TULIROKON TUHOJA

1908 kevätkesällä esiintyi Jyväskylän liepeillä tulirokkoa kulkutautina mm. Uuraisilla, Multialla, Ruovedellä ja Virroilla. Loppukesällä, heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, alkoi kuulua tarinoita useista sairastapauksista Laukaassa ja Vihtiälässä. Myös läheltä Haapakoskea jaettiin kuumottavia uutisia - samoin Vesangan kylästä, jossa kerrottiin yhdenkin perheen lapsista kuuden sairastuneen.

Tämä kuuden sairastuneen lapsen perhe oli Wolmar Vertaisen perhe.

"Jywäskylän pitäjän Wesangan kylän, Warrenmäen perällä, mäkitupalaiselta Wolmarilta, kuoli wiime kuluneella wiikolla kolme lasta tulirokkoon. Kolme jälellä olewaa lasta sekä waimo sairastawat wielä samaa tautia, pian heistäkin saatanee tuonen wieraita. Köyhä perhe on kowassa pulassa, puuhatessaan wainajoita hautaan; ellei kowia kokewan isän weli auttaisi köyhää perhettä kohtalon kouristellessa, olisi pula wieläkin katkerampi. Tauti on kuitenkin wiranomaisten tiedossa ja toivotaan että kaikki voimat tähdätään estämään taudin lewenemistä.

Tauti on jo levinnyt naapureihin, joissa on tapahtunut eräitä kuoleman tapauksia. Jyväskylässä ja ympäristöillä kerrotaan tulirokon olewan liikkeellä. Tarkkaa huolta toiwotaan terweydenhoidossa, näillä ympäristöillä, ettei tulirokon tuhot ehtisi enempiä tuhoja tekemään." 

Syyskuussa Volmar ja vaimo Matilda julkaisivat kuolinilmoituksen, jossa mainittiin heiltä lopulta kuolleen kaikkiaan viisi lasta tuon katalan taudin murtamina. 
Elokuussa menivät Urho, Ales (Aleksi) ja Olga, syyskuussa Sulo ja Hulda. 
Hurjan surullista!

Sorretun voima 7.9.1908 

Epidemian levitessä vaadittiin toimenpiteitä päättäviltä tahoilta ja lokakuussa julkaistiinkin mm. Suomalainen-lehdessä sairastuneiden hoito-ohje, joka oli tohtori-Arppen käsialaa:

Lyhywiä neuvoja tulirokon hoidossa.

Tulirokkoa sairastawa lapsi on wälttämättä hoidettawa eri huoneessa, 

joka ei saa olla kuuma. 

Ilma siinä on pidettäwä puhtaana. 

Ei kukaan muu kuin lapsen hoitaja saa käydä huoneessa. 

Tämä on wälttämätöntä kahdesta syystä: sairas tarvitsee täydellistä lepoa ja 

taudin tartunta aina lewiää kävijöiden muassa. Tästä seuraa että hoitaja waan suurimmassa tarpeessa saa olla muun perheen parissa. Sairassuojassa on hänen 

käytettäwä suuri esiliina, joka jätetään sinne sieltä lähtiessä. 

Pese aina kätesi kun lähdet sieltä!

Kuumeen takia on hyvä antaa lapselle haalea (noin 33°) wesikylpy kerran tai 

kahdesti päivässä. Kylmät pyyhkeet woi myös auttaa. 

Kun lapsi rupeaa paranemaan, annetaan edelleen kylpyjä, 

kuitenkin nyt lämpöisiä (noin 37°) ja waan joka toinen päivä niin kauwan 

kuin hilsentyminen kestää (noin 4 wiikkoa). 

Hiukset pestään joka kerta.

Hilsentymisen aika on tartunnan waarallisin aika. 

Sairas on sentähden pidettäwä koko tämä aika erillään ja mikäli mahdollista 

wuoteen omana, sillä siten tulee waarallinen selkämunuaistauti estetyksi. 

Tämä syntyy sekä kylmyyden että sopimattomien ravintoaineiden waikutuksesta, 

jommoisia owat hapan leipä, kalja, suolakala ja liharuuat. 

Sairaan rawinnoksi sopiwin on nuori kuorimaton maito sekä marjasopat.

Suun kastikkeeksi on wähän päästä tarjottawa raitista wettä tahi limonaatia. 

Marjamehua woi panna weteen.

Suuta puhdistetaan kurkkuwedellä 

(teelusikallinen kloorkaali-suolaa juomalasilliseen wettä). 

Isommat lapset saawat tällä kurluuttaa joka tunti. 

Pienempien suu puhdistetaan tässä vedessä kostutetulla pumpulitukolla, 

joka on kiinnitetty tikun päähän ja joka heti käytettyä heitetään uuniin.

 Hoitajan on joka päivä pestäwä lysooliwedellä sairassuojan lattia ja huonekalut.

Jos sairas kuolee, on ruumis pidettäwä wuoteessaan siksi kunnes saadaan arkku, 

johon se heti suljetaan. Ruumista ei saa pestä. 

Hautajaiswieraita ei saa kutsua taloon.

Kun sairas on täydellisesti parantunut, puhdistetaan kaikki sairashuoneessa olleet 

waatteet huolellisesti, liinawaatteet kiehuttamalla lipeäliuwoksessa, peitteet ja tyynyt 

tuuleuttamalla ulkona useampia päiwiä ja piiskaamalla siellä pölystä puhtaiksi. 

Kaikki wähäarwoiset esineet, kuten wuodeoljet ja riewut, poltetaan. 

Lattia ja muut esineet pestään lysooliwedellä. 

Sama perinpohjainen puhdistaminen on wälttämätön, jos sairaus päättyy kuolemalla.

Ennen puhdistusta ei saa ottaa wastaan wieraita.

N. J. Arppe.

Marraskuun alkupäivinä lehdissä kirjoitettiin, että Vesangan ja Kuikan kansakoulut olivat suljettu tulirokon vuoksi ja Vesangan koulu oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi.

Hoitoa sairaalassa antoi aluksi pitäjän kiertävä sairaanhoitajatar, joka lopulta hän sai avukseen toisen sairaanhoitajattaren kaupungista.

Puolivälin tietämillä marraskuuta sai lukea, että tauti raivoaa yhä ja oli levinnyt nyt jo Nyrölään, missä myös koulu suljettiin. Tulirokkotapauksia oli tavattu myös Ylistöllä Jyväsjärven takana, jossa yhdestä perheestä oli kuollut neljä lasta. Kaupungin liepeilläkin sairasteltiin, ainakin Lohikoskella, Taulumäellä ja Harjun takana.

1908 alkutalven kerrottiin olleen "pakkastalven", mutta se ei sanottavasti ehkäissyt taudin leviämistä odotuksista huolimatta. Lopulta tauti saavutti itse Jyväskylän kaupunginkin ja pääsi leviämään myös sairaalaan vierailijoiden mukana.

Korpilahtikin sai osansa. 

6.12.1908 Korpilahden kirkonkylän kansakoulun johtokunta päätti lopettaa koulunpidon siltä lukukaudelta.

Tuolloin tulirokko oli todella merkittäväksi noussut kuolinsyy niin kaupungeissa kuin maakunnissakin. Erityisesti pienten lasten kuolleisuus oli suurta - pahimmillaan jopa puolet 1-2 vuotiaista sairastuneista kuoli tautiin. Se levisi pisaratartuntana ja, kuten koronan aikanakin, myös oireettomat saattoivat levittää tautia tietämättään. 

Eristäminen oli melko lailla ainoa ennaltaehkäisevä tapa estää taudin leviäminen. Toisinaan tulirokkoon liittyi myös sydänlihastulehdus ja munuaisvaurioita.

Keväällä 1909 tautia esiintyi vielä/uudelleen. Kirjoitettiin, että 

"tauti näyttää kewään tullen lewenewän. Kymmeniä henkilöitä Wesangan ja Tikkamannilan puolella sairastaa sitä". 

Sama meno jatkui jälleen/vielä syksylläkin.

Kyllä se on ollut kovaa aikaa! 

Onneksi tästä ajankohdasta parisenkymmentä vuotta eteenpäin tautia voitiin jo hoitaa lääkkeillä; aluksi 30-luvulla sulfalääkkeillä ja 40-50-luvuilta lähtien apuun tuli penisilliini.

