Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi.
TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä
12/45.1.26
~ B ~
BECKER
(von Becker)
 |
| Hufvudstadsbladet 20.2.1916 |
 |
| Helsingin Sanomat 17.1.1926 |
 |
| Suur-Savo 22.7.1907 |
BRUMMER
 |
| Mikkelin Sanomat 21.5.1904 |
 |
| Uusi Suomi 4.1.1931 |
BÅGMAN
 |
| Mikkelin Sanomat 24.11.1904 |
Anna Vieno Taimi ks. myös Suomela.
Linkki: Suomelan perheen tarina
~ C ~
COLLIANDER
 |
| Uusi Suomi 19.9.1931 |
Leskirouva Natalia Colliander kuoli 78 vuoden ikäisenä 17.9.1931.
"Hän oli syntynyt Hirvensalmella, jossa isänsä Anders Andersson oli kappalaisena ja välillä myös vuoden ajan Luhangan v.t. kirkkoherrana.
Hirvensalmella Natalia Colliander joutui naimisiin telegrafikemisti A. E. Collianderin kanssa, joka sittemmin omisti Luhangassa Tammilahden kartanon. Täten joutui Natalia Colliander Luhankaan, missä hän asui miehensä kuolemaan, v:een 1891 saakka, jolloin myös Tammilahden kartano myytiin.
Sen jälkeen on Natalia Colliander usein käynyt Luhangassa, viimeksi nyt kuluneena kesänä. Luhankalaiset muistelevat häntä herttaisena, sivistyneenä vanhan kansan ihmisenä." -Mikkelin Sanomat 19.9.1931-
~ D ~
DAHLSTRÖM
 |
| Keskisuomalainen 14.10.1925 |
 |
| HS 15.10.1925 |
DANIELSON
 |
| Uusi Suometar 27.4.1904 |
Alfred Filip Danielson (18.6.1856 Hauho – 22.4.1904 Luhanka)
oli suomalainen opettaja, virkatalon vuokraaja ja moninkertainen valtiopäivämies.
Danielsonin vanhemmat olivat kirkkoherra Johan Filip Danielson ja Amanda Lovisa Palander. Professori, poliitikko Johan Rickard Danielson-Kalmari oli hänen veljensä ja asutusneuvos Eino Kalmari hänen poikansa. Danielsonin puoliso vuodesta 1881 oli Selinda Maria Mölsé.
Danielson tuli ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta ja toimi olutpanimon hoitajana Joutsassa ja sitten Sysmässä Hovilan meijerikoulun opettajana. Luhangassa hän oli virkatalon vuokraaja ja maanviljelijä 1887–1904.
Danielson oli Heinolan tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Hän oli useiden valtiopäivävaliokuntien jäsen ja valitsijamies kolmilla valtiopäivillä. Danielson ajoi vahvasti muun muassa kansakoulupakkoa, puolusti miesten ja naisten tasa-arvoa ja teki esityksiä ja anomuksia yksin ja yhdessä muiden edustajien kanssa. Hän oli valtiopäivillä säätynsä ahkerimpia puhujia. (Wikipedia)
 |
| HS 29.1.1929 |
 |
| HS 3.10 1913 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti