Kuolemanajo Raisiossa

Jaakkiman Sanomat 18.8.1926:

Tk. 10 pnä lähti kolmihenkinen seurue, 

johon kuului m.m. liikemies E. J. Pihlström Turusta autolla Naantaliin.

Matka tapahtui Citroen-yksityisvaunulla, 

jota ohjasi kortin saanut ajaja Sulo Sävel Syrjälä. 

Juuri kun auto oli pääsemässä Raision joen sillalle, se luisui tien oheen, 

kääntyi kierroksen ympäri ja paiskaantui sillan toiselle puolen 

tien oheen tehtyään sitä ennen ilmassa kaksi kuperkeikkaa 

ja käännyttyään samalla ympäri, niin että etupää oli kohti Turkua. 

Rytäkässä meni auton tuulilasi aivan sirpaleiksi, 

vasemmanpuoleiset kurasiivet lyttyyn 

ja molemmista saman puolen pyöristä kumit pois päältä. 

Autossa olleista pääsi ohjaaja ilman vammoja. 

Takana istuneista sai kauppias Pihlström reiän päähänsä 

sekä joitakin sisäisiä vammoja, joihin hän myöhemmin kuoli. 

Muut mukana olleet saivat vaikeita vammoja.

Auton ohjaaja Syrjälä saapui jokunen aika jälkeenpäin tekemään 

poliisilaitoksen keskusosastolle selkoa kuolemanajostaan, 

mutta oli tällöin niin sekaisin ja ottanut siksi paljon ryyppyjä, 

että pantiin putkaan selviämään. 

Todettu ei ole, oliko hän surmanajon sattuessa päissään.

Onnettomuudessa surmansa uhriksi joutunut kauppias Pihlström oli 39-vuotias mies. Häntä jäivät lähinnä suremaan puoliso ja kolme lasta.

Suomen eläinlääkärilehti 1.2.1925

Tarinoita tapahtuneesta on useammanlaisia - joku niistä on varmasti lähempänä totuutta kuin toinen. Tosiasia on, että oma mielenkiintoni tästä  kuitenkin heräsi ja halusin hiukan katsastella itse tapahtumaa kuin sen henkilöitäkin.

Näitä sanoja kirjoittaessa en vielä tiedä, saanko aineksia yhtään, vähän vai paljon, mutta päätin, että tämä tulee julkaisuksi joka tapauksessa.

Itse onnettomuus tapahtui siis 10.8.1926 n. klo 5 (tai 6) aikoihin iltapäivällä. Kerrottiin, että kuljettaja Sulo Syrjälä ja liikemies E.J. Pihlström olivat olleet ennen kohtalokasta matkaa ruokailemassa Turussa Rautatiehotellissa. Tarjoilijatar Mary Grönroos lähti heidän kyytiinsä hotellilta, aikomuksenaan vierailla sukulaistensa luona Naantalissa. Auto oli Syrjälän kiesi. 

Tiedot onnettomuudesta ovat osin hyvinkin ristiriitaisia. Oliko kuljettaja ratissa humaltuneena vai oliko humalatila hankittu tämän järkyttävän onnettomuuden jälkeen? Silminnäkijät kertoivat, että "auton wauhti oli wallan hirmuinen eikä sitä sillan lähistöllä näkynyt wähääkään pienettävän. Kerrotaanpa niinkin, että auton nopeusmittari oli osoittanut, kun se onnettomuuden johdosta oli pysähtynyt, 90 kilometrin tuntivauhtia."

(Yhdessä julkaisussa kirjoitettiin, että autossa olisi ollut neljäskin henkilö -räätälimestari Akseli Syrjälä Iso-Hämeenkadun varrelta. )

Syrjälä tosiaan selvisi vammoitta, Grönroos ja Pihlström toimitettiin Turkuun lääninsairaalaan, jossa Pihlström menehtyi.

Asiaa puitiin lokakuussa Maskun syyskäräjillä. 

Kuljettaja Syrjälä oli myöntänyt olleensa autoa ajaessaan humalassa, mutta kielsi ajaneensa liian kovaa. Vastaajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta sekä juopuneena autolla ajosta. Koska neiti Grönroos ei ollut vielä lopullisesti parantunut ja oli sairaalassa, asian käsittely siirrettiin talvikäräjien neljänteen istuntopäivään.

Syrjälä tuomittiin lopulta 10.3.1927 "yhdellä teolla tapahtuneista varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta ja ruumiinvammasta 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen, autolla juopuneena ajamisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen ynnä autoille säädetyn nopeuden ylittämisestä 20 päiväsakkoon eli 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen. Samalla tuomittiin Syrjälä maksamaan erinäisiä korvauksia". 

Syrjälä ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen ja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka kuitenkin vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen.

Entäpä itse tarinan henkilöt?

Liikemies Pihlström osoittautui olevan etunimiltään Edvin Julius.  Hän oli syntynyt 3.8.1887 Turussa. Vanhemmat olivat tarkastusmies, koneenkäyttäjä Anders Julius Pihlström ja Ida Johanna, os. Pitkänen. Edvin oli 10-vuotias, kun isänsä kuoli.

Edvin avioitui Aina Maria Kajetskyn kanssa jouluaaton aattona, 23.12.1917. Aina Maria oli mekaanikko, talonomistaja Nikolai Kajetskyn ja Olga Maria Kuulan tytär. Perheeseen syntyi 4 lasta, joista Linda Linnea eli vain reilut kaksi kuukautta vuonna 1925. 

Edvin on mainittu välitysliikkeen omistajaksi ja hän oli ollut aktiivisesti mukana Metsästysseura Tapion toiminnassa, kuuluen mm. sen johtokuntaan. Edvinille oli myönnetty radiovastaanottolupa ja hän piti liikettä Puolalankatu 4:ssä.

TURUN SANOMAT 12.05.1925 NO 6456

Edvin oli viikkoa ennen kohtalokasta automatkaa täyttänyt 39 vuotta. 

Jälkeen jääneet kolme lasta, Åke, Irma ja Else, olivat kaikki alaikäisiä isän kuollessa.

Edvin haudattiin 18.8.1926 Turun vanhalle hautausmaalle.  

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautahaun mukaan Pihlströmien sukuhauta on edelleenkin olemassa.

 

Turun Sanomat 15.8.1926

Kyydissä mukana olleen naisen kerrottiin olleen tarjoilijatar Mary Grönroos, joka oli töissä Rautatiehotellissa. Hän sai jalkoihinsa pahoja ruhjevammoja, jotka olivat vakavia, muttei hengevaarallisia. Mary oli tuolloin n. 25 vuotias. Marysta en "kevyellä kenttätutkimuksella" löytänyt sellaisia tietoja, jotka olisin uskaltanut liittää henkilöön. Joissain lehdissä Mary oli nimetty Meriksi.

Kuljettaja Sulo Sävel Stanislav Syrjälä oli syntynyt Turussa 4.12.1902 räätälimestari Wiktor Aksel Syrjälän ja Alina Katarina, os. Salmbergin monilapsiseen perheeseen.  

Sulo löytyi asevelvollisten etsintäkuulutuslistoilta pariinkin otteeseen ja hänen ammatikseen oli merkitty räätäli.

PS. Samalla sillalla oli tapahtunut edellisenä kesänä onnettomuus, jossa mynämäkeläinen kuorma-auto oli ajanut sillalta jokeen. "Silta on seutua lähemmin tuntemattomille melkoisen waarallinen, silta kun on syvässä notkossa ja Turusta päin mennessä werrattain jyrkän käänteen takana, ollen sillan keskiosassa sitä paitsi korkeahko liitepuu, joka edellyttää sillan yli mentäessä hiljaista vauhtia".

SUOMEN KUVALEHTI 18.07.1925 NO 29

Tietojen lähteinä Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Turun tuomiokirkkosrk arkisto sekä Turun poliisilaitoksen arkisto, mm.

Jaakkiman Sanomat, 18.08.1926, nro 33, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539256?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turunmaa, 11.08.1926, nro 181, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592707?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 08.10.1926, nro 274, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704678?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 16.11.1928, nro 315, s. 7

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1703725?page=7

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun poliisilaitos kuolleet 1925-1930 (AP B XI:3)  Pihlajaniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=33385&pnum=273 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12)  Sivu 388 8.13. ½ 2. (Leskinens gård) Kajetskij, Kula, Leskinen, Hellman, Mäntylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=391 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12) Sivu 480 8.19.4. Kajetskij, Kula, Sandblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=471 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1900-1910 (AP_IV I Aa3:33)  Sivu 438 Kajetskij ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44261&pnum=446 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48) Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48)  Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024