TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.

Maaherra vahvisti Uimaniemen sonniosuuskunnan säännöt.

KUNNALLISIA ASIOITA

Uhkasakkoa Joutsan kunnalle

Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

Tehtailija Fromholtz täytti 75 vuotta

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 

Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 

kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.

V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 

juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 

on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 

että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 

mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,

ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 

toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA

Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.

Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.

Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN

Uusi Suomi 29.3.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen kevätkokous 

Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

VPK:n kevätkokous 

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Karjantarkastusyhdistyksen kevätkokous

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Viinatehdas hävitetty Ala-Mankissa

Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 

suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 

Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 

Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 

Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 

Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 

Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 

Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 

joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 

totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Ammuskelua

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Joutsalaiset viinakaupoilla

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 

Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty

22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

Kuollut

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi

  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2

  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 

  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2

11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7

13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2

18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6

20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9

29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 

30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Joutsasta

Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - PITKIÄ MIEHIÄ

Taannoin luotiin katsaus hämäläisten miesten pituuden kehitykseen. Tämän myötä törmäsin jokuseen nimeen, joiden takaa löytyy poikkeuksellisen pitkäksi venähtänyt mieshenkilö. 

Heistä kaikista on julkaistu hyvinkin paljon kirjoituksia ja tietoa on saatavilla runsain mitoin - halusin kuitenkin laatia heistä oman koosteen. Alla muutamia.

.

EDVARD ENQVIST

s. 2.1.1900 Alahärmä

230 cm, paino 149 kg, kengän koko 56 tai 58 - tarinasta riippuen.

Mainittu, että äiti oli lyhyt "vaimoihminen", 160 cm ja isä "pidempää sorttia", 180 cm.  Kolmesta veljestä yhdelle "oli riittänyt pituudeksi vain 120 cm". 

Enqvistin kerrotaan osallistuneen vapaussotaan, taistelleen mm. Vilppulassa, Tampereella ja Raudussa - haavoittunut pahasti. Invalidisoiduttuaan elätti itseänsä myymällä valokuvia itsestään ja "näyttäytymällä turuilla ja toreilla". 

Kuva Suomen Sosiaalidemokraatti- lehdestä no 38/1930

VÄINÖ MYLLYRINNE

s. 27.2.1909 Helsinki, k. 13.4.1963 Helsinki

Väinö Myllyrinne on tullutkin mainituksi jo aiemminkin. Hänelle on luotu omat kotisivut Väinö  Myllyrinne, Suomen pisin mies . 

Kotisivujen vastaavana mestarina toimii Väinön veljenpoika. Tällä sivustolla Väinön strategisiksi mitoiksi on ilmoitettu

pituus 247 cm (keskimäärin omien sanojensa mukaan). 

Mainoksissa usein 248 cm tai jopa 8’ 4’’ (=254 cm)

paino n. 175-180 kg

paita nro 52

hattu nro 66

kengät nro 58

vaaksa 40 cm

syli 275 cm

rinnan ympärys 170 cm

REINO RUTANEN 

s.16.8.1900 Äänekoski, k.12.12.1964 Viitasaari

"Pitkä-Reino" oli ristimänimeltään virallisesti Reinhold. Pituus ja paino vaihtelevat lähteestä riippuen.

Tottijärven lehti kirjoitti no 48/1935, että Reino olisi 234 cm pitkä ja 130 kg painava - suhteessa siis varsin hoikka. Sisaruksista oli mainittu, että hekin olisivat olleet pitkiä; veljistä toinen 210 cm ja toinen 216 cm sekä siskojen kerrottiin olleen 171 ja 166 cm:n mittaisia. Artikkelissa jopa väitettiin, että "4:ssä polvessa taaksepäin oli isän esi-isä ollut 240 cm ja äidin esi-isä 236 cm mittaisia".

Suomen Kuvalehti 6.12.1924

Äänekosken historiasta kertovalta sivustolla, jota jälleen kehun yhdeksi parhaimmista, kerrotaan Reinon olleen suurikokoinen jo syntyessään. Arveltiinpa hänellä olleen kasvuhormonihäiriö ja ellei jopa elefanttitauti.

Reinokin "näytteli itseään" kuten useat pitkäkasvuiset tekivät. Hankki kirjoituksen mukaan elantonsa eri aikoina mm. kulkukauppiaana ja kauppiaana sekä hierojana ja jopa "saarnamiehenä" tultuaan uskoon. Vanhuuden päivät Reino vietti Viitasaaren Muikunlahden vanhainkodissa. 

Siunaus ja hautaus tapahtui Turussa - kuulemma siksi, että Reino olisi testamentannut "luunsa korvausta vastaan Turun yliopistolle" Reinon tarinaan pääset TÄSTÄ

Äänekosken kaupunkisanomat on julkaissut Raimo Lampisen jälkeensä jättämiä postikortteja seutukunnalla. Toisenlainen tarina Reinosta useamman kuvan kera löytyy TÄÄLTÄ (Ramin kortit 138: Suomen pisin mies)

Varhaisimmilta ajoilta on mainintoja mm. seuraavista "jättiläisistä".

Lassi Urpilainen "Urpilan ukko" Kivijärven Urpilasta.

Wikipedia kertoo, että hän oli 

suomalainen 1700-luvun alussa Kinnulassa Urpilan talossa 

elänyt voimamies ja karhunkaataja. 

Kansanperinteessä Urpilainen esiintyy myös noitana ja jättiläisenä. 

Hän oli kuitenkin oikea henkilö,  

joka asiakirjain mukaan toimi 1707 käräjillä lautamiehenä.

Urpilaisen kerrottiin olleen niin tukevan, että kun hän makasi penkillä, 

oli lonkka kolme hirsikertaa korkea. 

Kerran Kokkolassa käydessään Urpilainen otti siellä puolen tynnyriä suoloja 

selkäänsä ja leiviskän painoisen rautakangen käteensä ja 

hiihti näiden tavaroiden kanssa kotiinsa Kivijärven Urpilaan.

Daniel Cajanus (1703-1749), papinpoika Paltamosta. Hänen pituudeksi on kirjoituksissa mainittu 247 cm. 

Tanelin on kerrottu saaneen elinkeinonsa pituudestaan ja hän lähtikin ulkomaille "esiintymään". Taneli pestattiin myös Preussin kuningas Fredrik Wilhelm I:n "pitkistä miehistä" koostuvaan rykmenttiin, missä hän ei kuitenkaan kauaa viihtynyt. "Pitkä-Taneli" kuoli Alankomaiden Haarlemissa. 

Jaakko Rauva - "Satakunnan Jättiläinen" 

s. 3.8.1820 Mouhijärvi - k. 13.5.1855 Puolassa

Pituudeksi mainittu 3 kyynärää ja 18-20 tuumaa, harteikkaaksi kuvattu.  Jostain luin, että olisi ollut ammattipainijana Ranskassa (?). Ei leveillyt voimillaan, mutta hevosensa vuoksi oli kyllä valmis uhrautumaan.

Suometar kirjoittaa 6.4.1852

Hän on talonpoika Rauan tilalta Mouhijärwen pitäjässä; 

i'ältä on hän 32 wuoden wanha ja pituudelta 3 kyynärää 17 tuumaa;

sangen ruumiikas on hän myös. 

Kädet on hänellä 6 tuumaa leweät, ja jalat 18 tuumaa pitkät. 

Ruumiillista woimaa ei häneltä myöskään puutu; 

Tampereen markkinoilla oli hän kerran nostanut täyskaswuisen hewosen 

maasta ja kannellut sitä käsissänsä, kuin muuta leikkikappalta. 

Sitä ennen oli hän kotonansa nostanut hewosen yli aidan, 

ja Sirun myllyllä Karkun pitäjässä oli hän myllärin pyynnöstä, 

monen katsojan läsnäollessa, yksinänsä muuttanut yhden myllykiwen 

paikaltansa pois, johon työhön olisi tarwittu wähintäkin neljä riskiä miestä. 

Mutta waikka Rauwa on näin wäkewä, 

kuuluu hän luonnolleen olewan hywin hiljainen ja tasainen. 

Itse sanoo hän wielä kaswawansa. 

Luultawasti onhän nykyjään Suomessa pisin mies; 

lysti olisi tietää, jos hänellä on wertaistansa. 

Eräs kauppamies Tampereelta on houkutellut hänen lähtemään Pietariin, 

jossa häntä näytetään niinkuin jotakin erinkummaista kappalta paaston aikana, 

jolloin siellä muita iloja juuri ei ole paljon tarjolla.

Jaakon on kerrottu olleen iloinen ja kohtelias vieraille, jotka kävivät hänen luonaan. Kertonee sekin jotain hänestä, sillä tarina kertoo, että kun hevonen ei jaksanut 

vetää halkokuormaa, riisui Jaakko sen valjaista ja veti itse kuorman kotiin.

MINÄJÄRVEN JOPPI

Mynäjärven torpasta Yläneeltä.

Joppi oli Rauvan Jaakon tapaan hevosensa voimia säästelevä voimamies. Hänestäkin liikkui jos jonkinlaisia tarinoita.  

Kun Joppi tuli vanhaksi, niin voimat tietysti häneltäkin vähenivät, 

mutta käsivoimia oli sentään vielä. 

Niinpä hän kerran pani kätensä suoraksi pöydän päälle 

ja käski erään miehen istumaan kämmenelle. 

Sitten hän nosti käsi suorana miehen useita kertoja ylös.

Suomalaia voimamiehiä -  kooste näistä ja muistakin varhaisemmista hemmoista: Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, tarinat alkavat s. 7

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rikhard Kuitusella järjestetty maataloudellinen valistustilaisuus todettiin pidetyksi ja onnistuneeksi.

Joutsan kappalainen L. Heinonen haki tammikuussa Humppilan kirkkoherran virkaa. Vaaliehdolle haettuun virkaan hänet asetttiin sijalle kaksi, Kuhmalahden kirkkoherran jälkeen ja ennen Humppilan vt. kirkkoherraa.

Joutsalainen A. Manninen oli ostanut Sipilä nimisen maatilan talollinen Aatu Kompalta Hirvensalmelta.

Työmies Kalle Vesterlund Kouvolasta oli pyytänyt naimakirjaa Joutsaan.
Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry olivat puolestaan päättäneet lähteä eri teille - he purkivat kihlauksensa.

Mikkelin Sanomat 13.02.1925

TILASTOJA

Itsenäistyneitä tiloja Mikkelin läänissä

Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan tulemisesta lähtien vuoden 1924 loppuun oli Mikkelin läänissä erotettu ja itsenäistytetty kaikkiaan 3157 vuokra-aluetta, joista torppia ja lampuotitiloja 2533 ja mäkitupa-alueita 624. Joutsan luvut olivat: torppia ja lampuotitiloja 84 sekä mäkitupa-alueita 4, yht. 88.

LOHKOMISIA

Rantalahden ja Kassin tiloista no 1

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat

Tyynelä, om. August Tähtinen

Katajamäki, om. Kasper Paronen

Hietakari, om. Oskar Ripatti

Rantalahti, om. Kalle Koskinen

Kassi, om. Fanny Lehtimäki

MYYDÄÄN / OSTETAAN 

Länsi-Savo 11.02.1925 nro 17

HUVEJA

Länsi-Savo 18.02.1925 nro 20

Samana päivänä pidetään talkoot ja toivotaan 

maanomistajain tuovan rakennuspuita kalustohuonetta varten. 

Hirsien tuojilla on vapaa pääsy iltamaan. 

Iltaman aikana yleisöllä tilaisuus kuunnella radioesityksiä. 

Toivotaan runsasta osanottoa.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestö

Sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi 1.3. klo 10 ap. Joutsan työväentalolla.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hjalmar Lindfors,  sihteeriksi Pekka Borg ja rahastonhoitajaksi Jalmar Niinikoski, kaikki uudelleen.

Joutsan Marttayhdistyksen toiminta edellisenä vuonna

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut Elina Kankkunen ja kirjurina S. Santala. Jäsenmäärä 26 - tapahtumat: yhdet iltamat, kahdet esitemätilaisuudet ja yhdet viikon mittaiset ruuanlaittokurssit (8 oallistujaa). Liitolta oli herunut avustusta 200 mk. 

Joutsan Työwäenyhdistys

piti wuosikokouksensa helmikuun 15 pvnä, 

johon olikin saapunut runsaasti yhdistyksen jäseniä. 

Johtokuntaan walittiin erowuorossa olleet 

P. Borg, Hilma Lehtonen, Matti Mäkinen ja M. Teittinen uudelleen. 

Suwitoimikuntaan walittiin 8 jäsentä, järjestyswaliokuntaan 10 jäsentä ja ravintolatoimikuntaan samoin 10 jäsentä. 

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 

Tilintarkastajiksi walittiin Jalmar Niinikoski ja Joosef Maunula, 

waralta Toiwo Airila ja L. Kuitunen. 

Esitettiin toiminta- ja tilitertomus wiimekuluneelta wuodelta. 

Toimintakertomuksesta käwi selwille, että kertomuswuonna on menty askel eteenpäin wähäisistä woimista huolimatta. Kansanjuhlia on ollut 3, iltamia 24, kuukausikokouksia 10 ja ylimääräisiä kokouksia 2. Henkisen työn alalla on yhdistys koettanut tehdä woitawansa.

Johtokunnan kokouksessa walittiin puheenjohtajaksi Pekka Borg, sihteeriksi Hilma Lehtonen, rahastonhoitajaksi Matti Mäkinen ja jäsenkirjuriksi M. Hellqwist.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Koulupoika hukkui 

Lauri Salonen lähti kouluun perjantaina 20.2. kuten useasti aiemminkin. Matka taittui kirkonkylän lahden yli luistellen, mutta hän joutui "yksiöiselle jäälle", joka petti. Hänet saatiin vedestä vartissa, mutta elvytysyrityksistä huolimatta häntä ei enää saatu pelastettua. Lauri oli menehtyessään kansakoulun neljännellä luokalla.

Nuoret juopottelijat 

Kansakoulupoikien joukkio poikkesi nimipäivillä tarkemmin erittelemättömässä talossa. Sahtikaljaa oli tarjolla, jota pojat "oliwat ottaneet niin riskisti, että oliwat täydessä tuurissa poistullessaan. Kerrotaan heidän jo hieroneen tappeluakin keskenään".

TÖITÄ HAETAAN

Mikkelin Sanomat 27.02.1925

 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 13.02.1925 nro 18

Kuollut

  1.2. Torp.p Heikki Nieminen 1kk  2pv - Mieskonmäki 

         Mkpt Vilppu Laitinen 75v 9kk 10pv - Joutsa 7

         Tal.vo Elmi Peltola 45v 7kk 19pv - Joutsa 9

  2.2. Työl. Albertina Salonen 75v 10kk 15pv - Ruorasmäki 

  6.2. Mktp Otto Hägglund 70v 6kk 22pv - Pärnämäki 

  8.2. Työl. Vendla Jokelainen 74v 2kk 28pv - Joutsa 2 

11.2. Tal. Verner Säynätmäen kuolleena syntynyt tyttölapsi - Tammilahti 8

12.2. Tal. veli Antti Juho Kämppilä 74v 8kk 22pv -  Joutsa 1

13.2. Tal.vo Milda Emilia Säynätmäki 37v 3kk 15pv - Tammilahti 8

17.2. Majatal.pit.vo Amanda Segerholm 49v 6kk 1pv - Joutsa 4

20.2. Its.p Lauri Salojärvi 12v 11kk 22pv - Joutsa 1

22.2. Työm.vo Anna Kuitunen 65v 8kk 8pv - Tolvasniemi 1

          Työm.vo Johanna Valtonen 66v 3kk 3pv - Tammilahti 9

23.2. Its. Anna Lisa Liukkonen 78v 5kk 4pv - Mieskonmäki

Mikkelin Sanomat 20.02.1925

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Kirjeitä Joutsasta

Erittäin harmillinen laitos kuluttajille on ollut koko olemassaoloajan Joutsan sähkölaitos, sillä walonsaanti sieltä on niin epävarmaa, että täytyy olla aina öljylamppu sammumisen waralta. Hinta wirralle on kyllä asetettu hywin korkea, ja toiset käyttäwät sitä lamppukaupalla walokaudella, jota ei tiedä kuinka pitkä se on. Walon heikkoudesta ei ainakaan mielestäni woi syyttää koneenhoitajaa sillä siinä on ollut useampiakin miehiä. Luulisi nykyisillä taksoilla kannattawan hankkia kunnollista waloa.

Jeppe oli lähettänyt "Kirjeen Joutsasta" Vapaus-lehteen. 

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1925

Joutsan maaliskuu 1925

TULE MUKAAN

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kirkonkirjat - linkit teksteissä.