T-U

Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi. 

TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä

29/10.1.26

 ~ T ~

TAIPALE

Karjalainen 6.6.1939

Piirimies Onni Taipale kuoli kotonaan Ilomantsin Naarvassa kesäkuun 1 p:nä 1939. Hän oli syntynyt Luhangalla 21/9 1885, ollen siis kuollessaan lähes 54 vuotias. 

Suoritettuaan metsäkoulukurssin Nikkarilassa vv. 1910-11 oli Hackman & Co palveluksessa kaiken aikaa Naarvan Välivaarassa, siis lähes 30 vuotta. Suoraluontoisena rehtinä metsämiehenä saavutti hän sekä esimiestensä että alaistensa täyden luottamuksen ollen useissa asioissa syrjäisen Naarvan kylän johtavana henkilönä. 

Varsinkin vieraanvaraisuus oli hänen asunnossaan vertaansa vailla. Pitkän kylätien päässä oli se vuosien kuluessa monen matkamiehen yöpymis- ja majapaikkana. Monessa muussakin suhteessa oli Taipaleen täsmällinen esiintyminen, omaksumansa ihanteet, maailman katsomus ja tinkimätön velvollisuudentunne esimerkiksi kelpaavaa. 

Varmaan tulee hänen muistonsa säilymään eheänä kaikkien mielessä, jotka tulivat lähempään kosketukseen vainajan kanssa. -Karjalainen 6.6.1939-

TAKALA

Itä-Häme 13.4.1933

TAMMELIN

 

Heinolan Sanomat 19.10.1929

"Eilen kuoli Lahden kunnallissairaalassa lyhyemmän ajan sairastettuaan sisäisen verenmyrkytyksen vaikutuksesta kauppias Antti Johan Tammelin Heinolan Vierumäestä. 

Vainaja, joka kuollessaan oli 35-vuotias, oli syntynyt Joutsassa ja oli vasta pari vuotta sitten muuttanut Vierumäkeen perustaen sinne kauppaliikkeen hoitaen sitä kuolemaansa saakka. 

Lähinnä jäivät vainajaa kaipaamaan puoliso ja kolme lasta." 

-Heinolan Sanomat 19.10.1929

 

Länsi-Savo 10.11.1928

TANTTULA

Sukulaisen leikekirjasta 

TAPPER

Turun Sanomat 7.11.1937

TAUBE

Lahti 7.4.1908

Uusi Suometar 14.4.1908

Anna Eleonora Taube syntyi Luhangassa 17.9.1871. 

Hän oli lahjakas oppilas ja Jyväskylän tyttökoulusta valmistuttuaan hän toimi jonkin aikaa kotiopettajana. 

Suoritettuaan kurssin Helsingin kasvatusopillisessa keittokoulussa hänet nimitettiin kyseisen laitoksen johtajattareksi vuonna 1894. Tässä tehtävässä ollessaan Taube kohtasi suuren surun, kun hänen sulhasensa, maisteri Albert Heikel, kuoli yllättäen. Kirjoitettiin, että tämä tapahtuma heikensi hänen terveyttään niin paljon, että hänen oli pakko luopua raskaasta johtajattaren toimestaan.

Sen jälkeen hän työskenteli muutaman vuoden Jyväskylässä valmistavan koulun opettajattarena. Vuonna 1898 hän siirtyi Lahteen Lahden kansanopiston emäntäkoulun johtajattareksi, jossa hän toimi vuoteen 1905 saakka.

Myöhemmin häntä alkoi vaivata keuhkotauti, joka paheni niin, että hän meni lopulta Takaharjun parantolaan. 

Anna Taube menehtyi 1. huhtikuuta 1908 ollessaan 36-vuotias.

Häntä kuvailtiin sekä opettajana että ihmisenä herttaiseksi ja kaikkien suosimaksi. Lahden kansanopistossa viettämiensä vuosien aikana hän saavutti vaatimattomalla ja ystävällisellä olemuksellaan sekä oppilaidensa että tuttavapiirinsä luottamuksen - nämä varmasti muistelivat häntä kaiholla.

 

Suomalainen 27.4.1891

TERHO

HS 14.11.1963

TEVALIN

HS 3.3.1954

Länsi-Savo 31.5.1927

TIENHAARA

Mikkelin Sanomat 30.4.1907

TIIHONEN

Suursavolainen 11.2.1930

TOIKKA

HS 6.10.1922

TOIVONEN

Vaasa 1.6.1939

Joutsan Seutu 26.6.2019

 

Etelä-Suomen Sanomat 14.6.1934

TOMMILA

Keskisuomalainen 24.3.1922

Niklas Tommila = Niklas Kallenpoika Tommola, s. 2.3.1859 Leivonmäen Havumäellä.

TOMMOLA

Heinolan Sanomat 24.8.1924

"Perjantaina t.k. 19 päivänä kuoli kotonaan Hartolan kirkonkylässä Tommolan talossa maanviljelijä ja kauppias Matti Tommola 67 vuoden ikäisenä. Matti Tommolassa poistui elämän näyttämöltä yksi paikkakunnan huomatuimpia ja pidetyimpiä henkilöitä. 
Luonteeltaan hän oli erittäin hyvä ja auttavainen, tahtoen kaikkia vähempiosaisia ja pulaan joutuneita auttaa ja tunsi itsensä tyytyväiseksi ja iloiseksi, kun oli saanut neuvoillaan jonkun autetuksi. Monet ovatkin ne, jotka luottamuksella Tommolalle asiansa uskoivat. 
Paljon oli hän käytetty useissa luottamustoimissa, toimien kirkonisäntänä useat vuodet. Kuului Hartolan säästöpankin perustajiin, toimien sen isännistössä ja hallituksessa pitemmän aikaa, samoin Hartolan paloapuyhdistyksen hallinnossa ja kuntakokouksen puheenjohtajana y.m. 
Osuustoiminta-aatteeseen oli hän myös innostunut, kuuluen Martolan ensimäisen osuusmeijerin perustajiin ja sen hallintoon. Useasti löysi Hartolan raittiusseura Tommolassa avustajansa.

Suoralla ja aina ystävällisellä luonteellaan voitti Tommola paljon ystäviä. Lukuisat ovat ne ystävät ja tuttavat, jotka kaipauksella ja kiitollisuudella Tommolaa siunaten muistelevat. 

Tommola kuului ensimmäisiin Suursavolaisen tilaajiin, puuhaten aikoinaan Maalaisliiton paikallisosastoa pitäjään." -Suursavolainen, 23.08.1927-

TUPALA

Itä-Häme 21.12.1934

TURUNEN

HS 6.1.1932

TYYSKÄNMÄKI

Mikkelin Sanomat 23.8.1938

Antti Tyyskänmäki kuoli tapaturmaisesti Joutsan Tyyskänmäen kylässä, kun hän teroitti leikkurinteriä moottorikäyttöisellä tahkolla. Tahko halkesi ja osa tahkoa lensi Tyyskänmäen kasvoihin niin ankaralla voimalla, että hän menehtyi lähes välittömästi. Hän oli perheetön.

TÄHTINEN

HS 27.6.1951

TÖRMÄ

HS 23.4.1997

TÖYRYLÄ

Heinolan Sanomat 23.2.1921

~ U ~

ULMANEN

Mikkelin Sanomat 16.9.1925

UOTILA

Itä-Häme 27.10. 1932

"T.k. 13. pnä kätkettiin haudan lepoon Joutsan uuteen hautausmaahan 

talonemäntä Anna Lovisa Uotila Joutsan Sairasten Ylätalosta. 

Sekakuoron laulettua kanttori L. Markkulan johdolla "Ah, mit' on tää elämä", kantoivat vainajan omaiset arkun hautaan. Haudalla kuoro lauloi samasta virrestä loppuosan. 

Ruumiin siunasi rovasti Y. Hovikoski puhuen vainajan hyvin suoritetusta ja pitkästä päivätyöstä ja vaatimattomasta, sisäisestä Jumala-kaipuusta, esimerkiksi meille jälkeen jääville. 

Kuoron laulettua "Kohta iltakello lyö" luotiin hauta umpeen. Omaisten ja ystäväin laskemista seppeleistä ja kukkasista muodostui kaunis kukkaiskumpu. Vielä laulettiin yhteisesti "Sun haltuus rakas Isäni".

Vainajata saattamaan oli kokoontunut lukuisa joukko omaisia, ystäviä ja tuttavia ja yhdessäoloa jatkettiin surutalossa, jossa laulaen ja vainajan elämäntapauksia muistellen aika vierähti myöhään iltaan." 

Keskisuomalainen 16.11.1932

URPINEN

Työn Voima 16.4.1936

URPOLA

HS 18.3.1937