TAPAHTUI JOUTSASSA - heinäkuu 1925

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Ikonen oli valittu syyskuussa alkavalle terveyssisarkurssille. Hakijoita kurssille oli ollut 46, valittuja 14 henkilöä. 

Joutsan Osuuskaupan liikeapulaisiksi oli valittu nti Ida Hovi Koivistolta ja hra Lauri Laitinen Joutsasta.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa ottaa perheensä sukunimeksi Salmi.

Yrjö Ikonen oli käyttänyt Heinolan kylpylaitoksen palveluita.

Kihloihin olivat menneet neiti Fanny Salokoski ja herra Lauri Korpela. 

Länsi-Savo 6.7.1925

Selma Kämppilä ja Osmo Niemelä olivat avioituneet ja kiittelivät lehti-ilmoituksella Joutsan ja Luhangan laulukuoroja sekä sukulaisia ja tuttavia muistamisista hääpäivänään.

Avioliittoon oli vihitty myös (4.7.1925) Paltamon kirkossa farmaseutti Hissu Pussinen Kajaanista ja metsänhoitaja Väinö Kiku Kiander Joutsasta.

KUNNALLISIA ASIOITA

Opettajavalintoja

Pappisten yläkansakoulun opettajaksi valittiin opettaja Kirsti Kivilaakso ja apuopettajaksi opettaja Eino Vilho J. Kivilaakso sekä alakansakoulun opettajaksi alakoulunopettaja Aino Elina Salonen. 

Opettaja Toini Halh tuli valituksi Ruorasmäen kansakouluun.

Kunta oli päättänyt ottaa 120.000 mk:n lainan Angesselän kansakoulun rakentamista varten. Lääninhallitus vahvisti lainalle 5 vuotta pidemmän maksuajan.

Kunnanvaltuuston kokous pidettiin 31. 7. 

Käsiteltiin seuraavat asiat:

 1) Esitettiin Pärnämäen kansakoulun johtokunnan anomus alakansakoulun avaamisesta sanottuun kouluun sekä määrärahan myöntämisestä tarkoitukseen. Esitys hyväksyttiin sellaisenaan.

 2) Pappisten alakansakoulun avaamista varten myönnettiin 15,000 mkn määräraha, johon sisältyy myös valtion avustus.

 3) Vaadituista korjauksista Joutsan kunnalliskodissa päätettiin ottaa selkoa mieskohtaisesti ja asia päätetään lopullisesti seuraavassa valtuuston kokouksessa, joka pidetään kunnalliskodissa.

 4) Mikkelin l. k. piirimielisairaala-toimikunnalle päätettiin ehdottaa, että Joutsan kunta saisi ottaa rakennettavaan mielisairaalaan osaa 2 tai 3 sairassijalla aikaisemmin sovittujen kuuden asemasta, koska kunnan asukasluku tulee vähenemään osan kunnan alueesta siirryttyä perustettavaan Pertunmaan kuntaan. 

Anomusta tekemään valittiin maanviljelijä T. Kokko.

 5) Valittiin kunnallisten vaalilautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet eri vaalipiirejä varten. Valittiin kihlakunnan lautamiesehdokkaat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi; 

Joutsan kylään mylläri Ferdinand Paasonen, työmies Josef Maunula ja taloll. Tuomas Laakso

Mieskonmäkeen Oskar Kukkonen, F. Hokkanen ja T. Pekkanen

Pärnämäkeen Jere Sievänen, Aulis Liukkonen ja Lauri Kuitunen

Tammilahteen Aug. Vilander, A. Lahtinen ja Hj. Lindfors

Ruorasmäkeen Onni Kiviaho, Otto Haikula ja Aksel Rossi.

 6) Luettiin Hartolan kunnanvaltuuston kirjelmä yhteisen kansakoulun rakentamisesta Hartolan Niemisten kylään. 

Esitys hylättiin koskei kansakoulu Joutsan kunnalle tällä kertaa ole tarpeenvaatima.

 7) Luettiin kiertokirje kunnalliskursseille edustajan lähettämisestä. 

Edustajaa ei lähetetä.

 8) Ruhalahden kansakoulun siirtämistä Ala-Hossolaan päätettiin puoltaa, koska vuokra siellä on halpa. Lähempi sopiminen asiassa jätettiin paikallisen johtokunnan huoleksi.

LOHKOMISIA

Ruusulan tilasta No 6

Järwenpää, om. Otto Willenpoika Järwenpää 

Mäkelä, om. August Hölttä

Säynätjärvi, om. Rickhard Lindberg 

Ruusula, om. Otto Laitinen

HUVEJA

Vapaus 3.7.1925

Yleisöä kerrottiin kerääntyneen juhliin "kaikilta suunnilta". Päiväohjelmaan kuului erilaisia kilpailuja ulkosalla ja sään kerrottiin olleen kauniin. Iltaa vietettiin iltamien merkeissä ja yleisöä siellä oli "huoneiden täydeltä". Juhlaväen käytös oli "iloista ja siivoa".

Elokuullekin oli tiedossa rientoja. Nuorisoseuran johtokunta oli päättänyt kokouksessaan järjestää seuran kesäjuhlan elokuun 9.pvä. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Mäntyharjun välikäräjillä tuomittiin Joutsasta kotoisin oleva ja tuolloin Mäntyharjun asemalla asunut, autonkuljettaja Väinö Pöyry (velkakirjan) väärennöksestä 8 kk kuritushuonerangaistukseen 5.v koeajalla sekä menettämään kansalaisluottamuksensa 3 vuodeksi.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kotimaa 31.7.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Haettiin kahta kiertokoulun opettajaa.

Kotimaa 14.7.1925

Seurakuntaan muuttaneita 

Kouvolan seurakunnallisissa uutisissa mainittiin suutari Kalle Vesterlundin muuttaneen Joutsaan.

Kuollut

  3.7. Mktp. Antti Liukkonen 61v 9kk 20pv - Pärnämäki 1

  8.7. Tal. Mikko Mäkelä 86v 9kk 21pv - Ruorasmäki 3

  8.7. Työm. Antti Salminen 72v 7kk 16pv - Joutsa

15.7. Vuokrp. Olavi Päiviö Järvinen 2v - Marjotaipale 3

19.7. Its. Lena Wilen 64v 11kk 27pv - Ruorasmäki 

21.7. Työm. Juho Lysti 70v 1kk 7pv - Mieskonmäki

22.7. Työm.p. Esa Taav.p. Rantanen 2kk 17pv - Joutsa 6

Muutama sana vielä 3.7. kuolleesta Antti Liukkosesta, joka  oli uskollinen tehtäwässään wiimeiseen asti.

A.L oli postipysäkin hoitaja ja postinkantajawanhus Joutsan Pärnämäellä. Hän oli suorittanut tehtäwänsä kunnolla ja rehellisesti toistakymmentä wuotta wanhuudestaan ja sairaaloisuudestaan huolimatta, kunnes tämän kuun 3 pvnä lähdettyään wiemään postia kotoaan Rieppolan pysäkiltä Pärnämäelle ja päästyään Pärnämäelle johtawaa tietä n.s. Kettuwuoren kohdalle oli häntä todennäköisesti ta-wannut halwaus niin ankarasti, että hän oli kaatunut maahan postilaukkunsa päälle. Siitä hänet joku siwukulkija oli kuolleena tawannut ja wei tiedon heti lähimpään torppaan, josta wäki lähti toimittamaan wainajaa kotiinsa. 

Wanhus oli kuolinpäivänä ollut iloisemmalla ja reippaammalla tuulella kuin lähiaikoina sitä ennen.

Vainaja oli perheellinen mies ja iältään yli 60-wuotias. Näin jäi perheenisän äkillisen kuoleman kaut a köyhä ja huonossa terweydentilassa olewa leskiwanhus wielä kotona olewan pikkutyttärensä kanssa entistäkin huonompaan asemaan.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli aiemmissa yleisönosastokirjoituksissaan arvostellut mm. kunnan köyhäinhoitoa. Asiaa käsiteltiin köyhäinhoitolautakunnan kokouksessa ja kirjoituksiin oli päätetty reagoida ja antaa vastine. Se julkaistiin Vapaus-lehdessä 6.7.1925.

Jeppe jatkoi keskustelua ainakin vielä 15.7.1925 ilmestyneessä numerossa.

LUE MYÖS
Joutsan toukokuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Joutsalaisten juhlanviettotapoja - HÄÄT

Häät olivat, ja ovat edelleenkin, monelle yksi elämän merkittävimmistä tapahtumista. 

Itä-Hämeessä julkaistiin 9.10.1929  artikkeli joutsalaisista juhlanviettotavoista, joka käsitteli sekä joulunviettoa että hääjuhlia. Toimittaja (I.V) oli haastatellut nimettömäksi jäänyttä joutsalaista mummoa, joka oli pyynnöstä kertonut miten Jousassa "juhlia ja pitoja vietettiin ennen aikaan". 

Tänään vuorossa hääjuhlat. Teksti on suora lainaus alkuperäisestä.

Kuva tekoälyn luoma

"Häitä vietettiin sen ajan tavan mukaan kolme päivää. 

Ne vietettiin tavallisesti morsiamen kodissa. 

Hääpäivän aamulla sulhanen valjasti parhaimman hevosen ja lähti häätaloon.  

Vihkiminen toimitettiin kotona, 

vihkiessä oli morsiamen vieressä tyttöjä ja sulhasen vieressä poikia, 

joita yhteisellä nimellä nimitettiin nuoriksi neitsyeiksi. 

Kun vihkiminen oli toimitettu alkoi juhlapäivällinen, 

ruoka oli häissäkin yksinkertaista, juomina käytettiin rommia, konjakkia ja viinaa. 

Päivällisen jälkeen alkoi tanssi, jota kesti kaiken yötä. 

Pöytään oli tuotu kaksi lautasta toinen toiseen ja toinen toiseen päähän pöytää, 

siihen saivat häävieraat lahjoittamansa rahat laittaa, 

tätä lahjaa nimitettiin huomenlahjaksi. 

Häät jatkuivat seuraavana päivänä syömisellä, juomisella ja tanssilla.

Morsiamen kotoa siirryttiin sulhasen kotiin, jossa häiden vietto jatkui. 

Matkalla sulhasen taloon kulkivat soitajat mukana soittaen marssia, 

jota nimitettin "pyörnäporin" marssiksi. 

Häät jatkuvat tanssilla, siihen aikaan soitettiin enimmäkseen polskaa, 

jota mentiin siten, että parit pitivät toisiaan käsistä kiinni ja pyörivät. 

Jousalaisten sellaisia soittajia oli kaksi, 

toista sanottiin sokeaksi- Jussiksi ja toista Pikiläiseksi. 

Olen kuullut kerrottavan, kun nämä kaksi soittajaa 

olivat eräissä häissä ennenvanhaan, riitaantuivat virkaveljet keskenään ja 

sokea-Jussi lupasi lyödä Pikiläistä kepillään, niin hänelle kävikin itselleen hullusti.

Kun Pikiläinen sai tietää Jussin uhkauksen, keksi hän keinon itseään puolustaa.

Hän oli huomannut jossain talon ruokavarastossa tuohisen, 

joka täynänsä oli puolukkahilloa ja siihen sekoitettu ruisjauhoja. 

Otti Pikiläinen sen ja painoi "Jussi-paran" päähän. 

Siitäkös vasta ilo syntyi, koko häähuone oli naurua täynnä, 

Jussin pää oli kuin hillopurkki. 

Tästä huomaamme, että osasi ne sen ajan ihmiset keksiä jotain lystiäkin."

Joulunvietosta pääset lukemaan TÄSTÄ

Lähde:
Itä-Häme, 09.10.1929, nro 43
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot