Jatketaan viime viikolla aloitettua Leivonmäen liikeyritysten esittelyä vuodelta 1933.
Nämä kuvaelmat siis Itä-Hämeestä poimittuja ja kielellisesti oman aikakautensa, hurmaavia tuotoksia. [1]
LIUKKOSEN VAATTURILIIKE
Leivonmäen ainoa ammattipätevä vaatturi on M. Liukkonen. Mestari on tehnyt alansa työtä itsenäisesti yli viisitoista vuotta ja kykenee siis tyydyttämään leivonmäkeläisten kohtuulliset vaatimukset. Hän on asettanut päämääräkseen huolellisen työn ja sopuhinnat. Liukkosella on oivallisia kangasnäytteitä m.m. Helsingin Vaatturien Tukkuliikkeestä ja kangasvälityksestä, viimeksi mainitusta esim. muodikkaita syys- ja talviulsterikankaita. Vaatturi Liukkosella on laaja asiakaspiiri, josta huomattava osa ulkopuolelta varsinaista Leivonmäkeä.
Vaatturi Liukkonen toteaa lehtemme edustajalle, että ahdas aika on kieltämättä ohitse ja sitä paitsi, sopivia vaatteitahan ihmiset tarvitsevat, olipa aika miten ahdas tahansa.
MYLLYJOEN MYLLY JA SAHA
Myllyjoen Myllyn ja Sahan, joka sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Leivonmäen kirkonkylästä, omistaa nykyisin konstaapeli Uuno Häkkinen. Mylly on ollut toiminnassa noin 60-70 vuotta ja on siis vanhimpia liikeyrityksiä koko Leivonmäellä. Myllyssä on yhdet jauho- ja niinikään yhdet ryynikivet. Voimakoneena on näihin saakka ollut vesiturbiini, mutta viime talvena saatiin myöskin höyrykone, joten nyttemmin ei enää olla riippuvaisia veden riittäväisyydestä. Sahan käytettävissä on erinomainen raami, joka on jyväskyläisen Väinölän konepajan tekoa, sekä kanttisirkkeli. Sähkölaitos omiin tarpeisiin on olemassa. Mylly jauhaa vuosittain noin 7,000 hl viljaa ja saha halkoo samassa ajassa n. 2,500 tukkia, yksinomaan kotitarvetta varten.
Myllyjoen Myllyn ja Sahan, joka sijaitsee noin 3 kilometrin päässä Leivonmäen kirkonkylästä, omistaa nykyisin konstaapeli Uuno Häkkinen. Mylly on ollut toiminnassa noin 60-70 vuotta ja on siis vanhimpia liikeyrityksiä koko Leivonmäellä. Myllyssä on yhdet jauho- ja niinikään yhdet ryynikivet. Voimakoneena on näihin saakka ollut vesiturbiini, mutta viime talvena saatiin myöskin höyrykone, joten nyttemmin ei enää olla riippuvaisia veden riittäväisyydestä. Sahan käytettävissä on erinomainen raami, joka on jyväskyläisen Väinölän konepajan tekoa, sekä kanttisirkkeli. Sähkölaitos omiin tarpeisiin on olemassa. Mylly jauhaa vuosittain noin 7,000 hl viljaa ja saha halkoo samassa ajassa n. 2,500 tukkia, yksinomaan kotitarvetta varten.
KOIVISTON SAHA JA MYLLY
Koiviston Sahan ja Myllyn Leivonmäen Vartiomäellä omistaa maanviljelijä Heikki Koivisto ja on laitos ollut toiminnassa 8 vuotta. Se perustetiin ensi aluksi tyydyttämään yksinomaan kotitalon tarvetta, mutta sitten sen toiminta aikaa myöten laajeni ja nyt tekevät sekä mylly että saha työtä suurellekin asiakaspiirille eri puolilla pitäjää, etenkin talven aikana. Myllyssä on yhdet jauho- ja yhdet ryynikivet. Sahalla on uudenaikainen 20 tuuman raami, jonka on valmistanut Lahden Rautateollisuus O.Y. Konevoima saadaan höyrystä, joka pyörittäessään myllyn ja sahakoneistoa antaa myöskin sähkövaloa omistajansa tarpeisiin.
Koiviston Sahan ja Myllyn Leivonmäen Vartiomäellä omistaa maanviljelijä Heikki Koivisto ja on laitos ollut toiminnassa 8 vuotta. Se perustetiin ensi aluksi tyydyttämään yksinomaan kotitalon tarvetta, mutta sitten sen toiminta aikaa myöten laajeni ja nyt tekevät sekä mylly että saha työtä suurellekin asiakaspiirille eri puolilla pitäjää, etenkin talven aikana. Myllyssä on yhdet jauho- ja yhdet ryynikivet. Sahalla on uudenaikainen 20 tuuman raami, jonka on valmistanut Lahden Rautateollisuus O.Y. Konevoima saadaan höyrystä, joka pyörittäessään myllyn ja sahakoneistoa antaa myöskin sähkövaloa omistajansa tarpeisiin.
LEIVONMÄEN SÄÄSTÖPANKKI
Leivonmäen ainoa varsinainen pankkilaitos on Säästöpankki Sampo. Se on jo varsin vanha laitos, sillä sen perustamisvuosi on 1897. Toimintansa aloitti pankki kuitenkin vasta seuraavana eli siis vuonna 1898. Perustajien joukosta mainittakoon m.m. Leivonmäen silloinen kirkkoherra A. O. Vuorimaa (Blomberg), joka oli ensimmäisten säästäjien joukossa ja vastakirjalla numero 2 talletti pankkiin, silloin hyvinkin huomattavan summan Smk 500:-.
Leivonmäen ainoa varsinainen pankkilaitos on Säästöpankki Sampo. Se on jo varsin vanha laitos, sillä sen perustamisvuosi on 1897. Toimintansa aloitti pankki kuitenkin vasta seuraavana eli siis vuonna 1898. Perustajien joukosta mainittakoon m.m. Leivonmäen silloinen kirkkoherra A. O. Vuorimaa (Blomberg), joka oli ensimmäisten säästäjien joukossa ja vastakirjalla numero 2 talletti pankkiin, silloin hyvinkin huomattavan summan Smk 500:-.
Ensimmäisenä toimintavuotena olivat pankin talletukset Smk 17,567. Seuraavana vuonna 1899 ne jo nousivat Smk:aan 29,097:-. Talletusten kasvu näkyy parhaiten seuraavista numeroista: v. 1900 Smk 50,534:-, v. 1905 Smk 70,000:-, v. 1910 Smk 61,842:-, v. 1915 Smk 86,758:-, v. 1920 Smk 221,677:-, v. 1925 Smk 646,724:-, v. 1930 Smk 971,193:- ja v. 1932 Smk 879,797:-. Vuoden 1933 syyskuun lopussa olivat talletukset Smk 898,076:- ja vuosivaihdossa sivuutetaan miljoona.
Vuonna 1898 oli pankin kantarahasto Smk 1,000:- ja ensimmäinen puhdas voitto Smk 500:-, joka siirrettiin vararahastoon. Tätä nykyä ovat vararahastot Smk 62,829:-
Pankin hallitukseen kuuluvat nykyisin: puheenjohtajana kirkkoherra S. J. Osberg sekä muina jäseninä David Kangas, Valde Riihiaho ja Uuno Häkkinen. Kamreerina toimii kanttori Jussi Kaartinen vuoden 1932 toukokuusta alkaen.
Pankilla ei ole omaa huoneistoa, vaan toimii se kunnalta saadussa huoneistossa.
Sietää tässä yhteydessä tulla mainituksi, että pankki lähitulevaisuudessa muuttaa nimensä, joka muutoksen jälkeen tulee olemaan vain: Leivonmäen Säästöpankki. Nimenmuutos on jo vahvistettu asianomaisissa paikoissa ja ryhtynee pankki käyttämään uutta nimeään tulevan vuoden alusta.
Pankin johdon taholta saamiemme tietojen mukaan on rahaliike suuresti vilkastumaan päin. Oikein ahdasta ei Leivonmäellä ole lainkaan ollut, sillä metsäpitäjänä on leivonmäkeläisillä kaiken aikaa ollut riittävästi metsätöitä.
Vuonna 1898 oli pankin kantarahasto Smk 1,000:- ja ensimmäinen puhdas voitto Smk 500:-, joka siirrettiin vararahastoon. Tätä nykyä ovat vararahastot Smk 62,829:-
Pankin hallitukseen kuuluvat nykyisin: puheenjohtajana kirkkoherra S. J. Osberg sekä muina jäseninä David Kangas, Valde Riihiaho ja Uuno Häkkinen. Kamreerina toimii kanttori Jussi Kaartinen vuoden 1932 toukokuusta alkaen.
Pankilla ei ole omaa huoneistoa, vaan toimii se kunnalta saadussa huoneistossa.
Sietää tässä yhteydessä tulla mainituksi, että pankki lähitulevaisuudessa muuttaa nimensä, joka muutoksen jälkeen tulee olemaan vain: Leivonmäen Säästöpankki. Nimenmuutos on jo vahvistettu asianomaisissa paikoissa ja ryhtynee pankki käyttämään uutta nimeään tulevan vuoden alusta.
Pankin johdon taholta saamiemme tietojen mukaan on rahaliike suuresti vilkastumaan päin. Oikein ahdasta ei Leivonmäellä ole lainkaan ollut, sillä metsäpitäjänä on leivonmäkeläisillä kaiken aikaa ollut riittävästi metsätöitä.
LEIVONMÄEN OSUUSKASSA
I.eivonmäen Osuuskassa toimii pääasiallisesti kirkonkylän alueella, mutta on sillä jäseniä ympäri pitäjää, vähän siellä, vähän täällä. Se on perustettu v, 1926. Perustavia jäseniä oli 14. Ensimmäisen hallituksen muodostivat: mvt. W. Kämppi ja U. Häkkinen, kanttori N. Tiitinen, mvt. V. Y. Häkkinen ja J. T. Mäkinen.
Talletuksien määrä ensimmäisenä vuonna - toiminta alkoi maaliskuussa v. 1927, oli Smk 156,675;- ja vuosivaihto Smk 537,633:-. V. 1928 olivat talletukset Smk 381,176:-, vuosiv, Smk 454,917:-, v. 1929 tallet. Smk. 369,113:-, vuosiv. Smk 465,015-, v. 1930 tallet. Smk 345,876:-, vuosiv. Smk 645,737:-, v. 1931 tallet. Smk 373,648:-, vuosiv Smk 672,826:- ja vuonna 1932 tallet. Smk 467,384:- sekä vuosivaihto Smk 766,391:-. Vuoden 1933 syyskuun loppuun mennessä olivat talletukset Smk 511,470:- ja vuosivaihto Smk 725,528:-.' Vararahasto samalla aikaa Smk 14,853:-. Keskusrahaston kassalle myöntämä luotto on tätä nykyä Smk 320,000:- mutta ei siitä ole läheskään kaikkia käytetty, vaan on se n.s. reservirahastona tallettajien varalta.
Kassan nykyiseen hallitukseen kuuluvat mvt. Valte Riihiaho, Kalle Kangas, Uuno Häkkinen, Aarne Rusila, Kalle Tommola ja V. Y. Häkkinen. Kassanhoitajana toimii mv. V. Y. Häkkinen. Meille kerrotaan, että kassa menee tukevin askelin eteenpäin, mutta ei silti hairahdu leventelyyn, vaan noudattaa erittäin varovaista toimintaohjetta. Siitä seikasta aiheutuu m.m. se, ettei takausmiesten vielä kertaakaan ole tarvinnut maksaa taattaviensa puolesta. Samoin on todettava, että ihmiset kykenevät hoitamaan asiansa, esim. korkomaksunsa, hyvin, ja sehän viittaa siihen, että talouselämä on kääntymässä paremmille urille.
I.eivonmäen Osuuskassa toimii pääasiallisesti kirkonkylän alueella, mutta on sillä jäseniä ympäri pitäjää, vähän siellä, vähän täällä. Se on perustettu v, 1926. Perustavia jäseniä oli 14. Ensimmäisen hallituksen muodostivat: mvt. W. Kämppi ja U. Häkkinen, kanttori N. Tiitinen, mvt. V. Y. Häkkinen ja J. T. Mäkinen.
Talletuksien määrä ensimmäisenä vuonna - toiminta alkoi maaliskuussa v. 1927, oli Smk 156,675;- ja vuosivaihto Smk 537,633:-. V. 1928 olivat talletukset Smk 381,176:-, vuosiv, Smk 454,917:-, v. 1929 tallet. Smk. 369,113:-, vuosiv. Smk 465,015-, v. 1930 tallet. Smk 345,876:-, vuosiv. Smk 645,737:-, v. 1931 tallet. Smk 373,648:-, vuosiv Smk 672,826:- ja vuonna 1932 tallet. Smk 467,384:- sekä vuosivaihto Smk 766,391:-. Vuoden 1933 syyskuun loppuun mennessä olivat talletukset Smk 511,470:- ja vuosivaihto Smk 725,528:-.' Vararahasto samalla aikaa Smk 14,853:-. Keskusrahaston kassalle myöntämä luotto on tätä nykyä Smk 320,000:- mutta ei siitä ole läheskään kaikkia käytetty, vaan on se n.s. reservirahastona tallettajien varalta.
Kassan nykyiseen hallitukseen kuuluvat mvt. Valte Riihiaho, Kalle Kangas, Uuno Häkkinen, Aarne Rusila, Kalle Tommola ja V. Y. Häkkinen. Kassanhoitajana toimii mv. V. Y. Häkkinen. Meille kerrotaan, että kassa menee tukevin askelin eteenpäin, mutta ei silti hairahdu leventelyyn, vaan noudattaa erittäin varovaista toimintaohjetta. Siitä seikasta aiheutuu m.m. se, ettei takausmiesten vielä kertaakaan ole tarvinnut maksaa taattaviensa puolesta. Samoin on todettava, että ihmiset kykenevät hoitamaan asiansa, esim. korkomaksunsa, hyvin, ja sehän viittaa siihen, että talouselämä on kääntymässä paremmille urille.
HAVUMÄEN OSUUSKASSA
Havumäen Osuuskassa on perustettu vuonna 1926 ja on siitä lähtien ripeästi edistynyt. Edistyminen ei ole tapahtunut hyppäyksittäin, vaan tasaisesti. Aluksi oli jäseniä vain 15 eikä jäsenmäärä luonnollisista syistä voi kovin suureksi nousta, sillä Leivonmäen pitäjä on pieni ja osuuskassoja on kaksi.
Kassan ensimmäinen toimintavuosi oli v. 1927. Sen vuoden lopussa olivat tallettajien saatavat Smk. 633,80. Vuosivaihto saman vuoden lopussa Smk. 31.829. Mutta numerot osoittavat kuitenkin säännöllistä edistymistä. Katsokaamme! Vuonna 1928 talletukset Smk. 34,894:-, vuosivaihto Smk. 92,779:-, v. 1929 tallet. 36,781, vuosiv. 116,078:- v. 1930 tallet. 43.954:-, vuosiv. 142,641:-, v. 1931 tallet. 70,755:-- vuosiv. 282,595:-, v. 1932 tallet. 77,487:- ja vuosivaihto 374,865:-. Vuoden 1933 syyskuun loppuun mennessä ovat vastaavat luvut melkein samat. Vararahasto on tätä nykyä Smk. 6,417 ja jäsenmäärä 49.
Havumäen Osuuskassa on perustettu vuonna 1926 ja on siitä lähtien ripeästi edistynyt. Edistyminen ei ole tapahtunut hyppäyksittäin, vaan tasaisesti. Aluksi oli jäseniä vain 15 eikä jäsenmäärä luonnollisista syistä voi kovin suureksi nousta, sillä Leivonmäen pitäjä on pieni ja osuuskassoja on kaksi.
Kassan ensimmäinen toimintavuosi oli v. 1927. Sen vuoden lopussa olivat tallettajien saatavat Smk. 633,80. Vuosivaihto saman vuoden lopussa Smk. 31.829. Mutta numerot osoittavat kuitenkin säännöllistä edistymistä. Katsokaamme! Vuonna 1928 talletukset Smk. 34,894:-, vuosivaihto Smk. 92,779:-, v. 1929 tallet. 36,781, vuosiv. 116,078:- v. 1930 tallet. 43.954:-, vuosiv. 142,641:-, v. 1931 tallet. 70,755:-- vuosiv. 282,595:-, v. 1932 tallet. 77,487:- ja vuosivaihto 374,865:-. Vuoden 1933 syyskuun loppuun mennessä ovat vastaavat luvut melkein samat. Vararahasto on tätä nykyä Smk. 6,417 ja jäsenmäärä 49.
Osuuskassan hallituksen muodostavat: mvt. Matti Karhala, Hannes Hovila, Kalervo Hovila, Aati Makkonen ja Vilppu Tikkanen. Kassanhoitajana toimii vuodesta 1928 maanviljelijä Kalervo Hovila.
Kassan taholta saamiemme tietojen mukaan ovat taloudelliset asiat selvästi paranemaan päin. Osuuskassan asiakkaat eivät ole hoitaneet asioitaan huonosti, korot maksetaan säännöllisesti eikä ole kertaakaan tarvinnut ryhtyä ulosottotoimiin.
JOUSAN OSUUSKASSA
Jousan Osuuskaupan myymälä on ollut toiminnassa omassa talossa vuodesta 1917. Kauppaa hoidetaan samalla luottamusta herättävällä tavalla kuin pääliikettä Jousan kirkolla ja siitä johtuukin, että kaupankäynti liikkeessä on vilkasta. Vuosimyynti kohosi v. 1932 Leivonmäellä yli 600,000 mk:n ja vuonna 1933 ensimmäisellä vuosipuoliskolla on nousu 9,5 %. Kaupassa ostetaan kaikkia maataloustuotteita ja nousevat ostot vuosittain varsin huomattaviin summiin.
Kaupanhoitajana toimii vuodesta 1932 herra P. Lappalainen ja toteaa hän tiedustelumme johdosta, että kauppa käy "kuin Sergejeffillä!"
Jousan Osuuskaupan myymälä on ollut toiminnassa omassa talossa vuodesta 1917. Kauppaa hoidetaan samalla luottamusta herättävällä tavalla kuin pääliikettä Jousan kirkolla ja siitä johtuukin, että kaupankäynti liikkeessä on vilkasta. Vuosimyynti kohosi v. 1932 Leivonmäellä yli 600,000 mk:n ja vuonna 1933 ensimmäisellä vuosipuoliskolla on nousu 9,5 %. Kaupassa ostetaan kaikkia maataloustuotteita ja nousevat ostot vuosittain varsin huomattaviin summiin.
Kaupanhoitajana toimii vuodesta 1932 herra P. Lappalainen ja toteaa hän tiedustelumme johdosta, että kauppa käy "kuin Sergejeffillä!"
LEIVONMÄEN KUNNAN ASUTUSKASSA
Leivonmäen kunnan asutuskassan toiminta selviää seuraavista numeroista:
V. 1921 myönnettiin asutustarkoituksiin lainoja Smk. 5,439:- ja 9 lainaajalle, Vuonna 1926 oli vastaavat numerot: lainoja Smk, 51,885:- 30 lainaajalle. V. 1930 lainoja Smk. 56,415-31 lainaajalle, v. 1931 lainoja Smk. 71,035:- 31 lainaajalle ja v. 1932 lopussa oli lainoja myönnetty Smk. 141,532:- 49 lainaajalle. Kassan rahavarat ovat kaikkiaan Smk. 90,000:- ja asutuskassan pääomatili Smk 14,102:-, Tilivuoden 1932 lopussa oli kassa tilinpäätöksen mukaan valtiolle velkaa Smk. 165,447:-.
Kassan hoitajana toimii maanviljelijä Kalervo Hovila vuodesta 1931 alkaen.
Leivonmäen kunnan asutuskassan toiminta selviää seuraavista numeroista:
V. 1921 myönnettiin asutustarkoituksiin lainoja Smk. 5,439:- ja 9 lainaajalle, Vuonna 1926 oli vastaavat numerot: lainoja Smk, 51,885:- 30 lainaajalle. V. 1930 lainoja Smk. 56,415-31 lainaajalle, v. 1931 lainoja Smk. 71,035:- 31 lainaajalle ja v. 1932 lopussa oli lainoja myönnetty Smk. 141,532:- 49 lainaajalle. Kassan rahavarat ovat kaikkiaan Smk. 90,000:- ja asutuskassan pääomatili Smk 14,102:-, Tilivuoden 1932 lopussa oli kassa tilinpäätöksen mukaan valtiolle velkaa Smk. 165,447:-.
Kassan hoitajana toimii maanviljelijä Kalervo Hovila vuodesta 1931 alkaen.
Nämä kaikki, vähän muutakin tarinaa Leivonmäeltä, voi käydä lukemassa kokonaisuudessaan vuoden 1933 Itä-Hämeestä nro 86.
[1] Itä-Häme, 02.11.1933, nro 86, s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183700?page=6
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti