muutenkin on alkanut vähentyä.

Lähetysjuhla pidettiin Joutsan kirkossa sunnuntaina, elok. 2 pnä. Tilaisuudessa puhui mm. lähetyssaarnaaja H. Sihvonen. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää.

Itä-Hämeen Hevosjalostusliitto järjesti tamma- ja varsanäyttelyn . "Hevosia oli tuotu näyttelyyn melko runsaasti ja laadulleenkin olivat ne yleensä kelpo tavaraa."

Nuorisoseuran kesäjuhlat tuli myös pidetyksi. Päiväjuhla kului rattoisasti urheilun merkeissä. Iltajuhlassa oli perinteiset musisoinnit: torvisoittokuntaa, pianonsoittoa,  yksin-ja kuorolaulua, puheita ja kaiken kruununa näytelmä "Kahden tulen välissä". Lopuksi vielä tanssia pyörähdeltiin. Kaiken kaikkiaan yleisön kerrottiin olleen näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväisiä.

Tapahtumarikkaalle elokuulle osui vielä Joutsan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd-yhdistyksen järjestämät arpajaiset. Niitä vietettiin sunnuntaina elokuun 30 pnä nuorisoseuran talolla. 

"Päiväjuhla alkoi klo 2 päivällä, jonka ohjemassa oli kilpailuja 4-ottelussa, pienoiskivääriammunnassa, nuolenheitossa, renkaanheitossa ja naulanlyönnissä.

Päiväjuhlan ohjelmassa esitti torvisoittoa Joutsan torvisoittokunta, laulua Nuorisoseuran sekakuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen puhuen isänmaan rakkaudesta ja kansalaistemme uhrautuvaisuudesta omaa maatamme kohtaan.    

Kaunis sää myös suosi juhlia. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää sekä kauempaakin. Arvat myös loppuivat kesken joten myöhemmin tulijat jäivät ilman.

Juhlailtama alkoi Nuorisoseuran talolla klo 7 ip, jonka ohjelmassa oli torvisoittoa, pai-kallispäällikkö Frans Temisevän tervehdyspuhe, laulua (sekakuoro), viuluesityksiä, 

tuomari Aarre, tohtorinna L. Lewisonin säestyksellä, yksinlaulua, neiti Greta Thurman. 

Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen, lausuntoa esitti opettajatar neiti Huovinen. 

Vielä saatiin kuulla sahalla soittoakin, jota esitti tuomari Aarre. Näytelmänä esitettiin "Esaijas Pölkkysen jälkikesä", mikä sujui aika hyvin oloihin nähden."

LUOKATONTA

Heinolan Sanomat 29.8.1925

Itsepintainen härkä

"Sellainen oli Ruorasmäen Juoson talossa. Se oli mennyt luwattomille retkille, joten isäntä haki sen pois. Kun se ei muutoin lähtenyt oli se nuorassa talutettawa. Waan sepä ei ollutkaan taipuwainen kulkemaan talutusnuorassa, waan riuhtasi itsenjä irti ja paiskautui maantien ojassa olewaan kiwilouhikkoon, niin  rajusti, että sai hengellään maksaa  härkäpäisyytensä."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Kirjoitettiin "vanhan kuun" puolella sattuneesta auto-onnettomuudesta: 

"Taloll. Otto Kuitusen auton ollessa matkalla Joutsan kirkolta Hirwensalmeen, 

juoksi Kokon talon luona lehmä metsästä maan tielle asettuen siihen poikittain. Jarruttamisesta huolimatta ei autoa saatu pysäytetyksi, waan syöksyi se yrittäessään wälttää yliajoa ojaan kumoon. Autossa olleista matkustajista puuseppä Ahosen solisluu katkesi ja poliisikonstaap. Ottelin sai pienempiä wammoja. Autonohjaaja Sulo Kuitunen sitä wastoin selwisi säikähdyksellä. Yritettäessä nostaa autoa ylös ojasta, syttyi siinä tulipalo, wahingoittuen waunun etuosa pahasti, kun räjähdystä peläten ei uskallettu mennä tulta sammuttamaan."

Toisessa versiossa kuvattiin onnettomuutta hiukan "perusteellisemmin" ja siellä kerrottiin Ahosen ja Ottelinin menettäneen tajuntansa hetkeksi ja Ahonen olisi saanut katkenneen solisuun lisäksi "pahan tärähdyksen". Ahosen terveydentilaa avattiin muutenkin, sillä tiedettiin kertoa, että hän oli juuri käynyt Joutsassa lääkärissä verenmyrkytyksen vuoksi ja tämän onnettomuuden seurauksena hänet kuskattiin vielä  Hirvensalmen sairaalaan. 

Joutsasta kotoisin olevan ja postijunan matkustajan, työmies R.A. Salokosken hallusta takavarikoitiin 16 litraa pirtua Otavan asemalla sikäläisen poliisi Vuorimaan toimesta.

Kymin ja Pyhtään käräjillä työmies Sulo Matti Salonen maksoi oppirahoja kahdesta eri viinankuljetuksesta ja yhdestä juopumuksesta yhteensä n. 1000 markan verran.

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskotiin haettiin johtajatarta ja mielisairasosaston hoitajatarta. Työsuhde-etuna "vapaa asunto lämpöineen ja sähkövaloineen sekä ruokalaitoksen ruokavaroista". Tämä pyydettiin huomioimaan palkkavaatimusta esitettäessä.

HS 12.8.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

22.8. Tal. Juho Rosman 72v 5kk 12pv - Tammilahti 7

23.8. Torp.p. Joel Robertinpoika Kuitunen 2kk 16pv Mieskonmäki

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Ruorasmäestä - kirjoittanut "Kyläläinen"

LUE MYÖS
Joutsan heinäkuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Janne Hölttä

Suomen Kuvalehti 10.9.1932

Kauppias, puutarhuri Janne Hölttä oli syntynyt 6.9.1882 Hartolassa, vanhemmat torppari August Hölttä ja Fredrika Juhontytär. Hänet ristittiin kastettujen luettelon mukaan Johannekseksi, mutta nimi muuntui matkan varrella Juhoksi ja sittemmin vielä Janneksi. 

Nopealla silmäyksellä Jannella oli ainakin viisi vanhempaa sisarusta (Antti, Wilhelm, August, Malakias ja Johannes vanhempi, joka kuoli saman vuoden helmikuussa kuin Janne syntyi) ja viisi nuorempaa sisarusta (Otto, Emanuel, Ida, Kalle/Kaarle, Tyyne Fredrika). Perhe muutti Hartolasta Joutsaan 1897.

Muuttokirjan Janne otti Kymiin marraskuussa 1913.

Janne vietti suurimman osan elämästään Kotkassa, pysyen poikamiehenä alusta loppuun. Kotitilalleen Joutsaan hän palasi kauppiaan toimesta vasta, kun liikkeen hoitaminen kävi liian raskaaksi sairauden myötä. Siihen asti hän pyöritti vihannes- ja hedelmäkauppaa Kotkan kauppahallissa, aina vuodesta 1922 lähtien. 

Hallipaikka vaihteli, puhelimeen hän vastasi numerosta 63. Lehtitietojen mukaan hän hoiti kauppaansa menestyksekkäästi:

"Rehellisellä toiminnalla ja hyvällä kohtelulla on hän saavuttanut 

täällä Kotkassa itselleen laajan ostajapiirin, 

joka tyytyväisenä tekee ostoksiaan hänen kaupastaan."

Ennen kauppiaan uraansa Janne oli toiminut Suomen Pankin Kotkan konttorin vahtimestarina (talonmiehenä) aikavälillä 1918-1922 ja sitä ennen puutarhurina. Vuoden 1919 Kotkan osoitekalenterin mukaan hän asui tuolloin osoitteesta Aleksanderinkatu 19.

Mikä Jannen sitten vei Kotkaan? 
Kirjoitettiin, että hän oli ollut jo nuoresta pitäen intohimoinen viherpeukalo ja tykkäsi touhuta kädet mullassa. Janne oli n. 14-vuotias heidän muuttaessa Tieraan ja jo tuolloin hän kasvatti kasveja siemenistä. Tämän harrastuksen myötä kotiin muotoutui suuri, kaunis puutarha ja Janne sai sen johdosta useita maanviljelys-, puutarha- yms. seurojen palkintoja. 

Tämä lienee lisännyt entuudestaan innostusta puutarha-alaa kohtaan - hän lähti Kotkaan, Turvalan "suuren puutarhan oppilaaksi". Kotkassa Janne kuului mm. Kotkan Puutarhaseuraan sen perustamisesta saakka ja oli seuran "innokkaimpia ja toimeliaimpia jäseniä".

Jannen viettäessä 50-vuotispäiväänsä, suuri osa hänen uskollisista asiakkaistaan kävi onnittelemassa päivänsankaria hänen kotonaan. Hän sai suuren määrän onnittelusähkeitä ja useita kymmeniä kukkalaitteita. Juhlapäivän kunniaksi kauppias tarjosi kahvit puhelinkeskuksen henkilökunnalle ja lapsille jaettiin appelsiineja ja omenoita. 

Illalla väki oli kutsuttu yksinkertaiseen tanssitilaisuuteen hotelli Suomeen. 

Myös Suomen Yleisradio muisti 50-vuotiasta "setää" ja kuulutti, että "setä Hölttä" Kotkassa täyttää 50 vuotta". 

Janne siis vaikutti olevan yksi kaupungin suosituimmista henkilöistä!

Kymenlaakson Sanomat 15.9.1932

Janne Höltän elontaival päättyi Joutsan Tierassa 7.3.1937 ja hänet siunattiin haudan lepoon 21.3.1937 Joutsan uudella hautausmaalla. 

Hautajaispäivän aamuna kokoonnuttiin jo varhain Jannen kotiin Tieraan, josta surusaatto lähti matkaan. Hautauksen jälkeen palattiin vielä surutaloon muistelemaan vainajaa.

 

Etelä-Suomi 13.3.1937

Jannen kuolintieto löytyy Kotkan kirkonkirjoista nimellä Juho Hölttä, kuolinsyyksi kirjattu "sydäntauti".

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Lisäksi Hartolan, Joutsan ja Kotkan seurakuntien kirkonkirjat.

TAPAHTUI JOUTSASSA - heinäkuu 1925

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Ikonen oli valittu syyskuussa alkavalle terveyssisarkurssille. Hakijoita kurssille oli ollut 46, valittuja 14 henkilöä. 

Joutsan Osuuskaupan liikeapulaisiksi oli valittu nti Ida Hovi Koivistolta ja hra Lauri Laitinen Joutsasta.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa ottaa perheensä sukunimeksi Salmi.

Yrjö Ikonen oli käyttänyt Heinolan kylpylaitoksen palveluita.

Kihloihin olivat menneet neiti Fanny Salokoski ja herra Lauri Korpela. 

Länsi-Savo 6.7.1925

Selma Kämppilä ja Osmo Niemelä olivat avioituneet ja kiittelivät lehti-ilmoituksella Joutsan ja Luhangan laulukuoroja sekä sukulaisia ja tuttavia muistamisista hääpäivänään.

Avioliittoon oli vihitty myös (4.7.1925) Paltamon kirkossa farmaseutti Hissu Pussinen Kajaanista ja metsänhoitaja Väinö Kiku Kiander Joutsasta.

KUNNALLISIA ASIOITA

Opettajavalintoja

Pappisten yläkansakoulun opettajaksi valittiin opettaja Kirsti Kivilaakso ja apuopettajaksi opettaja Eino Vilho J. Kivilaakso sekä alakansakoulun opettajaksi alakoulunopettaja Aino Elina Salonen. 

Opettaja Toini Halh tuli valituksi Ruorasmäen kansakouluun.

Kunta oli päättänyt ottaa 120.000 mk:n lainan Angesselän kansakoulun rakentamista varten. Lääninhallitus vahvisti lainalle 5 vuotta pidemmän maksuajan.

Kunnanvaltuuston kokous pidettiin 31. 7. 

Käsiteltiin seuraavat asiat:

 1) Esitettiin Pärnämäen kansakoulun johtokunnan anomus alakansakoulun avaamisesta sanottuun kouluun sekä määrärahan myöntämisestä tarkoitukseen. Esitys hyväksyttiin sellaisenaan.

 2) Pappisten alakansakoulun avaamista varten myönnettiin 15,000 mkn määräraha, johon sisältyy myös valtion avustus.

 3) Vaadituista korjauksista Joutsan kunnalliskodissa päätettiin ottaa selkoa mieskohtaisesti ja asia päätetään lopullisesti seuraavassa valtuuston kokouksessa, joka pidetään kunnalliskodissa.

 4) Mikkelin l. k. piirimielisairaala-toimikunnalle päätettiin ehdottaa, että Joutsan kunta saisi ottaa rakennettavaan mielisairaalaan osaa 2 tai 3 sairassijalla aikaisemmin sovittujen kuuden asemasta, koska kunnan asukasluku tulee vähenemään osan kunnan alueesta siirryttyä perustettavaan Pertunmaan kuntaan. 

Anomusta tekemään valittiin maanviljelijä T. Kokko.

 5) Valittiin kunnallisten vaalilautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet eri vaalipiirejä varten. Valittiin kihlakunnan lautamiesehdokkaat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi; 

Joutsan kylään mylläri Ferdinand Paasonen, työmies Josef Maunula ja taloll. Tuomas Laakso

Mieskonmäkeen Oskar Kukkonen, F. Hokkanen ja T. Pekkanen

Pärnämäkeen Jere Sievänen, Aulis Liukkonen ja Lauri Kuitunen

Tammilahteen Aug. Vilander, A. Lahtinen ja Hj. Lindfors

Ruorasmäkeen Onni Kiviaho, Otto Haikula ja Aksel Rossi.

 6) Luettiin Hartolan kunnanvaltuuston kirjelmä yhteisen kansakoulun rakentamisesta Hartolan Niemisten kylään. 

Esitys hylättiin koskei kansakoulu Joutsan kunnalle tällä kertaa ole tarpeenvaatima.

 7) Luettiin kiertokirje kunnalliskursseille edustajan lähettämisestä. 

Edustajaa ei lähetetä.

 8) Ruhalahden kansakoulun siirtämistä Ala-Hossolaan päätettiin puoltaa, koska vuokra siellä on halpa. Lähempi sopiminen asiassa jätettiin paikallisen johtokunnan huoleksi.

LOHKOMISIA

Ruusulan tilasta No 6

Järwenpää, om. Otto Willenpoika Järwenpää 

Mäkelä, om. August Hölttä

Säynätjärvi, om. Rickhard Lindberg 

Ruusula, om. Otto Laitinen

HUVEJA

Vapaus 3.7.1925

Yleisöä kerrottiin kerääntyneen juhliin "kaikilta suunnilta". Päiväohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja ulkosalla ja sään kerrottiin olleen kauniin. Iltaa vietettiin iltamien merkeissä ja yleisöä siellä oli "huoneiden täydeltä". Juhlaväen käytös oli "iloista ja siivoa".

Elokuullekin oli tiedossa rientoja. Nuorisoseuran johtokunta oli päättänyt kokouksessaan järjestää seuran kesäjuhlan elokuun 9.pvä. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Mäntyharjun välikäräjillä tuomittiin Joutsasta kotoisin oleva ja tuolloin Mäntyharjun asemalla asunut, autonkuljettaja Väinö Pöyry (velkakirjan) väärennöksestä 8 kk kuritushuonerangaistukseen 5.v koeajalla sekä menettämään kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kotimaa 31.7.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Haettiin kahta kiertokoulun opettajaa.

Kotimaa 14.7.1925

Seurakuntaan muuttaneita 

Kouvolan seurakunnallisissa uutisissa mainittiin suutari Kalle Vesterlundin muuttaneen Joutsaan.

Kuollut

  3.7. Mktp. Antti Liukkonen 61v 9kk 20pv - Pärnämäki 1

  8.7. Tal. Mikko Mäkelä 86v 9kk 21pv - Ruorasmäki 3

  8.7. Työm. Antti Salminen 72v 7kk 16pv - Joutsa

15.7. Vuokrp. Olavi Päiviö Järvinen 2v - Marjotaipale 3

19.7. Its. Lena Wilen 64v 11kk 27pv - Ruorasmäki 

21.7. Työm. Juho Lysti 70v 1kk 7pv - Mieskonmäki

22.7. Työm.p. Esa Taav.p. Rantanen 2kk 17pv - Joutsa 6

Muutama sana vielä 3.7. kuolleesta Antti Liukkosesta, joka  oli uskollinen tehtäwässään wiimeiseen asti.

A.L oli postipysäkin hoitaja ja postinkantajawanhus Joutsan Pärnämäellä. Hän oli suorittanut tehtäwänsä kunnolla ja rehellisesti toistakymmentä wuotta wanhuudestaan ja sairaaloisuudestaan huolimatta, kunnes tämän kuun 3 pvnä lähdettyään wiemään postia kotoaan Rieppolan pysäkiltä Pärnämäelle ja päästyään Pärnämäelle johtawaa tietä n.s. Kettuwuoren kohdalle oli häntä todennäköisesti ta-wannut halwaus niin ankarasti, että hän oli kaatunut maahan postilaukkunsa päälle. Siitä hänet joku siwukulkija oli kuolleena tawannut ja wei tiedon heti lähimpään torppaan, josta wäki lähti toimittamaan wainajaa kotiinsa. 

Wanhus oli kuolinpäivänä ollut iloisemmalla ja reippaammalla tuulella kuin lähiaikoina sitä ennen.

Vainaja oli perheellinen mies ja iältään yli 60-wuotias. Näin jäi perheenisän äkillisen kuoleman kaut a köyhä ja huonossa terweydentilassa olewa leskiwanhus wielä kotona olewan pikkutyttärensä kanssa entistäkin huonompaan asemaan.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli aiemmissa yleisönosastokirjoituksissaan arvostellut mm. kunnan köyhäinhoitoa. Asiaa käsiteltiin köyhäinhoitolautakunnan kokouksessa ja kirjoituksiin oli päätetty reagoida ja antaa vastine. Se julkaistiin Vapaus-lehdessä 6.7.1925.

Jeppe jatkoi keskustelua ainakin vielä 15.7.1925 ilmestyneessä numerossa.

LUE MYÖS
Joutsan toukokuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Päästötodistuksen Sysmän yhteiskoulusta saivat mm. joutsalaiset Kerttu Salomaa ja Siiri Vesanen. 

Liikemiehet Kalle Salminen ja Mikko Ikonen olivat

anoneet lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen - Kalle linjalle Joutsa-Pertunmaa-Mäntyharju-Joutsa ja  Mikko linjalle Joutsan kirkonkylä-Tammilahden asemalaituri.

Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliokunta järjesti alueellisen maanviljelysseuran välityksellä apulannoituskokeita - Joutsassa tämä tapahtui Tuomas Laakson tilalla Vähä-Joutsassa. 

Kihlauksensa olivat julkaisseet neiti Kerttu Liukkonen Joutsasta ja herra Lauri Kuitunen Hirvensalmelta. 

 

Länsi-Savo 26.6.1925

Näin tekivät myös Lempi Kinkkula ja Kalle Nieminen.

 

Länsi-Savo 17.6.1925

Olipa vielä Väinö Sundströmkin rengastanut iittiläisen mielitietyn

 

Etelä-Suomen Sanomat 23.6.1925

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.1925

1) Valittiin verovalituksiin vastausta antamaan maaherran virastolle valtuuston puheenjohtaja J. Niinikoski.

2) Kunnan kirjastoille yhteisesti myönnettiin ylimääräisenä avustuksena kirjojen ostoon 3,100 mk., joka määrä edellyttää saamaan valtionapua. Kirjastonhoitajan palkkaukseen täksi vuodeksi myönnettiin 600 mk. Viime kokouksessa tehty päätös kirjaston suhteen peruutettiin samalla.

3) Kovalahden kansakoulun vuokra-asia jätettiin paikallisen johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja velvoitettiin se antamaan siitä valtuustolle tarkemman selostuksen.

4) Majataloista ja kyytilaitoksesta vv. 1926-29 päätettiin puoltaa alimpia tarjouksia.

*Lieneekö Joutsassa ollut Kovalahden kansakoulua...? Voisiko olla kyse Ruhalahden kansakoulusta. 

TYÖELÄMÄSTÄ

Pitkiä työpäiviä teetetty uittotöissä Joutsassa

Kuuluisan Kymi-yhtiön uittotöissä Joutsassa Kälkänjoella ja Siikawedellä ei näytä 8 tunnin työajasta tiedettämän mitään. Työpäivä on tänä keväänä, kuten ennenkin, ollut 10-tuntinen ja lisäksi on teetetty runsaasti ylityötä, maksamatta siitä säädettyä korotusta. Jos jotkut työläiset owat uskaltaneet waatia korotusta, on heille ilmoitettu, että joka ei halua tyytyä maksettuun 3 mkn tuntipalkkaan, saa lopputilin, 

mikä uhkaus on myös toteutettu. 

Monet työläiset owat walitettavasti niin arkoja, että owat tyytyneet maksettuun alhaiseen palkkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistys sai hakemansa arpajaisluvan 5000:lle yhden markan arvoiselle arvalle.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Onnellinen auto-onnettomuus

Sunnuntaina aamupäivällä, kun kauppias Paalanen Joutsan Ruorasmäeltä saapui autollaan Joutsan kirkolle ja väistäesään vastaantulevaa hevosta, luisui auton takaosa noin 1 metrin korkuista rinnettä alas kaatuen vaunu aivan kumoon. Vaunun takaistuimella istuvat lensivät tällöin jonkun matkan päähän. Auton ohjaaja Paalanen ja hänen rinnallaan istunut eräs vanha rouvashenkilö jäivät auton alle, josta heidät pelasti ohikulkijat. Auton alle jääneet saivat vain lievähköjä vammoja. Toiset pääsivät pelkällä säikähdyksellä. Auto sen sijaan särkyi jonkun verran.

Poliisia pakoon

Joutsasta kotoisin olevan Tuure Sihvosen Kotkan reissu oli ylittänyt uutiskynnyksen - hän oli päätynyt kaveriporukan kanssa pelaamaan korttia Norskan kalliolle. Taustoja ei selvitetty, mutta kun poliisit tulivat saarelle tarkastusmatkalle, oli Tuure tämän havaitessaan päättänyt pötkiä pakoon. Hänen hyppynsä metrin korkuiselta kallionkielekkeeltä oli tuhoon tuomittu - jalan kerrottiin menneen poikki reidestä ja Tuuren päätyneen sairaalahoitoon.

Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.

Kymin käräjillä tuomittiin mm. Joutsasta kotoisin oleva Juho Vilho Nieminen väkijuomien kuljetuksesta 900 mk:n sakkoon.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Lukukauden päätyttyä käynnistettiin opettajien rekryjä. Opettajia haettiin mm. Pappisiin, Pärnämäkeen, Marjotapaleelle ja Ruhalahteen.

Alakansakoulu 10.6.1925

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkkoneuvoston kokouksessa oli päätetty korottaa kirkon ja irtaimiston palovakuutuksen summa 300 000 mk:aan.

Päätettiin kiertokoulun opettajien palkoista, uusien kierokoulupiirien perustamisesta sekä toisten lopettamisesta. 

Päätettiin julistaa uusien koulupiirien opettajien virat haettaviksi.

Kuollut

Kirkkoherra Oskar Wilhelm Oksanen kuoli kotonaan Vetelin pappilassa. Oksanen oli toiminut uransa varhaisina vuosina pappina mm. Joutsassa ja Luhangassa.

Itse seurakunnasta:

  5.6. Its. Manu Mäkinen 81v 8kk 13pv - Pärnämäki 1

10.6. Mktp vo Malvina Suonlaita 51v 11kk 27pv - Joutsa 4

17.6. Tal. Juho Mäkelä 74v 10kk 20pv - Tammilahti 7

17.6. *Mylläri Akseli Paasonen 61v 1kk 15pv - Joutsa 4

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kesäkirje Joutsasta Jepen kirjoittamana

Joutsan Pappisten kotiopintolaisia ryhmäkuvassa

Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja 

LUE MYÖS

Joutsan toukokuu 1925

Joutsan heinäkuu 1925

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Joutsan kesäkuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Väinö Sakari Konttinen

 

Liikennetarkastaja, asemapäällikkö Väinö Sakari Konttinen täytti 50 vuotta 10.2.1939 Vaasassa.

Hän oli syntynyt Joutsassa 10.2.1889. Vanhemmat olivat Sakari Konttinen ja Hilma Erika, os. Salonen. 

Väinöllä oli ainakin kaksi sisarusta; Elsa Maria (s.1890) ja Arvi Johannes (s.1893), joka kuoli lapsena 1899. Väinön ollessa pari vuotias, muutti perhe Mäntyharjulle. 

Tästä pari vuotta eteenpäin kuoli Sakari-isä, helmikuussa 1893. Hän oli kovin nuori menehtyessään, vain vajaat 39 vuotta. Äiti-Hilma puolestaan nukkui kuolon uneen Mäntyharjulla pitkällisen taudin murtamana parisenkymmentä vuotta myöhemmin, 1.7.1913.

Väinö panosti opintoihin; lehtitietojen mukaan hän suoritti keskikoulun Mikkelin lyseossa, kauppaopiston Turussa - ylioppilaaksi hän tuli Vaasan lyseosta ja alemman oikeustutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa.

Rautateiden palvelukseen Väinö astui 1909 aloittaen työuransa virkamiesharjoittelijana Mikkelissä. Lipunmyyjäksi Dibuniin (Tipunan pysäkki) hänet nimitettiin 1914 ja ll luokan kirjuriksi Pietariin 1916. 

Oltuaan 1918 sotalaitoksen palveluksessa asemakomendanttina Riihimäen asemalla, hänet nimitettiin samana vuonna II luokan kirjuriksi Vaasaan ja 1926 I luokan kirjuriksi. 

Laihian asemapäälliköksi Väinö nimettiin 1932 ja samalla tittelillä tuli siirto Kuopioon 1933. Tämän jälkeen koitti paluu Vaasaan, josta Väinölle avautui Vaasan aseman asemapäällikön paikka 1938. 

Vielä seuraavana vuonna, 1939, hän tuli valituksi Valtionrautateiden 6. liikennejakson (Kokkolan Kaulirannan, Ylivieskan-Iisalmen, Laurilan Kemijärven ja Oulun Nurmeksen rataosien) I. luokan liikennetarkastajaksi.

Henkilönä Väinön kerrottiin olleen rehti, miellyttävä ja toverillinen, luonteeltaan vaatimaton. Työtehtävissään täsmällinen ja huolellinen, joka huolella ja vastuuntuntoisuudella hoiti virkaansa.

Virkamiesten yhteistoiminta oli Väinön sydäntä lähellä. Hän toimi Kuopiossa ja Vaasassa Virkamieskerhon puheenjohtajana ja oli Asemapäällikköyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Valtiollisessa ja poliittisessa suhteessa Väinö oli omaksunut terveen porvarillisen maailmankatsomuksen ja lukeutui Kokoomuspuolueeseen. 

Kuopiossa ollessaan hän kuului kaupunginvaltuustoon ja Kuopion Kokoomuksen johtokuntaan. Vaasassa ollessaan hän tuli valituksi Vaasan Suomalaisen Klubin johtokuntaan.

Väinö oli avioitunut 17.12.1932 Laina Matilda Niemisen kanssa. Pariskuntaa siunattiin ainakin yhdellä pojalla, joka syntyi 1934. 

Vaasan vuosien jälkeen perhe muutti Tampereelle. Liikennetarkastaja Konttinen kuoli siellä 1.5.1953 ja hänet haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle. 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja satunnaiset otannat kirkonkirjoista.

Uusi Aura, 29.05.1909, nro 121, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803040?page=4

Suur-Savo, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1304058?page=1

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Poismuuton vuoksi huutokauppa Himan toimesta Mh pappilassa 

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Uusi Suomi, 11.02.1939, nro 40, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801251?page=8

Savon Suunta, 08.01.1938, nro 3, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092021?page=1

Ilkka, 10.02.1939, nro 39, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990703?page=3

Vaasa, 10.02.1939, nro 39, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2137607?page=4

Salmetar, 07.10.1939, nro 114, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2085077?page=3

Tammerfors Aftonblad, 26.11.1947, nro 222, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2296699?page=3

Mäntyharju rippikirja 1890-1899 (MKO175-189 I Aa:37) Sivu 1371 Skyttälä 9 Pappilan palvelijat, piiat ; 

Mäntyharju kuolleet 1890-1906 (MKO271-274 I F:9) Sivu 44 Vuosi 1893 helmi, maalis ; SSHY  

Mäntyharju lastenkirja 1890-1899 (MKO663-675 I Ab:18) Sivu 1370 Rengit, Piiat ; SSHY  

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1952-1966 (AP I F:8) 1953 toukokuu ; SSHY  

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Markkinoita vietettiin huhtikuun 1.pvä, jonne oli kerääntynyt runsaasti väkeä. Pirtukauppiaat olivat hyvin edustettuina ja eikä lieveilmiöiltä vältytty.  Jo markkina-aattona alkoi "elämä" - apulaisnimismies ja poliisit keräsivät talteen juopuneita ja takavarikoivat kaikkiaan n. 15 litraa pirtua. 

Itä-Hämeen Marttayhdistysten piiriliiton johtokunta oli sijoittanut hyväksymänsä kotitalousharjoittelija Linda Lehtisuon Perniöstä Ruohtulan tilalle. 

Hugo Onali oli valittu yhdeksi varamieheksi Lappeen maamiesseuran maatalousneuvojan toimeen.

Kauppias L. Järvinen Heinolasta oli ostanut Uushollan perintötilan Uimaniemeltä  mv. T. Tuomaalalta. A. Jaatinen Joutsasta puolestaan halusi ostaa kevään aikana, keskikokoisen tai pienemmän, hyvin hoidetun maatilan.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa saada muuttaa oma ja perheensä sukunimi nimeksi Salmi.

Talollinen Osmo Niemelä Luhangasta kihlasi Selma Kämppilän Joutsasta. Kihloihin menivät myös Taavi Lampinen Joutsasta ja Anna Katajisto Mouhijärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kortesalmeen anottiin rakennettavaksi silta

Kunta oli valtuuttanut Onni Heinikaisen anomaan Joutsan ja Kangasniemen rajalla olevaan Kortesalmeen rakenettavaksi ja kunnossapidettäväksi silta valtion varoin.

Taksoituslautakunta sai 37 päivää kestäneen työn tuloksena tehdyksi vuoden 1924 tuloja koskevan verotuksen. Alustavan laskelman mukaan veroäyrejä kertyi 78.324 ja äyrin hinnaksi arvioitiin. n. 6:20.

Tarkistettujen laskelmien mukaan veroäyrejä kertyi 73.146 ja äyrin hinta tämän perusteella 6:53. Lopullinen hinta selviää tutkijalautakunnan tekemien muutosten jälkeen.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 1.4.1925

Länsi-Savo 8.4.1925

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Puhelinlaitososuuskunnan ja Heinolan Telefoni Oy:n välisessä riidassa kulkulaitosministeriö oli määrännyt, että riitakysymys oli jätettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. 

P. Kankkunen ja P. Borg olivat perustaneet yhteisen yrityksen

Länsi-Savo 17.4.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo Uimaniemellä

Hankaan kansakoulun ulkorakennus paloi "poroksi wanhan kuun lopulla". Rakennukseen kuului mm. navetta, halkovaja, aitta jne. Opettaja  menetti palossa 2 lehmää, 10 kanaa, tekstiilejä yms. Palon arveltiin saaneen alkunsa koulupoikien tupakanpoltosta.

Pirtua otettu takawarikkoon.

"Tkn 1 pnä takawarikoiwat Joutsan ja Leiwonmäen poliisi 

Joutsan kirkolla mäkitup. A. Ahlon torpan konttorista, halkowajasta ja 

torpan pihamaalta lumesta 16 täysinäistä pirtukanisteria, kukin noin 1 litran wetoinen. 

Kanisterit oliwat Joutsan markkinoille tuoneet weljekset I. ja Joos. Lindqwist Heinolasta. Heillä oli tarkoitus ne myydä, mutta joutuiwatkin ne nyt parempaan talteen."

Tammikuussa Alma Rantala Pappisista tippui tyttärensä Siskon kanssa jäihin ja Alma jäi kadoksiin. Kevään koittaessa, 19.4. Alma löytyi hukkumispaikan läheltä ja pääsi lopulta viimeiselle matkalleen.

Kymin ja Pyhtään pitäjien talvikäräjillä tuomittiin joutsalaiset Otto Aalto 200 mk:n sakkoon viinan hallussapidosta ja Armas Kuusimäki 400 mk:n sakkoon juopumuksesta ja puukonkannosta iltamissa.

Puukotus Pärnämäessä

"Pitkänäperjantaina oli joitakin päihtyneitä nuoria miehiä kokoontunut 

Juho Vesaisen torpalle Joutsan pitäjän Pärnämäen kylään. 

Tällöin oli syntynyt - kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa kiistaa miesten kesken. 

Tätä tahtoi torpan emäntä Elina Vesainen asettaa mennen myös vetämään kiinni oven, jonka eräs pihalla oleva räyhääjä oli jättänyt auki. 

Silloin taloll. poika Sulo Mällönen iski puukolla emäntä Vesaista rintaan 

hiukan oikealle puolelle keuhkopussiin saakka ulottuvan haavan.

Puukotettu toimitettiin heti lääkärinapua saamaan ja 

hänet vietiin Hirvensalmen kunnansairaalaan hoidettavaksi."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

2.4. Tal.vo Anna Lena Liukkonen* 64v 3kk 25pv - Pärnämäki 6

8.4. Työl. Stiina Mäkinen 75v 1kk 10pv - Joutsa 2

25.4. Its. Miina Järvinen 64v 9kk 7pv - Uimaniemi 6

*kuolinilmoitus kuolinilmoituksia J-M-välilehdellä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1925

Joutsan toukokuu 2025

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Agronomi Pekka Otto Kesäniemen elämästä

 

Maatalous 1.5.1936

Pekka Otto Helenius, myöhemmin Kesäniemi, 

syntyi Luhangassa 3. heinäkuuta 1867 ratsutilallinen Erik Robert Heleniuksen ja Olga Maria Sofia Strengin poikana. Hän aloitti koulunkäyntinsä kansakoulussa, kävi valmistavan koulun ja tämän jälkeen opiskeli Jyväskylän lyseossa ja vuonna 1889 hän aloitti Vaasan lyseossa, jossa suoritti ylioppilastutkinnon.

Ylioppilastutkinnon jälkeen Pekka suuntautui maatalousalalle. 
Hän opiskeli Mustialan maanviljelysopistossa ja valmistui agronomiksi vuonna 1894. Opintojensa jälkeen hän otti hoitaakseen kotitilansa Luhangassa, jota viljeli vuoteen 1920 saakka. 

Uransa alalkuvaiheessa Pekka toimi Mikkelin läänin Maanviljelysseuran juurikasvien hoidon neuvojana vuosina 1896-1899. Tämän jälkeen Keski-Suomen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina (1899-1906). Pekka teki opintomatkan 1905 Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan syventääkseen maatalousalan tietämystään.

Vuonna 1906 alkoi pesti Itä-Hämeen Maanviljelysseuran karjakonsulenttina - tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1922 saakka, toimien myös seuran sihteerinä. 
Konsulenttina hänellä oli merkittävä rooli Itä-Suomen karjanhoidon kehittämisessä ja hänen kokemusperäiset havainnot omalta maatilalta olivat arvokkaita hänen neuvontatyössään. Hänen asiantuntemuksensa ja vakuuttava olemuksensa tekivät hänestä luotetun neuvonantajan.

Konsulenttitehtäviensä ohella Pekalla oli lukuisia luottamustoimia eri yhteisöissä ja paikkakunnilla. Hän toimi muun muassa Joutsan Paloapuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana (1895-1900), Luhangan vuokralautakunnan puheenjohtajana (1908-1914) ja Tammikosken Osuusmeijerin johtokunnan jäsenenä (1905-1920). 

Avioliiton Pekka oli solminut 1897 Sysmässä syntyneen Laura Sofia Pylkkäsen kanssa. Kirkonkirjojen mukaan pariskunta oli Jyväskylässä 1900-1906. He saivat kaksi lasta; Pekka Unto Ilmari (s.1906 Jyväskylä) ja Aili Heljä Annikki (s.1908 Luhanka) ja muuttivat Heinolaan vuoden 1920 lopulla. Lehtikirjoituksista saattoi päätellä, että Pekka oli lopettanut tilan pidon heikentyneen terveytensä vuoksi.

Maatalouden karjanhoitolehti 1.10.1917

Heinolaan muutettuaan Pekka toimi Heinolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka. Jos hänelle laatisi CV:n, siitä muodostuisi pitkä ja vaikuttava  - hän toimi mm. Heinolan Osuuskassan johtokunnan varapuheenjohtajana (1928-1936) ja Savo-Karjalan Osake-Pankin Heinolan konttorin valvojana (1927-1936). 

Hän oli myös Heinolan kaupungin ammattientarkastajana (1923-1929) ja Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkonisännöitsijänä (1925-1935). Lisäksi hän oli Heinolan Talo 19-1 Osakeyhtiön (Osuuskaupan talon) perustaja ja isännöitsijä kuolemaansa saakka.

Pekka oli aktiivinen myös maatalousjärjestöissä. 
Hän oli Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen johtokunnan jäsen (1903-1922) ja toimi Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtajana (1918-1920). 

Heinolassa hän oli kaupungin rahatoimikamarin jäsen (1924-1926) ja kirkkoneuvoston jäsen vuodesta 1924. 

Hän oli kahdesti ehdolla eduskuntaan ekaksi Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana ja Kokoomuksen ehdokkaana 1919. 

Hän kuului myös useisiin maatalousalan seuroihin ja yhdistyksiin, kuten Pellervo-Seuraan, Itä-Hämeen, Mikkelin läänin ja Keski-Suomen maanviljelysseuroihin sekä karjan- ja lampaanhoitoyhdistyksiin. 

Hänet palkittiin Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen kunniakirjalla vuonna 1918 ja Yleisen Osuuskauppojen Liiton "S.O.K:n merkillä" vuonna 1927. Kutsuttiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran kunniajäseneksi 1931.

Agronomimme oli myös merkittävä maatalousalan kirjallinen vaikuttaja. 
Hän kirjoitti aktiivisesti alan aikakauslehtiin ja julkaisi teoksen "Karjanhoidon kehityksestä Keski-Suomessa" (1906). Hän myös käänsi suomeksi Nils Hanssonin teokset "Kannattava karjatalous" (1909) ja "Rehut ja niiden käyttö lypsykarjan ruokinnassa" (1912), sekä julkaisi "Karjakirjan". Hänen kirjoituksilleen oli ominaista vankka kokemusperäisyys ja luotettavuus.

Pekka Otto Kesäniemi oli tunnettu vakaumuksellisista aatteistaan. Hän oli uskonnollinen, vahva osuustoiminnan puolestapuhuja ja kokoomuspuolueen kannattaja. Häntä kuvailtiin ystävälliseksi ja vaatimattomaksi mieheksi, joka saavutti laajan ystäväpiirin.

Pekka kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936, lähes 69 vuoden ikäisenä. 

Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa 8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä. Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm. Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa. Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.

Kotimaa 5.5.1936

Pekkaa jäivät suremaan hänen puolisonsa Laura Sofia sekä poika ja tytär perheineen. Hänen elämäntyönsä maanviljelyksen ja karjatalouden hyväksi oli merkittävä ja hänen panoksensa yhteiskunnallisissa luottamustoimissa oli merkittävä. Hänen muistoaan vaalivat hänen läheisensä ja lukuisat ystävät.

Heinolan Sanomat 12.5.1936

Hautajaisten laaja kuvaus TÄÄLLÄ.

Heinolainen 7.5.1936

Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 

Heinolainen, 05.05.1936, nro 48, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942801?page=2
Uusi Suomi, 03.05.1936, nro 118, s. 9

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1803430?page=9

Maa : Suomen maatalousseurojen aikakauslehti, 01.05.1936, nro 5, s. 31

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/943091?page=31

Mikkelin Sanomat, 12.05.1936, nro 51, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2064116?page=2

Kirkonkirjat/Luhanka

Luhanka syntyneet 1850-1885 (TK883 I C:3) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10334&pnum=85 

Jyväskylä kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (AP_I I Aa:8) Sivu 71 Helen, Helenius, Mattila, Helle, Huuskonen, Kesäniemi, Pylkkänen, Pohjonen, Hellsten, Helminen, Heiskanen, Hyytiäinen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24682&pnum=72 

Luhanka muuttokirjoja 1892-1909 (AP I Jba:6) Jyväskylä ksk 5.9.1906, Petter Otto Kesäniemi (entinen sukunimi Helenius), vmo Laura Sofia Pylkkönen & pka Pekka Unto Ilmari ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27374&pnum=415 

Luhanka rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:14) Sivu 238 Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27003&pnum=241 

Luhanka lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 237-238 Säteri No 4, Jouhtenlahti Sikkolan torp (tyhjä); Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27004&pnum=122