TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Opettaja Hilma Salonen oli liittynyt Kotikasvatusyhdistyksen vuosijäseneksi. 

Elli Ikonen oli hyväksytty Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun oppilaaksi.

Laulajain päivää eli Sibelius-juhlaa vietettiin Sibeliuksen päivänä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli soittoa eri instrumenteilla, puheita, esitelmä Sibeliuksesta, runonlausuntaa ja laulua erilaisilla kokoonpanoilla. 

Joutsan Säästöpankin ilmoitettiin olevan avoinna vuoden 1926 alusta lähtien kolmena päivänä viikossa.

Ilmoitettiin pidettäväksi yleinen iltama nuorisoseuran talolla Tapaninpäivänä sekä WPK:n iltama uudenvuodenpäivänä Työväentalolla ja Lucianpäivänä Perheiltamat.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTOA  JOUTSASSA

"Joutsassa oli Itsenäisyyspäivänä suojeluskunta kirkossa ja marssi sen jälkeen nuorisoseuran talolle, jossa oli luentoharjoitus ja Lotat tarjosivat kahwit. 

Illalla oli Lottien järjestämä arwokasohjelmainen illanvietto, josta mainittakoon rwa Kankkusen puhe, sekakuorollaulua, torwisoittoa, rwa Kerwisen yksinlaulu, tohtorinna Lewisonin pianonsoittoa ja rwa Kerwisen ja kanttori Lauri Markkulan kaksinlaulu esityksiä. Tilaisuudessa esitettiin myös näytelmä "Perintö"."

KUNNALLISIA ASIOITA

Maanteiden ylläpitokustannukset oli budjetoitu vuodelle 1926. Mikkelin läänin kokonaispotti oli 2.355,926 mk, josta Joutsan osuus oli 96.750 mk

Maaherra oli määrännyt tulo- ja omaisuusverotuslautakuntiin jäsenet. 

Joutsan valitut olivat Bernhard Santala, puheenjohtaja ja Frans Temisevä, varapuheenjohtaja. Jäseniksi määrättiin poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin (maaherran asiamies) ja varajäseneksi poliisikonstaapeli David Maunula (samalla maaherran asiamiehen varamies).

Manttaalinomistajain kuntakokouksessa 5.12. päätettiin seuraavista asioista: 

*Harankylään menevän kylätien kunnan huostaan ottamisesta tehty anomus hylättiin.

*Maanjako-oikeuden jäseneksi Akseli Laakson tilalle valittiin maanviljelijä Lauri

  Kuitunen.

*Manttaalikassan tulo- ja menoarvio hyväksyttiin seuraavalle vuodelle. Manttaalia

  kohden päätettiin kantaa 250 mk.

*Itä-Hämeen Kansanopiston avustusanomus Smk. 5,000:- hylättiin. 

*Ilmoitukset päätettiin seuraavana vuonna julkaista Mikkelin Sanomissa, Länsi-Savossa

  ja Vapaus lehdissä.

Walitus Joutsan kunnanwaltuuston päätöksestä

Postipysäkinhoitaja Otto Haikola, Joutsan pitäjästä, oli valittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskeva asutuslautakunnan jäsenten vaalia.

Riitaa Joutsan kunnan kouluasioista

Talollinen Matti Laakso, Joutsan pit. Marjotaipaleen kylästä, on walittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemässä päätöksestä, jolla Ruhanlahden piirin kansakoulu oli päätetty siirtää Kotimäeltä Ylä-Hossolaan.

 

Kunnanvaltuuston kokous 29.12.

Käsiteltiin seuraavat asiat:

1) Lahdenseudun maamieskoululle myönnettiin vuodeksi 1926 300 mk. jokaista Joutsan kunnasta kotoisin olevaa oppilasta kohti.

2) Taksoituslautakunnalle myönnettiin oikeus ottaa sihteeri kohtuullista palkkiota vastaan.

3) Lainmukaiseksi perusvähennykseksi vuoden 1925 taksoituksessa määrättiin 2,500 mk. ja lapsivähennykseksi 1,000 mk.

4) Ruorasmäen koulun tulo- ja menoarviota ei käsitelty, koska Ruorasmäen kylä tulee jo ensi vuonna kuulumaan Pertunmaan kuntaan. 

5) Päätettiin ryhtyä alustaviin neuvotteluihin Maalaiskuntain Liiton kanssa Liiton valitsemiseksi yhdeksi kunnan tilintarkastajaksi vuodeksi 1926.

6) Tulo- ja omaisuusverotuslautakuntaan valittiin maanviljelijä Kalle Soisalo ja varalle työmies Jere Sievänen.

7) Luettiin useita maherran verovalituspäätöksiä ja päätettiin niihin tyytyä.

8) Tapaturmavakuutuslain määräämä n. s. kuntavakuutus päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Pohjasta ja määrättiin vakuutusmaksut väärin ilmoittaneille kaksinkertaisiksi.

9) Kunnalliset ilmoitukset päätettiin julkaista Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaudessa.

10) Hartolan kunnan tekemään tienteko-valitukseen kunnan puolesta vastaamaan valittiin maanviljelijä Toivo Kokko.

11) Asutuslautakunnan jäsenen Otto Laitilan valitukseen vastaamaan valittiin valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Maanviljelijä Matti Laakson valitukseen Ruhalahden kansakoulu-asiassa vastaamaan valittiin maanviljelijä Erland Salonen.

12) Kirjastojohtokuntaan opettajatar Matilda Sariolan ja rva Ida Ikosen tilalle valittiin Hilma Lehtonen ja Aura Hellqvist.

13) Laitjärven lainakirjasto hyväksyttiin kunnan piirikirjastoksi.

14) Käsiteltiin ensi vuoden tulo-ja menoarvio, joka päättyy summaan 914,648 mk. 83 penniä. Taksoituksella koottava summa on 628,340 mk. 51 penniä.

LOHKOMISIA

Olvilan talosta No 6

Joutsankylässä lohkottiin tilat 

Syrjälä, om. Julius Karlsson

Rieskala, om. Oskar Manninen

Vanha-Kälän tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat 

Kumpusuo, om. Akseli Salomaa 

Wanha-Kälä, om. Otto Kuitunen.

Uutelan tilasta n:o 2 

Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat 

Mutala, om. Taawetti Paronen 

Uutela, om. Nestor Lahtinen

Tammilahden kylän tilasta No 3

Lepola, om. Toivo Vesala 

Mahajärvi, om. August Salonen 

Tammilahden kylän tilasta No 4

Niittylä, om. August Mikkola

Kitkala, om. Salomon Ahonen

Siltala, om. Johan Avikainen

Ala-Mällösen tilasta No1

Pärnämäen kylässä 

Puru, om. Onni Manninen 

Ala-Mällönen, om. Otto Mällönen

Pekkalan tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä

Kikkala, om. Richard ja Lyydia Komppa 

Tervakangas, om. Juho Laitinen

Haapala, om. Vilhelmiina, Oskar, Emil ja Sulo Haapala

Pekkala, om. Fabian Korpela

 

VUOSIKOKOUKSIA

Joutsan Hewosystäwäin Seuran wuosikokous 6.12.

*Hywäksyttiin Suomen Hewosjalostusliiton laatimat uudet mallisäännöt

  paikallisseuroille liiton esittämällä tawalla.

*Päätettiin ostaa kiertopalkinnoksi malja, josta ensi kerran kilpaillaan tammik. 3 pnä. *Walittiin toimikunta, joka ostaa maljan ja laatii sille jäännöt, ja tuliwat tähän 

  A. Paasonen, D. Wirtanen, D. Pessala ja A. Mikkola. 

*Yleiset kilpa-ajot päätettiin pitää tammik. 3 p. Joutsan kirkolla. Radan kuntoon laittoa

  warten walittiin erityinen toimikunta. Yleisen iltaman järjestää hewosystävät samana

  päiwänä. Iltaman hommaajiksi walittiin niinikään erityinen toimikunta.

Joutsan Maatalousseuran wuosikokous 6.12.

*Walittiin johtokuntaan erovuorossa olewat R. Lindberg, D. Lehtinen uudelleen ja

  uudeksi jäseneksi Yrjö Awikainen. Waralle F. Paasonen ja M. Hossola. 

*Hyväksyttiin tulo- ja meno-arwio ensi wuodelle. 

*Wihantarehukilpailu, joka johtuneesta syystä jäi wiime kesänä pitämättä, päätettiin

  pitää ensi kesänä. 

*Lypsykilpailut päätettiin toimeenpanna ensi wuoden ajalla seuran jäsenten kesken.

  Ajasta johtokunta ilmoittaa tarkemmin. 

*Edustajiksi pääseuran kokouksiin walittiin R. Lindberg. T. Paawola, F. Laakso 

  ja D. Lehtinen. 

*Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 5 mk.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työwäenyhdistyksen kokouksessa 6.12.

*Welwoitettiin korwaamaan järjestyswaliokunta Joosef Maunulalle ne kulut, joita hänelle

  oli johtunut marrask. 1 p:nä pidetyssä iltamassa sattuneen puukotuksen johdosta. 

*Yhdistyksen talo päätett. wuokrata Joutsan W.P.K:n iltamien pitoa warten tammik. 1 p. 

*Yhdistyksen lukusaliin päätettiin tilata seuraawat lehdet: S. Sosiaalidemokraatti,

  Wapaus, Kuluttajain Lehti, Yhteishywä, Kotoa ja Kaukaa ja Kurikka.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Ikäwä tapaturma sattui Joutsan saha- ja sähkölaitoksella 12.12. jolloin 

tapaturman uhriksi joutui sahalaitoksella työskentelewä Iisakki Maunula 

ollessaan terwaamassa sirkkelin remmiä, jottei se luistaisi. 

Tällöin wasen käsi joutui jollain tavoin niin lähelle sirkkelin terää, että 

se leikkasi keskimmäisen sormen aiwan poikki ja wiotti etu-ja pikkusormea. 

Lääkäri Lewison, joka haawat sitoi, 

antoi pikkusormen wastaisesta käytöstä wain wähän toiveita. 

Etusormi sen sijaan parantunee.

Pari wuotta sitten sattui samalla sahalla tapaturma, joka wei työmies Inhalta jalan.

Työtapaturmatilastoihin Joutsan saha- ja sähkölaitoksen tuli uusi ikävä merkintä yllä olevan lisäksi, sillä torstaina 17.12.  sattui toinenkin onnettomuus samaisen puljun konehuoneessa.

"Kun joukko miehiä, mm. koneenkäyttäjä Frans Inha 

koettivat ottaa imukaasumoottorin mäntää pois silinteristä, syystä, että 

männän renkaat olivat pikeytyneet, sattui silinterissä räjähdys, 

jolloin veiviakselista irti päästetty mäntä lensi ulos silinteristä 

murskaten koneenkäyttäjä F. Inhan vasemman säären aika pahasti. 

Kuinka pahoin sääri on murskaantunut osoittaa sekin seikka, 

että luun siruja jo sahalla erkani sääriluusta.

Piirilääkäri I. Levison oli virkamatkoilla Sysmässä, joten 

loukkaantuneen sitoi apteekkarin rouva Ida Kervinen. 

Lääkärin lausunnosta riippuu, miten jalalle lopullisesti käy. 

Tämä on toinen onnettomuus samalla viikolla. 

Aikaisemmin katkesi työmies lisakki Maunulalta 

vasemman käden neljä sormea, paitsi peukalo. 

Mainita sopii vielä, että sirkkelissä noin pari vuotia sitten 

katkesi samalta koneenkäyttäjä Frans Inhalta oikea jalka, 

joka leikattiin tyysten poikki polven alapuolelta.

Vahingon aiheutti sama imukaasumoottori kuin nytkin. 

Sietäisi laittaa riittävät suojat tapaturman varalta."

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Eero - pakinaa Joutsasta ja kunnallisvaaleista

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

"Aku" August Mutanen - Lokotohvi

Lokotohvi - "Aku" August Mutanen - kutsu- ja kuokkavieras jousalaisissa pidoissa.

"Jokaisessa pitäjässä tapaa olla joku tai useampiakin omituisia pitäjänkasvatteja, kaikille tuttuja tyyppejä, joista voi sanoa: Siinä paha, missä pannaan!

Eräs sellainen Joutsan kasvatti oli Aku Mutanen, tunnettu nimellä Lokotohvi. Nimensä lie saanut ihmeteltävästä liikkuvaisuudestaan. Niinkuin lokomotiivi hän jätti kilometrit taakseen.

Jos joutsalaisella pojalla oli salainen mielitietty Hirvensalmella ja hän halusi lähettää rakkaudenkirjeen suoraan lemmittynsä käteen, saattoi hän huoletta uskoa asian Lokotohvin suoritettavaksi. 25 pennistä hän kirjeen perille vei. Eikä valtion posti häntä jättämään kyennyt, sillä joskin se linjalla ohi ajoi, niin jo seuraavan pysäkin kohdalla pyyhkäsi Lokotohvi taas edelle.

Luottaa häneen voitiin, pitkäkyntisyydestä ei kukaan häntä moittinut. Mutta se ei hänen oikeudentajuntaansa mahtunut, että löydetty tavara olisi luovutettava omistajalleen. 

Jos hän maantieltä löysi jonkun esineen, ei hän millään muotoa sitä pois luovuttanut. 

Jos sen häneltä väkisin otti, niin kyllä hän sen sopivassa tilaisuudessa takaisin talteensa otti.

Missä ikänä kansaa kokoontui ja erittäinkin juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, kylänluvuissa, siellä nähtiin myös Lokotohvi. Hiljaa hiipien pyörähti hän oven raosta suoraan tuvan kiukaalle ja istua nökötti siellä hyvin tietäen, että kunhan toiset ovat kestityksestä osansa saaneet, tulee hänenkin vuoronsa. 

Ketään ei hän häirinnyt, eikä kellekään pahaa tehnyt, mutta työnteon hän taitavasti vältti ja jätti muille miehille. "Ei ou aekoo! ei ou aekoo! Moantie on pitkä!"  hoki hän, kun töihin pyydettiin.

Nuorempina päivinään suoritteli hän kyllä torpparien veropäiviä, vieläpä kuittasi kyläläisten osuudet maailman sodassa, kaivaen ryssille vallihautoja. Miten lie urakkansa tehnyt, tottapahan täydestä meni!

Kun Joutsassa Lokotohvi mainitaan, silloin vetäytyy joutsalaisen suu hymyyn ja kaskuileminen alkaa. Ikävä Lokotohvia! Kaikesta puutteellisuuksista huolimatta, hän oli varsin omalaatuinen ja mielenkiintoinen persoonallisuus." -Itä-Häme 1.12.1928-

**

Kulkumies saavutti elämänsä määränpään 28.11.1926. 

Hän oli syntynyt 16.5.1859 ja eli elämänsä naimattomana, ollen kululla ja toimittaen emäntien (ja muidenkin) asioita palkkiota, ruokaa ja yösijaa vastaan. 

Lokotohvia kutsuttiin myös Loko-Akuksi ja on kerrottu, ettei hän sietänyt sukunimeään, Mutasta (joka ilmestyy hänen nimensä perää rippikirjassa 1910-1919 ). 

Kerrotaan, että Lokotohvi olisi kävellyt pisimmillään Kauniaisista Joutsaan muutamassa päivässä. Hän oli mennyt maailmansodan aikana vallitustöihin Kauniaisiin junalla Mäntyharjulta. Töiden päätyttyä olisi ollut mahdollisuus valtion järjestämään paluukyytiin, mutta Aku ei moisesta innostunut. "Eihän siellä piäse ees kiukaalle makuamaa, eikä sua piimiä eikä muuta, mitä minä sellaisista kyytilöistä".

Akua pidettiin myös valmissanaisena miehenä.

Joutsan kanttori oli ostanut uudet sarkahousut ja toimitti ne Akulle kiitosta odottaen. "No, pitelenhän näitä vähän aikua"' Aku tuumi.

Kerrottiin myös, että jos hänet oli saatu houkuteltua työntekoon ja päästetty välillä syömään, ei Akua enää kannattanut yrittää töihin samana päivänä. "Kun sua syötyä, ei työ enää maita."

Akua ei juuri kuvattavaksi saatu. 

Akseli Paasosen hautajaisia vietettiin v. 1925. Lokotohvi oli hautajaisissa kuokkavieraana ja apteekkari Otto Kervinen houkutteli pahaa aavistamattoman ja tunnetusti kuvaamista välttelevän Loko-Akun sivummalle - tuolloin onnistuttiin nappaamaan tähänkin postaukseen levinnyt ainutlaatuinen otos.

Kuva: Joutsan kirja / Martta Ikosen kokoelma, jonne sen lahjoittanut Sisko Kokko.

Teksti: Itä-Häme ja Joutsan kirja