Vuonna 1933 pääsiäinen ajoittui huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle eli huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan kuin nyt.
Pääsiäisen aikoihin teki tuli tuhojaan Joutsassa. Länsi-Savo uutisoi 20.4.1933 kahdesta eri tulipalosta - toisen tapahtumapaikka oli Pappisissa ja toisen Vähä-Joutsassa.
Pappisen palosta uutisoitiin seuraavasti:
"Ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna havaittiin
tulen päässeen irti rva Aino Ruohtulan omistaman
Tähtimäen talon ulkorakennuksissa Joutsan Pappisten kylässä.
Tuli lienee saanut alkunsa aittarakennuksesta,
jonka katto oli jo tulessa, kun tapaus huomattiin.
Aittarakennuksesta levisi tuli navettarakennukseen, joka
myöskin tuhoutui. Aittarakennuksessa ollut irtaimisto tuhoutui.
Kun paikalle saapui runsaasti sammutusväkeä,
saatiin talon muut rakennukset varjelluiksi tulelta.
Palaneet rakennukset olivat vakuutetut, mutta irtaimisto,
josta osa kuului talon vuokraajalle ja osa talossa asuvalle opettajalle,
oli vakuuttamaton."
Lehtiartikkelin Aino = Aina Ruohtula, os. Närvänen - Joonas Ruohtulan leski, ammatiltaan
opettaja. Ja artikkelissa mainittu Tähtimäki = Tähtiniemi.
"Elämää Kulta-Pappisissa"-kirjassa kerrotaan Ainasta, että hän oli ollut ensimmäisen kerran opettajana Pappisen koululla jo ennen avioliittoaan. Hänen kerrotaan jääneen eläkkeelle 1943 opettajan virastaan Hartolassa, jonka jälkeen oli viettänyt pitkiäkin aikoja Tähtiniemessä. Ainan maanpäällinen taivallus päättyi 1966.
Ainalla oli kaksi sisarta, Ida Rönkä ja Hilja Sihvonen.
Ida asui perheineen ulkomailla.
Hiljakin oli pitkiä aikoja poissa Suomesta, sillä Hiljan mies oli lähetyssaarnaaja.
Sihvoset vierailivat usein Tähtiniemessä, erintoten kun Aina oli jäänyt leskeksi.
Samainen kirja kertoo uutisoidusta tulipalosta, että se oli vähällä tuhota myös asuintalon. Kirjassa kirjoitettiin talon vuokralaisen Anton Laitisen pelastaneen päärakennuksen.
"Hän oli valuttanut vettä talon päätyyn,
jossa kuumuus oli saanut jo pihkan valumaan seinää pitkin.
Navetta ja muita ulkorakennuksia tuhoutui siinä palossa,
mutta sauna oli erillään rannassa ja se säästyi."
Vähä-Joutsan palosta Länsi-Savo kirjoitti seuraavasti:
"Tiistaina iltapäivällä paloi Vähässä Joutsassa
maanviljelijä Dagerholmin omistaman Kurikan talon
asuin- ja ulkohuonerakennukset perustuksiaan myöten.
Ainoastaan osa irtaimistoa saatiin pelastetuksi."
Mietinpä vaan 🤔 - ja uskaltaisin jopa väittää, että tuo Vähä-Joutsan Kurikan talon omistaja on ollut Segerholm (Juho), eikä Dagerholm...
Toisaalla lehdissä kerrottiin, että palo olisi saanut alkunsa savujohdosta lentäneestä kipinästä ja kovan tuulen vuoksi se oli levinnyt nopeasti - sammutusyritykset olivat olleet turhia. Tuli levisi asuinrakennuksesta navettaan - eläimet saatiin kuitenkin pelastetuksi naapurien avulla. Irtaimisto menetettiin, "vieläpä isännän ja tyttären vaatteetkin ja rahaa melkoinen määrä"
Omistajan rahoista tiedettiin kertoa, että menetti: "vanhaa hopearahaa kolme kiloa sekä perimiään metsärahoja, joita hän säilytti piirongin laatikossa, huomattavan määrän".
Vakuutus- ja vahinkosummista liikkui erilaista tietoa. Useimmin mainittiin kuitenkin, että vahingot olisivat olleet 80,000 mk ja vakuutusmäärä vain n. 2.000 mk.
Niinpä - tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä!
Tiedot kerätty:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Länsi-Savo, 20.04.1933, nro 45, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1023232?page=3
Elämää Kulta-Pappisissa - Kuvia, kertomuksia ja tositarinoita
Vapaus, 22.04.1933, nro 46, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1945356?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Häme, 23.04.1933, nro 32, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183849?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Mikkelin Sanomat, 22.04.1933, nro 46, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883626?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti