TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1923

Keräsin omasta mielenkiinnosta koosteen niistä Joutsaan liityvistä uutisista ja ilmoituksista syyskuulta 1923 joita löysin - ajatuksella "100 vuotta sitten". Olipa Kivaa! 

Kun lueskelen noita vanhoja juttuja ja nykyistä paikallislehti Joutsan Seutua, niin periaatteessa uutisoitavat asiat ovat hyvinkin samankaltaisia - lähtien vakavamman puoleisesta uutisoinnista aina liikennerikkomuksiin ja kunnallisen päätöksenteon kritisointiin.

NIMITYKSIÄ JA MUITA ILMOITUKSIA

Joutsan Oluttehtaan panimon tarkastajaksi hra Wiitasen kuoleman jälkeen määrättiin apteekkari Otto Kervinen. Otosta löytyy enemmän tietoa TÄÄLTÄ

Selma Salomaa valittiin lukuvuodeksi 1923-24 kirkonkylän alakansakoulun opettajaksi. Ruhalahden kansakouluun puolestaan Fanny Lehmus.

Joutsan ym. pitäjien nimismiespiirissä palveleva poliisikonstaapeli Toimi Nieminen anoi virkavapautta ajalle 15.9.1923-15.1.1924.

Kerttu Rantanen Joutsasta tuli valituksi Sysmän yksivuotiseen karjanhoitokouluun 25 hakijan joukosta. Koulu alkoi 1. marraskuuta. 

Lahjoituksia Jyväskylän yliopistolle olivat tehneet Joutsasta: maanviljelijä Richard Lindberg 1,500:- opettaja Maria Forsman, agronomi Toiwo Hossola, maanviljelijä Onni Lehtinen, kauppias J. Leporanta ja maanviljelijä Antti Rantala kukin 1000:-, yhteensä 6,500:-. Kaikkiaan Joutsasta oli lahjoitettu keräykseen tuohon mennessä 15,500:-.

KUNNALLISIA ASIOITA
Toripäiviä haviteltiin jälleen Joutsaan. 

Joutsan kunnanvaltuusto oli päättänyt anoa läänin maaherralta toripäivien järjestämistä Joutsan kirkonkylässä. Tunnettuahan oli, että toripäivät lakkautettiin joku vuosi aikaisemmin juopottelun ja niillä vietetyn muun kelvottoman elämän takia.

Kunnanvaltuuston valtuuttamana asiaa hoiti Jalmari Niinikoski.

Hämeen läänin jakamisen suunnitelmissa oli Joutsan kunta esittänyt oman toivomuksensa mukaisesti Joutsa liitettäväksi Keski-Suomen maakuntaan. 

Arviot Mikkelin läänin valtion huostassa olevien maanteitten kunnossapitokustannuksista seuraavalle vuodelle julkaistiin, kun melkein kaikki kunnossapito-urakkatarjoukset olivat saapuneet. Kustannusten kerrottiin nousevan ja Joutsan osalta summa oli 80 603,00 mk.

Tämän jutun jälkeen Joutsan pitäjän maanteiden kunnossapidosta oli lääninmaaherralle tehnyt uuden tarjouksen kauppias Yrjö Ikonen Joutsasta. Hän suostuu kolmivuotiskautena hoitamaan maantiet 77 500,00 mk:n vuosittaisesta urakkasummasta.

"Jussi" oli kirjoittanut Länsi-Savoon ja tuonut julki oman mielipiteensä Joutsan kunnallisesta päätöksenteosta, julkaistu 10.9.1923.

TAPAHTUMIA

Työväentalolla vietettiin yhdistyksen syysjuhlaa 19. päivä. Päiväjuhlassa oli puhujana kansanedustaja R. Sventorzetski, ohjelmassa oli myös urheilukilpailuja. Iltajuhlassa esitettiin näytöskappaleena "Naimahulluja". 

Jälkikäteen todettiin, että juhlat olivat onnistuneet erinomaisen hyvin, vaikka aamulla olikin vallinnut uhkaava, sateinen sää. Sään käännyttyä suotuisammaksi, yleisöä oli saapunut paikalle "waltawan runsaasti" - suuri sali oli täynnä väkeä. "Vaikka eräät iltamavieraat olivat maistelleet väkevämpiä, oli yleisön käytös siivoa ja hiljaista."

Syysjuhlia seurasi Karjapäivät kirkonkylässä, jotka järjestettiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran toimesta. Ohjelmassa oli mm. esitelmiä, joista vastasivat Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen konsulentti, agronomi V. Ilmoniemi ja Itä-Hämeen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulentti agronomi K.V. Havola.

Syyskuun lopulla pidettiin Uimaniemellä Pynnölän tilan vapaaehtoinen huutokauppa, jossa myytiin talo ja irtaimisto. 

TILASTOJA

Kieltolakikysymystä oli asetettu tutkimaan erillinen komitea, joka oli kääntynyt yhteistyötahojensa puoleen niin maakunnissa kuin kaupungeissakin. Paikalliset viranomaiset antoivat pyydetyt selostukset asian tiimoilta.

Piirilääkäri Levison ilmoitti lyhyesti, ettei alkoholin liiallisesta nauttimisesta johtuneita tauteja ole kieltolain aikana ilmennyt enemmän kuin ennenkään. Mitään hyötyä ei kieltolaista hänen mielestään ole ollut, sillä juoppous on yhtä yleistä kuin ennen kieltolain voimaanastumistakin.

Köyhäinhoitotilastot julkaistiin vuodelta 1921. Köyhäintaloihin ja niiden eri osastoille sijoitettuja oli koko maassa 19 845 henkilöä, joista 6 686 oli miehiä, 10 541 naisia ja 2 617 lapsia. Keskimäärin jokaisessa köyhäintalossa oli 73 hoidokasta. Joutsan osalta luvut olivat keskimääräistä korkeammat, 125 hoidokkia. 

Julkaistiin Mikkelin läänin maalaiskuntain talousluvut vuodelta 1922, Joutsan osalta tulot olivat 423 401, 66 mk, menot saman verran ja velat 160 000, 00 mk.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA 

16. pvä oli vilkasta.

°Joutsan ja Leivonmäen välisellä maantiellä hurjasteltiin paheksuntaa herättävästi. Vaasanlääniläinen auto kulki "pitkin poikin tietä" autonkuljettajan levitellessä käsiään ja heiluttaessa lakkiaan vastaantulijoiden kohdalla  - huudahduksiakin oli kuultu! Majatalon isännän kerrottiin olleen tämän hurjastelijan kyydissä.

°Marjotaipaleella sattui ikävä ampumatapaus, kun humalaiset miehet paukuttelivat pyssyjään. Yksi kuula suhahti läheisen torpan seinän läpi tupaan, osuen illallista puuhaamassa olleen emännän, Anna Lehtosen nilkkaan. Emäntä toimitettiin Joutsan sairashuoneelle, jossa kuula poistettiin leikkaamalla. Tekijät tiedettiin.

Länsi-Savo kertoi Annan päätyneen Hirvensalmen sairashuoneelle ja kuulan lähteneen Eetu Laakson aseesta, jonka Eetu oli myös myöntänyt.

Miesmurha Ruorasmäessä.  

Tuomaalassa pidettiin ns. kauranleikkuukokous tansseineen. Kun porukka alkoi poistua paikalta ennen puoltayötä, sai renkimies Matti Suomäki pimeällä pihamaalla ankaran iskun päähänsä. Matti menetti tajunsa ja päässä oli "ammottawa" haava. Hänet toimitettiin kiiruusti kirkolle saamaan lääkärin apua. Seuraavana aamuna hän kuitenkin kuoli tuntoihinsa tulematta. Asian tiimoilta, syylliseksi epäiltynä, pidätettiin työmies F. Laitinen Hartolan Marjokankaan kylästä. Painotettiin, että asianosaiset olivat selviä ja ettei tansseissa oltu muutenkaan "wiinaa wiljelty".

Vainaja oli tunnettu hiljaisena ja kelpo nuorukaisena ja hän olisi lähtenyt suorittamaan asevelvollisuuttaan myöhemmin syksyllä.

Mäkisen Juhon sauna paloi pyhäpäivänä 23.9.1923. Onneksi paikalle osui väkeä ja tulen leviäminen lähirakennuksiin saatiin estettyä, joista lähimpänä oli työväentalo.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA

Tehtaan isännöitsijä, Kalle Junkkari, haki Joutsan Tiilitehtaalle ammattitaitoista tiilimestaria pysyvään toimeen työkaudelle 1924.

Aleksi Marttila haki ruuan laittoon ja karjan hoitoon tottunutta palvelijaa.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.