TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Liukkonen oli valittu Vuojoen 1-vuotiseen käytännöllistietopuoliseen karjanhoitokouluun. Hakijoita oli ollut 55 henkilöä. Martta lienee päätynyt karjanhoitoharjoittelijaksi maanviljelijä Alpo O. Luostariselle Kerimäen Suorantaan ja Hilja Lähde, Joutsasta hänkin, maanviljelijä Ferdinand Taskiselle Joroisten Kotkanhoviin.

Joutsan Osuuskaupan Pappisten myymälän hoitajaksi oli valittu hra Eino Nojonen Leivonmäeltä. O.J. Kaukoranta Joutsasta oli hakenut Tohmajärven Kunnalliskodin työnjohtajan paikkaa - hänet oli valittu varasijalle.

Heinolan ja ympäristön puhelinluettelo oli menossa painoon ja ilmoitukset sekä mahdolliset muutokset tietoihin pyydettiin jättämään ensi tilassa. 
Joutsa kuului tuolloin Heinolan kaupungin ja pitäjän sekä Sysmän, Hartolan, Luhangan, Mäntyharjun, Jaalan, Iitin, Nastolan, Asikkalan (ym.) pitäjien kanssa samaan julkaisuun. 

Jääkärikapteeni Ivar Aksel Kaurasen ja ylioppilas Kyllikki Einolan kuulutukset julkaistiin. Kuulutettu oli myös Kaarle Salminen Tolvasniemeltä ja Alma Maria Raittinen Taipaleen Ojalasta.

Mv. Oskari Segerholm oli kihlannut viljelijän tyttären Korpilahdelta, neiti Lyyli Vainiomäen.

TILASTOJA 

Mikkelin Sanomat oli kerännyt tietoja eri kunnanvaltuustojen kokoonpanoista - Joutsassa valtuustossa istui 10 porvaria ja 14 sosialistia. 

Porvarien enemmistö oli mm. Heinolassa, Asikkalassa, Hollolassa, Iitissä ja Lahdessa - Nastolassa juuri ja juuri, suhdeluvuilla 11-10.

Sosialistien enemmistöllä mentiin Joutsan lisäksi mm. Hartolassa, Heinolan pitäjässä, Luhangassa ja Sysmässä - Mäntyharjulla jako oli tasan.

KUNNALLISIA ASIOITA

 

Vapaus 16.9.1925

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 

21 pvä käsiteltiin ja päätettiin seuraavista asioista

Joutsan kunnalliskodin rakennusten korjaus ja uusiminen, 

josta on arkkitehti M. Paalasen suunnittelema ehdotus, 

jossa wanhan päärakennuksen laitto 40-45 hoidokille tulisi maksamaan 

250,000-300,000 mk tai sen tilalle uusi 500,000 mk, ja mielisairasosasto 12 potilaalle, 

joka olisi uudestaan rakennettawa, 250,000 mk. 

Päätettiin tulla toimeen korjauksilla, 

jotka jäivät köyhäinhoitolautakunnan toimeksi, jolle myös annettiin oikeus 

hankkia piirustukset mahdollisista uudistuksista.

Luettiin Mikkelin läänin maanwiljelysseuran kirjelmä 

Imatran sähköwoiman saannista paikkakunnalle, jota hanketta kannatettiin ja 

annettiin sen eteenpäin wieminen kunnallislautakunnan toimeksi.

Käsiteltiin lastenwalwojan palkankorotusanomus 

ja päätettiin wapauttaa nykyinen lastenvalwoja toimestaan, jonka 

wiran täyttäminen jäi kunnallislautakunnan toimeksi.

Marjotaipaleen alakansakoulun opettajan asunnoksi tarjotun rakennuksen 

osto 90,000 mk:lla hylättiin.

Ihantlammen laskuhanke ei antanut kunnan puolesta aihetta toimenpiteisiin.

Angesselän piiriin perustettu kirjasto, jota tarjotttin kunnan piirikirjastoksi, hyväksyttiin.

Entiseen päätökseen nojaten 

ei walittu edustajaa yhteiseen kokoukseen hartolalaisten kanssa 

Niemistenkylän kansakouluasiassa.

Walittiin jäsenet kunnallislautakuntaan wuosiksi 1926-28: 

J. Lindfors walittiin uudelleen sekä uudeksi jäseneksi J. Lahtinen Tammilahdesta, 

waralle walittiin Onni Lehtinen ja K. Lehtonen.

Köyhäinhoitolautakuntaan walittiin 

A. Nyman ja Silja Lehtonen, waralle Aura Hellqwist ja A. Sauwala. 

Kansakoulujen johtokuntiin walittiin:
Kirkonkylän: rouwa Hellqwist ja O. Lehtinen sekä J. Purowirta;
Hankaan: J. Hawula ja O. Oksanen; 
Ruorasmäen koulun johtokuntaan ei walittu jäseniä, 
koska koulu eroaa tulewan wuoden alusta Pertunmaan kuntaan.
Marjotaipaleen: W. Kämppi ja W. Dammert.
Pärnämäen: S. Mäkelä ja J. Mällönen.
Pappisiin: W. Järwinen ja A. Likander.
Mieskonmäkeen: T. Hokkanen, P. Kantele ja A. Nieminen.
Ruhalahden: A. Ilonen ja E. Salonen.
Pynnölän: W. Liukkoonen ja J. Tähtinen
Angesselän: F. Nieminen ja W. Säynätmäki.
Wallaspellon: B, Kuitunen, T(ilda). Kokko, A. Wirtanen, 

R. Ripatti, J. Hietala ja M. Oksa.
Pajumäen: D. Kukkanen, K. Salonen ja W. Korpela.

Kouluwaliokuntaan walittiin B. Santala, T(oivo). Kokko ja M. Mäkinen.

Taksoituslautakuntaan walittiin 12 jäsentä. Siihen tuliwat 

Jousan kylästä: T. Paawola ja K. Lehtonen; 

Laitjärweltä W. Soisalo; 

Marjotaipaleesta W. Sundström; 

Mieskonmäestä F. Korpela ja A. Laitinen; 

Pärnämäestä L. Kuitunen; 

Tammilahdesta J. Anttila ja O. Kuitunen; 

Tolwasniemestä M. Kyyhkynen; 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Tutkijalautakuntaan walittiin 12 jäsentä 

Jousan kylästä L. Markkula ja K. Lehtonen

Laitjärveltä T. Sankari 

Marjotaipaleelta A. Koskinen

Mieskonmäeltä W. Tuukkanen ja R. Kuitunen

Pärnämäestä J. Tikander

Tolvasniemestä A. Salonen

Tammilahdesta F. Ekroos ja D. Kuitunen sekä 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Metsälautakuntaan walittiin A. Kämppi ja A. Liukkonen.

Holhouslautakuntaan: O. Lehtinen.

Majoituslautakuntaan: L. Markkula, Sandra Santala ja Y. Ikonen 

sekä waralle A. Hossola ja J. Salomaa.

Rakennuslautakuntaa ei walittu.

Raittiuslautakuntaan: Anna Jurwanen, Eine Temisewä, 

Aura Hellqwist, P. Kankkunen ja F. Temisewä.

Raittiuspoliisiksi walittiin F. Temisewä ja J. Lindfors sekä 

heille asianomaista lupaa anomaan J. Niinikoski.

Ruhalahden kansakoulun wuokra- ym. asiat jäivät seuraavaan kokoukseen.

Apteekkari O. Kerviselle myönnettiin lupa 

myydä denaturoitua spriitä ja siitä walmistettuja aineita.

S. Laitisen tatoitusvalitukseen wastaamaan walittiin J. Niinikoski.

Waltiollisten waalilautakuntien menoihin myönnettiin korvaus satunnaisista menoista.

HUVEJA

Työväenyhdistyksen syysjuhlia oli vietetty syyskuun 13. pvä ja tapahtumasta kirjoitettiin seuraavasti:

Joutsan työwäenyhdistyksen syysjuhlat ja arpajaiset oliwat t.k. 13 pnä. 

Ne onnistuiwat kauniin sään wallitessa hywin. 

Arwat loppuiwat kesken. 

Talon pihamaa ja huoneet oliwat yleisöä täynnä; käytös siiwoa. 

Parhaat kiitokset on lausuttawa kaikille niille, 

jotka lahjoilla ja antimilla awustiwat arpajaistoimikuntaa sekä 

niille uutterille towereille, jotka aikaa ja woimaa säästämättä tekiwät 

työtä arpajaisten kaikinpuolisen onnistumisen hywäksi.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Julkaistiin tiedoksianto Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön alaisille puolueosastoille ja ilmoitettiin työväentalolla pidettävästä sääntömääräisestä syyskokouksesta 18.10.1925 klo 10 ap.

Jousan Osuuskaupan osuuskunnan syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi nuokulla 4.10.1925. Kokouksen jälkeen jatkot osuuskunnan 10-vuotista taivalta juhlien.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Warkauksia Joutsassa

Rohkea warkaus tapahtui Joutsan työwäentalolla t.k. 1 p:nä. 

Kun wahtimestarin rouwa Aura Hellqwist poistui kyökistä toiseen huoneeseen 

jättäen käsilaukkunsa pöydälle, katosi se siitä kenenkään huomaamatta, 

waikka huoneessa oli useita henkilöitä.

13. pvä varastettiin, jälleen samassa paikassa, Lauri Tammiselta hänen urheilupalkintona voittamansa kirjevaaka ja kahvinsäilytysastia.

Puukotus

T.k. 2 pvnä iski satamassa, Seurahuoneen lähellä 

työm. Wieno Lehtinen Hartolasta puukolla työm. Armas Cederbergiä Joutsasta 

oikealle puolen rintaa keuhkoihin asti ulottuwan haavan. 

Isku oli niin woimakas, että käsiwarrestakin lihas katkesi. 

Puukottaja, joka oli humalassa, on wangittu. 

Puukotettua hoidetaan sairaalassa.

Kumpikin owat 20-wuotiaita.   

Tapahtumapaikaksi päättelin Kotkan kaupungin

Albin Kuitunen oli syytettynä väärän rahan kauppaamisesta Hollolan ym. pitäjien välikäräjillä, mutta jutun käsittely lykkääntyi syyskäräjiin.

Ilkityö

Syysk. 20 pvnä sytytettiin tuleen Joutsan pit. Tammilahden kylässä 

erään mäen alla bentsiinitynnyri, jonka muuan rahtimies oli jättänyt kuormastaan 

eikä ollut kerinnyt pois noutamaan. 

Palaessaan synnytti bentsiini ankaran räjähdyksen, 

tuottamatta kuitenkaan muuta wahinkoa kuin bentsiinin menetyksen, 

joka koitui toiminimi M. Ikosen liikkeelle.

Hewonen ruhjonut itsensä

Syysk. 21 päivän wastaisena yönä ruhjoi itsensä ojaan 

nähtäwästi piehtaroidessaan taloll. T. Kaiwomäen hewonen 

Joutsan pit. Tammilahden kylässä. 

Seuraawana aamuna löydettiin eläin ojasta pää pahoin murskaantuneena. 

Hewosen kuntoon tulemisesta on wähät toimeet.

Tapahtui myös harvinaisen surullinen murhenäytelämä, jossa kerrottiin "tylsämielisen" pojan surmanneen isänsä.

Warkaus Joutsassa 

Syyskuun 25. päivän wastaisena yönä murtautui waras tai warkaat 

lasin kautta Joutsan pitäjän Tammilahden kylässä 

talollisen Robert Uusi-mäkelän pihakamariin. 

Saaliinaan weiwät warkaat itsellismies Otto Wesalan rahat noin 400 mk., 

ison padan ja kahwipannun y.m. tawaraa. 

Warkaista ei ole tietoa. 

"Joutonaikkonen" Saara Komppa, syntyisin Joutsasta, oli pidätetty Kouvolassa. 

Hän oli yhden ja saman viikon aikana päätynyt kolmeen eri kertaan poliisien hoiviin päätään selvittelemään. Viimeisimmällä kerralla hänet passitettiin lääninvankilaan odottamaan maaherran toimenpiteitä.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskodin johtajattaren toimen hakuaikaa jatkettiin syyskuun 10. pvään saakka.

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

A. Liukkonen haki karjakkoa

 

HS 25.9.1925

TÖITÄ HALUTAAN

 

SEURAKUNNALLISIA 
Kuollut

  1.9. Työm. Kaarle Mannila 72v 5kk 22pv - Ruorasmäki 1

10.9. Tal.vo. Sesilia Kihlström 42v 2kk 22pv - Laitjärvi  

22.9. Tal.p. Niilo Ruohtula 34v 9kk 13pv - Kirkkola 4

29.9. *Tal. Kaarle Kust. Kylmälä - Laitjärvi 3

Joutsan Kotkatniemellä kuoli myös *Maria Ulmanen 12.9.1925, 88 vuoden vanhana. Hän oli Mäntyharjun Pertunmaalta.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Sopimatonta työmiehen kohtelua Joutsassa. 

Wiime pestuumarkkinain aikana pestasi Joutsan kunnalliskodin johtokunta 

edelleen mainitun kodin työnjohtajaksi A. Lahtisen. 

Köyhäinhoitolautakunnan esimies katsoi johtokunnan menettelyn laittomaksi 

ja pestasi mainittuun toimeen erään toisen henkilön sekä 

ilmoitti Lahtiselle jollain paperilapulla, että 

hän on toimestaan wapaa silloin kuin haluaa, 

mutta saa jäädäkin kunnalliskotiin, ellei tahdo muuttaa. 

Sitten johtokunta wielä puolestaan pestasi erään henkilön kyseelliseen toimeen, 

mutta tämäkään ei kelwannut. 

Ihmetellä täytyy sitä porwarillista mieliwaltaa, mikä 

wielä on wallalla tällaisissakin asioissa, mutta muistetaanpa towerit wielä tämäkin. 

Nimim. "Kylän heittiö".

LUE MYÖS

Joutsan elokuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

KUOLINILMOITUKSIA JOUTSA-LEIVONMÄKI-LUHANKA

Tänään meni rikki 500:n raja 👏👏

Kuolinilmoitukset löytyvät tämän blogin pääsivun välilehdiltä aakkostettuna. 
Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi. Muutamien henkilöiden kohdalla mm. muistokirjoituksia, tietoa hautauksesta tms.

Osio on jatkuvasti päivittyvä.

Mikäli haluat ottaa osaa projektiin jakamalla kuolinilmoituksia alueen ihmisistä, niin laita kuvia tulemaan esim. Messengerin kautta / Nina Lönn.

Työvelvollisuus ja työvoiman ilmoittautumiskirja

Laki yleisestä työvelvollisuudesta vahvistettiin sodan aikana 16.6.1939 ja vuonna 1942 säädettiin Uusi työvelvollisuuslaki. 

1939 säädetyn työvelvollisuuslain tarkoituksena oli turvata työvoiman riittävyys ja varmistaa, että kaikki välttämättömät työt tulivat tehdyiksi. Vuoden 1942 laki oli tarkennus tähän lakiin, ja sen tavoitteena oli varmistaa työvoiman käyttö sodan ja poikkeusolojen aikana. 

Sota-ajan työvelvollisia Ristisaaren erottelussa.
Lusto - Suomen Metsämuseo/Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen kokoelma

Koska suuri osa työvoimasta oli rintamalla, tämä loi merkittävän työvoimapulan siviilisektorilla. Laki siis antoi valtion viranomaisille laajan oikeuden määrätä henkilöitä pakollisiin työtehtäviin, mikä poikkesi normaaleista työmarkkinakäytännöistä ja mahdollisti työvoiman tehokkaan ohjaamisen ja kohdentamisen. Näin pyrittiin varmistamaan, että tarvittavat työt tulivat tehdyksi - vaikka ne olisivat olleet epäsuosittuja ja ei niin "mediaseksikkäitä".

Työvelvollisuuskutsuntoja järjestettiin alueellisesti ja niistä ilmoitettiin yleisin kuulutuksin työvoimapiireittäin. Niillä oli merkittävä vaikutus suomalaisten arkeen, pahimmillaan monet joutuivat jättämään kotinsa ja perheensä useiksi kuukausiksi.

Työvelvollinen voitiin määrätä mihin tahansa työhön, johon hän terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltui. Työmääräystä annettaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan henkilön ikä, perheolot ja jos vain mahdollista, työvelvollinen pyrittiin ohjaamaan töihin, joihin hän oli "vapaaehtoinen". 
Se, jolle työvelvollinen työskenteli, maksoi työntekijälle palkkaa, joka oli työehtosopimuksen mukainen.

Vuoden 1942 lain mukaan kutsuntaikäisiä olivat kaikki vuosina 1889–1923 syntyneet, jotka eivät olleet muulla tavalla kytketyt työvoimaksi tai sotapalvelukseen - tämä siis koski myös mm. sotapalveluksesta kotiutettuja ja toistaiseksi lomautettuja miehiä. 

Kutsunnoissa annettuja työmääräyksiä oli noudatettava rangaistuksen uhalla, esim. työmääräyksen saaneen oli ilmoittauduttava hänelle määrätyn ja nimetyn työnantajan työmaalla. Työvelvollinen sai kantaakseen työvoiman ilmoittautumiskirjan, joka oli pidettävä aina mukana, kuten henkilöllisyystodistuskin. 

Iso-mummimme työvoiman ilmoittautumiskirja 

Työvelvollisuudesta voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä tai jos henkilö työskenteli jo tärkeäksi katsotussa tehtävässä, kuten elintarviketuotannossa. Myös raskaana olevat ja pieniä lapsia hoitavat naiset voitiin vapauttaa. 

Kaikkihan eivät tietenkään tätä lain suomaa määräystä olleet valmiit noudattamaan... 
Kun esiintyi työvelvollisuuden välttelyä tai kun henkilö oli todettu selvästi epäsosiaaliseksi ja työtä vieroksuvaksi, passitettiin hänet rangaistukseksi erityiselle työleirille. Sekä miehille että naisille oli omat leirinsä ja päätös sinne lähettämisestä tehtiin erillisellä määräyksellä.

Työvoiman ilmoittautumiskirja poistettiin käytöstä 15.11.1944. 

Koostettu netistä kerätyistä tiedoista; mm. Wikipedia, Kotiseutuliitto, Yle.