TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Vappumarkkinat oli koonnut porukkaa yksiin. Muiden jaloittelevien lisäksi juopuneita kerrottiin olleen runsaasti liikkeellä - kylillä hoipertelevia oli korjattu talteen kaikkiaan 16.

Neiti Ester Kärkkäistä oli purrut koira jalkaan Joutsan Työväenyhdistyksen iltamissa - koiran omistaja oli tuntematon.

Toivo Hämäläinen oli ostanut Uutelan talon A. Björniseltä 85.000 markalla.

Tyyne Maria Hautala oli saanut päästötodistuksen Kuuromykkäin koulusta.
Kuopion tietopuolinen meijerikoulu päätti myös lukuvuotensa, josta Sanni Temisevä sai päästötodistuksen ja hänen tulevaksi toimipaikaksi ilmoitettiin Kangasniemen osuusmeijeri. 

HS 19.5.1926

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA

Mikkelin s.kuntapiiri järjesti ampumakilpailut, jotka olivat siihen asti piirin järjestämistä suurimmat. Kilpailijoita oli n. 250. 

Lauantain säätilan kerrottiin olleen tuulinen ja sateinen, joka oli johtanut siihen, että kouluammunta osittain epäonnistui.

Tuloslistoilla joutsalaisista näytti pyörineen J. Junttimäki, J. Levison ja Otto Kervinen.

Junttimäki voitti kouluammunnan ja Levison nappasi pistooliammuntamestaruuden. Muut sijoitukset voi käydä katsomassa tekstin linkistä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnan tilit v. 1924 oli vihdoin saatu tarkastetuksi.

Rokotusten ajankohta oli jälleen käsillä

Länsi-Savo 29.5.1926

Valtioneuvosto oli hylännyt Joutsan ja Kangasniemen kuntien anomuksen sillan rakentamisesta Kortejokeen.

Joutsan kantakirjasto oli saanut valtionavustusta kirjallisuuden ostoon 1390 mk, palkkoihin 600 mk ja 300 mk:n ylimääräisen avustuksen.

TILASTOJA

Mikkelin läänissä oli vuonna 1925 syntynyt 1210 uutta pientilaa. 

MYYDÄÄN 

V. Siren ilmoitti lehdessä olevansa Joutsan torilla 2.6.1926 klo 8-11 myymässä kuukauden ikäisiä sianporsaita.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 11.5.1926

 

Länsi-Savo 27.5.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lehdissä kerrottiin, että huhtikuun 29.pv kuollut Jalmari Tapper oli joutunut heikkojen jäiden uhriksi.  Jalmari oli lähtenyt jäätä pitkin Pappisista jäätä pitkin Joutsan kirkolle ja saavuttuaan ns. Hietasalmeen, hän joutui sulaan. Avunhuudot kuuluivat läheiseen Kaitueen taloon, mutta ennenkuin sieltä ehdittiin apuun, oli Tapper ennättänyt painua pohjaan. Hän oli noin 36-vuotias ja perheetön.

"Kiivas nainen oli joutsatar, joka Wapaus-lehden kertoman mukaan wapunpäiwänä Joutsan Tammilahden kylässä repi mieheltään toisen korvan irti. Lehti ei kerro oliko pirtulla vaikutusta tähän riitaan wai saiko wesi aikaan niin repäsewän teon."

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

 

Maaseudun Tulevaisuus 29.5.1926

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkonkokous 2.5.1926

Kirkonisännöitsijäksi valittiin lautamies Toivo Kokko, jonka kirkkovaltuusto oli asetttanut ensimäiselle ehdokassijalle. Toisina ehdokkaina olivat Antti Paavola ja Martti Mäkelä. Uusi kirkonisännöitsijä ottaa toimen vastaan heti.

Kuollut

05.05. Its. Serafia Mäkinen - 77v 1kk 3pv - Pärnämäki 2

07.05. Tal.vo. Ida Maria Murtonen - 60v 5kk 27pv - Uimaniemi 6

10.05. Palstatil. Robert Nieminen - 53v 11kk 20pv - Kirkkola 4

11.05. Palstatil.tr. Vuokko Liukkonen - 16pv - Laitjärvi 2

            Mktp. Otto Malinin kuolleena syntynyt poika - Mieskonmäki 3

13.05.  Työmies Antti Nurmisen kuolleena syntynyt tyttö - Mieskonmäki 1

25.05. Talontr. poika Vilho Veikko Tanttu - 1kk 19pv - Laitjärvi 2

30.05. Työmies Juho Willman - 71v 1kk 26pv - Joutsa 2

12.5. kuoli Helsingissä kulkulaitosministeriön ent. esittelijäneuvos, lakitieteen kandidaatti *Rikhard Oskar Lindberg, joka oli syntynyt Hirvensalmella 10.5.1859. Hänet haudattiin 21.5.1926 Joutsaan.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

TÄYSIHOITOA 

Kesän kynnyksellä

Aamulehti 13.5.1926

Uusi Suomi 1.5.1926

Honkaharjuun haettiin sesonkia silmällä pitäen, kesäkuun alkupuolella alkavaan työsuhteeseen, "hienompaan ruuanlaittoon kykenevää" emännöitsijää.

 

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

KUN SYSMÄ NOUSI TAIVAISIIN – Suomen ensimmäiset ilmahäät 1928

Sysmäläiset olivat olleet monen vitsin ja kaskun kohteena kuten monien muidenkin kylien ja pitäjien asukkaat. Syyskuussa 1928 sysmäläiset saivat kuitenkin ainutlaatuisen syyn nostaa rintansa rottingille ja katsoa muita pitäjiä alaviistoon – tarkalleen ottaen 1200 metrin korkeudesta 😀

​Sysmässä koettiin tuolloin jotain ennennäkemätöntä - silloinen faktori V. V. Mäkelä ja nti Hilda Laven vihittiin nimittäin avioliittoon Aero-yhtiön lentokoneessa. Kyseessä olivat tiettävästi Suomen ensimmäiset ilmahäät. Koko Suomi voi liidellä tässä kohdin Sysmän siivellä, sillä olimme tässä suhteessa kerrankin länsinaapuria edellä: Ruotsissa vastaava tempaus koettiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1938.

​Vihkimisen suoritti Sysmän 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino, joka nousi pelottomasti koneen kyytiin. Pakinoitsija Saku tallensi tämän historiallisen hetken ja sysmäläisten itsetunnon kohotuksen Länsi-Savo -lehteen (29.09.1928) ja Mooses julkaisi oman, värikkään kuvaelmansa Liitto-lehdessä samalla päivämäärällä.

  

Faktori V. V. Mäkelä, morsian Hilda Laven jakirkkoherra J. E. Heino
valmistautuvat nousemaan Aero Oy:n koneeseen häälennolle.
Lähde: Pertti Mäkelän albumi (julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä).

​Tässä Sakun kertomana, miten sysmäläisistä tuli kertaheitolla ”ihmeitten paikkakuntalaisia”:

"Mistä johtuneekin, niin aina herättää enemmän tai vähemmän hauskuttaa kun tapaa jonkun sysmäläisen. Kun kysymykseen, 'mistä kaukaa vieras on kotoisin', saadaan vastaus, että 'Sysmästä', niin ainakin leikin ymmärtävät savolaiset silloin painavat kämmenpohjansa suuta vasten, muljauttavat silmiään, nauraa tirskuvat ja sanovat, että 'vai Sysimästä' ja taas nauraa tirskuvat. 

Nyt ovat kuitenkin sysmäläiset suorittaneet sellaisen ennenkuulumattoman ihmetyön, että siitä on leikki poissa ja jokainen sysmäläinen saattaa, päätään nostaen, ylpeillen sanoa olevansa kotoisin Sysmästä, tuosta ihmeitten paikka-kunnalta. 

Viime sunnuntai oli se sysmäläisten suuri päivä! Silloin siellä vieraili Aero yhtiön lentokone ja antoi sysmäläisille tilaisuuden katsella armasta synnyinseutuaan pilvien tasolta. Niinkuin kaikkialla maailmassa, niin Sysmässäkin noudatetaan rakkauden suurta kutsumusta, takerrutaan toisiinsa kiinni näkymättömillä siteillä ja sittemmin näkyväisillä kultakahleilla kietoudutaan yhteen ainaiseksi elinajaksi. 

Sysmässä eli onnellista aikaa kihlautunut pari, nimittäin faktori V. V. Mäkelä ja hänen herttainen morsiamensa nti Hilda Laven 

Molemmat halusivat vihittää itsensä kristilliseen avioliittoon. Tietenkin tämä tilaisuus on jokaisen ihmisen elämässä juhlallinen ja mieleenjäävä hetki. Mieliä ylentävä ja tässä tapauksessa myöskin heidät itsensä; ylentävä hetki olikin. He halusivat liittyä toisiinsa ainaisesti irti tämän syntisen maan tomuista ja nyt siihen avartui oiva tilaisuus. 

Lentokone oli parhaillaan huvilentoja tekemässä. 

Koneeseen nousivat edellämainittu morsiuspari ja Sysmän seurakunnan 75-vuotias kirkkoherra J. G. Heino sekä todistajat. Kone pyrähti ilmaan ja kohosi taivasta kohden aina 1,200 metrin korkeuteen, jonne eivät enää maan tomut tuntuneet. 

Kirkkoherra alkoi juhlallisen toimituksensa asianmukaisine tiedusteluineen ja saatuaan myöntävät vastaukset molemmilta vihittäviltä, suoritti toimituksen loppuun. 

Niin tuli V. V Mäkelästä ja Hilda Lavenista laillisesti aviopuolisot korkeudessa, lähellä taivaankantta.

Todistajana toiminut lentokoneen ohjaaja kiidätti onnellista pariskuntaa kauniissa kaarroksissa alemmaksi maata kohti, liiteli Sysmän seudun yllä ja kirkkoherran kiireiden vuoksi laskeutui alas maan, tai oikeammin järven päälle. Siihen päättyi häälento.

Aviopari poistui lentokoneesta, samoin kirkkoherrakin, jonka viimeisiksi sanoiksi, hyvästellessään ilmoissavihittyä avioparia, otaksumme: 'minkä minä olen yhdistänyt taivaissa, se olkoon yhdistetty myöskin maan päällä'.

Onko missään muualla armaassa isänmaassamme vietetty näin juhlallisia häitä. 

Ei, totisesti. 

Siksipä emme enää saa sysmäläisille hymyillä sen vuoksi, että 'he ovat Sysmästä', vaan kotipaikan kuultuamme tunnemme jokainen kunnioitusta sysmäläisiä kohtaan ja kohotamme heille kunnioittavasti hattuamme.

Saku.

Mooses käsitteli tätä "poikkeuksellista naimista" myös pilke silmäkulmassa. Sakun tarinasta lainatakseni - tekee mieli laittaa käsi suun eteen ja tirskua 😆

"Sysmästä ei sitten Ritavuoren murhaajan Tandefeltin esiintymisen jälkeen ole kuulunut mitään ihmeellisempää. On näyttänyt siltä kuin olisi Sysmän pitäjä vaipunut jo toisten kuntien tasalle, samanlaiseen arkiseen harmauteen, missä nämä ovat vaeltaneet hamasta olemassaolonsa alkuhetkistä. Mutta nyt on sysmäläinen faktori näyttänyt, että tuollaiset luulot ovat harhaanjohtavia. 

Äskettäin oli Sysmässä lentokone kiikuttamassa pitäjäläisiä yläilmoissa. Ja juuri samana päivänä tunsivat faktori Väinö Valter Mäkelä ja kirjakauppias, neiti Hilda Laven, että heidän hetkensä oli täyttynyt, jolloinka he voivat astua Kristilliseen aviosäätyyn. Niinpä ottivat he Sysmän 75-vuotiaan kirkkoherran J.G. Heinon mukaansa ja nousivat lentokoneella kohti avaruutta.

Kun kone oli hyrrännyt kotvan, ja mittari osoitti sen olevan 1200 metrin korkeudessa, sanoi ylkämies: riittää jo. Sysmäläisten harmaapäinen sielujen kaitsija otti kirjojen kirjan käteensä, juhlallisen miimin kasvoilleen ja kysyi: Tahdotko sinä  Väinö Valter Mäkelä ottaa aviovaimoksesi tämän Hilda Lavénin. Saatuaan tähän myönteisen vastauksen, johon oli sekoittunut hiukan jännitystä, pelkoa ja korkeapainetta, osoitti kirkkoherra sanat toisin päin käännettynä neito Hilda Lavénille. Kainosti, hiukan värisevällä äänellä antoi hänkin hyväksymisensä naimahommaan. Papin sanottua vielä päälle aamenensa, oli Suomen ensimmäinen ilmassaleivottu aviopari valmis. Todistajia, enempää, kuin muitakaan avustajia ei seremoniansa ollut saapuvilla. Ainoastaan sinertyvä taivas, ilmakehän kuulakka atmosferi ja lentokoneen pärskytys olivat tämän historiallisen vihkimisen todistajina.

Lentokone lipui sitten alas, tuoden sysmäläisten sielunpaimenen ja käsikynkässä istuvan äskennainneen parin vakavalle maankamaralle. 

Kaikki oli sujunut hyvin. Lentokone oli vihkipallinakin osoittanut aika käytän-nölliseksi kapineeksi.

Me emme kuitenkaan mene vakuuttamaan oliko morsiusparin alimainen vaatekerta tämän vihkimäreisun jälkeen täysin normaalissa kunnossa, vaikka sehän nyt on hyvin toisarvoinen asia.

Mooses.

J. K. Lähetämme Sinulle »taktiikan mestari» Väinö Valtteri vilpittömät onnittelut ratkaisevan ja erikoislaatuisen harppauksesi johdosta. Tällä »loikkauksellasi» olet Sinä edelleen osoittanut olevasi ent. liikanimesi arvoinen.

S a m a.

Mooses viittasi Väinön entiseen liikanimeen - mahtaa joku tietää, mikä se oli?

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Lähteet:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:

 Länsi-Savo, 29.09.1928, nro 116, s. 3

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1022752?page=3

 Liitto, 29.09.1928, nro 226, s. 4

 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1565449?page=4

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Apteekkari Esko Jankko

Korkeakosken apteekin omistaja, apteekkari Esko Johannes Jankko täytti 50 vuotta toukokuun 29. päivänä 1938. Jankko on syntynyt Uukuniemellä 1888 ja kuoli Juupajoella 20.9.1965.

Hän kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista yhteiskoulua ja pääsi vuonna 1906 farmasianoppilaaksi Reposaaren apteekkiin. Farmasianopiskelijatutkinnon hän suoritti vuonna 1910 ja proviisoritutkinnon 1923. 

Esko Jankko vihittiin avioliittoon neiti Vivi Lindströmin kanssa Mäntsälässä Tapanin-päivänä 1918. 

Käytyään Vöyrin sotakoulun Jankko osallistui maamme vapaussotaan komppanian-päällikkönä Karjalan rintamalla. Ajan Suunta tiesi kirjoittaa, että hän oli haavoittunut Raudussa.

Jankko toimi aluksi eri apteekeissa, mm. Torniossa, Käkisalmessa ja Helsingissä sekä Luhangan haara-apteekin hoitajana vuoteen 1932, jolloin hän sai Korkeakosken apteekin apteekkioikeudet.

Luhangan apteekki oli vielä Jankon aikana Joutsan apteekin alainen haara-apteekki, aina vuoteen 1938. Jo itse haara-apteekin hoitaminen oli vastuullista työtä ja pääseminen itsenäiseksi apteekkariksi oli proviisorille selvä nousu uralla - nähdäkseni myös se, mitä tavoiteltiinkin. 

Korkeakosken apteekki sijaitsi Juupajolla ja se oli perustettu 1927. 1883 liikenteelle avattu ns. Pohjanmaan rata oli nostanut Korkeakosken kunnan keskustaajamaksi. Edward Wallenius oli perustanut kylään nahkatehtaan 1894 ja Suomen ensimmäisen koneellisen kenkätehtaan 1898. 

Apteekki piti fyysisesti sijaa Korkeakosken Kenkä- ja Nahkatehdas Oy:n talossa, noin kilometrin päässä rautatieasemalta tehtaalle johtavan maantien varrella.

Eskon päätyessä Korkeakoskelle, oli kenkätehdas siirtynyt jo Emil Aaltosen omistukseen. Juupajoelle oli saatu kätilö-rokottaja vuonna 1913 ja kunnanlääkäri 1918.  Voisi kuitenkin kuvitella, että apteekkarin rooli tällaisessa yhteisössä olisi ollut keskeinen.

50-vuotispäivänään "joutui" juhlittava monien onnentoivotusten kohteeksi.
Jankon kotona järjestettiin "iltajuhla", jonne oli saapunut niin ystäviä kuin naapureitakin. Päivänsankaria muistettiin monin lahjoin, kukkasin ja lukuisin sähkösanomin.

Kuvassa 50- vuotias Esko Jankko.

Tänä päivänä Korkeakosken apteekki toimii Oriveden apteekin sivuapteekkina.

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Tiedot kerätty/lähteet:

Suomen apteekkihakemisto = Finlands apoteksregister / toim. Yrjö Ahonen

Suomen apteekkariyhdistyksen aikakauslehti, 01.05.1938, nro 5, s. 41

Oriveden Sanomat, 02.06.1938, nro 22, s. 2

Semina : Suomen farmaseuttiliiton äänenkannattaja, 01.12.1918, nro 12, s. 24

Ajan Suunta, 30.05.1938, nro 143, s. 2

Wikipedia

Walleniuksen Wapriikki

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Viola Kivilaakso Pappisista oli voittanut Sisä-Suomen lauantailiitteen lasten kilpailussa oikealla vastauksella kirjapalkinnon. 

Kaupanhoitaja A. Laukkarinen oli ostanut Mäntyharjulta, kauppias A. Ahvenaiselta, sekatavarakaupan varaston. 

Joutsan kunnan kätilöiksi oli valittu 1.piiriin neiti Anna Lahtinen Keuruulta, varalle neiti Elina Liukkonen Pyhäjärveltä - 2.piiriin jo edellä mainittu Elina Liukkonen, varalle Hanna Kuosmanen Iisalmesta.

Karjakoiksi oli valmistuneet mm. Aino Simo (Mikkelin tietopuolinen karjanhoitokoulu) ja Hilja Askolin (Toijalan tietopuolinen karjanhoitokoulu). Karjakon paikan Aino oli saanut mv. A. Kinnuselta  Pieksämäeltä ja Hilja sijoittui Kanngasalalle Kyökkälään.

Joutsassakin pappina toiminut Toivo Aleksander Brummer oli kuollut 14.4. Muuruvedellä, jossa hän toimi kirkkoherrana. 

Joutsalaissyntyinen, postivaunupiirin kirjuri Eero Forss oli myös kuollut - Jyväskylässä vain 33 vuoden ikäisenä. Eero oli Joutsan nimismiehenäkin (1888-1892) toimineen Iwar Forssin poika. 

 

Mikkelin Sanomat 28.4.1926

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.4.

*Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi edelelleen räätäli Jalmari Niinikoski ja varapuheenjohtajaksi lautamies Toivo Kokko. 

*Talolliselle Taavetti Sankarille ei myönnetty anomaansa vapautusta valtuuston jäsenyydestä. 

*Kunnallisten tilien tarkastajiksi valittiin Maalaiskuntien Liiton määräämä henkilö ja paikallisina taloll. Onni Heinikainen ja kaupanhoitaja T. Salokannel, sekä varalta op. B. Santala ja räätäli Jalmari Niinikoski. 

*Valittiin raittiuslautakuntaan paikkakunnalta poismuuttaneen neiti Saima Luukkosen tilalle kanttori L. Markkula.

*Kapteeni Spären anomus, raha-avustus tai koroton laina Savon rintamalla v. 1918 tapahtuneitten sotatapausten julkaisemiseksi ja sotamuistelmien keräämiseksi, ei saanut enemimistön kannatusta.

*Myönnettiin osuusliike Katajalle lupa pitää kaupan vähemmän myrkyllisiä värejä ja lakka-aineita.

*Valtuusto päätti ryhtyä alustaviin toimenpiteisiin naapurikuntien kanssa yhteisen työlaitoksen saamiseksi näille seuduille.

*Hyväksyttiin asutuslautakunnan uusi ohjesääntö, jota vastoin lastenvalvojan ohjesääntö jätettiin kunnallislautakuninan tarkistettavaksi.

*Tarvittavat koulutarpeet päätettiin tilata Maalaiskuntien Liitolta.

*Esitystä kunnan alueella olevien metsien luokituksesta ja mittauksesta ensi kesän aikana, ei hyväksytty.

*Annettiin kouluvaliokunnan toimeksi laatia tarpeelliset muutosehdotukset kouluhallituksen vahvistamaan piirijaon tarkistusehdotukseen ja oppivelvollisuuden täytäntöönpanosuunnitelmaan, sekä anoa oppivelvollisuuden täytäntöön panolle 5 vuoden lykkäystä. 

Kokous, joka oli nykyisen valtuuston ensimäinen, oli kireä. Melkein kaikista asioista äänestettiin.

Kunnan tilit edelliseltä kahdelta vuodelta oli edelleen tarkastamatta. Samaisessa valtuuston kokouksessa päätettiin, että 1924 tilit oli jätettävä tarkastettaviksi huhtikuun aikana ja 1925 tilit lain määräämässä ajassa. Mikäli määräaikoja ei noudatettaisi, valtuutettiin opettaja B. Santala laatimaan valitus maaherralle.

Tielautakuntaan valittiin mv. Onni Heinikainen - pj, mv. Vilho Borg- varapj, kauppias Jalmari Hurri ja varajäseniksi mv. Onni Lehtinen ja pienviljelijä Juho Manninen.

MUTINOITA

Tyytymättömyys Pcrtunmaalla kasvaa

"Joukko Ruorasmäen kyläläisiä on äskettäin pitämässään kokouksessa päättänyt erota Pertunmaan kunnasta ja liittyä takaisin Joutsan kuntaan. Asiaa ajamaan on walittu toimikunta."

 

Kätilölehti 1.4.1926 no 4

 

 Suutarin palkasta

"11 kappaa rukiita kuuluu Joutsassa maksettavan suutarille yksien saappaiden tekopalkkana, Ja kirjeenwaihtajammme mainitsee, että se on hyvä ja halpa suutari, joka sillä hinnalla saappaat walmistaa, lausuen samalla toiwomuksen hinnankorottamisesta yhdellä kapalla, jolloin siitä tulisi 3 kappaa päiwää kohti, sillä 4 päiwää kuluu saapasparin walmistuksessa mestarilta kuluvan."

MYYDÄÄN 

 

Mikkelin Sanomat 21.4.1926

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan kevätkokous pidettiin nuokulla 11.4.

Kokouksessa hyväksyttiin vuosikertomus, vahvistettiin tilinpäätös ja tilivelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Päätettiin ylijäämän jakamisesta ja tilintarkastajien palkkiosta - joiksi valittiin O. Kervinen ja A. Jaatinen, varalle A. Ahvenainen, J. Ottelin ja V. Järvinen. 

Kirjoitettiin mm., että "On mielihyvällä merkittävä, että kaikki päätökset tehtiin yksimielisesti ja keskustelut olivat asiallisia."

Koko selonteon pääsee halutessaan lukemaan otsikon linkistä.

Joutsan Osuusmeijerin varsinainen kevätkokous 

"t. k. 3 p. hyväksyttiin meijerin vuosi- ja tilikertomus kuluneelta vuodelta, vahvistettiin tilinpäätös, myönnettiin tilintekijälle ja hallinnolle täydellinen vastuuvapaus v. 1925 tileistä.

Liikkeen tuottama ylijäämä päätettiin kokonaan siirtää meijerin rakennusrahastoon. 

Tilintarkastajiksi valittiin Savo-Karjalan meijeriliiton edustaja ja paikalliseksi talollinen Toivo Kokko, varalle talol. K. Junkkari ja A. Jaatinen. 

Kokous päätti toistaiseksi, kunnes meijerille saadaan kunnollinen separaattori, lopettaa maidon vastaanoton."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Riuttalan hevonen putosi kaivoon ja kuoli

"Lauantaina, t. k. 10 pnä sattui Joutsassa Riuttalan talossa ikävä onnettomuus. Talon palvelijan siirtäessä hevosella vanhan navetan kattopuita toiseen paikkaan sattui hän ajamaan navetan lähellä olevan, noin 8 m. syvän, lumen peittämän kaivon yli. Tällöin luhistui kaivon kansi hevosen takajalkojen alla ja kun aisojen päät tarttuivat kaivon reunassa olevien kivien koloihin, jäi hevonen riippumaan yksinomaan länkien varaan, aiheuttaen äkkikuoleman. 

Hevonen oli hyvä nelivuotias tamma, joten vahinko on suuri. Ajomies oli vasta 3 päivää ollut talossa, eikä hän niinollen ollut tietoinen lumenpeittämästä kaivosta."

Ilkityö 

"Wiime wiikon keskwiikon ja torstain wälisenä yönä oli joku ilkimys laittanut Joutsan kirkolta Leiwonmäelle johtawalle maantielle n. 2 1/2 km matkan päähän mainitulta kirkolta yhteensä hietaa wahwan kerroksen. 

Kun nykyään on paksulti lunta, on warsinkin kuorma-auton kanssa mainittua paikkaa waikea siwuuttaa ja kerrotaan siinä monen rikkoneen hewoswaljaitaan. 

Kuka moisen teon on suorittanut, ei tiedetä, mutta arwellaan, ettei sen henkilon päässä kaikki ruuwit ole tiukalla tai että hän on ollut kowin työnhaluinen eikä muutakaan tekemistä ole löytänyt."

TYÖPAIKKAA VAILLA

Uusi Suomi 16.4.1926

Uusi Suomi 11.4.1926

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkonkokous 11.4.1926

"Joutsan seurakunnan kirkonkokouksessa t.kn 11 pnä myönnettiin pastori Lauri Heinoselle ero kirkkoisännöitsijän toimesta sitten kun uuden isännöitsijän valitseminen ja seuraava ylöskanto on toimitettu. 

Kunnallisen alkuopetuksen tultua käytäntöön päätettiin toinen kiertokoulunopettajan toimi lakkauttaa."

Kuollut

08.04. Mktp. Anna Liukkonen - 44v 3kk 11pv - Pärnämäki 6

09.04. Ent.trp. Juho Töyrylä - 75v 10kk 29pv - Joutsa 2

            *Tal. Adam Liukkonen - 70v 3pv - Pärnämäki 6

10.04. Työm.t. Suoma Moseksent. Manninen - 12pv - Pärnämäki 2

13.04. Työm. Tuomas Silvonen - 54v 4kk 11pv - Mieskonmäki 1

14.04. Its. Anna Lovisa Heiskala - 52v 4kk 21pv - Kirkkola 5

25.04. Työm. Juho Manninen 64v 7kk 19pv - Joutsa 2

30.04. Työm. Jalmar Tapper - 25v 10kk 24pv - Joutsa 4

            Tal.p. Aulis Onali - 2v 1kk 9pv - Tammilahti 8

            *Tal. äiti Maria Mällönen - 81v 7kk 9pv - Pärnämäki 1

Lisäksi kaksi kuollutta, joiden päiväysten yli piirretty rasti:

03.04. Torp. Albertina Leppä - 63v 11kk 13pv - Tammilahti 2

12.04. *Työm. Oskar Nyberg - 48v 2kk 1pv - Pärnämäki 5

*1857 Joutsassa syntynyt kapteeni Akseli von Schrowe kuoli Kemissä 29.4.1926.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1926

Joutsan toukokuu 1926

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1926

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Neiti Sigrid Nyman Joutsasta tuli valituksi Jämsänkosken kunnan kätilöksi 17 hakijan joukosta.

Suoma Simola oli valittu oppilaaksi Reitkallin puutarhakouluun.

Leskirouva Karoliina Mölse ja hänen kaksi lastaan olivat anoneet maaherralta lupaa suomalaiselle sukunimelle, joka tulisi olemaan Purola

Itä-Hämeen kansanopiston toveripäivillä oli valittu henkilöt eri seuduilla "kannatuksia keräämään ja iltamia järjestämään". Joutsan valitut olivat   Elli Kankkunen, Alma Liukkonen ja Lyyli Kuitunen .

Edit Ripatti Tampin myllyltä oli voittanut Kotiliden ja Sirkan kokovuoden-tilaajien arvonnassa Karlssonin teoksen "Kodin kukkastarha". Nide oli kangaskansinen ja arvoltaan 40 mk.

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. Miehet olivat kaiketi itsekin harmistuneita aiheuttamastaan häiriöstä ja ottivat asiakseen sopia toilailut - kyllä kannatti!

Vapaus 19.3.1926

.Kappalainen Lauri Heinonen sijoittui lopulta toiseksi Somerniemen kirkkoherran vaalissa. Vaalin voitti selkeällä äänten enemmistöllä Punkasalmen vt. kirkkoherra Y.K. Ainola.

Vapaaehtoisen Palokunnan hiihtokilpailun tulokset 

KUNNALLISIA ASIOITA

Henkikirjoitukset pidettiin kunnanhuoneella

17.3. Joutsan, Laitjärwen, Marjotaipaleen, Mieskonmäen ja Pärnämäen kylät

18.3. Ruorasmäen, Tammilahden, Tolvasniemen, Uimaniemen, Kirkkolan, Putkijärven ja Ruskealan kylät.

 

Länsi-Savo 20.3.1926

Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli valittanut

*Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskien asutuslautakunnan jäsenten vaalia - maaherra oli hylännyt valituksen.

*joulukuussa 1925 kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä - maaherra oli hylännyt tämänkin valituksen.

Maanviljelijä O. Heinikainen ja kunnallislautakunnan esimies J. Maunula olivat osallistuneet kuun puolivälissä Mikkelissä pidetyille kunnallispäiville.

MYYDÄÄN / OSTETAAN

 

Heinolan Sanomat 6.3.1926

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työväenyhdistyksen jäsenmaksujen kannosta vastasi R. Hellqvist ja kuukausikokoukset ilmoitettiin pidettäväksi aina kuukauden 1. sunnuntaina klo 12.00.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 20.3.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lukusille saapui viinatrokari

"Kun t.k. 11 p. pidettiin Joutsan Kiwiojalla lukusia, saapui sinne trokareita. Yhdeltä heistä, nimittäin Wäinö Wesalalta Hartolasta, takawarikoitiin yhden litran kanisteri. Hänet asetetaan syytteeseen."

Saara Komppa oli tullut pidätetyksi irtolaisuudesta Kouvolassa. Kirjoitettiin, että hänet oli passitettu lääninvankilaan maaherran tuomiota odottamaan. (Muistelen, että tämä ei olisi Saaran eka kerta tästä aiheesta...)

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Mikkelin Sanomat 8.3.1926

 

Helsingin Sanomat 11.3.1926

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkonkokous 21.3.

Matti Mäkelä valittiin kirkkovaltuustoon edesmenneen Richard Kuitusen tilalle.

Tilien tarkastajiksi valittiin apteekkari Otto Kervinen ja opettaja Bernhard Santala.

Kuolleita

Kirkonkirjoissa oli jokusen sivun ja kuukauden puutos, mutta kirjaukset jatkuvat vihdoin maaliskuun 1926 loppupuolelta.

20.03. Mktp. Antti Koivunen, 71v 3kk 6pv - Pärnämäki

21.03. Hoitol. Ottelia Lahtinen, 83v 3kk 7pv - Joutsa 2

            Mktp. Lovisa Rönn, 64v 8 kk 23pv - Joutsa 4

26.03. Talol. August Wirtanen 70v 6kk 19 pv - Laitjärvi 2

29.03. Tal. Eläk. Maria Melkka 82v 7kk 21pv - Joutsa 7

            Tal.tr.p. Veikko Hietanen 2pv - Kirkkola 5

Lehtitietojen mukaan myös

02.03. Mv. Rikhard Kuitunen 52v - Uimaniemi

29.03. Kapteeni Akseli von Schrowe, synt. Joutsassa, kuoli Kemin Karihaaran sairaalassa

*Näiden kahden kuolinilmoitukset löytyvät aakkosellisilta välilehdiltä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jälkikaikuja kunnallisvaaleista - nimim. Tuhkimon kynästä.

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1926

Joutsan huhtikuu 1926

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Patruuna Blom Luhangasta

 

Axel Bruno Blom kuoli 28.11.1928 vanhuuteen kotonaan Luhangassa, 84. ikävuodellaan. 

Hän polveutui vanhasta suomalaisesta pappissuvusta ja oli syntynyt 23.11.1845 Tohmajärvellä. Hänen isänsä, Lars August Blom, oli tuolloin Tohmajärven kirkkoherran apulainen. Isän kuoltua Kellokosken ruukin saarnaajana Tuusulassa 1883, perhe vailla isää, muutti Luhankaan 1884.

Bruno ei enemmälti lämmennyt opiskeluille - vaikka päätä, kykyjä ja varoja olisi ollutkin. Hän kävi kuitenkin Heinolan yläalkeiskoulun yhdessä veljensä kanssa ja asettui sittemmin maanviljelijäksi Luhankaan, viljellen äitinsä, Vendla Sofian (os. Nohrström) perintötilaa Ånäsin rustitilallisena. Luhangassa oli noihin aikoihin kymmenkunta suurtalonpoikaa ja Brunosta tuli yksi heistä.

Bruno perusti perheen ja avioitui 1904 Olga Toivosen (1879-1950) kanssa, joka oli syntyjään Korpilahdelta. Kirkonkirjoissa Olga on kirjattu Ånesin piiaksi ja palvelijaksi ennen avioliittoa. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi vanhinta tytärtä (1901 ja 1903) olivat syntyneet virallisesti ottaen ennen avioliittoa. Vanhemmalle, Anna Loviisalle, Bruno oli merkitty kummiksi, nuoremmalle Annalle isäksi (vanhemmat olivat jo kuulutettu tuolloin). Molemmat tytöt menehtyivät jo lapsina. 

Rustitilan omistajana, Bruno oli paljon tekemisissä useiden alustalaistensa kanssa. Hänen kirjoitettiin osanneen samaistua erinomaisesti heihin ja olikin tuttu näky heidän keskuudessaan.

Keski-Suomi 8.11.1904

Patruuna Blom oli myös aktiivinen kunnallismies ja osallistui lähes kaikkiin kunta- ja kirkonkokouksiin. Hän kuului myös Osuuskaupan hallitukseen 15 vuoden ajan ja oli sen perustajajäseniä.

Brunon kerrottiin eläessään nauttineen erityisestä terveydestä, mutta vanhemmalla iällä kunto heikentyi sen verran merkittävästi, että elinpiiri supistui huomattavasti ja "tarkastelumatkat" tiluksilla jäivät selkeästi aiempaa vähäsemmiksi.

Sen ohella, että patruuna sai elää elämänsä melko terveenä, hänellä kerrottiin olleen valoisa elämänkatsomus. Tämän uskottiin vaikuttaneen siihen, että  patruuna Blom säilytti elämänhalunsa ja pirteytensä loppuun saakka. 

Luetun perusteella Bruno oli "melkoinen persoona". Kun patruunan elonpäivät päättyivät, häntä muisteltiin ja kuvattiin mm. seraavasti:

"Seuramiehenä oli hän ystävällinen ja aina hyväntuulinen. Huolimatta ajan runtelusta ja luonteensa omituisuuksista saattoi hänessä selvästi todeta vanhan kulttuurin jäljet".

"Hän oli monessa suhteessa ympäristöstään poikkeava vanhan ajan ihminen. Eriskummallisten piirteiden alta näkyi patruuna Blomissa sukuperinnäinen vanha kulttuuripohja".

Kirjoitettiin, että Bruno oli luovuttanut maata "lähes lahjaksi" Luhangan seurakunnalle hautausmaata varten ja lehtitietojen mukaan hän olisi ollut ensimmäinen sinne haudattu vainaja. Vuonna 1936, Snellmanin päivän suurnimenmuutossa Brunon leski ja lapset ottivat käyttöön sukunimen Jokitaipale. Olga kuoli 1950.

Brunon kuolinilmoitus aakkosellisella välilehdellä

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Tiedot kerätty/lähteet:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sisä-Suomi, 30.11.1928, nro 278, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585489?page=2

Suomen virallisen lehden mukaan Aksel Bruno Blom oli asetettu holhouksen alaiseksi 3/1923 - holhoojiksi oli määrätty talollinen Lauri Koivikko ja kauppias Jaakko Aro, molemmat Luhangan kylästä.

Suomen Virallinen Lehti, 27.03.1923, nro 71, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1470399?page=2

Sisä-Suomi, 09.12.1928, nro 285 B, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585730?page=4

Lisäksi
https://ollivonbecker.blogspot.com/2026/02/luhangan-kunnan-ja-kunnallishallinnon.html