*Tarinan kovia kokenut Volmar Vertainen oli iso-iso-isoäitini veli.

*Kurkkasin uteliaisuuttani lävitse Jkl msrk:n kuolleiden ja haudattujen luettelon vuodelta 1908 ja tulirokkoon menehtyi tuolloin:

06.07. Piesanen Reino Armas, its. pka Vesangan Salmelasta, ikä 9kk 5pv

04.08. Vertainen Urho Nikolai, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 13v 7kk 25pv

07.08. Vertainen Aleksi Mikael, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 6v 10kk 19pv

08.08. Vertainen Hulda Lyydia, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 4v 3kk 26pv

15.08. Korpela Olga Maria Matintytär., torp. tr Vesangan Aholasta, ikä 11v 14pv

23.08. Korpela Väinö Johannes, torp. pka Vesangan Aholasta, 3v 18pv

02.09. Vertainen Olga Elina, mktp tr. Vesangan Vertaalasta, ikä 1v 10kk 17pv

03.09. Vertainen Sulo Rikard, mkt pka Vesangan Vertaalasta, ikä 9v 4kk 29pv

06.09. Hjelt Jalmari Otonpka, its. pka Vesangan Soikkalasta, ikä 1v 18pv

15.09. Huikkanen Kerttu Sofia Kallentr., mktp tr. Jkl Syrjälästä, ikä 1v 3kk 21pv

17.09. Hjelt Otto Emil Otonp., its. pka Vesangan Soikkalan Heinämäestä, ikä 3v 8kk 19pv

05.10. Saarinen Aamos Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä, 2v 2kk 13 pv

08.10. Saarinen Pentti Nestor Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä 4v 1kk 23pv

07.10. Pekkanen Siiri Elin Jaakontr., its. tr Vesangan Pirttimäestä 5v 2kk 27pv

16.10. Pekkanen Arvi Jaakko, its. pka Vesangan Pirttimäestä 2v 8kk 4pv

25.10. Mäkinen Johan Reino Niklaanp., its. pka Vesangan Yrjölästä 2v 7kk 6pv

31.10. Mäkinen Sylvi Johanna Niklaantr., its. tr. Vesangan Yrjölästä 3kk 11pv

07.11. Leppänen Lyyli Sofia Elisabet, kansak.op.tr Nyrölän Jatkolasta 13v 2kk 28pv

08.11.Pallonen Berta Lydia Herm.tr., sorvarintr. Tikkakoskelta (Hki) 3v 8kk

05.11. Muurainen Kalle Jonannes, mktp pka Tkkamannilasta 2v 3kk 15 pv

05.11. Levälahti Siiri Alina Otontr., trp. tr. Korttajärven Rannilan Levälahdesta 3v 7kk 5pv

10.11. Rajala Reinhold Vihtorip., its. pka Nisulan Suorannasta 7v 3kk 24pv

08.11. Pykälinen Ruusa Augustintr., its. tr. Korttajärven Ränssistä?? 1v 6kk 12pv

16.11. Pitkänen Hilja Vihtorintr., trp. tr. Tikkamannilan Kummusta 1v 4kk 29pv

18 11. Mikkonen Jaakko Kallenp., tal. pka Nyrölän Rajalasta 5v 5kk 10pv

25.11. Piilinen Lauri Wilhelm Onninp., its. pka Vesangan Sipilästä 2v 3kk 9pv

30.11. Lähteelä Hilja Maria Kallentr., torp.tr. Korttajärven Oksalan Lähteelästä 8v 8kk 9pv

24.12. Flinkman Lauri Mikael Mikonp., rengin pka Tikkamannilasta 3v 4kk 27pv 

Ainekset tarinaan kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä Jyväskylän msrk kuolleiden ja haudattujen luettelot 1908.

Sorretun Voima, 12.08.1908, nro 88, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698067?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aaineistot

Suomalainen, 04.11.1908, nro 125, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700815?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 14.11.1908, nro 131, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1049538?page=3Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 15.11.1908, nro 265, s. 11

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/800236?page=11

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen, 09.12.1908, nro 140, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700830?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Sorretun Voima, 05.04.1909, nro 38, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698310?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot