26 lokakuuta 2025

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA
Väinö Suuronen Joutsasta oli saanut todistuksen Mikkelin Konepaja Oy:n autokoulukurssin suorittamisesta.

Uuno Harjula, Lyyli Kuitunen, Aili Peltonen ja Olga Lehtonen Joutsasta oli hyväksytty oppilaiksi Otavan eli Keski-Savon kansanopistoon.

Nimismies Lauri Hoviselle oli myönnetty virkavapautta 15.10.-31.10.1925 "yksityisten asiain vuoksi". Sijaisena toimi poliisikonstaapeli Toimi Nieminen.

Aksel Floor oli saanut myönteisen päätöksen muuttaa perheensä sukunimen nimeksi Salmi.

Kunnallislautakunta oli tehnyt valintansa kätilöksi. Valituksi tuli neiti Signe Ulriikka Nyman Lohjalta, varalle valittiin neiti Amanda Savola Viipurista. 

Kotikasvatusyhdistys oli suunnitellut pitävänsä "Kodinpäivän" 14.10 klo 06 ap Mieskonmäen koululla.

  


KUNNALLISIA ASIOITA
Julkaistiin tulo- ja omaisuusveron maksuunpantu määrä Mikkelin läänissä. Summa oli yli puolet pienempi kuin edellisenä vuonna eli 6.515.896 mk 10 p - tästä Joutsan osuus oli 103.236,50 mk.

Taksoituslautakunta piti kokouksensa ja päätti pitää kunnan yhtenä verovyöhykkeenä. Määrätyt veroperusteet linkin takaa.

Kanttori Lauri Markkula oli tehnyt valituksen Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.9.1925 tekemästä päätöksestä, jolla hänet oli valittu verotuksen tutkijalautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi. 

Myös lastenvalvoja V. Liukkonen oli valittanut syyskuisen kunnanvaltuuston kokouksen päätöksestä, jolla "valittajan palkankoroitusanomus sekä anomus käyttövarojen myöntämisestä kuluvaa vuotta varten oli hyljätty".

Joutsan kunnalle oli myönnetty Angesselän kansakoulun rakentamista varten 48,000 mk:n avustus ja 96,000 mk:n kuoletuslaina. 

Kokous kunnallisvaalivalmisteluja varten ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 18.10.1925 klo 12.00. Kokoukseen kutsuttiin porvarillisiin puolueisiin kuuluvia kuntalaisia, tarkoituksena valitsijayhdistyksen perustaminen. 
Kokouksessa hyväksyttiin yleisehdokkaaksi maanviljelijä Onni Heinikainen ja kirkonkylässä perustettu valitsijayhdistys asetti listalleen ehdokkaiksi: 2) opettaja B. Santala 3) maanvilj. Kalle Peltola 4) maanvilj. Taavi Sankari 5) maanvilj. Kalle Junkkari 6) maanviljelijä Erland Salonen 7) kaupp. Jalmar Hurri 8) mylläri Ferdinand Paasonen 9) räätäli Jalmar Purovirta 10) maanvilj. August Mikkola 11) maanvilj. Matti Mäkelä 12) kaupanhoitaja Adolf Laukkarinen 13) maanvilj. Paulus Kantele 14) maanvilj. Antti Paavola 15) maanvilj. Albin Kämppi 16) nahkuri August Sauvala 17) maanvilj. Kalle Lopansaari.

Lokakuun lopulla uutisoitiin, että Joutsan kunnalle oli myönnetty uusi määräaika kunnallisten vaalien ja niihin kuuluvien valmistavien toimenpiteiden toimittamiseksi. 


  


KARJANTARKASTUSYHDISTYS 
Karjantarkastusyhdistyksen johtokunnan kokous pidettiin sunnuntaina lokak. 18 pnä Nuorisoseuran talolla, jossa laadittiin tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten. 
Samana päivänä pidettiin myös yhdistyksen syyskokous, jossa hyväksyttiin tulo- ja menoarvio. Erovuoroisten tilalle johtokuntaan valittiin K. Junkkari ja V. Kämppi uudelleen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin mylläri Ferdinand Paasonen uudelleen.

PUHELINOSUUSKUNNAT
Kulkulaitosministeriö vahvisti Pappisten puhelinosuuskunnan taksan puheluista osuuskunnan puhelinjohdoilla Pappisten keskusasemalta Joutsan kirkonkylään ja Luhangan Tammijärvelle - maksu oli 1 mk kumpaankin paikkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITYKSET 
Joutsan Osuusmeijerin syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi 27.10.1925.

pidettiin Joutsan nuorisoseurantalolla sunnuntaina 4.10. 

Puheenjohtaja, opett. Santala luki selonteon liikkeen toiminnasta kuluneelta 
vuodelta, joka sellaisenaan hyväksyttiin. 

Uusien sääntöjen mukaan valittiin hallintoneuvosto, johon tulivat: 
Neulamäen myymäläkomitean alueelta räätäli Kalle Virtanen, 
Mieskonmäeltä metsänvartija Viljo Tuukkanen, 
Pappisista maanviljelijä Kalle Rantala, 
pääliikkeen alueelta maanviljelijä Taavi Sankari, maanviljelijä 
Toivo Kokko, pastori Lauri Heinonen, Eljas Lehtonen, 
maanviljelijä K. Junkkari ja kanttori Lauri Markkula. 
Varajäseniksi valittiin 
maanviljelijä Onni Heinikainen, Uuno Häkkinen ja Antti Paasonen.

Hallintoneuvoston jäsenten palkaksi määrättiin 25 mk. kokouspäivältä 
sekä yksinkertainen kyyti kievaritaksan mukaan. 
Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle 300 mkn vuosipalkka.

SOK:n, Elonvaran, Tulenvaran ja Yleisen Osuuskauppaliiton kokouksiin 
edustajiksi valittiin B. Santala ja varalle kunnallislautakunnan esimies J. Maunula.

 Hankkijan ja Joutsan Puhelinyhtiön kokouksiin valittiin edustajaksi 
kaupanhoitaja Uuno Tanskanen ja varalle L. Markkula sekä 
Puulaveden Höyrylaiva Oy:n kokouksiin johtaja U. Tanskanen.

"Yhteishyvä" päätettiin tilata kaikille jäsenperheille,

Kokouksen loputtua tarjottiin osanottajille kahvit. 
Kokouksen päätyttyä alkoi samassa paikassa ohjelmallinen 
osuuskaupan 10-vuotisjuhla, jossa puhuivat 
Osuusliike Hankkijan edustaja, johtaja Siljander, 
SOK:n Kotkan konttorin johtaja Vitikainen, 
SOK:n edustaja, hallintoneuvoston jäsen, johtaja A. Lappalainen, 
jotka kaikki lausuivat tervehdyksensä ja onnittelunsa 10-vuotiaalle liikkeelle. 
Viimeksimainittu antoi hallintoneuvoston puheenjohtajalle, 
opettaja B. Santalalle SOK:n merkin tunnollisesta ja ansiokkaasta 
työstä osuustoiminnan hyväksi.

Historiikin luki kaupahoitaja U. Tanskanen. 
Ohjelmassa oli vielä torvisoittoa ja sekakuorolaulua. 
Juhlan päätyttyä oli kutsuvieraille ja toimihenkilöille juhlapäivällinen kansakoululla.




ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Markkinoita vietettiin 1.10. Poliisit pidättivät itseteosta M. Kuitusen ja T. Laitisen ammattimaisesta pirtun kauppaamisesta. Juopuneita päätyi putkaan selviämään neljä kappaletta. 

"Sunnuntaita t.k. 25 p:ää vasten yöllä syttyi Joutsan kirkonkylän lähistöllä 
asuvan torp. Otto Suonlaidan sauna tuleen, palaen kokonaan.

Edellisenä iltana oli saurassa kylvetty ja 
lienee tuli jäänyt kytemään leimahtaen yöllä 2 tienoissa ilmiliekkiin. 
Paikalle hälyytettiin puhelimellä kirkonkylästä sammutusjoukkoa. 
Pian väkeä saapukin ruiskujen kanssa vaan pelastaminen oli turhaa. 
Ainoastaan asuinrakennus ja läheiset ulkorakennukset saatiin säilymään. 
Sauna oli vakuuttamaton, joten omistajalle koitui tuntuva vahinko."

"Paikalle hälyytettiin heti tulen huomattua 
palokuntalaisia ruiskuineen, joten palo saatiin sammutetuksi. 
Tuli lienee syttynyt välikattoon joutuneesta kipinästä. 
Tämä on toinen kerta vuoden sisällä kun mainittu sauna yritti palaa."

KUOLLUT
Joutsan srk kuolleiden luettelosta puuttuu aukeama kuolleet 10/1925 - 02/1926. Sinne asti mennään lehtitiedoilla, jos niitä sattuu olemaan.

JOHAN GIDEON KOKKO  - Kuollut puoluetoveri

Lokakuun 27 p:nä kuoli kotonaan Joutsan kirkonkylässä 
maalari Johan Gideon Kokko 42 wuoden ikäisenä. 
K. oli ensimmäisiä miehiä kylwämässä sosialismin siementä Joutsaan. 
Ensimmäisenä hän kirjoitti nimensä Joutsan Työwäenyhdistyksen jäsenluetteloon, 
pysyen aatteelleen uskollisena kuolemaansa saakka. 
Rehellisenä työwäenasian esitaistelijana sai hän osakseen toweripiirinsä täyden luottamuksen ja toimi hän useissa yhdistyksen sekä kunnallisissa luottamustoimissa. 

 Wainajaa suree lähinnä äiti ja weli sekä laaja toweripiiri.
Kepeät mullat kunnon towerin haudalle!


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Kirjastonhoitaja oli kirjoittanut Länsi-Savoon Joutsan kirjasto-oloista
Aika huikeeta, kirjastoja oli tuolloin kaikkiaan 7 kappaletta!


LUE MYÖS



Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.




19 lokakuuta 2025

VIHERIN SILTA

Viherin vanha silta on nykyisin museosilta ja se ylittää Viherin ja Suonteen välisen Viherinkosken, joka ylitettiin ennen siltaa kahlaamalla. 



Joutsan kunnallislautakunta teki rakentamispäätöksen vanhan sillan rakentamisesta 1887 ja I.Hellgren sai sen huutokaupalla rakennettavakseen kokonaisella 1815 markalla. Sillan valmistumisesta ei ole tiedossa tarkkaa, virallista päivämäärää, ekat korjausmerkinnät kuitenkin on olemassa vuodelta 1894, jolloin sillan kansi uusittiin ja 1898 oli vuorossa kaiteet.

Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m - suurin aukko on 6,3 m ja suurin jänneväli 8,8 m. Siltaa korjattiin useana vuosikymmenenä ja se nielikin liikennekäytössä ollessaan markkoja melkoisesti.

Ensimmäiset uuden sillan rakentamista koskevat tutkimukset ja kustannusarvio tehtiin jo 1938 - tämä toistui useita kertoja, kunnes lopulta 1967 haettiin ja saatiin myöntävä päätös uuden sillan rakentamisesta. Uusi silta avattiin liikenteelle 1971.

Tiedot/lähteet:
Suomen historian pro gradu –tutkielma/Anna-Maria Holmstedt: Viherin silta
Wikipedia 

12 lokakuuta 2025

AGNES WIDING (os. Stenvall) - Aleksis Kiven lempilapsi

AGNES
Suomen Kuvalehti 6.10.1928

Agnes Karolina Anna Widing (o.s. Stenvall),  

​syntyi 12. elokuuta 1857 Nurmijärvellä. Vanhemmat olivat räätäli Albert Stenvall ja Kristiina Karoliina (Torppi). Lapsuudenkoti oli vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa. Työteliäisyyteen Agnes oppi jo nuorena tyttösenä, sillä hän kulki kylillä isänsä mukana auttaen häntä ompelutöissä.

​Agnesin setä oli kirjailija Aleksis Kivi. 15-vuotiaana, keväällä 1872, isä-Albert otti veljensä Helsingin Lapinlahden sairaalasta sairastamaan perheen torpan peräkamariin. Agneksen tehtäväksi tuli hoitaa äitinsä ohella sairasta kirjailijaa, jonka elämä oli himmentymässä. Vaikeasta tehtävästä huolimatta Kivi oli tyytyväinen hoitajaansa, koska piti veljensä tyttärestä. Setä Aleksis kuoli 31.12.1872.


Agnesin koti- ja Aleksis Kiven kuolinmökki
teoksesta Nurmijärven poika


Agnes avioitui 28-vuotiaana ja meni naimisiin 1885 merikapteeni Karl Fredrik Widingin kanssa. Aviomies ei ollut pitkäikäinen ja kuoli varhain. Agnes vietti lesken päiviä Helsingissä - niitä kertyikin lähes neljä vuosikymmentä. 

Elätettävänä oli ensin pieni tytär ja tämän kuoltua kaksi turvattomaksi jäänyttä Johan-veljen poikaa. Agnes teki parhaansa ja hankki leipää pöytään ompelutöitä tekemällä - hän myös otti, tai ainakin haki, nuoria oppiin. 

Elämää kuitenkin vaikeutti varojen jatkuva vähäisyys - puute majaili kodissa. Reuma vaikeutti niin oloa kuin ammatin harjoittamistakin, Agnesin on kerrottu kärsineen myös kovista päänsäryistä. Toimeentulon hankkiminen oli kaiken kaikkiaan raskasta.

​Vähävaraisuus pakotti ottamaan huoneistoon alivuokralaisia. 
1890-luvun lopulla Vihtori Tiihonen, joka oli lähtöisin Nilsiän heränneistä piireistä, tuli asumaan Agnesin luokse. Keskustelujen jälkeen Agnes antoi Vihtorille  luvan järjestää seuroja kotonaan. Osallistuttuaan itsekin näihin tilaisuuksiin, hänestä tuli siitä päivästä lähtien uskollinen Herran ja Herran kansan seuraaja - ja sellaisena hän pysyi elämänsä loppuun asti.

​Lisääntyvä sairaalloisuus rajoitti Agnesin pääsyä seuroihin, mutta ystävien avustuksella hän kuitenkin pääsi toisinaan kuulemaan sanaa ja tuolloin hänen ilonsa oli mitä suurin.

Agnesin kodin ovi oli avoin ja hänellä kävikin vierailijoita niin lähikulmilta kuin kauempaakin. Kodin olot huomioiden, vieraat olivat hienovaraisia ja tulivat tervehdyskäynneille usein "kestitystarpeet" mukanaan.

Kun Aleksis Kiven kuolemasta oli kulunut jo yli puoli vuosisataa, oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saanut tietää Agnesista ja seura antoi hänelle "muun kiitollisuuden osoituksen ohella, korvaukseksi nuoruuden aikaisesta palveluksesta pienen, mutta rouva Widingille suuren rahasumman." 
Näin hän sai myöhäisen tunnustuksen setänsä hoitotyöstä - olihan hän tuonut rakkautta ja valoa suuren runoilijan ja läheisensä iltahämärään. Agnes oli tästä muistamisesta sekä iloissaan että ihmeissään - liekö Jumalan sormi ollut siinä mukana? - sen kaltaiselta ihmeeltä se oli tuntunut!

Agnesin sairaus paheni ja hän joutui sairaalahoitoon. Erityisesti hän ikävöi Jumalan sanaa ja ystäviä - hänelle, uskossaan vahvalle "Widingin tädille" suotiin se armo, että kuolema menetti hänen kohdallaan "kauhunsa" ja iankaikkisen elämän toivo muuttui varmuudeksi. Agnes armahdettiin maan päällisistä kivuistaan ja hän siirtyi rajan toiselle puolen 11.3.1931.

HS 15.3.1931

JK. Mainittakoon, että Agnesin äiti koki tapaturmaisen kuoleman ja isä Albert & toinen vaimonsa Wilhelmiina kuolivat raa'an ryöstömurhan uhrina 1913 Syvälähden mökissä.

Tarina koostettu ja tiedot kerätty lähinnä muistokirjoituksen pohjalta:
Hengellinen kuukauslehti, 01.03.1931, nro 3, s. 17
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/980169?page=17
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot