NIMISMIES HEIKKISEN SURMANLUOTI

Artturi Heikkinen oli nimitetty Joutsan piirin nimismieheksi keväällä 1906 ja hän astui virkaan kesäkuun 21. pvä. Artturi tuli Joutsaan Joroisista, jossa hän oli ollut vastaavassa pestissä. Ristimänimeltään hän oli virallisesti Emil Arthur.

LOUHI 18.09.1906 no 111

Artturi kuoli tapaturmaisesti luotiin 8.9.1906. Lehdet kertovat tapahtuneesta tapahtumasta seuraavaa:

Artturi piti majaa Richard Lindbergin tilalla Tyynelässä. Miehet olivat illastaneet ja noin klo 21.30 he siirtyivät kamareihinsa yöpuulle. Aamulla olisi varhainen lähtö metsälle.

Rickhardin ollessa riisuuntumassa, kuului laukaus ja parkaisu. Hän, sekä joukko muuta talon väkeä riensivät Artturin huoneeseen, jossa hän oli kontallaan lattialla. Luoti oli osunut lähelle sydäntä eikä Artturi kyennyt puhumaan - samalla hän veti myös viimeiset henkäyksensä. Joissain kirjoituksissa harmiteltiin, ettei piirilääkäri Höijer, joka asui samassa osoitteessa, ollut kotona tapahtumahetkellä- vaikka tuskin se olisi lopputulemaa miksikään muuttanut.  

KAJAANIN LEHTI115.09.1906 NO 74

Artturi oli ollut edellisenä perjantaina hävittämässä viinakeittiötä "syrjäkylillä" ja aseen ajateltiin olleen hänen mukanaan. Tämän jälkeen hän olisi jättänyt sen kotiin tullessaan  "johonkin näkyvään paikkaan". Arveltiin, että Artturi olisi ehkä ollut tyhjentämässä asetta patruunoista, jolloin ehkä yksi niistä olisi jäänyt makasiiniin, "kuten noissa aseissa kuuluu woivan käydä ja se teki petoksen nyt, kun hän sattui ottamaan sen käsille". Kyseinen ase oli Browning-revolveri.

Vainajan kerrottiin olleen aina ollut "hilpeällä ja reippaalla mielellä", kuten viime hetkilläänkin. Muu ajatus kuin vahingon mahdollisuus ei tullut kyseeseen. 

Artturi oli syntynyt 1.9.1878 Kajaanissa eli oli n. viikkoa vaille 28 vuotias kuollessaan. 

Hän oli Adolf Heikkisen (1851-1931) ja Anna Walborg Heikkisen (1853-1896) toiseksi vanhin lapsi. 

KAIKU 14.09.1878 NO 37

Isä-Adolf kävi ala-alkeiskoulun 1865-67. Hän toimi aluksi kauppiaana ja sen jälkeen kaupunginvoutina ja palomestarina.

Artturi kävi Kajaanissa koulua, mutta joutui jättämään sen kesken "pilaantuneitten silmäin ja näön heikontumisen vuoksi". Tämän vuoksi hän oli myös asepalvelukseen kelpaamaton.

Artturille tehtiin useita silmäleikkauksia ja lopulta näkökyky saatiin korjattua "aika auttawaksi". 

Näkökyvyn korjaantuminen mahdollisti nuorukaiselle lupaavamman tulevaisuuden - ensin Artturi "antautui telegrafialalle", josta sittemmin pääsi uralleen nimismieheksi - joka, ikävä kyllä, jäi varsin lyhyeksi.

Artturista oli kirjoitettu: "Läpihywä ja waatimaton luonne oli wainaja - "liian hywä nimismieheksi", kuten joutsalaisten jo tältä vähältä wirka-ajaltaan on kuultu wainajasta sanoneen."

 

☆ ☆ ☆

*Kaikuja Kajaanista, 15.09.1906, nro 107, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/637082?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaanin Lehti, 15.09.1906, nro 74, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/642336?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Karjala, 12.09.1906, nro 210, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655949?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani, 06.10.1931, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842822?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani kaupunkiseurakunta syntyneet 1868-1880 (MKO61) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26382&pnum=31 / Viitattu 04.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1881-1890 (MKO50-54) Sivu 15 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5581&pnum=77 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1891-1900 (MKO61-63) Sivu 77 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5582&pnum=58 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1881-1890 (MKO42-49) Sivu 13 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5587&pnum=104 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1891-1900 (MKO55-60 I Aaa:17) Sivu 159 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5573&pnum=107 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (MKO64-70) Sivu 152 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22485&pnum=112 / Viitattu 05.05.2024

TAPAHTUI JOUTSASSA- huhtikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Maaliskuussa avoimeksi julistettuun kätilön ja rokottajan toimeen valittiin neiti Olga Putkin Helsingistä, varalle rouva Maria Salo Jyväskylästä.

Hjalmar Lindfors sai stipendin ja osallistui Työväen Sivistysliiton opintojohtaja-kurssille Varkaudessa.

Lempi Nieminen oli lahjoittanut Lounais-Hämeen museolle kirjan "Se paras sanoma" 

(v. 1822).

Säännöllinen liikenneyhteys Mäntyharjulle ja Otavaan

Seuraavasta kesästä lähtien ilmoitettiin järjestettävän säännöllinen autoliikenne Joutsasta Mäntyharjulle 6 kertaa viikossa edestakaisin ja kolme kertaa viikossa Joutsasta Hirvensalmen kautta Otavan asemalle. Vilkastuvan liikenneyhteyden todettiin olevan eduksi sekä matkustajille että tavaran välitykselle. 

KUULUTUKSIA

Kaikkia niitä Joutsan kunnan verovelvollisia, jotka olivat tyytymättömiä kunnallisverotukseen vuodelta 1923, pyydettiin saapumaan Kempin kahvilaan 11.pvä kirkonmenojen jälkeen.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanwaltuuston kokouksessa 24.-26.4. 

"Käsiteltiin taksoitusta wastaan tehtyjä walituksia. 

Taksoituslautakuntta oli asettanut weroäyrejä kaikkiaan 89,757, 

joista tutkijalautakunta alensi kaikkiaan 1,377. 

Weroäyrin hinta tulee olemaan 5 mk. 20 penniä.

Maanmittaus- ja lohkomistilaisuuksiin uskotuiksi miehiksi wailittiin 

Joutsan kylään J. Maunula ja D. Lehtinen, 

Uimaniemeen Akseli Rossi ja A. Nyman, 

Tammilahteen J. Lampinen ja Hj. Lindfors, 

Mieskonmäkeen A. Hokkanen ja S. Kuitunen, 

Ruorasmäkeen D. Haikula ja J. D. Kiwiaho, 

Pärnämäkeen J. Siewänen.

Ruoholahden kansakoulun rakennuksen puu-urakoitsija päätettiin sanoa irti, 

koska hän ei ole täyttänyt sopimuksen mukaista welwollisuuttaan."

Tilanomistaja Rickhard Oskar Lindbergin tekemä valitus kunnallistileistä oli käsitelty. Maaherra kumosi Joutsan kunnanvaltuuston 3.11.1923 tekemän päätöksen, jolla kunnanvaltuusto, vastoin tilintarkastajan lausuntoa, oli myöntänyt tilivapauden kunnallislautakunnalle kunnallisten rahavarojen hoidosta vuodelta 1922 sekä määrännyt asian viipymättä uudelleen käsiteltäväksi ja laillisesti siinä meneteltävän. Lisäksi kunta määrättiin korvaamaan valittajan kulut 150 mk.

Tielautakunta ilmoitti tienvarsien puuston raivaamisesta. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Tarkastus- ja harjoituspäivät 10.-11.4.1924.

Muu ohjelma: 

16.4. woimisteluharjoitus 

24.4. woimisteluharjoitus 

27.4. harjoitusluento

Hiihtoampumakilpailu

pidettiin Joutsan ja Leivonmäen suojelukuntien välillä. Leivonmäen sk. vei voiton. Samoin yksityistuloksissa leivonmäkiset nappasivat kaksi ekaa sijaa

HUVEJA

VAPAUS 5.04.1924 NO 48

HUUTOKAUPPOJA 

Siemenviljan huutokauppa

Pekkasten pappilassa, kaupan niin valkoista kuin mustaakin siemenkauraa, joiden kummankin itävyys taataan 90%:sti. Mahdollisuus ostaa myös syöttökauraa ja rukiita.

MUITA TAPAHTUMIA 

Maatalouskilpailuja Itä-Hämeen Maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä 3-vuotisen maatalouskilpailun kokonaisille maatalouksille. Kisaamaan voivat osallistua kaikki itsenäiset tilalliset, vuokraajat ja torpparit, jotka ovat vähintään kolme vuotta itsenäisesti maatalouttaan ohjanneet sekä jotka suorittavat pääseuralle 3 mk:n ilmoitusmaksun ollen samalla pääseuran jäsen. Kilpailussa maataloudet jaetaan neljään luokkaan. 1.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on alle 5 ha, 2.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 5-15 ha, 3.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 15-50 ha ja 4.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on yli 50 ha.

TILASTOJA 

Mikkelin läänissä oli, vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan astumisesta alkaen, vuoden 1923 loppuun mennessä itsenäisiksi tiloiksi erotettu vuokra-alueita kaikkiaan 2643, joista 2115 torppia ja lampuoteja ja 528 mäkitupa-alueita. 

Joutsan saldo; torppia ja lampuoteja 61 ja mäkitupia 2.

Vaalituloksia

Vaalitulokset Mikkelin läänin vaalipiirissä.

Kokoomus 173 (137)

Edistyspuolue 260 (205)

Maalaisliitto 185 (153)

Sosialistit 1152 (1063)

Kommunistit 9 (43)

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous Työväentalolla 6.4.

LIIKEYRITYKSET 

Kauppias A. Kujalan konkurssipesän velkojainkokous ilmoitettiin pidettäväksi 15.5.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä tuomittiin "Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala ammattimaisesta wiinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen ja hänet määrättiin heti vangittavaksi. Toimitettiin samantein lääninvankilaan. Näin yksi monista Joutsan "apteekeista" pakotettiin lopettamaan toimintansa.

TÖITÄ HALUTAAN 

Puutarha- ja talouskoulun käynyt NEITI haki töitä nimimerkillä "Vaatimaton"

Koulut käynyt "Halpa ompelija" oli myös töitä vailla.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuolleita

Apteekkari J.H. Lyra Nilsiässä

Lyra toimi apteekkarina Joutsassa n 14,5 vuoden ajan, kunnes siirtyi vuonna 1900 Nilsiään. 

Hän oli syntynyt 17.4.1859 Kiuruvedellä ja kuoli kotonaan Nilsiässä. Apteekkari Lyrasta voit lukea lisää TÄÄLTÄ

UUSI SUOMI 06.04.1924 NO 82

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Ellin mietteitä työläisystäville

Vapaus 11.4.1924

Ohikulkija kirjoittaa auki näkemyksensä Kunnalliskodin karjanhoidosta - ja vähän muustakin.

Kevätkylvöille

MIKKELIN SANOMAT 25.04.1924 NO 47

MAASEUDUN TULEVAISUUS 03.05.1924 NO 51

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä

SUOMELAN PERHE LEIVONMÄELTÄ

Leivonmäellä eli "muinoin" Suomelan perhe, johon kuuluivat äiti Anna Katariina ja isä Herman sekä lapset Herman Sulo Nyyrikki ja Mikko Heikki Antamo, lisäksi vauvana kuollut Anna Vieno Taimi. 

Kauppias Herman Bågman vaimonsa ja
lapsensa kanssa. Kuva Leivonmäen kirjasta

Äiti Anna Katariina, os. Turtinen oli syntynyt Kerimäellä 25.11.1865. 
Hän pääsi Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä päästötodistuksen 1888. 

Heti vamistumisensa jälkeen hän toimi v.t. opettajana Viitasaaren Kiminginkylän kansakakoulussa syyslukukauden ajan. Vuoden 1889 alussa Anna lähti Leivonmäelle saatuaan paikan kirkonkylän kansakoulun opettajana.

Isä Herman Suomela oli leivonmäkisiä. Hän syntyi 17.1.1864 Havumäellä Sikasessa ja sai tuolloin sukunimekseen perheensä nimen Bågman. Hermanni teki uran kauppiaana ja toimi siinä ohessa Suomi-Yhtiön asiamiehenä. Hän otti osaa myös kunnallisten asioiden hoitamiseen toimien mm. eri lauta- ja johtokunnissa. 

Pariskunta Anni ja Herman vihittiin 26.1.1902 Leivonmäellä. 
1903 Herman kadotti vihkisormuksensa ja huuteli sen perään ainakin Mikkelin Sanomissa 6.8.1903. 

Esikoisensa he saivat 1904, kun perheeseen syntyi tyttövauva, Anna Vieno Taimi. "Pienen lemmikin" elontaival jäi kovin lyhyeksi, sillä pikku-Anna nukkui pois vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Alun perhekuvassa on Herman ja Anna lapsensa kanssa - uskaltaiskohan lapsen asun perusteella arvella, että lapsi olisi "tyttöpuolta"...

Menehtyneen tyttären jälkeen perheeseen syntyi kaksi poikaa; 13.12.1905 Herman Sulo Nyyrikki ja 27.4.1907 Mikko Heikki Antamo. Mikko syntyi suoraan Suomelaksi, sillä perheen alkuperäinen sukunimi oli suomennettu 1906. (Muista mahdollisista lapsista ei ole tietoa.)

Hermannin hoitaessa liiketoimiaan, Anna opetti ja sivisti pientä väkeä Leivonmäen kirkonkylän kansakoulussa vakinaisena opettajana vuoteen 1896 ja Leivonmäen Havumäen kansakoulussa 1p:ään elokuuta 1919, jolloin täysin palvelleena otti eron opettajavirastaan ja jäi eläkkeelle.

Hermanni oli aloittanut kauppatoiminnan jo 1899, mutta anoi kauppalupaa vasta 1902. Kauppaa hän piti Havumäessä. Leivonmäen kirjassa kerrotaan, että vuosina 1900-1910 perustetuista yhdeksästä kauppayrityksestä menestyivät parhaiten Herman Suomelan, Johan Hämäläisen ja Matti Riihelän liikkeet. 

Leivonmäen nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 11.3.1900. Herman oli tässäkin mukana ja tuli valituksi nuorisoseuran johtokuntaan.   

Matkan varrelle mahtui varmasti moniakin ammatillisia haasteita. 1907 Hermannille osoitettiin moite Itä-Hämeen Raivaaja - lehdessä, sillä lehdet olivat saapuneet tilaajilleen huonossa kunnossa - revittynä ja tahrittuna. 1912 puolestaan rosvot murtautuivat kauppaan ikkunan kautta ja saivat saaliikseen tavaroita ja rahaa, yhteensä noin 400mk:n arvosta. Vorojen arveltiin kuuluvan Toivakassa majailevaan 4- miehiseen rosvokoplaan, joka oli tehnyt seutukunnalla jo useammankin murtokeikan. 

Maaliskuussa 1925 Anna sairastui ja hävisi muutaman vuorokauden jälkeen kamppailun sairauttaan vastaan. Muistokirjoituksessa on todettu Annan keskittyneen eläkevuosinaan perheen emännän tehtäviin. Eläkettä Annalle oli myönnetty 750 mk vuodessa.

Hermanni ja pojat jatkoivat eloansa ilman puolisoa ja äitiä.

1935 Leivonmäen kunta päätti ostaa Herman Suomelan omistamat rakennukset kunnalle. Kunnan puolesta kauppakirjan allekirjoitti Toivo Tiihonen. 

Perheen pojista:

Nyyrikki 
Oli kersantti ja lentomekaanikko. Nuorempana oli ilmeisesti kiinnostunut valokuvauksesta. Muutti 1929 loppuvuodesta Havumäestä Helsingin pitäjään, josta edelleen 1935 toukokuun tietämillä Kauhavalle.

Jo muuttoa seuraavana vuonna koitti Nyyrikin kohtalonpäivä. Kuolema oli vähintäänkin traaginen - hän ruhjoutui junan alle. Lehdissä kirjoiteltiin asian tiimoilta eri tavoin. 

Nyyrikki oli joka tapauksessa jättänyt palaamatta lomilta Kauhavan Ilmailukouluun ja oli joutunut tuolloin ns. sotilaskarkurin asemaan. Hänet tavoitettiin Santahaminasta, josta määrättiin vääpeli viemään Nyyrikkiä Kauhavalle postijunalla. Hieman ennen Kauhavalle saapumista saattava vääpeli totesi Nyyrikin kadonneen. Etsinnöistä huolimatta häntä ei junasta löytynyt.

Radalla kulki postijunan perässä tavarajuna, joka sekin lähestyi Kauhavaa. Veturinkuljettaja näki radalla makaavan, jo yliajetun miehen ruumiin, joka oli puettu sotilaspukuun. Ruumis nostettiin junaan, kuljetettiin Kauhavalle ja tunnistettiin Nyyrikiksi. 

Oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha? 

Yksi tarina kertoo, että saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle. Tosin, itsemurhasta ei vainajan tiedetty koskaan puhuneen. 

Sitä vastoin Nyyrikki oli matkan aikana ollut "melko pahoin sairas" ja juuri loppumatkasta hän oli käynyt useamman kerran antamassa ylen. 

"Mahdollista on, että hän ylenantaessaan vaunusillalla on jotenkin suistunut vauhdissa olevan junan alle."

Tarinassa, jossa saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle, mainittiin, että Nyyrikki olisi asunut Kauhavalla Hotelli Suojassa pidemmän aikaa käyden töissä ilmailukoululla. Asunnossaan hän oli ilmoittanut syntymäpaikakseen Iisalmen. 

Nyyrikki oli kuollessaan perheetön ja hänet haudattiin Kauhavalle. 

Eikö tieto kuolemasta tavoittanut isä-Hermania vai oliko kenties jotain muuta ihmeellisyyttä asiassa, mutta vasta liki kolmen vuoden kuluttua isä kiittää niitä kaikkia, jotka ovat edesauttaneet ja varustaneet Nyyrikin viimeiselle matkalle.

ILKKA 09.08.1939 NO 211

Mikko
Näyttää kunnostautuneen kunnottomuudessa.

Sakkotuomioita viinan myynnistä ja kuljetuksesta. 

1931 syksyllä, Leivonmäen Etu-Ikolan Työväentalolla nujakoitiin. Useamman miehen tappelussa puukotettiin ainakin kahta miestä, joista toinen oli työmies Mikko Suomela. Mikon tila oli vakava ja hänet toimitettiin hoidettavaksi Jyväskylän sairaalaan. Tuo toinen puukotettu oli Urho Kilpinen.

Mikko selvisi mitä ilmeisemmin puukotuksen aiheuttamista vammoista, sillä useammat erilaiset tuomiot näyttäisivät seuranneen Mikkoa elämän varrella  - sakkotuomioista aina vankeuteen ja kansalaisluottamuksen menetykseen. Mikon ammatiksi on eri yhteyksissä mainittu työmies ja sorvaaja.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Mikkelin Sanomat, 23.06.1903, nro 69 A, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669249?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 11.06.1904, nro 64, s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669396?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.05.1906, nro 109, s. 37https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=37Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Hämeen Raivaaja, 01.03.1907, nro 17, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/634864?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Länsi-Savo, 28.07.1919, nro 82, s. 2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1021941?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lakeus, 11.11.1936, nro 259, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2033891?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Heinolan Sanomat, 14.11.1936, nro 128, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973255?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.04.1925, nro 16, s. 16 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935219?page=16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 24.12.1935, nro 146, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2138902?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Nyyrikki

Ilkka, 11.11.1936, nro 306, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989468?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ilkka, 09.08.1939, nro 211, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990898?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikko

Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 16.04.1931, nro 15, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1884411?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 07.10.1931, nro 229, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1864353?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Hufvudstadsbladet, 24.02.1941, nro 53 (2. painos), s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235889?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Henkikirjoitukset

Toimitettiin 26.3.-5.4.1924, Joutsan piirin nimismies Lauri Hovinen oli määrätty toimitusmieheksi.

Maaherra määräsi poliisikonstaapeli Jeremias Ottelinin kunnan tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan varajäseneksi kuolleen maanviljelijä Ville Häyrisen tilalle.

Aino Marjokorpi osallistui Itä-Hämeen kansanopiston Toveripäiville  Hartolassa. 

Aili Luukko pääsi Kuopion Talouskouluun. 

Maatilan kauppa 

Oskari Saaritsa Ruorasmäeltä osti talon Hartolan pitäjän Vehmaan kylästä talollinen Tuomas Virtaselta.

LUPA-ASIOITA

Puhelinlaitokset

"Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on myöntänyt Joutsan puhelinosuuskunta r.l:lle Joutsan pitäjästä toimiluvan seuraaviin puhelinjohtoihin, nimittäin:

*49 kilometrin pituiseen johtoon Kangasniemen pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Kangasniemen Telefooniyhdistyksen omistamalle keskusasemalle. *24 kilometrin pituiseen johtoon Hartolan pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Heinolan Telefooni-Osakeyhtiön omistamalle keskusasemalle

*19 kilometrin pituiseen sivujohtoon Joutsan keskusasemalta Joutsan Osuuskaupan Kälän sivumyymälään Mieskonmäen kylässä 

sekä tarpeen mukaan korkeintaan 10 kilometrin pituisiin sivujohtoihin yksityisille tilaajille."

KUNNALLISIA ASIOITA

Ilmoitus Köyhäinhoitolautakunnan kokouksesta 17.3. 

Kunnanwaltuuston kokous 2 p:nä maaliskuuta, jossa käsiteltiin

Tammilahden kansakoulun johtokunnan kirjelmä, koskewa sanotun koulun päärakennuksen urakalla teettämistä. Kun johtokunnan pitämässä huutokaupassa tehdyt urakkatarjoukset ylittiwät huomattamalla tawalla kustannusarviota ja muutenkin tuntuiwat liian korkeilta, niin päätettiin ne kokonaan hyljätä ja siirtää rakentamista wuodella eteenpäin.

Wiljaa ei tänä vuonna päätetty äyrittäin kunnalliskotiin kantaa, 

waan hankkii sen köyhäinhoitolautakunta ostamalla. 

Hyväksyttiin maksettawaksi Amalia Salon holhoojalle 

perintöriitakuluista syntynyt lasku. 

Täydennettiin Ruhanlahden kansakoulun johtokuntaa walitsemalla koulutalon omistajan tilalle Aadam Liukkonen sekä weistonopettajan tilalle Aksel Puttonen.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Kunnalliskodin ohjesäännöt vahvistettiin.

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Suojeluskunnan "kuukausiohjelma" 

9. pnä klo 10-4 Tammijärvellä ampumakilpailu Luhangan kanssa.

16. pnä klo 3-8 Kirkonkylän os. harjoitus ja luento nuorisoseurantalolla ja n.s.talon kentällä.

23. pnä klo 12-4 hiihtokilpailu ja hiihtoharjoitus kirkonkylässä.

30. pnä Uimaniemen ja Ruorasmäen osastoilla harjoitus ja luento Uimaniemellä.

Kaikkia harjoituksia ja luentoja ohjaa paikallispäällikkö.

6, 13, 20 ja 27 pnä klo 6-9 ip. woimisteluharjoitus nuorisoseuran talolla, urheiluohjaaja Kankkusen johdolla.

Luokka-ammunta Suomen Ampujainliiton määräämänä päivänä kirkonkylän ampumaradalla, ohjasi paik. päällikkö ja palkintotuomarit.

Sysmässä ilmoitettiin pidettäväksi 23. pvä Suojeluskuntain väliset aluehiihdot. Kilpailumatkaksi kerrottiin 10 km vaihtelevassa maastossa. Pokaalina kiertopalkinto, joka annettiin sille sk:lle, "jonka edustajat 20% toimivasta jäsenmäärästä, saavat parhaan keskiajan - osanottajamäärä on rajaton."

Heinolan Sanomat kirjoitti myöhemmin, että "Prosentti-hiihto" kyllä  suoritettiin, mutta Hartolan ja Joutsan sk:t eivät saapuneet paikalle. Joutsalaiset taisivat olla oman kylän hiihto kilpailuissa ja -harjoituksissa.

HUUTOKAUPPOJA 

Joutsan Osuuskaupan lisärakennuksen rakennusurakka. 

Järjestettiin huutokauppa urakasta, työnantajan paikalle hankkimista aineista. Valittavalta urakoitsijalta vaadittiin hyväksyttävä takaus työn kunnollisesta suorittamisesta ja eturahoista.

TILASTOJA 

Kotikasvatusyhdistys

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Edistyspuolueen vaalitoiminta 

Edistyspuolueen edustajaehdokkaat mv. K.V. Vuokoski ja varatuomari Oskari Kauppi esitelmöivät eri paikkakunnilla. Joutsan tilaisuudesta uutisoitiin seuraavasti: 

"Joutsan kirkolla säästöpankin talolla pidettiin kokous 

ja oli siellä väkeä enemmän kuin kunnolla huoneisiin mahtui. 

Joutsan torvisoittokunnan soitettua aluksi muutamia kappaleita 

lausui opettaja B. Santala tervehdyssanat.

 Tuomari Kauppi esitelmöi tulossa olevien vaalien tärkeydestä ja 

maanviljelijä Vuokoski maatalouden suhteesta muihin tuotantoaloihin, 

sekä maatalouden tullisuojasta. 

Opettaja Santalan johtama sekakuoro esitti laulua. 

Lopuksi puhui vielä opettaja Santala, 

kiittäen puhujia järjestämästään valistustilaisuudesta."

Kansallinen Kokoomuspuolue piti omia vaalitilauuksiaan, puhujana maisteri V.J. Timonen. Joutsassa tilaisuudet järjestettiin 17. pvä Ruhalahden Liukkosella, 18. pvä Mieskonmäellä Kälän talossa ja 19. pvä Pappisissa Mäen talossa.

Maalaisliitto kävi pitämässä omat vaalipuheensa "Nuokulla" 31.3.

"Kuuntelija" oli kirjoittanut oman mielipiteensä julki edustajaehdokkaiden, erintoten Voikosken, puheen "koskettamana".

LIIKEYRITYKSET 

Osuuskaupan varsinainen kevätkokous 23.3.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Surkuteltava tapaus

Sattui sitten niin, että "poliisiksi nimitetty oli niin vahvasti humalassa, että vanhemman poliisin täytyi viedä hänet putkaan selviämään. Seuraavana päivänä oli päihtyneen jälleen hoidettava virkaansa."

Viinan myynnistä vankeuteen 

"Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala, tuomittiin välikäräjillä 20.3.1924, ammattimaisesta Viinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin heti vangittavaksi ja passitettiin siltä istumalta läänin vankilaan.

Joutsan saha palanut

Maaliskuun 22. pvä paloi Joutsan kirkolla Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiön omistama saharakennus perustuksiaan myöten, konehuone ja varastot saatiin pelastettua. Palaneen omaisuuden arvoksi oli ilmoitettu 200,000,00 mk. Saha oli vakuutettu ja uuden rakentaminen aloitettiin heti.

Konehuoneessa sijaitsevat sähkövoimalaitteet säästyivät, mutta käyttövoimana toimiva imukaasumoottori rikkoontui sen verran, Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiö vaurioiden korjaaminen vei muutaman viikon. Korjauksen aikana sähkövirtaa ei saatu, joten "kirkonkylä jää pimeään".

Sähköhuoneen käyttäjäksi on mainittu Nestor Salminen, jolta paloi työkaluja ja polkupyörä. 

Ryöväys

Jälleen joutsalaismies "kunnostautunut" ryyppyporukoissa Kouvolassa! Kaupustelija J. Sereniuksen luokse oli kokoontunut sekalainen sakki - osa tutumpia toisilleen kuin toiset; talollinen Juho Mäkelä Kuusankoskelta, työmies Edvard Wenäläinen Kouvolasta, työmies Iivari Sihvonen Joutsasta ja joku tuntematon, jota kutsuttiin "Kello-Matiksi".

Kun Mäkelä alkoi tehdä kotiinlähtöä, Sihvonen ja "Kello-Matti" kolkkasivat hänet ja anastivat uhrilta taskukellon ja 100 mk rahaa. Venäläisen kerrottiin seuranneen tapahtumia sivusta pirtupullo kaverinaan. Venäläinen pidätettiin ja Sihvosen ja "Kello-Matin" kerrottiin olevan omilla teillään.

Ei mene "Jousan Iivarilla" ihan putkeen (tai sitten juuri niin), sillä edellisen kerran hän oli päässyt "otsikoihin" lokakuussa tappelemalla Kouvolan torilla.

Ruorasmäestä kuului kummia 

"Yöllä 28. pvä tänä vuonna tapahtu ennen kuulumaton tapaus, nimittäin se, että varas varasti kolme kesti-(loisi)-ihmistä - miehen, vaimon ja heidän lapsensa Ruorasmäen kylästä talonmiehen Aukust Alamäkelän saunasta. Olispa hupanen tietää sekä kadonneet että varas, joita mainittu talonpoika toivoo itsellensä kunniallista palkintoa vastaan ilmotettavan."

URHEILUA

2.3. Pommin Kipinä hiihdätti porukkaa kilpaa Pappilassa. Kilpailuihin otti osaa 27 hiihtäjää- nuorukaisten sarjan ollessa suosituin. Tämän katsottiin todistavan hiihtäjäpolven nousua paikkakunnalla.

16.3. järjestettiin Joutsan Nuorisoseuran hiihtokilpailut. Kisoja suosi mitä epäedullisin hiihtokeli, 

"sillä yöllä että kilpailun aikana satanut tuore lumi vaikutti sen 

että jokainen kilpailija rasvasi suksensa väärin joko niin 

että sukset jäätyivät eli taas olivat niin liukkaat että 

oli melkein mahdoton hiihtää mäet ylös vaikealla murtomaalla, 

joka oli salpausselän hiihtäjien lausunnon mukaan, 

(kilpailussa oli mukana 3 edellisenä pyhänä Lahdessa kilpailuihin osaaottanutta hiihtäjää) vaikeampi kuin hiihtorata Lahdessa. 

Kilpailu 20 km. matkalla oli N. S. välinen joukkuehiihto että mieskohtainen. 

Joukkuehiihdon kiertopalkintoa ei saanut tällä kertaa kukaan 

sillä minkään seuran edustajia ei hiihtänyt täyttä määrää loppuun asti. 

Joutsan N.S. edustajia kyllä hiihti matkan loppuun vaadittu määrä 

vaan yksi hiihtäjä hiihti erehdyksessä väärin joten hänen hiihtonsa tuli hylätyksi."

Tulokset voi lukea tästä linkistä 

Joutsan Hevosystäväin seura järjesti helmikuun lopussa kilpa-ajot kirkolla n.k. Myllylahdella. Tulokset eivät olleet parhaasta päästä, sillä rata oli huonossa kunnossa, kun vesi oli jäätynyt pakuroihin jään päälle. Ajojen jälkeen pidettiin iltamat, joissa oli yleisöä runsaasti. 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

KÄTILÖLEHTI 01.03.1924 NO 3

TÖITÄ HALUTAAN 

Useamman vuoden kokemuksen omaava, nimim. "Työn arvo saa määrätä palkan", haki tointa kauppa-alalta. Oli todistukset ja suositukset, oli raitis ja rehellinen - perehtynyt myös kirjanpitoon ja maalaistavarakauppaan.

Lieneekö sama tyyppi, joka aloitti työnhaun jo helmikuussa?

SURULLISTA

Pappisissa eräs talollinen "tuli mielenvikaiseksi" - romahduksen syynä arveltiin olevan taloudelliset huolet, "kuten korkeat verot ym. maksut". Hoitoon hän pääsi köyhäin talon mielisairasosastolle.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

JOHAN DAAVID HEIKKILÄ

K. 14.3.1924 kotonaan Uimaniemen Heikkilässä 53 vuoden ja 9 kuukauden vanhana. Kaipaamaan jäivät Ruusa Heikkilä sekä 2 veljeä, 2 kasvattilasta ja sukulaiset ja tuttavat.

LÄNSI-SAVO 19.03.1924 NO 33

Helmikuussa kuollut Ville Häyrinen saatettiin viimeiselle matkalleen.

 Hautaus toimitettiin 9.3. ennen Jumalanpalvelusta Joutsan hautausmaalla, siunaamisen toimitti rovasti Hovikoski suuren saattojoukon ollessa paikalla ja sekakuoro esitti laulua kanttori Markkulan johdolla. Johtaja Ikonen Helsingistä piti puheen ja laski seppeleitä helsinkiläisten ystävien; tuomari Hyvösen, maisteri Paavilaisen sekä itsensä puolesta. Mm.  Nti Röykkölä laski seppeleen Rinteen perheen puolesta, kanttori  Markkula Maatalouspankin Joutsan konttorin puolesta, Toivo Kokko Otavan kansanopiston Toveriliiton puolesta ja opettajatar Ojamaa ruorasmäkeläisten puolesta.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Työläisten ystävä "Elli" muistuttaa vaalien alla äänestämisen tärkeydestä. Kertoo oman näkemyksensä "sivistyneeksi itseään kehuvan porvarin" tekosista ja kehottaa kaikkia työtätekeviä, sorrettuja ja vääryyttä kärsiviä puolustamaan oikeuksiaan.

Elli jatkaa vaalipohdiskeluja vielä hieman ennen vaaleja toistamiseen.

Pysytään terveinä 😀

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

APTEEKKARI J.H. LYRA

Suomen Kuvalehti 26.4.1924

JOHAN HENRIK LYRA

s. 17.4.1859 Kiuruvesi

k. 8.4.1924 Nilsiä

Vanhemmat: 

käräjäkirjuri Mårten Emanuel Lyra (1810-1860) ja Sara Fredrika Costiain (1821-1868). Mårtenille avioliitto Saran kanssa oli järjestyksessään toinen. 

Mårtenin ensimmäisestä liitosta Wilhelmina Kärkkäisen kanssa, syntyi tytär Selina Wilhelmina Lyra. Selina näyttäisi pysyneen neiti-ihmisenä ja kulkeneen pitkälti Juhon perheen matkassa.

Juho kävi Jyväskylän lyseon, jonka jälkeen siirtyi apteekkialalle. Hän oli oppilaana Jyväskylän apteekissa ja farmaseuttitutkinnon hän suoritti 1880. Juho palveli Jyväskylän, Mikkelin ja Sortavalan apteekeissa kunnes valmistui proviisoriksi 1886.

Samana vuonna Juho avioitui ensimmäisen kerran Korpilahdelta syntyisin olevan  Eva Kristina Peltosen (1864-1893) kanssa. 1887 he muuttivat Joutsaan, josta Juho oli saanut hoitaakseen Jyväskylän apteekin Jousan haara-apteekin. 

Juho ja Ewa saivat lapset: 
Aino Katriina (1887-1939, farmaseutti), 
Tyyne Kristiina (1888-1956, farmaseutti, avioiduttuaan Rantanen), 
Eva Selina (1890-1984, suorittanut postikurssin 1913?, avioiduttuaan Torkki) 
Yrjö Henrik (1891-1983, kapteeni)

Juho jäi leskeksi huhtikuussa 1893. 

Toisen avioliiton hän solmi 1895 Selma Lydia Lindforsin (1877-1949) kanssa, joka hänkin oli syntyjään Korpilahdelta - kuten edeltäjänsäkin. 

Tästä toisesta liitosta syntyi lapsia seuraavasti:

Joutsassa

Martta Alli Lydia (1896-1977, kansakoulun opettaja, avioiduttuaan Ruuth)  
Einar Martti Johannes (1898-1943, metsänhoitaja, sittemmin käyttänyt nimeä Lakajärvi)

Nilsiässä 

Aatos Sigurd Alvar (1903-1950), 
Mirjam Kaarina Salome (1908-1983, avioiduttuaan Kotilainen),  
Siiri Hagar Synnöve (1910-1989)

Juhosta julkaistun muistokirjoituksen mukaan hän olisi ollut varsin perhekeskeinen mies, joka ei juurikaan olisi ottanut osaa julkisiin toimiin. Kaikki on suhteellista - ainakin Joutsan aikana / ollessaan nuorempi, hän näytti kuitenkin olleen monessa mukana. 

Toiminut mm. kunnallistilien tarkastajana ja raittiusseuran rahastonhoitajana.

1896 Juho oli kärkimiehenä yhdessä urkuri R. Nymanin kanssa anomassa Senaatilta lupaa telefoonijohdon rakentamiseksi Hartolan kylän keskusasemalta Joutsan pitäjän kirkonkylään sekä sieltä Säynätniemen ja Brusilan tiloille.

1897 Juho oli hakenut Someron apteekkioikeuksia saamatta niitä. 

Samana vuonna perustettiin myös vapaaehtoinen palokunta Joutsaan ja sielläkin oli apteekkarimme mukana johtokunnassa. Kuulunut myös Joutsaan Nuorisoseuran johtokuntaan, ollen sen ensimmäisiä jäseniä.

Toiminut (1897 perustetun) maidontarkastusaseman hoitajana 100 markan vuosipalkalla, saaden 10 penniä/"otettu koe".

Kuulunut Säästöpankin isännistöön - myöhemmin vastaavassa kokoonpanossa myös Nilsiässä. 

Juho hoiti apteekkiaan ja kasvatti perhettään Joutsassa reilun 14 vuoden ajan. 1900 hän sai Nilsiän apteekkioikeudet ja alkuvuodesta 1901 hän muutti virallisesti perheineen Nilsiään, jossa vietti lopun elämänsä.

Apteekkari Lyra kuoli 17.4.1924 Nilsiässä liki 65 vuoden ikäisenä.

Uusi Suomi 6.4.1924

Juho saatettiin viimeiselle matkalleen 19.4.1924 ja ruumiin siunaus toimitettiin Nilsiän hautausmaalla.

Juhosta on sanottu muistokirjoituksessa, mm. sanomalehti Savossa, että hän oli

"luonteeltaan hiljainen, waatimaton ja 

harwinaisen kunniantuntoinen ja omantunnontarkka. 

Aina hienotuntoinen ja suora, jotka ominaisuudet harwoin ovat yhdessä.

Apteekkinsa piti hän mallikelpoisessa kunnossa, 

ja kodissaan oli hän hellä perheenisä. 

Hän eli pääasiassa toimelleen ja kodilleen.

 Julkisiin toimiin hän ei yleensä ottanut osaa, mutta kaikki hyvät 

harrastukset saivat hänestä wilpittömän kannattajan. 

Mitään alhaista ja huonoa hän ei suwainnut. 

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä oli hän toistakymmentä vuotta, ollen useita vuosia koulun taloudenhoitajana osoittaen kaikissa toimissa sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta joka oli hänelle ominaista.

Rehtiä suomalaista miesten miestä muistelevat kiitollisuudella ja kaipauksella lukuisat ystäwät ja tuttawat sukulaisten kanssa."

HS 27.4.1924

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Joutsa, Jyväskylä, Nilsiä.

Savo, 05.04.1924, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462466?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 20.08.1896, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/523762?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kohtalokas kotimatka

         Kuitusen Siljuksen kohtalokas kotimatka

Basilius Kuitunen, 

myös Siljukseksi kutsuttu mieshenkilö, 

oli vuoden 1933 lehtitietojen mukaan 

Kymi-Yhtiön palveluksessa 

metsänhoitajana.

Huhtikuussa, tarkalleen ottaen 28.pvä, Siljus Kuitunen oli tehnyt täyden työpäivän Vanhamäen kylässä, Antti Muinosen talossa. Päivän päätteeksi Siljus pisti pillit pussiin, heitti repun selkään ja lähti kotimatkalle. Kotitorppa sijaitsi Vuolingolla, jonne oli noin viiden kilometrin matka.

Kevät teki tuloaan, keskilämpötilatkin olivat jo nousseet plussan puolelle. Vaimo Selma odotteli puolisoaan kotiin saapuvaksi, mutta torpan ovi ei vain käynyt. Kärsivällinen odotus muuttui huoleksi, joka kasvoi kasvamistaan. Ei näkynyt Siljusta seuraavana päivänä, eikä sitäkään seuraavana päivänä.

Siljuksen perään kyseltiin - tuloksetta. 

Arveltiin, että hän oli matkallaan joutunut heikoille jäille. 

Ylikonstaapeli Hardén käynnisti viralliset etsinnät. 

Viranomaisten lisäksi suuri joukko kyläläisiä otti osaa etsintöihin. 

Naarauksia suoritettiin porukalla Poikelmuksen, Lannoon ja Aittosen lammessa – tuloksetta.

Päivät muuttuivat viikoiksi. 

Elämä jatkoi kulkuaan, päivä kerrallaan mentiin eteenpäin. 

Aamulla ylös, illalla maate ja siinä välissä syötiin, juotiin ja hoidettiin päivän askareet.  

Elettiin jo toukokuun loppua. 

Albin, Siljuksen ja Selman poika, lähti kalastusmatkalle. 

Oltuaan Poikelmusjärvellä, Albin hieraisi silmiään ja huomasi järvessä jotain erikoista. Lähempi tarkastelu osoitti kyseessä olevan miehen ruumiin ja tarkemmin asiaa tutkittuaan, Albin tunnisti miehen -  isävainaaksi, reppu selässään!

Etsinnät ja odottelu tulivat päätökseen - Siljus oli päässyt kotiin.

                                         *        *        *        *        *        *        *        *

Basilius "Siljus" Kuitunen oli syntynyt 21.10.1869 Kangasniemellä Mannilan kylässä Karoliina Kaisantytär Kuitusen (s. 1.5.1838, k. 5.1.1905) aviottomaksi lapseksi. 

Hän avioitui 24.11.1889 Selma Benjamintytär Möllerin kanssa joka oli syntynyt 29.6.1867, Kangasniemellä hänkin.

Perheeseen syntyi neljä lasta: 

Iida (s. 5.5.1891), Aadi (s. 5.2.1893, k. 7.2.1893), Albin (s. 4.1.1894) ja Hilda (s. 12.9.1900, k. 3.10.1980). Kolme ensimmäistä syntyivät Kangasniemellä ja kuopus Hilda Mikkelissä. 

Perhe oli muuttanut Kangasniemen Kaihilanmäestä 25.11.1898 Mikkeliin - mukana myös Siljuksen äiti Karoliina.

 

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Kangasniemi ja Mikkeli msrk.

Mm.

Mikkelin Sanomat, 09.05.1933, nro 52, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883595?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 16.05.1933, nro 55, s.2  https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883577?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkeli maaseurakunta rippikirja 1890-1899 (MKO133-141 I Aa:38) Sivu 84 Tilattomat K no 274-288 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23129&pnum=84 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli maaseurakunta lastenkirja 1890-1899 (MKO62-77 I Ab:19) Tilattomat no 1496-1506 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=23135&pnum=445 / Viitattu 10.02.2024

Mikkeli, 20.01.1905, nro 8, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/671159?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Karttoja

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6852411&e=500127&title=Aittonen%2C+Mikkeli&desc=Aittonen%2C+Mikkeli&zoom=8&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D

RAUHA RUTANEN - Talousopettajatar Laukaasta

Jälleen hautakiven kautta liikkeelle - kuka oli talousopettajatar Rauha Rutanen?

Hauta Laukaan hautausmaa.
Kuva omasta albumista

Rauha Amanda Rutanen syntyi 7.10.1875 talollisen tyttärenä, esikoisen asemaan Laukaan Leppäveden  Kuhalassa, Kalle Rutasen ja Amanda Monthanin perheeseen. 

Sisarukset:

Kalle Jalmari 1876 / Hilja Kristiina 24.7.1878 / Aatu 16.3.1880 / Onni Matias 14.5.1882 / Johanna Wilhelmiina 9.7.1886 / Maria Elisa 26.5.1890 / Uuno Mikael 2.10.1892 / Maija.

19-vuotiaana, vuonna 1894 Rauha sai oppilaskutsun Keski-Suomen kansanopistoon, joka oli juuri aloittanut toimintansa Äänekoskella Kuhnamovirran (Häränvirran) rannalla. Opisto vihittiin käyttöön 1.11.1894. Rehtorina toimi tuolloin pastori Kalle Kerkkonen 

ja lukukaudella 1894-1895 kansanopistossa oli kaikkiaan 57 oppilasta. Lehtitietojen mukaan Rauha olisi käynyt 3 lk korkeampaa kansakoulua.

Tämän jälkeen, vuonna 1900 Rauha valmistui Lapuan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulusta. Oppilaita vuositutkinnossa oli ollut 20, joista kuitenkin vain 11 oli suorittanut täyden opintomäärän - Rauhan ollessa yksi heistä.

Oppilaitos sijaitsi Lapuan kirkolla, n. 1 km etäisyydellä asemalta. Nykyisin paikalla toimii Jokilaakson matkailupuutarha, jossa on edelleen emäntäkoulun aikaisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä. 

Rauha suoritti myös Helsingin Kasvatusopillisen Keittokoulun täydellisen opettajakurssin ja sai todistuksen sieltä 1907/1908 vuosien vaihteen tietämillä seitsemän muun nuoren naisen kanssa. Tämän koulutuksen jälkeen naisilla oli valmius ja kyvyt ryhtyä johtajattariksi ja keitto-opettajiksi eri paikkakunnille.

Työelämä

1902 Rauha valittiin Wuorelan kasvatuslaitoksen taloudenhoitajaksi 24 hakijan joukosta. Laitos sijaitsi Vihdin kunnan Haapakylässä ja se oli ensimmäinen tyttöjä varten perustettu valtion kasvatuslaitos. 

Tammikuussa 1909 mm. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin, että Paimion emäntäkoulun taloudenopettajaksi oli valittu opettajatar Rauha Rutanen Laukaasta.

Emäntäkoulun oppilaiden ja opettajien matrikkelissa Rauhalla oli tittelinä "johtajatar" ja mainintana, että oli suorittanut Helsingin Kasvatusopillisessa Keittokoulussa opettajan kurssin.

Vuosikertomuksessa 1909-1910 mainitaan, että uutena johtajattarena toimii Ida Sirkiä, joka oli tullut toimeen 20.9.1909 Rauha Rutasen sijaan. Harmillista, etten löytänyt edellisen vuoden vuosikertomusta, jossa olisi ollut itse Rauhan osuus.

Rauha on kirjattu muuttaneeksi oppilaitoksen tiedoissa Poriin syyskuussa 1909, jolloin hän oli tullut valituksi tyttöjen valmistavan ammattikoulun talousosaston opettajattareksi 6 hakijan joukosta. Hän oli Porissa vielä ainakin 1911 kesäkuussa.

1913 Rauhan on mainittu hakeneen Oulun Talouskoulun johtajattaren tointa, jota hän ei kuitenkaan saanut.

Vuonna 1915 hänet valittiin Evon metsänvartijakoulun emännöitsijäksi, hakijoita oli ollut kaiken kaikkiaan 49. 

1918 talousopettaja Rauha Rutanen oli ollut ehdokkaana kunnanvaltuutetuksi Laukaan kunnan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalissa, jotka pidettiin 4.12.1918.                                                                                                                                        

*Rauhan on mainittu em. lisäksi hoitaneen Haminanlahden kartanoa Kuopion lähellä. Toiminut Kuopin mlk:n  Lotta Svärd-yhdistyksen johtokunnassa varajäsenenä 1924. 

Kuopion jälkeen hän toimi matkustajakodin pitäjänä Helsingissä. Matkustajakoti sijaitsi Annankatu 25:dessä (1926).

Kuvat Naisen ääni lehdestä

                                                                                                                                                          Sairauden pahetessa Rauha palasi synnyinseuduilleen Laukaaseen, jossa hän vietti elämänsä ehtoopuolta talossaan Arkelassa. Koti sijaitsi seurakunnalta vuokratulla tontilla, luonnonkauniilla paikalla Vuojärven rannalla. 

Rauha nukkui ikiuneen kotonaan 24.6.1938 hoitajansa Stiina Tauriaisen hellässä huomassa. Kuolinsyyksi on kirjattu "pitkittynyt sydämen sisäkalvon tulehdus".

Rauhan viimeinen matka koitti 5.7.1938 Laukaan hautausmaalle, jonne kätkettiin
vainajan tomumaja. 

Vainajaa hautaan laskettaessa lauloi hengellinen kuoro. 

Ruumiinsiunaus tapahtui hautausmaalla ja toimitti sen teologian

tohtori Aarre Lauha. Hän puhui sanojen johdolla: 

"Kun olit nuori vyötit itsesi ja kuljit mihin tahdoit, 

mutta kun vanhenet ojennat kätesi, 

ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut mihin et tahdo". 

Ruumiinsiunauksen jälkeen lukivat raamatunlauseita rov. Stenroth, pastorit

Dahlgren, Salmenkivi ja Vesterinen.

Hautaa umpeen luodessa lauloi hengellinen kuoro kanttori Jussilan johdolla. 

Seppeleitä ja kukkia, toinen toistaan kauniimpia, laskettiin sangen runsaasti. 

Vainajan sukulais-, ystävä- ja naapuripiirihän oli laaja. 

Kukkaisseppele laskettiin myös Jyväskylän NNKY:n ystävien puolesta. 

Tilaisuus päättyi virteen 529. 

Tämän jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Karlvikiin, jossa yhteisesti laulettiin paljon ja jossa puheita pitivät rov. Stenroth ja past. Salmenkivi. 

Yksinlaulua esittivät tohtorinna Aune Lauha ja past. Salmenkivi. 

Tällä tavalla vietettiin vainajan muistoa kauniisti, vainajan, joka eläessään oli kaiken kauniin ystävä ja joka paljon sairastettuaan myöskin sisäisesti oli syventynyt.

Vapaaehtoisella huutokaupalla, 31.5.1939 myytiin kuolinpesän lukuun Rauhan asuintalo.  Hyväkuntoisessa talossa oli 4 lämmitettävää asuinhuonetta,  sauna, ulkohuoneet, kellari jne.  

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Rauha sai nähdä matkansa varrella monta eri paikkakuntaa ja työyhteisöä erilaisine sidosryhmineen. Itselleni syntyi mielikuva rohkeasta, oikeudenmukaisesta ja kaunissieluisesta naisesta, joka jakoi oppejaan ja kulki reippain askelin pitkin omia polkujaan. Miellyttävä uusi tuttavuus!

Päivitetty alkuperäistä tekstiä ensijulkaisun jälkeen 31.12.2023.

Lähteitä

Aamulehti, 18.10.1894, nro 242, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/594069?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Suomalainen, 27.07.1896, nro 83, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/543691?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

 https://aksa.fi/keski-suomen-opisto-120v-historian-lehtien-havinaa/ https://www.arkistot.info/pukkimakea/keskisuomen_opisto.php

Pohjalainen, 01.11.1900, nro 171, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/547826?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://jokilaaksonmatkailupuutarha.fi/

https://runeberg.org/tieto/4/0159.html

Naisten ääni, 01.01.1908, nro 10, s. 15

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/907372?page=15

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 25.09.1902, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1046898?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 23.09.1902, nro 220, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798440?page=8

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

https://agricolaverkko.fi/review/kasvatuslaitoksesta-koulukodiksi-kriiseja-ja-traditioita/

Uusi Aura, 14.01.1909, nro 10, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/802817?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Paimion emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulun oppilaiden matrikkeli 1880-1917 sekä päästötodistuksia vuosilta 1910-1918,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 25. joulukuuta 2023, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125074.

Uusi Aura, 18.09.1909, nro 108 A (3-päiv. painos), s. 5

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803222?page=5

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kaiku, 04.07.1913, nro 151, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1225967?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 22.06.1915, nro 69, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1321780?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 12.11.1918, nro 262, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1209485?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Viimeinen matka. Sisä-Suomi, 06.07.1938, nro 150, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2096367?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 21.05.1939, nro 114, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024996?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Keskisuomalainen, 26.06.1938, nro 142, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2024510?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot