Kiinnostuksesta menneeseen aikaan ja ihmisiin. Hakemisen, löytämisen ja yhdistelemisen ilosta! Löyhästi laadittuja sukuaiheisia tarinoita, löytöjä lehdistä, pintapuolista sukututkimusta ja henkilökuvia, joissa kaikissa pidätän itselleni oikeuden ilmaisun vapauteen.
30 marraskuuta 2023
TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1923
29 lokakuuta 2023
TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1923
Alla poimintoja silmiini pistäneistä julkaisuista.
Asevelvollisuuskutsunnat pidettiin 2.-5.10. Hartolassa suojeluskunnan talolla. Tämä koski niin Joutsan, Sysmän kuin Luhangankin nuorukaisia. Poisjääneiden osuus oli 3%:n luokkaa.
Joutsan kunta oli päättänyt pyytää 300000,00 mk asutuslainaa asutushallitukselta ja maatalousministeriöltä seuraavalle vuodelle, 5 vuotta pidemmällä maksuajalla.
Kun käräjäkartanoksi ostetun talon luovuttaminen kirkonkylän alakansakouluksi koulun avaamisen johdosta on ollut välttämätön toimenpide, niin päätettiin teettää tarpeelliset muutokset ja korjaukset myöskin niissä kamareissa, jotka ovat sopivat opettajan asunnoksi ja ainoastaan tupa jää valtuuston kokouksille ym. vapaaksi. Koulun toimiminen edellä mainitussa rakennuksessa kestää vuoden 1928 kevätlukukauden loppuun.
Kirkonkylän kansakoulun lisärakennuspiirustukset alakansakoulua varten sellaisenaan hyväksyttiin ja päätettiin pyytää valtion avustusta ja lainaa alakansakoulun rakentamista varten.
Kunnanhuoneessa ja viereisessä kansliahuoneessa sunnuntaisin tarvittavista pienistä puhdistuksista y.m. järjestelyistä sopimuksen teko kolmannen yläkansakoulun opettajattaren kanssa, joka huoneustossa toistaiseksi asuu, jätettiin kunnallislautakunnan esimiehelle.
Angesselän kansakoulun rakennuspiirustuksiksi hyväksyttiin asianomaisen johtokunnan ehdottamat ja päätettiin anoa valtion avustusta sekä lainaa koulun rakentamista varten. Kustannusarvion sekä työ- ja aineselityksen hankkiminen jätettiin koulun johtokunnan huoleksi.
Ruorasmäen ja Ruhalahden kansakoulujen tilit v. 1922 hyväksyttiin tilintarkastajain lausunnon perusteella ja koska yleisten kunnallisrahastojen tilejä ei vielä tällekään kokoukselle ollut hyväksyttäväksi jätetty, niin päätettiin tehdä ilmoitus maaherralle, ellei viikon kuluessa tilit ole valmiina ja tilintarkastajain hyväksyttävinä. Ilmoituksen antajaksi valittiin tilintarkastaja Onni Heinikainen.
Kunnallislautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin taloll. Justus Mällönen ja mäkitupalainen Vilppu Järvinen kumpikin uudelleen, varajäseniksi Matti Hossolan ja Aksel Salmisen tilalle valittiin talolliset Juho Salomaa ja Otto Mällönen.
Taksoitusautakuntaan valittiin 12 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin taloll. Toivo Kokko ja varapuheenjoht. taloll. Jalmari Niinikoski sekä jäseniksi talolliset Kalle Junkkari ja Vilho Borg Jousan kylästä. Laitjärveltä räätäli Ananias Laitinen, Marjotaipaleelta tal. Evert Uotila, Mieskonmäestä tp. Ananias Kukkanen, Pärnämäestä tp. Vihtori Rantanen, Ruorasmäestä tal. Kalle Haikula, Tamilahdesta liikemies J. Simola, Tolvasniemestä pienvilj. O. Manninen ja Uimaniemestä valokuv. Jalmari Kilpinen. Varamiehinä toimivat Jousan kylästä suutari Juho Aho, Laitjärveltä tal. Vilppu Saarinen, Marjotaipaleesta tp. Antti Lahtela, Mieskonmäestä tp. Sakari Suuronen, Pärnämäestä tal. Antti Peltola, Ruorasmäestä työm. Oskar Järvinen, Tammilahdesta puuseppä Vihtori Järvinen, Tolvasniemestä työm. Aatu Salo ja Uimaniemestä kaupp. poika Jalmari Hurri. Tutkijalautakuntana toimii kunnanvaltuusto.
Köyhäinhoitolautakuntaan vuosiksi 1924 -26 valittiin tal. Tuomas Laakso uudelleen ja Aksel Niemisen sijaan tal. Toivo Cekkanen. Varajäseniksi nahkuri August Sauvala ja tp. Tuomas Hokkanen kumpikin uudelleen.
Asutuslautakunnan jäseniksi valittiin entiset ja varajäseniksi Paavo Kankkunen ja Kasper Lehtonen.
Holhouslautakuntaan valittiin puheenjohtajaksi Heikki Temisevä, kanttori L. Markkulan kieltäytyessä uudelleen toimeen rupeamasta ja jäseneksi Josef Maunulan sijaan Hilma Lehtonen.
Metsälautakunnan jäseniksi vuosiksi 1924-26 valittiin metsänvartija Viljo Tuukkanen uudelleen ja Aksel Laakson tilalle tal. T. Laakso
Hyväksyttiin tielautakunnan laatima menoarvio vuodelle 1924, joka päättyy summaan 106,35 mk. Raittiuslautakunnalle myönnettiin 500 mk toimintansa tukemiseksi.
Myönnettiin apteekkari Otto Kerviselle oikeus myydä apteekissaan denaturoitua spriitä."
Joutsassa porvarilliset liitossa
Joutsan porvarilliset puolueet päättivät perustaa yhteisen vaaliliiton. Vaaleja valmistavaan toimikuntaan valittiin opettaja B. Santala ja kanttori L. Markkula kirkolta, maanvilj. O. Heinikainen Mieskomäestä, V. Harjula Pärnämäestä ja O. J. Hurri Uimaniemestä ja P. Ruohtula Pappisista.
Vaaleihin päätettiin lähteä useammalla eri listalla, joiden kaikkien ensimmäiseksi ehdokkaaksi päätettiin asettaa maanvilj. Tuomas Laakso. Naisilta toivottiin omaa listaa.
Hallitukseen valittiin erovuorossa ollut opettaja B. Santala sekä uudeksi jäseneksi maanviljelijä Antti Paavola. Varajäseniksi maanviljelijä J. Salomaa, A. Hossola ja M. Mäkinen.
Päätettiin pitää hallituksen jäsenten ja - tilintarkastajien palkkiot ennallaan.
Julkaistiin Mikkelin läänin maksuunpantavat valtion tulo- ja omaisuusverot vuodelta 1922. Joutsan korret keossa olivat 182609,96 mk, josta omaisuusveroa 12134,65 mk. Osakeyhtiöiden tuloveroja oli kertynyt 16025,20 mk, josta omaisuusveroa 965,20 mk.
15 lokakuuta 2023
MATARISTON ANTTI AALTO
Itä-Häme 21.11.1938 No 129 |
Valmistunut opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1898, ollut viimeksi, ennen eläköitymistään, opettajana Hartolan kirkonkylässä ja tämän jälkeen maanviljelijänä kotilallaan Mataristossa. s. 24.11.1868 Sysmä Otamo Mataristo, k. 21.1.1951 Sysmä.
Lukujen ohessa Antti toimi opettajana Jyväskylän kuuromykkäin koulussa, jossa jatkoi vielä valmistuttuaankin. Kirkonkirjojen mukaan Aallot muuttivat Loimaalle joulukuussa 1900 ja Antti pääsi aloittamaan kevätlukukauden uudessa pestissä Pesäsuon kansakoulun opettajana.
Lukukauden päätyttyä, heinäkuussa 1901 pakaasit pakattiin ja kuljetettiin Utsjoelle, Kansakoulun tilalle ja pesti Outakosken koulussa saattoi alkaa.
Tammikuussa 1903 lähdettiin jälleen matkaan – tällä erää Varsinais-Suomeen ja Marttilaan. Ollilan kansakoululaiset saivat oppia Antilta vuoteen 1906, jolloin hän tuli valituksi 18 hakijan joukosta Hartolan kirkonkylän kansakoulun opettajaksi.
Savon lukko : Mikkelin suojeluskuntapiirin kuukausijulkaisu, 01.12.1938, nro 12 |
Antti työskenteli virassaan Hartolassa aina eläköitymiseensä saakka. Hartolassa hänen
on mainittu toimineen opettajain yhdistyksen puheenjohtajana koko siellä olonsa ajan ja vielä tämänkin jälkeen yhdistyksen kunniajäsenenä. Toimi myös suojeluskunnassa valistusohjaajana, urheiluneuvojana ja kurinpitolautakunnan jäsenenä. Lisäksi nuoriso- ja maamiesseuran esimiehenä.
Hän oli myös aktiivinen suojeluskuntalainen. Hartolan osastoon hän liittyi 1922 ja oli nimettynä urheiluneuvojaksi 1922-1924, lisäksi hän toimi valistusneuvojana ja kurinpitolautakunnan jäsenenä. Antti nimitettiin korpraaliksi 1.1.1924. Sysmän suojeluskuntaan hän liittyi 12.9.1931 ja hänet siirrettiin veteraaniluokkaan 26.12.1933.
Eläköidyttyään Antti keskittyi maanviljelykseen kotitilallaan Mataristossa. Hän oli suorittanut Mustialassa maanviljelyskurssin ja Lepaalla puutarhakurssin.
Vuonna 1936 Antti kiitteli vuolaasti Itä-Häme lehdessä kaikkia niitä henkilöitä, jotka olivat olleet sammuttamassa salaman sytyttämään metsäpaloa tilan mailla juhannuksena. Ripeä toiminta esti kulon leviämisen ja suuremmilta tuhoilta vältyttiin.
Mataristo oli ollut vuodesta 1604 saman suvun hallussa. Vuonna 1937 Sysmän maatalousnäyttelyn yhteydessä mm. Mataristo isäntineen sai sukutilakunniakirjan tunnustukseksi pitkäaikaisesta työstä. Sukuviirin tila sai 1954.
Antti nautti luottamusta sysmäläisten keskuudessa ja hänellä oli erinäisiä luottamustoimia vielä eläkevuosinaankin hoidettavana. Hän toimi mm. maatalousseurassa esimiehenä, Osuusmeijerin hallituksessa, metsänhoitoyhdistyksen lainajyvästön ja Osuusmeijerin tilintarkastajana. Lisäksi Antin on mainittu olleen innokas urheilumies, niin kilpailija- kuin järjestäjätahonkin edustaja. Erityisesti ampuminen ja hiihto oli ollut urheilulajeista Antin mieleen, myös hevoskasvatuksen on kerrottu olleen hänen sydäntään lähellä.
Antin täyttäessä 70-vuotta, Sysmän suojeluskunnan torvisoittokunta oli mennyt aamutuimaan tervehtimään ja herättelemään päivänsankaria juhlapäivään. Antti oli kuvannut tuntemuksiaan, että luuli ennen heräämistään olevansa taivaassa - niin ihanalta oli tuntunut nukkuminen musiikin sävelten kaikuessa viereisestä huoneesta.
Mataristo on edelleen alkuperäisen suvun hallussa.
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 18.11.1938, nro 46, s. 17 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935925?page=17 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Häme, 21.11.1938, nro 129, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184525?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Savon lukko : Mikkelin suojeluskuntapiirin kuukausijulkaisu, 01.12.1938, nro 12, s. 12 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1103633?page=12 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Häme, 28.11.1938, nro 132, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184218?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Häme, 29.06.1936, nro 72, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184267?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sysmän, Jyväskylän kaupungin, Loimaan, Utsjoen ja Marttilan kirkonkirjat.
Sysmän historia III
07 lokakuuta 2023
Tarkastaja UUNO LEPPÄMÄKI & vmo ELLI, Os. SARA
Uuno Kustaa ja Elli Josefiina Leppämäki
KESKINÄISYYS : SUOMI-YHTIÖN JULKAISU ASIAMIEHIÄÄNVARTEN 01.06.1939 NO 6 |
Kuva Suomen Sukututkimuseura Hautakivitietokanta |
VirtuaaliViipuri 1939 on muuten kiva sivusto käydä kurkkimassa ja hakemassa tietoa, sinne pääset halutessasi TÄSTÄ
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
17 syyskuuta 2023
TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1923
Kun lueskelen noita vanhoja juttuja ja nykyistä paikallislehti Joutsan Seutua, niin periaatteessa uutisoitavat asiat ovat hyvinkin samankaltaisia - lähtien vakavamman puoleisesta uutisoinnista aina liikennerikkomuksiin ja kunnallisen päätöksenteon kritisointiin.
Toripäiviä haviteltiin jälleen Joutsaan.
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
10 syyskuuta 2023
Eleniuksen kulturellit veljekset
Kuva Sortavalan seminaari 1880-1940 muistojulkaisusta |
Emilillä oli kolme sisarusta; Sysmässä 10.10 1878 syntynyt August Ferdinand ja Valkealan Voikoskella syntyneet Edvard (1.6.1881) ja Oskar (16.5.1884).
Isä Anton toimi metsätyönjohtajana ja tukkiasioitsijana. 1891 perhe muutti Säkkijärvelle, 1897 Viipurin maaseurakuntaan ja vielä 1903 Muolaalle. Isä Anton menehtyi tapaninpäivänä 1909 Muolaan Pölläkkälässä. Maria eli vielä monta vuotta leskenä, kuollen 3.8.1928 Pölläkkälässä.
"Työskenteli Lahden kaup. kk. sl. 1925 ja Lahden lyseossa kl. 1926 ja Helsingin maalariammattikoulun suomenkielen ja yhteiskuntaopin op. vsta 1930"."Oli Raja-Karjalan kiertävien kansankirjastojen johtokunnan sihteerinä.Perustanut Suursaareen osuuskaupan ja osuuskassan, joitten toimihenkilönä 1907-18. Suojeluskunnan perustajana 1917 Suursaaressa; osall. vapaussotaan.V.t. nimismiehenä Suursaaren y.m. ulkosaarien nimismiespiirissä 3 kk. 1917. Vap. valistusharrastuksissa, kuoron johtajana ym. Seminaarien ja kansakoul. piirustuksen opetusta uusimaan asetetun komitean jäsen 1904-06."
Maalarilehti : Suomen maalarityönantajain- liiton julkaisu, 01.05.1931 |
Edvard Elenius (1.6.1881 Valkeala – 27.7.1957 Turku) oli suomalainen ammattiopiston rehtori ja tietokirjailija. Hän kävi ylemmän taideteollisuuskoulun 1905–08 ja opiskeli ulkomailla ensin Münchenissä ja Wienissä 1908–09 sekä uudelleen Münchenissä 1912–13.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1243009?page=2
Helsingin Sanomat, 04.12.1913, nro 283, s. 5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1171678?page=5
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/934640?page=11
-
Olen joskus 2011 käynyt kuvaamassa Korpilahdella hautuumaata ja kirkkoa. Jostain syystä tämä, omasta mielestäni varsin erikoinen – ja omalla...
-
Näin sattumalta Itä-Hämeessä 8.1.1933, Joutsan seurakunnan kuolleiden palstalta, työmies Armas Mäkisen Joutsan kylältä kuolleen 25 vuoden v...
-
Kuva itse ottama,ei liity tapaukseen Heinäkuussa 1929 lehdissä kirjoiteltiin Leivonmäellä tapahtuneesta raa'asta murhasta, jonka kaltais...
-
Tuli otettua jälleen ”pikapeli” eli ihan harakirinä valittu satunnainen henkilö sanomalehtiarkistossa surffaillessa. Pieni tekstinpätkä Mikk...
-
ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA Suomen seitsemättä itsenäisyyspäivää vietettiin Joutsassa varsin perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksess...