LYHYITÄ PÄTKIÄ - Salomaan sisaruksia Sysmästä

Tämä vuosi on sukututkijoille hykerryttävää aikaa - useat kirkonkirjat ovat saaneet vapautuksen "sadan vuoden pannasta". 

Digitointia tehdään talkoovoimin, Suuri Kiitos kaikille panoksensa antaneille  - myös tädilleni, joka on ollut yksi vapaaehtoisista omalla alueellaan! Tämänkin tarinan henkilöt päivittyivät näiden uusien aineistojen ansiosta. 

Kyseessä yhden oman esi-isäni veljen perheen lapset. Joidenkin sisarten osalta tiedot jäivät hyvinkin vähäisiksi, mutta kirjasin sen, mitä löysin. 

Tiedän, että painetussa kirjallisuudessa saattaa näistäkin henkilöistä jokunen esiintyä, mutta koska minulla ei ole teoksia käytettävissä, nautin tästä "itseni haastamisesta" ja tilaisuuden tullen tarkastelen, kuinka lähelle totuutta pääsin - ja tarvittaessa täydentelen tietoja.

Kaarlo Kustaa ja Iida Salomaan perheen lapset:

1. TILDA MARIA KASILAMPI, os. Salomaa

s. 26.9.1884 Sysmä, k. 27.5.1944 Asikkala

Pso Maurits Kasilampi

 s. 24.7.1881 Asikkala, k. 9.3.1965 Asikkala.

Tilda ja Maurits avioituivat 25.9.1909 ja Tilda muutti muuttokirjojen mukaan Asikkalaan tammikuussa 1910.

Perhe asui Kalkkisissa. 

Kasilammin pellot lienevät olleen otollista maaperää viljelyksille, sillä heidän pelloillaan on mainittu kasvaneen pitkää ruista - "eräänkin oljen pituus oli kaksi ja puoli metriä" - kerrottiin.

Kasilammin talo on toiminut aikanaan myös rokotus- ja lukusten pitopaikkana.

Tilda ja Maurtz saivat ainakin kaksi lasta: 

Reino Armas 

3.10.1910-30.4.1956

pso. 1934 Elli Katariina Enqvist Heinolasta 

Veikko 

16.2.1912-28.7.1933

Veikko oli kuollessaan vain reilun 21 vuodena vanha.

Kuva: Suomen kirkkoja ja hautausmaita
kuvaaja Teemu Riihelä

Tilda-nimi on muuntautunut Hildaksi hautakivessä. Lieneekö kyseessä kaivertajan virhe, nimen muutos -vai mikä?

2. JUHO EVERT SALOMAA

s. 1.10.1887 Sysmä

Juhon puolisoksi valikoitui Olga Lyydia Hietanen, (Lyyli) joka oli syntynyt 5.2.1886 Heinolan mlk:ssa. Heidät vihittiin reilun puolen vuoden kihlauksen jälkeen 20.4.1917.

HEINOLAN LEHTI 3.10.1916 NO 79

Iso-Kumun tilasta no 3 lohkottiin 1930 kolme tilaa; Koskenniemi, Heinämäki ja IsoKumu  - Iso-Kumun omistajaksi mainittiin Juho Evert Salomaa.

3. HILMA OTTILIA LAAKSOVIRTA os. Salomaa 

s. 24.3.1891 Sysmä

Pso Kalle Laaksovirta 

s.14.4.1890

Vihitty 29.8.1915

Kallen on mainittu olleen lampuodin poikapuoli Nuoramoisten Kuusenkannosta.

Kuusenkannon No 5 lohkominen tapahtui 1931 ja Laaksovirtojen tilaksi muodostui Kuusela.

Kalle oli mukana elämänsä aikana aktiivisesti kunnallisessa- ja yhdistystoiminnassa toimien eri tehtävissä useissa eri johto-, lauta- ja toimikunnissa.

Suomen Sosiaalidemokraatti kirjoitti 31.8.1923 numerossa 20, että Nuoramoisten kylän takamailla elonleikkuutalkoiden jälkeen kotimatkalla olleen, itsellinen Kalle Laaksovirran kimppuun oli käyty ja hän joutui raa'an pahoinpitelyn uhriksi. Häntä oli puukotettu ja huhuttiin jopa selkäytimen vioittuneen - lääkäri oli arvioinut tilan "arveluttavaksi". Kolme henkilöä pidätettiin tapahtuman johdosta. 

Laaksovirran kerrottiin toimineen mm. raittiusvalvojana ja olisi tätä kautta saattanut hankkia itselleen "näin kaameita vihamiehiä".

Mikäli yllä oleva Kalle on sama, kuin tekstissä muutoin oleva, hän toipui tuosta tapahtumasta vähintäänkin kohtuullisesti, sillä Kalle Laaksovirralle Sysmän Nuoramoisista oli myönnetty 1924 oikeus kulkukaupan harjoittamiseen.

Hilmasta ei pistänyt silmään kummempia tietoja - päätoimi lienee ollut emäntä.

Lapset 

Kauko Armas 1.10.1915

Kauko sai luultavasti jo syntyessään järjestöverta suoniinsa, sillä hän oli isänsa tavoin aktiivinen järjestöihminen. Toimi ainakin Sysmän työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja Nuoramoisten raittiusseurassa.

Veikko Einari 

s. 9.6.1918 Sysmä Nuoramoinen IsoKumu 

k. 8.3.1940 - katosi Viipurinlahdella, julistettu kuolleeksi.

4. VÄINÖ NESTORI SALOMAA

s. 5.1.1895 Sysmä

Väinö konfirmoitiin 24.6.1911 ja hän muutti Sysmästä Mikkeliin 11.10.1917.

5. VIENO ARTTURI SALOMAA 
s. 4.3.1899 Symä, k. 15.10.1938 Heinola

Artturi syntyi Sysmän Nuoramoisissa kuten sisaruksensakin ja jo nuorena miehenä aloitti liikealalla toimimisen. Lehtitietojen mukaan piti liha- ja ruokatavarakauppaa Lahdessa neljän vuoden ajan ja (Heinolan) Imjärvellä 9 vuotta sekatavarakauppaa.

Muuttanut Heinolaan, jossa piti lihakauppaa aina kuolemaansa saakka. 

Mikäli lehtitiedot pitävät paikkansa, Artturi oli Lahdessa eli laskennallisesti n. 1918/19-23.

Imjärven sekatavaraliikkeen Artturi avasi joulukuussa 1923 Imjärven myllyllä, Siltasen talossa.

HEINOLAINEN 22.12.1923 NO 98

Keväällä 1924 julkaistiin Heinolan Sanomissa no 18 uutinen kihlautumisesta - Artturin aisapariksi oli päätynyt Helmi, os. Riihijävi (s. 30.3.1904 Sysmä). Helmi oli "kouluja käynyt" ja saanut todistuksen Lahden kansanopistosta 1923.

Heillä oli ilmeisesti vähintään kolme lasta: 1928 syntynyt Erkki Olavi, kuolinilmoituksissa mainittu Arvo ja ainakin vielä yksi tytär, Sirkka,  Tyttären on mainittu olleen 8-vuotias isänsä kuollessa eli olisi syntynyt n. 1930.

(Rippikirjoja ei ole kaikilta heidän elämänsä paikkakunnilta digitoitu niin, että olisin voinut tietoja hakea virallisista lähteistä - yllä oleva siis laskennallista päättelyä.)

HEINOLAINEN 5.3.1924

5.1.1929 haihtui Artturin ja perheen omaisuus kirjaimellisesti savuna ilmaan. 

Mainitun päivän aamuna, klo 10 aikoihin tuli otti vallan heidän omistamassaan talossa. Palokunnan yrityksistä huolimatta paloi talo, samoin kuin koko henkilökohtainen omaisuus ja sekatavarakaupan varasto - mitään ei ehditty pelastamaan.

Rakennuksessa oli ollut 4 huonetta ja varaston arvoksi arvioitiin 100.000 mk. Omaisuuden arveltiin olevan vakuutettu. Palo oli saanut alkunsa bensiinistä, joka oli asetettu hellalle lämpiämään.

ITÄ-HÄME 16.01.1929 NO 3

Saman vuoden maaliskuussa perheen poika Erkki Olavi kuoli influenssaan reilun 7 kk:den ikäisenä.

HEINOLAINEN
28.03.1929 NO 36

Tulipalo ja uuden talon rakentaminen on arvellusti ollut iso ponnistus niin henkisesti kuin taloudellisestikin - alkoi myös pula-aika ja lama. 

13.5.1931 Artturi oli jättänyt vararikkoanomuksen ja yritystä haettiin konkurssiin. 

27.5. pidettiin velkojain kuulustelu; pesän varat olivat 183.311,15 mk ja velat 213.754,90 mk. Samalla velallisen vaimo pyysi pesäeroa. Valvonta määrättiin tapahtuvaksi välikäräjillä 13.8.1931. Konkurssituomio ja pesäero julistettiin lokakuussa. 

Huhujen mukaan takausvastuuseen joutui Helmi- vaimon veli, joka hätäpäissään / lyhyen harkinnan jälkeen myi sukutilan "pilkkahintaan" veljelleen.

Jo 20.6.1931 kauppias V. Hintikainen ilmoitti lehdissä avaavansa sivuliikkeen Imjärvellä, ent. kauppias Salomaan liikehuoneistossa, jonka oli ostanut varastoineen konkurssihuutokaupasta.

Marraskuussa ilmoitettiin pidettäväksi julkinen konkurssihuutokauppa, jossa kaupattiin Artturin omistamaa Virtalan tilaa kauppataloineen ja muine rakennuksineen. Velkojia pyydettiin ilmoittamaan vaatimuksensa ennen huutokauppaa. 19.11. julkaistiin tieto, että Virtalan tila myytiin korkeimman tarjouksen tehneelle mv. Antti Lahtiselle samasta kylästä.

Salomaat muuttivat Heinolan kaupunkiin laskennallisesti 1830/-31 tietämillä ja Artturi perusti sinne lihakaupan. He asuivat osoitteessa Kaivokatu 6.

Kuolema oli traaginen, tapahtumasta voi lukea esim Vapaus-lehdestä.

Vain vajaa pari viikkoa ennen kuolemaansa, oli Artturilta anastettu Heinolan markkinoilla 1000 mk rahaa. 

Kun tätä tarinaa koostin, en voinut välttyä ajatukselta, että tässä perheessä on kyllä sattunut ja tapahtunut! Artturin jälkeen alaikäisten lasten holhoojaksi määrättiin äiti Helmi ja uskotuksi mieheksi lasten puolesta pesänselvitykseen ym. määrättiin vahtimestari L. Tasajärvi.

HEINOLAN SANOMAT
18.10.1938 NO 117

Heinolan Sanomat, 18.10.1938, nro 117, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973625?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolan Sanomat, 15.12.1938, nro 141, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973704?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 08.01.1929, nro 3, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1531920?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolan Sanomat, 19.11.1931, nro 131, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1825135?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 18.10.1938, nro 117, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1972211?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolan Sanomat, 04.10.1938, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973639?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

NIMISMIES HEIKKISEN SURMANLUOTI

Artturi Heikkinen oli nimitetty Joutsan piirin nimismieheksi keväällä 1906 ja hän astui virkaan kesäkuun 21. pvä. Artturi tuli Joutsaan Joroisista, jossa hän oli ollut vastaavassa pestissä. Ristimänimeltään hän oli virallisesti Emil Arthur.

LOUHI 18.09.1906 no 111

Artturi kuoli tapaturmaisesti luotiin 8.9.1906. Lehdet kertovat tapahtuneesta tapahtumasta seuraavaa:

Artturi piti majaa Richard Lindbergin tilalla Tyynelässä. Miehet olivat illastaneet ja noin klo 21.30 he siirtyivät kamareihinsa yöpuulle. Aamulla olisi varhainen lähtö metsälle.

Rickhardin ollessa riisuuntumassa, kuului laukaus ja parkaisu. Hän, sekä joukko muuta talon väkeä riensivät Artturin huoneeseen, jossa hän oli kontallaan lattialla. Luoti oli osunut lähelle sydäntä eikä Artturi kyennyt puhumaan - samalla hän veti myös viimeiset henkäyksensä. Joissain kirjoituksissa harmiteltiin, ettei piirilääkäri Höijer, joka asui samassa osoitteessa, ollut kotona tapahtumahetkellä- vaikka tuskin se olisi lopputulemaa miksikään muuttanut.  

KAJAANIN LEHTI115.09.1906 NO 74

Artturi oli ollut edellisenä perjantaina hävittämässä viinakeittiötä "syrjäkylillä" ja aseen ajateltiin olleen hänen mukanaan. Tämän jälkeen hän olisi jättänyt sen kotiin tullessaan  "johonkin näkyvään paikkaan". Arveltiin, että Artturi olisi ehkä ollut tyhjentämässä asetta patruunoista, jolloin ehkä yksi niistä olisi jäänyt makasiiniin, "kuten noissa aseissa kuuluu woivan käydä ja se teki petoksen nyt, kun hän sattui ottamaan sen käsille". Kyseinen ase oli Browning-revolveri.

Vainajan kerrottiin olleen aina ollut "hilpeällä ja reippaalla mielellä", kuten viime hetkilläänkin. Muu ajatus kuin vahingon mahdollisuus ei tullut kyseeseen. 

Artturi oli syntynyt 1.9.1878 Kajaanissa eli oli n. viikkoa vaille 28 vuotias kuollessaan. 

Hän oli Adolf Heikkisen (1851-1931) ja Anna Walborg Heikkisen (1853-1896) toiseksi vanhin lapsi. 

KAIKU 14.09.1878 NO 37

Isä-Adolf kävi ala-alkeiskoulun 1865-67. Hän toimi aluksi kauppiaana ja sen jälkeen kaupunginvoutina ja palomestarina.

Artturi kävi Kajaanissa koulua, mutta joutui jättämään sen kesken "pilaantuneitten silmäin ja näön heikontumisen vuoksi". Tämän vuoksi hän oli myös asepalvelukseen kelpaamaton.

Artturille tehtiin useita silmäleikkauksia ja lopulta näkökyky saatiin korjattua "aika auttawaksi". 

Näkökyvyn korjaantuminen mahdollisti nuorukaiselle lupaavamman tulevaisuuden - ensin Artturi "antautui telegrafialalle", josta sittemmin pääsi uralleen nimismieheksi - joka, ikävä kyllä, jäi varsin lyhyeksi.

Artturista oli kirjoitettu: "Läpihywä ja waatimaton luonne oli wainaja - "liian hywä nimismieheksi", kuten joutsalaisten jo tältä vähältä wirka-ajaltaan on kuultu wainajasta sanoneen."

 

☆ ☆ ☆

*Kaikuja Kajaanista, 15.09.1906, nro 107, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/637082?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaanin Lehti, 15.09.1906, nro 74, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/642336?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Karjala, 12.09.1906, nro 210, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/655949?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani, 06.10.1931, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1842822?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

*Kajaani kaupunkiseurakunta syntyneet 1868-1880 (MKO61) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26382&pnum=31 / Viitattu 04.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1881-1890 (MKO50-54) Sivu 15 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5581&pnum=77 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta lastenkirja 1891-1900 (MKO61-63) Sivu 77 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5582&pnum=58 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1881-1890 (MKO42-49) Sivu 13 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5587&pnum=104 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1891-1900 (MKO55-60 I Aaa:17) Sivu 159 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=5573&pnum=107 / Viitattu 05.05.2024

*Kajaani kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (MKO64-70) Sivu 152 H ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=22485&pnum=112 / Viitattu 05.05.2024

TAPAHTUI JOUTSASSA- huhtikuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Maaliskuussa avoimeksi julistettuun kätilön ja rokottajan toimeen valittiin neiti Olga Putkin Helsingistä, varalle rouva Maria Salo Jyväskylästä.

Hjalmar Lindfors sai stipendin ja osallistui Työväen Sivistysliiton opintojohtaja-kurssille Varkaudessa.

Lempi Nieminen oli lahjoittanut Lounais-Hämeen museolle kirjan "Se paras sanoma" 

(v. 1822).

Säännöllinen liikenneyhteys Mäntyharjulle ja Otavaan

Seuraavasta kesästä lähtien ilmoitettiin järjestettävän säännöllinen autoliikenne Joutsasta Mäntyharjulle 6 kertaa viikossa edestakaisin ja kolme kertaa viikossa Joutsasta Hirvensalmen kautta Otavan asemalle. Vilkastuvan liikenneyhteyden todettiin olevan eduksi sekä matkustajille että tavaran välitykselle. 

KUULUTUKSIA

Kaikkia niitä Joutsan kunnan verovelvollisia, jotka olivat tyytymättömiä kunnallisverotukseen vuodelta 1923, pyydettiin saapumaan Kempin kahvilaan 11.pvä kirkonmenojen jälkeen.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanwaltuuston kokouksessa 24.-26.4. 

"Käsiteltiin taksoitusta wastaan tehtyjä walituksia. 

Taksoituslautakuntta oli asettanut weroäyrejä kaikkiaan 89,757, 

joista tutkijalautakunta alensi kaikkiaan 1,377. 

Weroäyrin hinta tulee olemaan 5 mk. 20 penniä.

Maanmittaus- ja lohkomistilaisuuksiin uskotuiksi miehiksi wailittiin 

Joutsan kylään J. Maunula ja D. Lehtinen, 

Uimaniemeen Akseli Rossi ja A. Nyman, 

Tammilahteen J. Lampinen ja Hj. Lindfors, 

Mieskonmäkeen A. Hokkanen ja S. Kuitunen, 

Ruorasmäkeen D. Haikula ja J. D. Kiwiaho, 

Pärnämäkeen J. Siewänen.

Ruoholahden kansakoulun rakennuksen puu-urakoitsija päätettiin sanoa irti, 

koska hän ei ole täyttänyt sopimuksen mukaista welwollisuuttaan."

Tilanomistaja Rickhard Oskar Lindbergin tekemä valitus kunnallistileistä oli käsitelty. Maaherra kumosi Joutsan kunnanvaltuuston 3.11.1923 tekemän päätöksen, jolla kunnanvaltuusto, vastoin tilintarkastajan lausuntoa, oli myöntänyt tilivapauden kunnallislautakunnalle kunnallisten rahavarojen hoidosta vuodelta 1922 sekä määrännyt asian viipymättä uudelleen käsiteltäväksi ja laillisesti siinä meneteltävän. Lisäksi kunta määrättiin korvaamaan valittajan kulut 150 mk.

Tielautakunta ilmoitti tienvarsien puuston raivaamisesta. 

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Tarkastus- ja harjoituspäivät 10.-11.4.1924.

Muu ohjelma: 

16.4. woimisteluharjoitus 

24.4. woimisteluharjoitus 

27.4. harjoitusluento

Hiihtoampumakilpailu

pidettiin Joutsan ja Leivonmäen suojelukuntien välillä. Leivonmäen sk. vei voiton. Samoin yksityistuloksissa leivonmäkiset nappasivat kaksi ekaa sijaa

HUVEJA

VAPAUS 5.04.1924 NO 48

HUUTOKAUPPOJA 

Siemenviljan huutokauppa

Pekkasten pappilassa, kaupan niin valkoista kuin mustaakin siemenkauraa, joiden kummankin itävyys taataan 90%:sti. Mahdollisuus ostaa myös syöttökauraa ja rukiita.

MUITA TAPAHTUMIA 

Maatalouskilpailuja Itä-Hämeen Maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä 3-vuotisen maatalouskilpailun kokonaisille maatalouksille. Kisaamaan voivat osallistua kaikki itsenäiset tilalliset, vuokraajat ja torpparit, jotka ovat vähintään kolme vuotta itsenäisesti maatalouttaan ohjanneet sekä jotka suorittavat pääseuralle 3 mk:n ilmoitusmaksun ollen samalla pääseuran jäsen. Kilpailussa maataloudet jaetaan neljään luokkaan. 1.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on alle 5 ha, 2.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 5-15 ha, 3.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on 15-50 ha ja 4.lk- ne, joiden viljelty maa-ala on yli 50 ha.

TILASTOJA 

Mikkelin läänissä oli, vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan astumisesta alkaen, vuoden 1923 loppuun mennessä itsenäisiksi tiloiksi erotettu vuokra-alueita kaikkiaan 2643, joista 2115 torppia ja lampuoteja ja 528 mäkitupa-alueita. 

Joutsan saldo; torppia ja lampuoteja 61 ja mäkitupia 2.

Vaalituloksia

Vaalitulokset Mikkelin läänin vaalipiirissä.

Kokoomus 173 (137)

Edistyspuolue 260 (205)

Maalaisliitto 185 (153)

Sosialistit 1152 (1063)

Kommunistit 9 (43)

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous Työväentalolla 6.4.

LIIKEYRITYKSET 

Kauppias A. Kujalan konkurssipesän velkojainkokous ilmoitettiin pidettäväksi 15.5.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä tuomittiin "Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala ammattimaisesta wiinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen ja hänet määrättiin heti vangittavaksi. Toimitettiin samantein lääninvankilaan. Näin yksi monista Joutsan "apteekeista" pakotettiin lopettamaan toimintansa.

TÖITÄ HALUTAAN 

Puutarha- ja talouskoulun käynyt NEITI haki töitä nimimerkillä "Vaatimaton"

Koulut käynyt "Halpa ompelija" oli myös töitä vailla.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuolleita

Apteekkari J.H. Lyra Nilsiässä

Lyra toimi apteekkarina Joutsassa n 14,5 vuoden ajan, kunnes siirtyi vuonna 1900 Nilsiään. 

Hän oli syntynyt 17.4.1859 Kiuruvedellä ja kuoli kotonaan Nilsiässä. Apteekkari Lyrasta voit lukea lisää TÄÄLTÄ

UUSI SUOMI 06.04.1924 NO 82

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Ellin mietteitä työläisystäville

Vapaus 11.4.1924

Ohikulkija kirjoittaa auki näkemyksensä Kunnalliskodin karjanhoidosta - ja vähän muustakin.

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1924 

Kevätkylvöille

MIKKELIN SANOMAT 25.04.1924 NO 47

MAASEUDUN TULEVAISUUS 03.05.1924 NO 51

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä

Kuolemanajo Raisiossa

Jaakkiman Sanomat 18.8.1926:

Tk. 10 pnä lähti kolmihenkinen seurue, 

johon kuului m.m. liikemies E. J. Pihlström Turusta autolla Naantaliin.

Matka tapahtui Citroen-yksityisvaunulla, 

jota ohjasi kortin saanut ajaja Sulo Sävel Syrjälä. 

Juuri kun auto oli pääsemässä Raision joen sillalle, se luisui tien oheen, 

kääntyi kierroksen ympäri ja paiskaantui sillan toiselle puolen 

tien oheen tehtyään sitä ennen ilmassa kaksi kuperkeikkaa 

ja käännyttyään samalla ympäri, niin että etupää oli kohti Turkua. 

Rytäkässä meni auton tuulilasi aivan sirpaleiksi, 

vasemmanpuoleiset kurasiivet lyttyyn 

ja molemmista saman puolen pyöristä kumit pois päältä. 

Autossa olleista pääsi ohjaaja ilman vammoja. 

Takana istuneista sai kauppias Pihlström reiän päähänsä 

sekä joitakin sisäisiä vammoja, joihin hän myöhemmin kuoli. 

Muut mukana olleet saivat vaikeita vammoja.

Auton ohjaaja Syrjälä saapui jokunen aika jälkeenpäin tekemään 

poliisilaitoksen keskusosastolle selkoa kuolemanajostaan, 

mutta oli tällöin niin sekaisin ja ottanut siksi paljon ryyppyjä, 

että pantiin putkaan selviämään. 

Todettu ei ole, oliko hän surmanajon sattuessa päissään.

Onnettomuudessa surmansa uhriksi joutunut kauppias Pihlström oli 39-vuotias mies. Häntä jäivät lähinnä suremaan puoliso ja kolme lasta.

Suomen eläinlääkärilehti 1.2.1925

Tarinoita tapahtuneesta on useammanlaisia - joku niistä on varmasti lähempänä totuutta kuin toinen. Tosiasia on, että oma mielenkiintoni tästä  kuitenkin heräsi ja halusin hiukan katsastella itse tapahtumaa kuin sen henkilöitäkin.

Näitä sanoja kirjoittaessa en vielä tiedä, saanko aineksia yhtään, vähän vai paljon, mutta päätin, että tämä tulee julkaisuksi joka tapauksessa.

Itse onnettomuus tapahtui siis 10.8.1926 n. klo 5 (tai 6) aikoihin iltapäivällä. Kerrottiin, että kuljettaja Sulo Syrjälä ja liikemies E.J. Pihlström olivat olleet ennen kohtalokasta matkaa ruokailemassa Turussa Rautatiehotellissa. Tarjoilijatar Mary Grönroos lähti heidän kyytiinsä hotellilta, aikomuksenaan vierailla sukulaistensa luona Naantalissa. Auto oli Syrjälän kiesi. 

Tiedot onnettomuudesta ovat osin hyvinkin ristiriitaisia. Oliko kuljettaja ratissa humaltuneena vai oliko humalatila hankittu tämän järkyttävän onnettomuuden jälkeen? Silminnäkijät kertoivat, että "auton wauhti oli wallan hirmuinen eikä sitä sillan lähistöllä näkynyt wähääkään pienettävän. Kerrotaanpa niinkin, että auton nopeusmittari oli osoittanut, kun se onnettomuuden johdosta oli pysähtynyt, 90 kilometrin tuntivauhtia."

(Yhdessä julkaisussa kirjoitettiin, että autossa olisi ollut neljäskin henkilö -räätälimestari Akseli Syrjälä Iso-Hämeenkadun varrelta. )

Syrjälä tosiaan selvisi vammoitta, Grönroos ja Pihlström toimitettiin Turkuun lääninsairaalaan, jossa Pihlström menehtyi.

Asiaa puitiin lokakuussa Maskun syyskäräjillä. 

Kuljettaja Syrjälä oli myöntänyt olleensa autoa ajaessaan humalassa, mutta kielsi ajaneensa liian kovaa. Vastaajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta sekä juopuneena autolla ajosta. Koska neiti Grönroos ei ollut vielä lopullisesti parantunut ja oli sairaalassa, asian käsittely siirrettiin talvikäräjien neljänteen istuntopäivään.

Syrjälä tuomittiin lopulta 10.3.1927 "yhdellä teolla tapahtuneista varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta ja ruumiinvammasta 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen, autolla juopuneena ajamisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen ynnä autoille säädetyn nopeuden ylittämisestä 20 päiväsakkoon eli 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen. Samalla tuomittiin Syrjälä maksamaan erinäisiä korvauksia". 

Syrjälä ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen ja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka kuitenkin vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen.

Entäpä itse tarinan henkilöt?

Liikemies Pihlström osoittautui olevan etunimiltään Edvin Julius.  Hän oli syntynyt 3.8.1887 Turussa. Vanhemmat olivat tarkastusmies, koneenkäyttäjä Anders Julius Pihlström ja Ida Johanna, os. Pitkänen. Edvin oli 10-vuotias, kun isänsä kuoli.

Edvin avioitui Aina Maria Kajetskyn kanssa jouluaaton aattona, 23.12.1917. Aina Maria oli mekaanikko, talonomistaja Nikolai Kajetskyn ja Olga Maria Kuulan tytär. Perheeseen syntyi 4 lasta, joista Linda Linnea eli vain reilut kaksi kuukautta vuonna 1925. 

Edvin on mainittu välitysliikkeen omistajaksi ja hän oli ollut aktiivisesti mukana Metsästysseura Tapion toiminnassa, kuuluen mm. sen johtokuntaan. Edvinille oli myönnetty radiovastaanottolupa ja hän piti liikettä Puolalankatu 4:ssä.

TURUN SANOMAT 12.05.1925 NO 6456

Edvin oli viikkoa ennen kohtalokasta automatkaa täyttänyt 39 vuotta. 

Jälkeen jääneet kolme lasta, Åke, Irma ja Else, olivat kaikki alaikäisiä isän kuollessa.

Edvin haudattiin 18.8.1926 Turun vanhalle hautausmaalle.  

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautahaun mukaan Pihlströmien sukuhauta on edelleenkin olemassa.

 

Turun Sanomat 15.8.1926

Kyydissä mukana olleen naisen kerrottiin olleen tarjoilijatar Mary Grönroos, joka oli töissä Rautatiehotellissa. Hän sai jalkoihinsa pahoja ruhjevammoja, jotka olivat vakavia, muttei hengenvaarallisia. Mary oli tuolloin n. 25 vuotias. Marysta en "kevyellä kenttätutkimuksella" löytänyt sellaisia tietoja, jotka olisin uskaltanut liittää henkilöön. Joissain lehdissä Mary oli nimetty Meriksi.

Kuljettaja Sulo Sävel Stanislav Syrjälä oli syntynyt Turussa 4.12.1902 räätälimestari Wiktor Aksel Syrjälän ja Alina Katarina, os. Salmbergin monilapsiseen perheeseen.  

Sulo löytyi asevelvollisten etsintäkuulutuslistoilta pariinkin otteeseen ja hänen ammatikseen oli merkitty räätäli.

PS. Samalla sillalla oli tapahtunut edellisenä kesänä onnettomuus, jossa mynämäkeläinen kuorma-auto oli ajanut sillalta jokeen. "Silta on seutua lähemmin tuntemattomille melkoisen waarallinen, silta kun on syvässä notkossa ja Turusta päin mennessä werrattain jyrkän käänteen takana, ollen sillan keskiosassa sitä paitsi korkeahko liitepuu, joka edellyttää sillan yli mentäessä hiljaista vauhtia".

SUOMEN KUVALEHTI 18.07.1925 NO 29

Tietojen lähteinä Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Turun tuomiokirkkosrk arkisto sekä Turun poliisilaitoksen arkisto, mm.

Jaakkiman Sanomat, 18.08.1926, nro 33, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539256?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turunmaa, 11.08.1926, nro 181, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592707?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 08.10.1926, nro 274, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704678?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 16.11.1928, nro 315, s. 7

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1703725?page=7

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun poliisilaitos kuolleet 1925-1930 (AP B XI:3)  Pihlajaniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=33385&pnum=273 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12)  Sivu 388 8.13. ½ 2. (Leskinens gård) Kajetskij, Kula, Leskinen, Hellman, Mäntylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=391 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12) Sivu 480 8.19.4. Kajetskij, Kula, Sandblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=471 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1900-1910 (AP_IV I Aa3:33)  Sivu 438 Kajetskij ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44261&pnum=446 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48) Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48)  Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

SUOMELAN PERHE LEIVONMÄELTÄ

Leivonmäellä eli "muinoin" Suomelan perhe, johon kuuluivat äiti Anna Katariina ja isä Herman sekä lapset Herman Sulo Nyyrikki ja Mikko Heikki Antamo, lisäksi vauvana kuollut Anna Vieno Taimi. 

Kauppias Herman Bågman vaimonsa ja
lapsensa kanssa. Kuva Leivonmäen kirjasta

Äiti Anna Katariina, os. Turtinen oli syntynyt Kerimäellä 25.11.1865. 
Hän pääsi Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä päästötodistuksen 1888. 

Heti vamistumisensa jälkeen hän toimi v.t. opettajana Viitasaaren Kiminginkylän kansakakoulussa syyslukukauden ajan. Vuoden 1889 alussa Anna lähti Leivonmäelle saatuaan paikan kirkonkylän kansakoulun opettajana.

Isä Herman Suomela oli leivonmäkisiä. Hän syntyi 17.1.1864 Havumäellä Sikasessa ja sai tuolloin sukunimekseen perheensä nimen Bågman. Hermanni teki uran kauppiaana ja toimi siinä ohessa Suomi-Yhtiön asiamiehenä. Hän otti osaa myös kunnallisten asioiden hoitamiseen toimien mm. eri lauta- ja johtokunnissa. 

Pariskunta Anni ja Herman vihittiin 26.1.1902 Leivonmäellä. 
1903 Herman kadotti vihkisormuksensa ja huuteli sen perään ainakin Mikkelin Sanomissa 6.8.1903. 

Esikoisensa he saivat 1904, kun perheeseen syntyi tyttövauva, Anna Vieno Taimi. "Pienen lemmikin" elontaival jäi kovin lyhyeksi, sillä pikku-Anna nukkui pois vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Alun perhekuvassa on Herman ja Anna lapsensa kanssa - uskaltaiskohan lapsen asun perusteella arvella, että lapsi olisi "tyttöpuolta"...

Menehtyneen tyttären jälkeen perheeseen syntyi kaksi poikaa; 13.12.1905 Herman Sulo Nyyrikki ja 27.4.1907 Mikko Heikki Antamo. Mikko syntyi suoraan Suomelaksi, sillä perheen alkuperäinen sukunimi oli suomennettu 1906. (Muista mahdollisista lapsista ei ole tietoa.)

Hermannin hoitaessa liiketoimiaan, Anna opetti ja sivisti pientä väkeä Leivonmäen kirkonkylän kansakoulussa vakinaisena opettajana vuoteen 1896 ja Leivonmäen Havumäen kansakoulussa 1p:ään elokuuta 1919, jolloin täysin palvelleena otti eron opettajavirastaan ja jäi eläkkeelle.

Hermanni oli aloittanut kauppatoiminnan jo 1899, mutta anoi kauppalupaa vasta 1902. Kauppaa hän piti Havumäessä. Leivonmäen kirjassa kerrotaan, että vuosina 1900-1910 perustetuista yhdeksästä kauppayrityksestä menestyivät parhaiten Herman Suomelan, Johan Hämäläisen ja Matti Riihelän liikkeet. 

Leivonmäen nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 11.3.1900. Herman oli tässäkin mukana ja tuli valituksi nuorisoseuran johtokuntaan.   

Matkan varrelle mahtui varmasti moniakin ammatillisia haasteita. 1907 Hermannille osoitettiin moite Itä-Hämeen Raivaaja - lehdessä, sillä lehdet olivat saapuneet tilaajilleen huonossa kunnossa - revittynä ja tahrittuna. 1912 puolestaan rosvot murtautuivat kauppaan ikkunan kautta ja saivat saaliikseen tavaroita ja rahaa, yhteensä noin 400mk:n arvosta. Vorojen arveltiin kuuluvan Toivakassa majailevaan 4- miehiseen rosvokoplaan, joka oli tehnyt seutukunnalla jo useammankin murtokeikan. 

Maaliskuussa 1925 Anna sairastui ja hävisi muutaman vuorokauden jälkeen kamppailun sairauttaan vastaan. Muistokirjoituksessa on todettu Annan keskittyneen eläkevuosinaan perheen emännän tehtäviin. Eläkettä Annalle oli myönnetty 750 mk vuodessa.

Hermanni ja pojat jatkoivat eloansa ilman puolisoa ja äitiä.

1935 Leivonmäen kunta päätti ostaa Herman Suomelan omistamat rakennukset kunnalle. Kunnan puolesta kauppakirjan allekirjoitti Toivo Tiihonen. 

Perheen pojista:

Nyyrikki 
Oli kersantti ja lentomekaanikko. Nuorempana oli ilmeisesti kiinnostunut valokuvauksesta. Muutti 1929 loppuvuodesta Havumäestä Helsingin pitäjään, josta edelleen 1935 toukokuun tietämillä Kauhavalle.

Jo muuttoa seuraavana vuonna koitti Nyyrikin kohtalonpäivä. Kuolema oli vähintäänkin traaginen - hän ruhjoutui junan alle. Lehdissä kirjoiteltiin asian tiimoilta eri tavoin. 

Nyyrikki oli joka tapauksessa jättänyt palaamatta lomilta Kauhavan Ilmailukouluun ja oli joutunut tuolloin ns. sotilaskarkurin asemaan. Hänet tavoitettiin Santahaminasta, josta määrättiin vääpeli viemään Nyyrikkiä Kauhavalle postijunalla. Hieman ennen Kauhavalle saapumista saattava vääpeli totesi Nyyrikin kadonneen. Etsinnöistä huolimatta häntä ei junasta löytynyt.

Radalla kulki postijunan perässä tavarajuna, joka sekin lähestyi Kauhavaa. Veturinkuljettaja näki radalla makaavan, jo yliajetun miehen ruumiin, joka oli puettu sotilaspukuun. Ruumis nostettiin junaan, kuljetettiin Kauhavalle ja tunnistettiin Nyyrikiksi. 

Oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha? 

Yksi tarina kertoo, että saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle. Tosin, itsemurhasta ei vainajan tiedetty koskaan puhuneen. 

Sitä vastoin Nyyrikki oli matkan aikana ollut "melko pahoin sairas" ja juuri loppumatkasta hän oli käynyt useamman kerran antamassa ylen. 

"Mahdollista on, että hän ylenantaessaan vaunusillalla on jotenkin suistunut vauhdissa olevan junan alle."

Tarinassa, jossa saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle, mainittiin, että Nyyrikki olisi asunut Kauhavalla Hotelli Suojassa pidemmän aikaa käyden töissä ilmailukoululla. Asunnossaan hän oli ilmoittanut syntymäpaikakseen Iisalmen. 

Nyyrikki oli kuollessaan perheetön ja hänet haudattiin Kauhavalle. 

Eikö tieto kuolemasta tavoittanut isä-Hermania vai oliko kenties jotain muuta ihmeellisyyttä asiassa, mutta vasta liki kolmen vuoden kuluttua isä kiittää niitä kaikkia, jotka ovat edesauttaneet ja varustaneet Nyyrikin viimeiselle matkalle.

ILKKA 09.08.1939 NO 211

Mikko
Näyttää kunnostautuneen kunnottomuudessa.

Sakkotuomioita viinan myynnistä ja kuljetuksesta. 

1931 syksyllä, Leivonmäen Etu-Ikolan Työväentalolla nujakoitiin. Useamman miehen tappelussa puukotettiin ainakin kahta miestä, joista toinen oli työmies Mikko Suomela. Mikon tila oli vakava ja hänet toimitettiin hoidettavaksi Jyväskylän sairaalaan. Tuo toinen puukotettu oli Urho Kilpinen.

Mikko selvisi mitä ilmeisemmin puukotuksen aiheuttamista vammoista, sillä useammat erilaiset tuomiot näyttäisivät seuranneen Mikkoa elämän varrella  - sakkotuomioista aina vankeuteen ja kansalaisluottamuksen menetykseen. Mikon ammatiksi on eri yhteyksissä mainittu työmies ja sorvaaja.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Mikkelin Sanomat, 23.06.1903, nro 69 A, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669249?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 11.06.1904, nro 64, s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669396?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.05.1906, nro 109, s. 37https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=37Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Hämeen Raivaaja, 01.03.1907, nro 17, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/634864?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Länsi-Savo, 28.07.1919, nro 82, s. 2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1021941?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lakeus, 11.11.1936, nro 259, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2033891?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Heinolan Sanomat, 14.11.1936, nro 128, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973255?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.04.1925, nro 16, s. 16 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935219?page=16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 24.12.1935, nro 146, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2138902?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Nyyrikki

Ilkka, 11.11.1936, nro 306, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989468?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ilkka, 09.08.1939, nro 211, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990898?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikko

Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 16.04.1931, nro 15, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1884411?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 07.10.1931, nro 229, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1864353?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Hufvudstadsbladet, 24.02.1941, nro 53 (2. painos), s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235889?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

PÄÄSIÄISENÄ PALOI PAPPISISSA JA VÄHÄ-JOUTSASSA

Vuonna 1933 pääsiäinen ajoittui huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle eli huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan kuin nyt. 

Pääsiäisen aikoihin teki tuli tuhojaan Joutsassa. Länsi-Savo uutisoi 20.4.1933 kahdesta eri tulipalosta - toisen tapahtumapaikka oli Pappisissa ja toisen Vähä-Joutsassa.

Pappisen palosta uutisoitiin seuraavasti:

"Ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna havaittiin 

tulen päässeen irti rva Aino Ruohtulan omistaman 

Tähtimäen talon ulkorakennuksissa Joutsan Pappisten kylässä. 

Tuli lienee saanut alkunsa aittarakennuksesta, 

jonka katto oli jo tulessa, kun tapaus huomattiin. 

Aittarakennuksesta levisi tuli navettarakennukseen, joka 

myöskin tuhoutui. Aittarakennuksessa ollut irtaimisto tuhoutui. 

Kun paikalle saapui runsaasti sammutusväkeä, 

saatiin talon muut rakennukset varjelluiksi tulelta. 

Palaneet rakennukset olivat vakuutetut, mutta irtaimisto, 

josta osa kuului talon vuokraajalle ja osa talossa asuvalle opettajalle, 

oli vakuuttamaton."

Lehtiartikkelin Aino = Aina Ruohtula, os. Närvänen - Joonas Ruohtulan leski, ammatiltaan

opettaja. Ja artikkelissa mainittu Tähtimäki = Tähtiniemi.

"Elämää Kulta-Pappisissa"-kirjassa kerrotaan Ainasta, että hän oli ollut ensimmäisen kerran opettajana Pappisen koululla jo ennen avioliittoaan. Hänen kerrotaan jääneen eläkkeelle 1943 opettajan virastaan Hartolassa, jonka jälkeen oli viettänyt pitkiäkin aikoja Tähtiniemessä. Ainan maanpäällinen taivallus päättyi 1966. 

Ainalla oli kaksi sisarta, Ida Rönkä ja Hilja Sihvonen. 

Ida asui perheineen ulkomailla. 

Hiljakin oli pitkiä aikoja poissa Suomesta, sillä Hiljan mies oli lähetyssaarnaaja. 

Sihvoset vierailivat usein Tähtiniemessä, erintoten kun Aina oli jäänyt leskeksi. 

Samainen kirja kertoo uutisoidusta tulipalosta, että se oli vähällä tuhota myös asuintalon. Kirjassa kirjoitettiin talon vuokralaisen Anton Laitisen pelastaneen päärakennuksen. 

"Hän oli valuttanut vettä talon päätyyn, 

jossa kuumuus oli saanut jo pihkan valumaan seinää pitkin. 

Navetta ja muita ulkorakennuksia tuhoutui siinä palossa, 

mutta sauna oli erillään rannassa ja se säästyi."

Vähä-Joutsan palosta Länsi-Savo kirjoitti seuraavasti:

"Tiistaina iltapäivällä paloi Vähässä Joutsassa 

maanviljelijä Dagerholmin omistaman Kurikan talon 

asuin- ja ulkohuonerakennukset perustuksiaan myöten. 

Ainoastaan osa irtaimistoa saatiin pelastetuksi."

Mietinpä vaan 🤔 - ja uskaltaisin jopa väittää, että tuo Vähä-Joutsan Kurikan talon omistaja on ollut Segerholm (Juho), eikä Dagerholm... 

Toisaalla lehdissä kerrottiin, että palo olisi saanut alkunsa savujohdosta lentäneestä kipinästä ja kovan tuulen vuoksi se oli levinnyt nopeasti - sammutusyritykset olivat olleet turhia. Tuli levisi asuinrakennuksesta navettaan - eläimet saatiin kuitenkin pelastetuksi naapurien avulla. Irtaimisto menetettiin, "vieläpä isännän ja tyttären vaatteetkin ja rahaa melkoinen määrä"

Omistajan rahoista tiedettiin kertoa, että menetti: "vanhaa hopearahaa kolme kiloa sekä perimiään metsärahoja, joita hän säilytti piirongin laatikossa, huomattavan määrän".

Vakuutus- ja vahinkosummista liikkui erilaista tietoa. Useimmin mainittiin kuitenkin, että vahingot olisivat olleet 80,000 mk ja vakuutusmäärä vain n. 2.000 mk.

Niinpä - tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä!

Tiedot kerätty:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Länsi-Savo, 20.04.1933, nro 45, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1023232?page=3

Elämää Kulta-Pappisissa - Kuvia, kertomuksia ja tositarinoita

Vapaus, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1945356?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 23.04.1933, nro 32, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183849?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883626?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot