24 marraskuuta 2024

TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1924


ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö oli myöntänyt pankinjohtaja Lauri Markkulalle radioluvan eli luvan käyttää radiovastaanottolaitetta asunnossaan radioesitysten kuuntelemista varten.

Panimomestari Aksel Edvard Fromholtzin hakemassa lainhuudatuksessa Angesrannan palstatilaan R.No 3.11 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Niin ikään Virallisessa lehdessä kuulutettiin Mieskonmäen kylästä kotoisin olevan Fabian Laitisen kadottaneen Säästöpankin vastakirjan, jonka säästöpääoma oli 400 mk. Vastakirja julistetaan kuoletetuksi ja Fabian oikeutetuksi perimään saamisensa ellei vastakirja löydy kuudessa kuukaudessa.


Talollisen poika Toivo Kokko ym. valittivat kunnallistaksoituksta varten asetetuista veroperusteista vuodelle 1925.
Toivo oli myös hyväksytty  Ammatinedistämislaitoksen  järjestämälle maatalousmiesten moottorikurssille

Nuorisoseura järjesti marraskuun loppupuolella ohjelmalliset perheiltamat ja samalla ilmoitti tulevista tapaninpäivän yleisistä iltamista - ohjelmassa mm. "Miehen kylkiluu" - näytelmä.

"Nuokulla" oli pidetty raittiusjuhlat
T.k. 5 pnä pidettiin Joutsan nuorisoseuran talolla raittiusjuhlaa,
 jossa pirtu etupäässä nuorissa miehissä näytti huomattavaa osaa, 
eikä ainoastaan miehissä, mutta myöskin naisväen joukossa, 
kuului tämä ilomieli saaneen jalansijaa. 
Eräältä nuorukaiselta takavarikoitiin 1 litran pullo pirtua.

Siiri Pöyry oli aloittanut Tampereen talouskoulussa 12 vkoa kestävän talouskurssin. 
Kihlauksensa julkaisivat Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry

KUNNALLISIA ASIOITA
Syyskuussa kunnanvaltuusto oli päättänyt 75.000 mk:n lainan ottamisesta 5v pidemmällä laina-ajalla kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten - tämän maaherra vahvisti.

Joutsan - sekä Hartolan, Mäntyharjun ja Virtasalmen kunnat eivät olleet noudattaneet laatimiaan suunnitelmia oppivelvollisuuden täyttämiseksi. Mikkelin piirin kansakoulujen tarkastaja oli pyytänyt läänin Maaherralta toimenpiteitä siihen, että kunnat velvoitettaisiin noudattamaan suunnitelmiaan. 
Tulkintani mukaan tämä suunnitelmien noudattamatta jättäminen perustui siihen, ettei mainitut kunnat olleet perustaneet suunnitelmien mukaisia alakouluja eivätkä olleet hakeneet muutosta suunnitelmiin.

10.11. päätettin seuraavista asioista:

Myönnettiin Joutsan V. P. K:lle avustusta palokaluston hankkimiseen Smk. 2,000:-.

Maalaiskuntain Liiton edustajakokoukseen 
valituille edustajille lausuttiin evästyksenä, että 
he puolestaan hyväksyisivät Maalaiskuntien Liiton esityksen 
m.m. rahoittamiskysymyksessä.

Valittiin henkilöt antamaan kunnan puolesta lausuntonsa verovalitusasioissa.

Oppivelvollisuuslain täytäntöönpanosta tehtyyn walitukseen 
wastaamaan walittiin J. Niinikoski.


Esim. Heinolan Sanomat kirjoitti, että vertailu muissa kunnissa tehtyihin arvioihin, Joutsassa viljelty maa ja luonnonniitty on arvioitu tuottoarvoltaan "tavattoman korkeaksi". Ainoastaan metsämaan tuotto oli kirjoittajan mukaan "kohtalaisen alhainen".

Joutsan kunnallisvaalien keskuslautakunnalle oli määräajassa jätetty 2 porvarien ja 1 sosialistien vaalilistaa. Porvarilliset ovat vaaliliitossa keskenään.

LOHKOMISIA
Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat: 
Taikinaniemi, omist. Abel Nieminen
Suoniemii, omist. Antti Juho Salonen 
Hautasyvä, omist. Fanny Lehtimäki
Joutsan kunnan Tammilahden kylässä lohkottiin tilat: 
Rajala, omist. Tuomas Suonsaari  
Tupala, omist. Nestor Tupala.
Joutsan kunnan Laitjärven kylässä lohkottiin tilat: 
Rantala, omist. Otto Laitinen
Uusitalo, omist. Iivari Kylmälä 
Hätisenmäki. omist. Kalle Kylmälä

MERKKIPÄIVIÄ 
70-vuotta täytti 9.11.1924 Juho Simola Tammilahden Arolassa.

HUVEJA
Suojeluskunta ilmoitti järjestävänsä suojeluskuntapäivien aikana juhlatilaisuuksia,
itsenäisyyspäivänä 6.12. yleinen jumalanpalvelus kirkossa klo 12.00 ja sen jälkeen yleinen kansanjuhla Nuorisoseuran talolla. 
Lotat ilmoittivat järjestävänsä seuraavana päivänä vielä yleiset iltamat.

HUUTOKAUPPOJA 

Heinolan Sanomat  08.11.1924


PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT YMS.
Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio pienin muutoksin vuodelle 1925.
Myönnettiin vapaaehtoiselle palokunnalle avustuksena 1.500,00 mk.
Luettiin ja hyväksyttiin kirkollismaksujen rästiluettelo.


23.11.1924 oli vilkas kokouspäivä - ainakin neljä kokousta saman päivän aikana:
päätettiin yhdistyksen toimintaa jatkaa ja walittiin johtokuntaan 
K. Junkkari, T. Paawola, F. Kämppi ja Y. Ikonen sekä 
tilintarkastajaksi K. Junkkari ja A. Jaatinen, waralle D. Pessala ja A. Salomaa. 

Johtokunnan laatima tulo- ja menoarwio hywäksyttiin. 
Jäsenmaksuksi määrättiin 15 mk lehmältä. 

Tarkastusyhdistys on ollut toimimassa tämän wuoden ajan 
ja kuuluu siihen ainoastaan kirkonkylän lähiympäristön karjanomistajat. 
Yhdistyksen toimintaa ei ole woitu ulottaa kauemmaksi, 
kun ainoastaan yksi tarkastuskarjakko on ollut käytettäwissä, 
joten uusia jäseniä ei ole woitu toistaiseksi ottaa.

Valittiin 
*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (P.Kankkunen, vars.jäs.  - varajäsenet I.Leporanta ja Y.Hovikoski).
*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Laukkarinen) ja varatilintarkastajat (O.Laitinen ja M.Ikonen)
*hyväksyttiin tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle
*vahvistettiin taksat paikallis- ja ulkolinjapuheluille sekä vierailta puhelinyhtiöiltä perittävät maksut
*määrättiin jäsenmaksut

"oli uudelleen käsiteltäwänä kysymys, 
kuka saadaan seuraawaksi kolmiwuotiskaudeksi kirkonisännöitsijäksi, 
kun aikaisemmin kirkkowaltuuston walitsemat henkilöt 
owat kieltäytyneet ottamasta mainittua wirkaa wastaan. 
Kirkkoneuvosto asetti uusiksi ehdokkaiksi 
1:lle sijalle pastori L. Heinosen, 
2:lle kirjakauppias P. Kankkusen ja 
3:lle talollisen Akseli Laakson, 
joiden lopullisesta järjestyksestä päättää kirkkowaltuusto. 

Saapa nähdä, joko näistä miehistä saadaan kirkon isännöitsijä."

"Eero" - nimimerkki kuvailee tapahtumia ja pakinoi aiheesta TÄÄLLÄ

Valittiin 
*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (O.Lehtinen ja O.Kervinen, vars.jäs. - varajäsenet P.Kankkunen ja L.Markkula).
*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Ahvenainen) ja varatilintilintarkastaja (Hj.Purovirta)
*myönnettiin Joutsan Palokunnalle 500 mk:n avustus

LIIKEYRITYKSET 
Puuseppä P. Kankkunen hommasi sähkökäyttöisen, uudenaikaisen "puusepän työkoneen". Kone oli tuoretta-24 vuosimallia ja valmistettu Tanskassa. 
Kankkunen oli ilmoittanut, että aikoo ryhtyä valmistamaan "kaikenlaisia rakennus- ja taloustarpeita myytäväksi". 
Enää ei siis tarvinnut tilata ovia, ikkunoita, huonekaluja kaupungista vaan nyt niitä pystyttiin valmistamaan omalla kylällä.

"Läänin maaherra on myöntänyt 
Joutsan pitäjästä olevalle vahtimestari Johan Toivo Järviselle luvan 
Vilppulan kunnan manttaalinomistajien omistamasta 
Suojantalosta vuokraamassaan huoneistossa 
Vilppulan pit. Ajostaipaleen kylässä 
harjoittaa matkustajakoti-, ruokala- ja kahvilaliikettä nimellä 
»Suojan yömaja ja kahvila«"


Heinolainen  01.11.1924


ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
käsiteltiin 13 juttua, joista suurin osa koski kieltolain rikkomuksia.

5.11.1924 kävi torppari Matti Sieväselle, Joutsan Puralta, köpelösti. 
Matti oli lähtenyt asioilleen kirkolle ja kun hän saapui hevosineen Pannuvuoren kankaalle, oli hevonen pillastunut syystä tai toisesta. Matti loukkaantui ja sai ruhjevammoja päähänsä. 
Paikka ei ollut vilkasliikenteinen ja Matti virui paikalla, kunnes tokeentui sen verran, että pääsi "haparoimaan" läheiseen Samsin torppaan, josta hänet autettiin edelleen piirilääkärin hoteisiin. 
Matin tila todettiin "vakavaksi" ja hän päätyi hoidettavaksi Hartolan sairaalaan. 

"Joutsan Pappisten kylässä vieteltiin viime sunnuntaina veriset häät. 
Tanssin lomassa tapella rymyytettiin puukoilla viinan villitseminä. 
Seuraus oli, että neljä miestä sai puukon pistoja. Yksi vaarallisemman. 
Eräskin pukari sai seitsemän puukon haavaa. 
Lääkäri sai työtä tarpeeksi, sitoessaan "urhojen" haavoja.

Muuten mainittakoon, että Pappisten kylä, 
joka näihin aikoihin asti on ollut Joutsan siisteimpiä kyliä, 
on viime aikoina muodostunut oikeaksi hulikaanipesäksi, 
jossa tämän tästä tapella nujuutetaan. 
milloin lievemmillä, milloin vakavammilla seurauksilla, kuten nytkin."

*Hääparina olivat palvelija Hilma Laitinen ja työmies Antti Järvinen. 
Häitä vietettiin Melkan talossa ja tanssin lomassa syntyi "rymytappelu". 
Jalmari Putin kerrottiin saaneen seitsemän puukon haavaa ympäri kehoa ja veljensä Filemon Putti sekä Lauri Tamminen saivat lievempiä vammoja. 
August Tammelinin puolestaan kerrottiin innostuneen tappelun tuoksinnassa niin kovin, että löi haavan omaan käteensä! 
Jalmari päätyi hoidettavaksi Joutsan kunnallissairaalaan ja muut parantelivat haavojaan kotioloissa.

Joutsassa kirjoilla ollut Valtteri Laitinen oli joutunut ongelmiin Pieksämäellä. 
Pieksämäen elävienkuvien teatteri oli vienyt näytöksensä "Kullervo" Neuvolan kylän Räisäsen taloon. Näytännön päätteeksi aloitettiin tanssit, mutta useiden humalaisten tempauksien vuoksi riennot keskeytettiin. 
Tunteisiinhan se meni ja kapinamieli nousi!
Rähinöitsijöitä alettiin poistamaan ja tässä yhteydessä Valtteri löi puukollaan häntä poistamaan tullutta Vihtori Carlbohmia rintaan. Isku koitui molempien kohtaloksi - Carlbohm menehtyi n. vartin kuluttua ja Laitisen koljanderi joutui myöhemmin samana iltana pidätetyksi ja hänet toimitettiin odottamaan jatkotoimia Pieksämäen vanginkuljettajan huomaan. 
Valtterin oli kerrottu viime aikoina viettäneen "epäsäännöllistä elämää" ja Vihtorin kerrottiin olleen 25-vuotias kauppias ja hänet tunnettiin muutoinkin "siivoksi mieheksi".

"Wiime lauantaina klo 12 aikaan päivällä 
tapahtui Helsingin Fredriksbergissä seuraava ampumatapaus. 
Yöwahti Abram Hannula ojensi yöwahti Johan Laitiselle 
tyhjäksi luulemansa mauser pistoolin. 
Ojennettaessa laukesi kuitenkin pistooli ja luoti osui Laitisen watsaan. 
Laitinen tuotiin hoidettawaksi kirurgiseen sairaalaan ja Hannula pidätettiin. 
 Laitinen on syntynyt 1866 Joutsassa, naimisissa ja yhden lapsen isä, 
Hannula taasen on syntynyt 1861, naimisissa, mutta lapseton."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Avioliittoon kuulutettu
Työmies Arvo Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Maria Mikkelsson.  

Vihitty
Työmies Vilho Myntti ja työmiehen tr. Lempi Tynnilä Viialasta.
  5.11. Tyom. Juho Lahtela 66v 5kk 21 p - Joutsa 2
  7.11. Eläk. muori Maria Gynther 67v 8kk 14p - Mieskonmäki 1
  7.11. Itsell. Miina Silen 79v 7kk 23p - Joutsa 2
10.11. Työm. vo Karolina Nurminen 79v 25p - Joutsa 2
11.11 Tal. p. Yrjö Vilppu Mattila 1v 7kk 9p - Laitjärvi 2
13.11 Työm. vo Riikka Ahonen 64v 5kk 6p - Mieskonmäki 3
13.11. Tal. p. Pauli Nurminen 19v 5kk 3p - Uimaniemi 2
14.11. *Työm. Evert Sukkela 20v 2kk - Uimaniemi 5
14.11. Its. Eeva Stina Laine 59v 8kk 23p - Ruorasmäki 2
19.11. Työm. Antti Smal 68v 12p - Ulkotorpat
26.11. Vilhelmi Tuomaanp. 70v 3k 17p - Joutsa 
26.11. Tal. Maria Stina Ruhanen 75v 1kk 22p - Uimaniemi 3
30.11. Työm. Otto Laitinen 68v 11kk 7p - Uimaniemi 3

*Konttoristi, alikersantti Evert Sukkelainen, s. 1904 Joutsassa, oli menehtynyt Tiutisen laivaonnettomuudessa Kotkassa 14.11.1924.

Seurakunnasta muuttaneita 
Rautatieläinen Rikhard Silvonen Joutsasta oli muuttanut Kouvolaan. 
Samoin työläinen Saara Komppa.


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Nimim. Kyläläinen oli kirjoittanut Mikkelin Sanomiin raittiusasiasta ja lasten raittiusjuhlasta otsikolla "Kirje Joutsan Ruorasmäeltä"


HAVINOITA 
Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi
Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

03 marraskuuta 2024

PUNAISEN NAVETAN SALAISUUS - unennäössä selvinnyt rikos

Puhtaan sattuman kautta törmäsin tähän tapaukseen ja siitä suomeksi kirjoittaneeseen Totuus-lehteen. Tuli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Ensin muutama sana lehdestä ja sen jälkeen itse tarina.

Wikipedia kertoo: "Totuus oli Duluthissa vuosina 1920–1929 ilmestynyt amerikansuomalainen aikakauslehti. Sen toimittaja ja ilmeisesti myös kustantaja oli syndikalistina tunnettu William Risto.

Lähinnä syndikalistiseksi työväenlehdeksi luokiteltu Totuus sisälsi paljon teosofiaan, henkisyyteen ja psykologiaan liittyvää aineistoa. Lehti oli myös voimakkaasti kommunismin vastainen. Se ilmestyi neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Totuus Publishing Company julkaisi myös Riston kaunokirjallisia teoksia."

Totuus-lehtiin pääset tutustumaan TÄSTÄ (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot).

Lehden ensimmäisessä numerossa 1.9.1920 tutkailtiin vanhoja rikoksia uudessa valossa - maallikona tulkitsen, että tämänkin rikoksen ratkaisu olisi syntynyt "yliluonnollisuuksien" kautta, tässä tapauksessa unennäön kautta, "johon ei silloin voinut löytyä mitään luonnollista selitystapaa."

Sir Conan Doyle kertomus Maria Mortenista eli "The Mystery of the Red Barn" (Punaisen navetan salaisuus) Williamin lehdestä:

"Maria Morten murhattiin 1827 ja murhan teki eräs nuori maalainen Corder, jonka olisi pitänyt mennä naimisiin tytön kanssa, mutta ei sitä tehnyt vaan salatakseen luvatonta yhtymistään tyttöön murhasi tämän. Hänen kiero menetelmänsä oli, ilmoittaa, että hän on menemäisillään naimisiin tytön kanssa, ja sitte ihan viime tingassa, ennen vihkimistä viekotteli tytön tyhjään navettaan jossa ampui tytön ja hautasi tämän ruumiın. Sen jälkeen Corder hävisi siitä ympäristöstä ja antoi myöhemmin tietää, että hän ja tyttö olivat salaisesti vihittäneet itsensä ja elelivät yhdessä jossakin paikassa, jonka paikan osotetta he eivät halunneet ilmaista.

Tuo murha tapahtui toukokuun 18 p. 1827 ja jonkun aikaa Corderin kiero rikosajatelma näytti luonnistuvan; rikos tullen enempi salatuksi senkin kautta, että Corder oli määrännyt navetan karjan käytettäväksi. Lurjus lähetteli kotiin kirjeitä, uskotellen asuvansa Wight'in saarella ja että hän Marian kanssa eli mitä parhaimmassa so- pusuhtaisuudessa. Jonkunlaista epäilyä herätti kuitenkin se, että kirjeiden leima oli aina Lontoosta. Mutta huolimatta tästä epäilyttävästä seikasta, asia ei olisi herättänyt huomiota, ellei aivan tavallisuudesta poikkeava luonnon salaperäisen lain ilmiö olisi sekaantunut juttuun ja tehnyt Corderin pirulliset laskelmat tyhjiksi.

Mrs. Morten, tytön äiti, uneksi kolmena yönä perättäin, että hänen tyttärensä on tullut murhatuksi. Tämä nyt sinänsä ei olisi ollut merkityksellinen, siksi että sellainen uneksuminen olisi voinut johtua pelosta ja huolesta, jota äiti tyttären suhteen tunsi. Mutta uni kumminkin oli ehdottomasti varma. Äiti unissaan näki punaisen navetan ja sitä paitsi sen kohdankin mihin murhattu oli haudattu. Tämä viimeksi mainittu seikka on merkityksellinen siksi, että tytön olisi voitu ajatella maininneen äidillensä, hänellä olevan siellä sovitun kohtauksen.

Äidin uneksuminen tapahtui maaliskuulla 1828, se on, kymmenen kuuta rikoksen jälkeen, mutta vasta puolivälissä huhtikuuta vaimo voi vaikuttaa mieheensä niin paljon, että mies ryhtyi mainituilla perusteilla toimittamaan tutkintoja asiassa. Viimeinkin nainen sai murretuksi miehensä aivan luonnolliset harkinnat ja lupa annettiin tutkia navettaa, josta oli nyt karja poistettu. Vaimo osotti kohdan lattiassa ja mies kaivoi. Kappale isoa huivia tuli pian näkyviin ja 18 tuumaa syvältä paljastui murhatun ruumis, kaivajien kauhistuneena hyökätessä ulos pahaenteisestä navetasta.

Murhaaja vangittiin Lontoossa, jossa hän oli mennyt sillä aikaa naimisiin tyttökoulun opettajattaren kanssa. Hän puolusteli itseänsä, väittäen tytön tehneen itsemurhan, mutta todistajat osottivat epäämättä, että kylmäverinen murha oli tapahtunut, sillä Corder todistettiin kulettaneen ei ainoastaan pistooleja, mutta myöskin kuokkakirveen navettaan. Tämä oli lautakunnan näkökanta ja hänet hirtettiin, tunnustaen tekonsa ennen hirttämistä."

☆ ☆ ☆

https://www.arthur-conan-doyle.com/index.php/A_New_Light_on_Old_Crimes


HAVINOITA 
Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi
Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