Havinoita: ONNETON ONNETTOMUUS LAITJÄRVELLÄ

Kuva omasta albumista, ei liity tapaukseen.

Keväisenä lauantaina, 14. päivä toukokuuta 1932, sattui Joutsan Laitjärvellä kohtalokas onnettomuus, jossa yhden torpan koko poppoo jäi Jääsjärven uhreiksi.

Talollisen poika Otto Soisalo on aikanaan kertonut, että oli ollut seppä Vilppu Rantasen torpan läheisyydessä peltotöissä, kun sepän poika Samuli oli tullut isänsä pyynnöstä pyytämään Ottoa kalaan.

Otto ja Samuli olivat lähteneet jalkapatikassa sepän torpalle ja suunnitelman mukaisesti päätettiin lähteä veneellä pyydyksiä kokemaan. Vilppu esitti, että ottaisivat mukaan viinaa matkalla maisteltavaksi – ja sitä olikin kaikkiaan 9 litraa. Otto oli kertonut, että alun perin oli tarkoitus lähteä kaksistaan sepän kanssa, mutta Samuli sekä sepän vaimo, Sandra, eivät tähän suostuneet juomien menettämisen pelossa.

Kalaan lähdettiin siis koko neljän hengen porukalla. Matkalla poikettiin lahden toisella puolella olevassa torpassa, jossa ryypiskeltiin, tarinaa taitettiin ja huulta heitettiin. Paluumatka alkoi ja tarkoitus oli mennä kalanpyydykset kokemaan Samulin toimiessa soutumiehenä. Isän ja pojan välille oli syntynyt kuitenkin riitaa ja Samuli lakkasi soutamasta. Isä Vilppu nousi seisomaan aikomuksenaan kurittaa poikaa, jolloin myös äiti Sandra ponnahti pystyyn tarkoituksenaan estää miehensä aikeet. Molemmathan siinä sitten horjahtivat ja kaatoivat samalla koko veneen. Samuli ja Sandra joutuivat veden varaan ja vajosivat saman tien, Vilppu onnistui jättäytymään veneen laitaan. Ottokin aikoi jäädä veneen reunaan roikkumaan, mutta kantavuus ei ollut hääppöinen, joten hän katsoi parhaakseen uida rantaan.

Otto kuuli rannalle Vilpun avunhuudot ja alkoi itsekin huutaa apua, kun toista venettä ei ollut mailla eikä halmeilla. Torppa, missä he olivat käyneet, oli lähellä, mutta sieltä ei apuja tullut, koska isäntä oli vaipunut raskaaseen uneen maisteltujen viinaksien vaikutuksesta. Noin puolen tunnin päästä saapui apua paikalle, kun Oton veli kuuli avunhuudot. Vilpun ruumis saatiin heti ylös – elvytystoimista huolimatta hän ei vironnut. Samulin ruumis löytyi helposti, sillä se oli matalikossa, Sandraa jouduttiin etsimään naaraamalla ja hänet löydettiin vasta seuraavana päivänä.

Tapahtumapaikalla on kerrottu olleen vettä n. 3 syltä (1 syli=1,78m).

Toinen tarina lehdissä menee niin, että perhe lähti kyläilemään Huhmalahden rannalla olevaan Laitniemen torppaan, isä ja poika aikoivat vaihtaa paikkaa, jolloin myös äiti nousi seisomaan. Äiti ja poika kaatuivat laidan ylitse ja vaipuivat heti järven pohjaan, isä horjahti veneen laidalle ja vene täyttyi vedellä. Onni Soisalo ei voinut tovereitaan auttaa, vaan pelastautui uimalla rantaan. Onni näki Vilpun saaneen kiinni veneen laidasta ja kehotti tätäkin pelastautumaan uimalla rantaan. Vilppu oli vastannut, ettei halua perhettään jättää. Onni sai hankituksi apua, mutta liian myöhään. Tämän tarinan mukaan vainajia jäivät suremaan kaksi Amerikassa olevaa tytärtä.

Mikä lienee koko totuus tässäkään karmeassa tapaturmassa?

Pääsääntöisesti sitä on esitetty ensimmäisen sisältöisenä, mutta pariin otteeseen törmäsin tuohon toiseen, kesympään versioon. Lähes kaikissa on kuitenkin mainittu erilaisin sanakääntein alkoholilla olleen vaikutusta asiaan.

Joka tapauksessa Vilppu Rantanen (s. 1.5.1867) oli kuollessaan 65-vuotias, Sandra (s. 8.2.1871) 61 v ja poika Samuli (s. 18.3.1902) 30 v. Näyttäisivät olleen mäkitupalaisia Laitjärven Kuhassa.

Tarinat kertovat, että perhettä oli aiemminkin koeteltu onnettomuuksilla, sillä yksi poika olisi hukkunut Jääsjärveen uintimatkalla ja toinen olisi kuollut humalapäissään lumihankeen talvella 1931.

Keitä olivat mainitut, kuolleet pojat? Entä rapakon taakse päätyneet tyttäret- ja ovatko sinne päätyneet?

Perheeseen kuului siis yllä mainittujen Vilpun, Sandran ja Samulin lisäksi lasten- ja rippikirjojen mukaan:

Anna s. 24.1.1889 – Anna tosiaan lähtenyt Amerikkaan naimattomana, 25-vuotiaana vuonna 1914. Lähiomaiseksi kirjattu isä Vilppu Joutsan Laitjärveltä ja vastaanottajana rapakon takana on ollut August Ripatti.

Roosa

s. 29.11.1890-22.4.1892

Hilma

s. 7.12.1892

Rippikirjan mukaan Asikkalassa 1909 ja esim henkikirjassa 1921 Hilmalla merkintä "Amerikassa". Hilma Davidson - niminen henkilö on kuollut ja haudattu Washingtoniin 1975. Syntymäaika täsmää tähän Hilmaan, mutta en tutkinut tarkemmin, onko kyseessä satavarmasti sama henkilö.

Toivo 3.6.1899 – 17.12.1931

Toivo oli muuttanut Haminaan - ja totta tämäkin, lumihankeen päättyi hänen maallinen matkansa.

Toivo Rantanen oli tuomittu pahoinpitelystä August ja Toivo Niemen kanssa Joutsassa jo 1920 ja Haminassa hän joutui useammankin kerran tekemisiin virkavallan kanssa, lähinnä tullut mainituksi ja tuomituksi viinan salakuljetuksesta ja myynnistä sekä juopottelusta.

Toivo avioitui marraskuussa 1931 leski Lyydi Salon kanssa ja heti miten häiden jälkeen joulukuussa, löydettiin Haminan Tervasaarelta työmies Toivo Rantanen hangesta tajuttomassa tilassa. Tämä onneton tapahtuma johti Toivon menehtymiseen. "Kaikista virvoitustoimenpiteistä huolimatta kuoli mies torstaina tuntoihinsa tulematta. Rantanen oli 31-vuotias ja kotoisin Joutsan pitäjästä.”

Toisessa tarinassa, päivää aiemmin kuin yllä olevat tiedot, oli kirjoitettu, että Toivo olisi alkanut osoittaa elonmerkkejä ja hänet oli kotiutettu, vaikkakin heikoissa voimissa. Puhuttiin lumimyrskystä ja

”Poliisilaitoksen saamien tietojen mukaan oli Rantanen edellisenä iltana yhdessä työmiesten Martti Kuitusen, Väinö Virtasen ja Eino Hietasen kanssa ollut Haminanlahdella. Koko seurue oli kovasti uupuneena kulkenut mereltä Viipurin esikaupunkia kohden ja oli Rantanen Ramsinkarin kohdalla eronnut tovereistaan aikoen kävellä maihin Tervasaarelle, mutta uupuneena vaipunut makasiinin rappusille maaten siinä useampia tunteja.”

Alkuperäisessä, koko torpan väen hukkumisesta kertovassa tarinassa mainittiin vielä yksi poika, joka olisi jäänyt Jääsjärven uhriksi.

Tämä poika paikallistettu ensijulkaisun jälkeen ja oli Onni Wilho (28.2.1910-10.11.1919). Mikkelin Sanomien mukaan (19.11.1919 no 132) hukkuminen tapahtui luistelumatkalla.

Heinolainen, 19.05.1932, nro 53, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1829061?page=2