Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi.
TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä
~ J ~
JOKELA
 |
| HS 16.5.1957 |
JOKINEN
 |
| Helsingin Sanomat 28.10.1936 |
 |
| Etelä-Suomen Sanomat 23.5.1959 |
JURVANEN
 |
| Uusi Suomi 1.5.1937 |
Anna Jurvanen ei syntynyt eikä kuollut Joutsassa,
mutta Annan vaikuttavuutta muistellaan useissakin
Joutsaan liittyvissä teoksissa.
"Hänen muistonsa säilyy kauniina kauan joutsalaisten mielissä"
- kirjoitettiin.
 |
| Uusi Suomi 19.5.1937 |
 |
| Uusi Suometar 9.11.1916 |
Pietari Jurvanen oli Anna Jurvasen isä.
Hänet haudattiin Joutsan hautausmaalle.
Siunauksen hoiti pastori Korpitie ja
"sekakäööri" lauloi haudalla kanttori Markkulan johdolla.
JUTILA
 |
| HS 5.4.1946 |
 |
| Suomalainen 9.5.1910 |
Emäntä Eeva Sofia Jutila
kuoli Luhangan Hakasen talossa 3. toukokuuta 1910.
Hän oli syntynyt 2. toukokuuta 1829 - oli siis kuollessaan 81 vuoden ikäinen.
Eeva oli syvästi uskovainen nuoruudestaan saakka,
mutta ei kuitenkaan ahdasmielinen.
Hän oli ahkera sanan viljelijä ja rukoilija, käyden säännöllisesti kirkossa ja hengellisissä kokouksissa. Uskon kuuliaisuudessa hän oli valmis uhraamaan itsensä ja varallisuutensa Herran ja vähempiosaisten käyttöön.
Hän muisti antaneensa ensimmäisen lahjoituksensa
lähetystyölle (3 mk) palvelijalta lainaten, kun isäntä ei ollut kotona
Herra siunasi nämä ja myöhemmät lahjat moninkertaisesti.
Luhangan seurakunta sai
hänen lahjoituksestaan urut uuteen kirkkoon (7 000 mk).
Hän lahjoitti myös Judinsaloon perustettavaa kansakoulua varten 1 000 mk, pyhäkoulukassaan 1 000 mk, sairaanhoitorahastoon 1 500 mk,
kätilörahastoon 1 000 mk ja aikoinaan tontin kirkonkylän kansakoululle.
Vielä hautajaispäivänään hän lahjoitti 200 mk köyhille jaettavaksi.
Hän tuki Lähetysseuran työtä koko elämänsä ajan myös aineellisesti.
Hän oli naimisissa maanviljelijä J. Jutilan kanssa eikä heillä ollut lapsia.
 |
| Sisä-Suomi 30.9.1932 |
Keskiviikkona 28.9.1932 kuoli
Luhangan Ylä-Riihijärvellä maanviljelijä Julius Magnus Jutila
57 vuoden ikäisenä.
Vainajaa, joka oli hiljainen ja vaatimaton maamies,
jäi suremaan puoliso ja neljä lasta.
 |
| HS 8.10.1914 |
 |
| Itä-Häme 1.6.1931 |
JÄRNROOS
 |
| Keskisuomalainen 16.4.1939 |
JÄRVINEN
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| Itä-Häme 3.1.1938 |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| Kotimaa 8.11.1938 |
"Perjantaina vaipui Tuuloksen pappilassa
kuolonuneen seurakunnan iäkäs kirkkoherra, rovasti V. Järvinen.
Hän oli syntynyt Luhangassa 1864, valmistui papiksi 1888.
Toimittuaan tämän jälkeen väliaikaisena pappina Johanneksen, Parikkalan, Petäjäveden, Sysmän ja Savitaipaleen seurakunnissa
nimitettiin hänet 1898 Jämijärven kappalaiseksi sekä 1905 Tuuloksen kirkkoherraksi, jota tointa hän sitten tuli hoitaneeksi
yli kolmevuosikymmentä.
Rovastin arvonimi hänelle myönnettiin 1920.
Tuuloksessa rovasti Järvinen toimi
seurakunnallisen työnsä ohella eräissä luottamustoimissa
kuten pitäjän Säästöpankin hallituksen varapuheenjohtajana
sekä pankin isännistön jäsenenä kuolemaansa asti ja valtiollisten vaalien keskuslautakunnan puheenjohtajana.
Rovasti Järvinen oli kaikessa toiminnassaan
erittäin tunnollinen, vaatimaton ja sydämellisenä,
välittömänä kansanmiehenä hän voitti seurakuntalaisten sydämet.
Lähinnä jäi vainajaa kaipaamaan puoliso, o.s. Lehtola."
-Hämeen Kansa 8.11.1938-
 |
| Keskisuomalainen 7.10.1922 |
~ K ~
KALMARI
 |
| HS 21.7.1935 |
 |
| Sisä-Suomi 5.12.1925 |
KANKAINEN
 |
| HS 5.3.1997 |
KANTOLA
 |
| HS29.11.1986 |
KANTONEN
 |
| HS 22.12.1955 |
KARTIO
 |
| Helsingin Sanomat 3.1.1914 |
"Tirehtööri Kaarlo Kartion hautaus
tapahtui wiime maanantaina (12.1.1914) Joutsan wanhalla hautausmaalla.
Ankarasta pakkasesta huolimatta oliwat pitäjäläiset taajoin joukoin
saapuneet osottamaan poismenneelle wiimeistä kunnioitustaan.
Arkun kantoiwat hautaan Säästöpankin hallinnon jäsenet
ja haudan siunasi kirkkoherra J. Siikanen
puhuen samalla mieleenpainuwasti wainajan elämäntyöstä.
Nuorisoseuran sekakuoro lauloi useampia lauluja.
Haudalle laskettiin joukko seppeleitä.
Joutsan Säästöpankin seppeleen laski opettaja B. Santala ja
kunnan seppeleen kuntakok. esimies J. Salomaa;
molemmat puhuiwat mainajan muistolle.
Osuusmeijerin ja Nuorisoseuran puolesta laskettiin myös seppeleet.
Sitäpaitsi joukko sukulaisten ja ystäwäin seppeleitä.
Illan hämärtyessä jäi lumiselle haudalle kaunis kukkaiskumpu todistamaan, miten rakastettu ja kaiwattu pois mennyt oli ympäristölleen."
-Uusi Heinolan Sanomat 17.1.1914-
-Uusi Heinolan Sanomat 17.1.1914-
KATAINEN
 |
| HS 1.3.1973 |
KAURANEN
 |
| Itä-Häme 29.12.1939 |
 |
| Itä-Häme 4.5.1932 |
"Keskiviikkona toukokuun 11. pnä saatettiin täällä haudan lepoon
emäntä Elina Kaurasen maallinen maja.
Ruumissaaton saapuessa kirkkoon soitti Joutsan torvisoittokunta surumarssia. Kun arkku oli asetettu kuoriin, veisattiin virsi 207.
Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski
lausuen vainajan omaisille lohdutuksen sanoja.
Sekakuoron laulettua "Jo vaietkoon valitusaamu"
laskivat vainajan lähimmät omaiset seppeleensä,
jonka jälkeen kuoro viritti "Jerusalem, Jerusalem".
Kirkosta poistuttaessa soitti kanttori L. Markkula uruilla Titanin hymnin.
Hautaa umpeen luotaessa lauloi kuoro useita lauluja.
Vainajan muistolle puhui opettaja F. Salojärvi palauttaen mieliin
m.m. sen, että vainaja oli sortovuosien aikana
antanut maalleen parhaintaan laskiessaan poikansa
(kapteeni livari Kaurasen) Saksaan sotataitoa oppimaan.
Vainaja oli kotiseutumme,
Itä-Hämeen ainoan jääkärin äiti sekä hyvä lähimmäisiään,
varsinkin vähäosaisia auttava, lämminsydäminen ihminen
ja tarmokas, työstään huolehtiva emäntä.
Hautakumpu peittyi omaisten ja ystävien
rakkaudessa ja kaipauksessa versovin kukkasin.
Haudalta erotessa laulettiin virsi 532."
- Itä-Häme 19.5.1932-
KERVINEN
 |
| HS 5.12.1950 |
KESÄNIEMI
 |
| Heinolan Sanomat 5.5.1936 |
Pekka Otto Kesäniemi (ent. Helenius)
kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa
vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936,
lähes 69 vuoden ikäisenä.
Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa
8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä.
Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm.
Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa.
Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.
Linkki tarinaan: Agronomi Pekka Otto Kesäniemen elämästä
 |
| Heinolan Sanomat 12.5.1936 |
KINKKULA
 |
| Itä-Häme 29.6.1938 |
 |
| Länsi-Savo 12.2.1919 |
KIVILAAKSO
 |
| HS 4.11.1972 |
 |
| HS 26.5.1964 |
 |
| HS 1.12.1974 |
 |
| Itä-Häme 20.3.1929 |
Solmu Kivilaakson vanhemmat kirjoittivat nuorena menehtyneen poikansa muistolle:
"Hyvästi, hyvästi, hyvästi",
olivat viimeiset sanasi, mitkä meille lausuit nyökytellen päätäsi viime voimallasi. Ja sitte lähdit luotamme pois, pois ainiaaksi.
Tyhjäksi jäi paikkasi kodissamme ja kauan Sua siellä kaivataan,
niin kauan kuin me vanhempasi elämme.
Sillä sinä, Solmumme rakas,
olit kodin lapsi sanan täydellisessä merkityksessä.
Koti oli sinulle kaikki kaikessa.
Sinä ajattelit vielä kaikki aivan Äidin ja Isän tavalla.
Sinun ihanteesi olivat samat kuin meidänkin.
Ei tarvinnut meidän, vanhempiesi, noutaa Sinua vielä miltään harhapolulta,
et tuottanut vielä yhtään murheenkyyneltä silmäkulmiimme.
Sinä teit sisällisestä, vapaasta tahdostasi kaikki niin,
että se tuotti vanhemmillesi mahdollisimman suurta iloa ja mielihyvää. Ohjeenasi pidit varmaan muistikirjaasi kirjoitetut sanat:
"Totta sekä oikeaa kuoloon asti puolla! Se sun olos huojentaa kevyt myös on kuolla."
Ja kevyt olikin kuolemasi.
Totta kyllä, että viime tautisi oli ankaraa ja väsyttävää,
mutta lähtöhetkesi oli kevyt, lyhyt ja kaunis.
Hymy, onnellinen hymy huulillasi oli viimeistä,
sitä näimme ennenkuin sielusi liiteli pois.
Solmu pojumme!
Tuskinpa aavistitkaan olevasi niin vanhempaisi rakastama lapsi kuin olit. Emme olisi millään tahtoneet Sinusta luopua,
siksi koitimme kaikki, mitä ymmärsimme ja kykenimme
pidättääksemme Sinut luonamme.
Mutta Taivaallinen Isäsi ajatteli toisin:
Hän tahtoi sielusi aivan puhtaana, "Ennenkuin haipui pois eksyksiin
ja synnin puoleen taipui".
"Herra antoi, Herra otti",
sanomme siis, vaikkakin kyyneleet runsaasti vuotavat.
Mutta lohtunamme on tietoisuus siitä, että Sinulla on nyt hyvä olla.
Olet saavuttanut ne rauhan satamat,
joista pikku Realle kirjoittamassasi muistovärssyssä mainitset:
"Kaksi on rauhan satamaa, jonne ei myrskyt sovi: Toinen on syli Jesuksen, toinen on haudan povi."
Ja pieni Hemmo-Veikko-veljesi kiittää Sinua siitä ohjeesta,
jonka hänen muistokirjaansa olet merkinnyt:
"Yhden neuvon tahdon sulle antaa Ja lahjat etehesi kantaa!
Se neuvo on: Usko sanaan Jeesuksen!"
Kiitos Solmumme rakas,
kiitos siitä lyhyestä, mutta onnea tuottaneesta ajasta,
minkä olit luonamme,
kiitos siitä nöyryydestä, siitä auttavaisuudesta,
mitä aina vapaaehtoisesti osoitit!
Ole rauhassa Lunastajasi sylissä ja tule vastaamme,
kun me vuorostamme lähdemme samalle matkalle,
minkä Sinä jo olet suorittanut!
~Vanhempasi~
-Itä-Häme 27.3.1929-
KIVINEN
 |
| Itä-Häme 4.7.1929 |
KIVIOJA
 |
| Itä-Häme 12.8.1936 |
 |
| Itä-Häme 20.6.1934 |
 |
| Itä-Häme 13.11936 |
KIVIRINTA
 |
| HS 3.3.1996 |
KOITTILA
 |
| Mikkelin Sanomat 14.5.1919 |
 |
| Länsi-Savo 18.6.1919 |
KOIVU
 |
| HS 25.4.1934 |
KOIVUNEN
 |
| Keskisuomalainen 11.5.1938 |
KOKKO
 |
| Helsingin Sanomat 07.12.1927 |
 |
| HS 25.4.1947 |
 |
| HS 15.3.1960 |
"Perjantaina, maalisk. 11. pnä kuoli kotonaan Joutsassa talousneuvos
Toivo Oskari Kokko, joka oli syntynyt 13. 1. 1880 Joutsassa.
Talousneuvos Kokko oli itäisen Hämeen
huomattavimpia vanhemman polven kunnallismiehiä.
Jo nuoresta pitäen hän joutui hoitamaan useita kunnallisia,
seurakunnallisia ja osuustoiminnallisia luottamustehtäviä.
Niinpä hän sittemmin toimi mm.
Joutsan kunnanvaltuuston puheenjohtajana, kirkon isännöitsijänä,
Suur-Savon Sähkö Oy:n hallintoneuvoston varapuheenjohtajana,
Joutsan osuusmeijerin hallituksen puheenjohtajana sekä
lukuisissa muissa luottamus tehtävissä, mm. osuusteurastamo
Karjaportin hallintoneuvostossa ja Itä-Hämeen Maanviljelysseuran johtokunnassa.
Talousneuvoksen arvonimen hän sai vuonna 1958.
Hän oli mukana vapaussodassa osallistuen sen jälkeen suojeluskuntatyöhön.
Ansioistaan hän sal uselta kunniamerkkejä ja ansiomitaleja.
Vainajaa jäivät kaipaamaan lähinnä omaiset. TA.
Helsingin Sanomat
KOMPPA
 |
| Länsi-Savo 20.12.1938 |
KONTTINEN
 |
| Mikkelin Sanomat 24.12.1901 |
KORPELA
 |
| Mikkelin Sanomat 30.6.1904 |
 |
| Mikkelin Sanomat 3.1.1901 |
KOSKENNIEMI
 |
| Keskisuomalainen 18.1.1927 |
KOSKINEN
 |
| Mikkelin Sanomat 31.1.1919 |
 |
| HS 28.5.1990 |
KOTIMÄKI
 |
| Joutsan Seutu 17.7.2019 |
 |
| Helsingin Sanomat 30.3.1935 |
Emäntä Olga Kotimäen maallinen tomu
kätkettiin haudan lepoon Joutsan uudella hautausmaalla 7.4.1935.
Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski
lukuisan saattojoukon läsnäollessa.
Omaiset ja ystävät
somistivat kukkasin kaivatun vainajan hautakummun.
Itä-Häme 12.4.1935
 |
| Länsi-Savo 27.8.1936 |
KUITUNEN
 |
| Mikkeli 21.2.1906 |
 |
| Länsi-Savo 23.6.1934 |
 |
| Suursavolainen 29.12.1931 |
ELINA MARIA KUITUNEN
"Loppiaisena laskettiin Kangasniemen vanhalla hautausmaalla
haudan lepoon jo pitemmän aikaa sairastaneen Mikkelin sairashuoneella kuolleen talon emännän Maria Elina Kuitusen, o.s. Rusila, ruumis.
Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti M.N. Lauha,
khra N. J. Heikkilän avustamana.
Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuttiin
vainajan kotiinIstrualan Erkinmäkeen,
jossa rovasti Lauha vielä suurlukuiselle hautausväelle
ijäisyys-ajatuksia mieliin teroitti.
Vainaja, joka oli syntynyt Leivonmäellä,
oli noita maan hiljaisia, joka ei itsestään suurta numeroa tehnyt,
mutta joka sitä enemmän puhui asioistaan
ja lastensa asioista taivaalliselle Isälle."
-Mikkelin Sanomat 12.1.1932-
 |
| Itä-Häme 13.12.1935 |
 |
| Eteenpäin 21.2.1935 |
 |
| Mikkelin Sanomat 18.5.1925 |
 |
| Itä-Häme 22.2.1937 |
"Viime sunnuntaina kätkettiin maan poveen Joutsassa
maanviljelijä Otto Kuitusen maallinen tomumaja.
Tilaisuudessa lauloi Joutsan mieskuorо
hautausmaan portilla "Ma kuljen kohti kuolemaa" sekä
arkua hautaan laskettaessa "Vaivuos, vaivu synnyinmaasi helmaan".
Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski,
hautauspuheensa tekstinään sanat
"Ja multa tulee maaksi jälleen, niinkuin se on ollut,
mutta henki palaa Jumalan luo, joka sen on antanut".
Hautaa umpeen luotaessa lauloi kuoro "Rauhaa, rauhaa kaipaan".
Haudalle laskivat kukkaistervehdyksensä
omaisten ja ystävien lisäksi myöskin Jousan Säästöpankin
hallitus opettaja B. Santalan tulkitessa pankin kiitollisuuden
uskolliselle, kymmeniä vuosia hallituksen jäsenenä toimineelle.
Kamreeri Pekkonen laski Säästöpankin henkilökunnan seppeleen.
Haudalla puhuivat vielä
matkasaarnaaja Vilho Hölttä ja mv. Rinne.
Lopuksi laulettiin yhteisesti "Sun haltuus rakas Isäni".
Kaunis kukkakumpu jäi kertomaan siitä kaipauksesta ja rakkaudesta,
jota vainajan omaiset ja ystävät tunsivat hänen kuolemansa johdosta.
Haudalta kokoonnuttiin vainajan kotiin viettämään muistojuhlaa.
Täällä laulettiin hengellisiä lauluja.
Rovasti Hovikoski palautti puheessaan mieliin
eräitä ratkaisevia hetkiä vainajan elämässä hänen elävässä kristillisyydessään ja harrastuksessaan seurakuntaelämää kohtaan."
-Mikkelin Sanomat 6.3.1937-
 |
| Joutsan Seutu ? |
 |
| Länsi-Savo 4.3.1926 |
 |
| Karjala 21.9.1938 |
 |
| Itä-Häme 15.1.1937 |
KUJALA
 |
| Etelä-Suomi 18.8.1938 |
KULLASLAHTI
 |
| HS 28.3.1943 |
KUMPU
 |
| Keskisuomalainen 2.11.1930 |
KURKIJOKI
 |
| Itä-Häme 21.6.1935 |
"Haudan lepoon Joutsan uudella hautausmaalla kätkettiin viime sunnuntaina emäntä Albertina Kurkijoen maallinen tomumaja.
Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski
omaisten ja ystäväin läsnäollessa
puhuen vainajan muistolle sekä lohdutuksen sanoja
sureville omaisille ja ystäville.
Kesäisen sään vallitessa, lintujen visertäessä
jätettiin rakastettu vainaja kauniin kukkaiskummun alle
kotipitäjänsä multiin odottamaan ylösnousemuksen aamua."
-Länsi-Savo 13.7.1935
KUUSIMÄKI
 |
| Itä-Häme 12.2.1933 |
KUUSINEN
 |
| HS 29.3.1974 |
KYLMÄLÄ
 |
| Uusi Suometar 8.1.1899 |
 |
| Länsi-Savo 2.10.1925 |
 |
| Uusi Suometar 18.10.1887 |
 |
| Mikkelin Sanomat 16.11.1921 |
 |
| HS 7.5.1968 |
 |
| Länsi-Savo 29.3.1938 |
Sunnuntaina 10. 4. kätkettiin haudan lepoon Joutsan Uudelle hautausmaalle entisen talollisen Nikodemus Kyröläisen kylmennyt tomumaja.
Laulettua virrestä 498 lähti ruumissaattue koulupaikalta kulkemaan
kohti vainajan viimeistä leposijaa.
Ruumiin siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski
puhuen muistosanoja vainajasta ja samalla muistuttaen
jälkeen jääneitä elämän katoovaisuudesta ja haudan takaisesta elämästä.
Vainaja joka niin äkillisen kutsun kautta siirtyi kauas tuntemattomaan
jättäen jälkeensä kauniin muiston itsestään,
oli sukulaisten ja tuttavien kaikkien arvossa pitämä ja rakastama.
Vainaja joka aina oli yhtä herttainen ja rauhallinen
aina lähimmäistään ymmärtävänä ja auttavana miehenä,
ja joka kylän vanhimpana aina vaikutti rauhoittavasti
ja ikäänkuin sitovana henkenä kanssaihmisiin nähden.
Hautaa umpeen luotaessa laulettiin virrestä 532.
Vainajan hautakumpu peittyi
sukulaisten ja tuttavien laskemista seppeleistä,
ja joka ikäänkuin velvoittavana muistona muistuttaa
meidän jälkeen jääneiden poislähtöä täältä ajallisesta elämästä,
ja uskoen, että vainaja on saanut haudan takaisessa elämässä
paremman osan valittua. -S. H.-
Itä-Häme 20.4.1938
 |
| Itä-Häme 20.10.1932 |
 |
| HS 14.12.1971 |
 |
| Itä-Häme 08.01.1933 |
KÄMPPILÄ
 |
| Keskisuomalainen 19.4.1936 |
~ L ~
LAAHIO
 |
| Julkaistu Sysmä SukuFoorumi / K. Nykänen |
 |
| Länsi-Savo 20.5.2025 |
 |
| Itä-Häme 13.2.1929 |
"T. k. 10 p:nä kuoli kotonaan
Joutsassa Heikinojalla talon emäntä Amanda Laakso
48:lla ikävuodellaan, lyhyen sairauden jälkeen.
Vainaja oli tunnettu kaikin puolin
tunnontarkaksi ja huolelliseksi perheenemännäksi,
jota todistaa sekin, että hän miehensä kuoleman jälkeen
jo 4 vuoden ajan hoiti taloaan hyvin.
Aikaisemmin oli hän toiminut
tarkastuskarjakkona ja kunnalliskodin johtajattarena Joutsassa.
Vielä naimisissa ollessaankin on hän kuulunut
varajäsenenä Joutsan kunnanvaltuustoon.
Nuorta äitijä jäi kaipaamaan 5 lasta,
joista vanhin oli 15 vuotias ja nuorin 7 vuot.
sekä m.m. veljet rovasti Koskinen ja lähetyssaarnaaja K. Tervaportti.
Vainaja oli syntynyt Huittisissa 1882."
-Itä-Häme 13.2.1929-
LAAKSOVIRTA
 |
| HS 4.5.1958 |
 |
| HS 15.10.1911 |
 |
| HS 10.2.1940 |
 |
| HS 26.4.1942 |
 |
| HS 3.3.1940 |
LAATIKAINEN
 |
| HS 29.12.1942 |
LAHDENSUU
 |
| HS 2.2.1965 |
LAHTI
 |
| Joutsan Seutu 15.5.2019 |
LAHTINEN
 |
| Itä-Häme 24.9.1933 |
 |
| Suomen Sosiaalidemokraatti 7.4.1929 |
 |
| Etelä-Suomen Sanomat 9.12.1939 |
 |
| Itä-Häme 30.4.1930 |
 |
| HS 12.3.1963 |
LAINE
 |
| HS 13.5.1992 |
LAITINEN
 |
| Mikkelin Sanomat 17.11.1919 |
 |
| Keskisuomalainen 7.10.1922 |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| HS 3.8.1997 |
 |
| Länsi-Savo 30.11.1935 |
 |
| HS 30.7.1975 |
 |
| Länsi-Savo 10.11.1936 |
"Viime sunnuntaina saatettiin haudan lepoon Joutsan uudella hautausmaalla
rouva Hilja Laitisen maallinen tomumaja.
Lukuisa saattojoukko kokoontui surutaloon,
josta käsin viimeistä palvelusta kaivatuile vainajalle lähdettiin suorittamaan.
Omaisten ja ystäväin puolesta laskettiin hautakummulle kaipauksen ja kiitollisuudenosoituksena paljon seppeleitä ja kukkia.
Haudalta kookonnuttiin Joutsan nuorisoseurantalolle,
jossa muistohetkeä vietettiin"
Länsi-Savo 17.11.1936
 |
| HS 31.1.1954 |
 |
| Itä-Häme 19.6.1936 |
 |
| Mikkelin Sanomat 23.6.1936 |
 |
| Suursavolainen 6.6.1931 |
LAMPINEN
 |
| Keskisuomalainen 1.5.1936 |
 |
| HS 24.3.1948 |
LANDEN
 |
| Uusi Suometar 12.2.1892 |
LAPPI
 |
| Karjala 5.8.1932 |
LEHTIKUNNAS
 |
| HS 21.7.1944 |
LEHTIMÄKI
 |
| HS 14.12.1909 |
LEHTINEN
 |
| Suur-Savo 20 6.1917 |
Perjantaina kesäkuun 22. pnä klo 11 ap. kätkettiin
Jousan vanhaan hautausmaahan pitkän päivätyönsä suorittanut
maanvilj. A.Lehtinen.
Surutalosta haudalle lähtiessä soitti Jousan torvisoittokunta
virren ja past. Kaarlo Korpitie piti rukouksen,
minkä perästä alustalaiset lähtivät
surumarssin soidessa kantamaan vainajaa hautuumaan portille,
mistä lähiomaiset kantoivat hänet hautaan.
Pastori Korpitie omisti kauniit sanat vainajan elämäntyölle ja luonteenominaisuuksille sekä vihki hänet haudan lepoon.
Omaisten kaipauksen tunteet tulkitsi vainajan vävy,
op. F. Salojärvi.
Jousan Säästöp. hallituksen puolesta puhui sen esimies
op. B. Santala, ilmoittaen, että seppeleen asemasta
liitetään rahamäärä siihen 1000 mkn rahastoon,
minkä vainaja kultahääpäivänään lahjoitti Jousan kk. kansakoululle.
Sama puhuja esitti pyydettynä myöskin
alustalaisten kiitollisuuden tunteet kaivatulle isännälleen,
ilmoittaen että he niinikään seppelerahoillaan kartuttavat samaa rahastoa.
Saman ilmoituksen Jousan nuorisoseuran puolesta teki sen esimies,
kanttori Lauri Markkula ilmituoden N:seuran kiitollisuuden tunteet kunniajäsenelleen ja talonsa tonttimaan lahjoittajalle.
Jousan Maamiesseuran seppeleen esimiehensä haudalle laski
maanvilj. Herm. Kämppilä.
Hautaustoimitukseen kuuluivat virret ja
useita lauluja esitti Jousan sekakuoro kanttori Markkulan johdolla.
Näistä kaikista tunteenilmauksista kävi selville,
että vainajan elämäntyö ja pyrkimykset oli ymmärretty paikkakunnalla.
-Suur-Savo 29.6.1917-
 |
| Itä-Häme 29.12.1939 |
 |
| HS 13.8.1941 |
 |
| HS 5.9.1973 |
 |
| Länsi-Savo 30.12.1939 |
LEHTONEN
 |
| Keskisuomalainen 12.9.1939 |
 |
| HS 17.4.1929 |
LEHTOVIRTA
 |
| Keskisuomalainen 12.5.1939 |
LEIVONEN
 |
| Kotimaa 28.7.1922 |
Kerimäen seurakunnan kappalainen,
kirkkoherra Johannes Paawali Leiwonen
kuoli sydänhalvaukseen kotonaan Kerimäellä 61-wuotiaana.
"Kirkkoherra Leiwonen oli syntynyt Leiwonmäellä tammik. 26 p:nä 1861,
tuli ylioppilaaksi 1886 ja wihittiin papiksi 1890.
Toimittuaan ensin papistonapulaisena Hirvensalmella
oli hän w. t. kirkkoherrana Sulkawalla, Leiwonmäellä ja Sysmässä
sekä apulaisena Puumalassa, Sortawalassa ja Kirwussa.
Sortawalan kirkkoherran apulaiseksi hänet nimitettiin 1897
ja nykyiseen wirkaansa (Kerimäelle) 1907.
-Helsingin Sanomat 26.7.1922
"Kirkkoherra Leiwonen oli luonteeltaan ystäwällinen ja säyseä,
saawuttaen seurakuntalaistensa suosion ja kunnioituksen
ja nauttien jakamatonta arwonantoa niiden kesken,
joiden kanssa tuli kosketuksiin.
Hänen pois menonsa jättää
laajat ystäväpiirit seurakunnassa sywään kaipaukseen."
-Kotimaa 28.7.1922
 |
| Itä-Häme 9.2.1938 |
LEPORANTA
 |
| Itä-Häme 11.3.1938 |
LESKIJÄRVI
 |
| HS 22.4.1969 |
LESKINEN
 |
| Itä-Savo 18.1.1938 |
LESTINEN
 |
| HS 20.12.1947 |
LEVISON
 |
| Uusi Suomi 18.3.1934 |
"Joutsan piirilääkäri Ivar Levisonin hautaus
maaliskuun 22. pvnä muodostui vaikuttavaksi surujuhlaksi.
Ruumiinsiunaus tapahtui kirkossa, jonne vainajan virkaveljet ja
lähimmät sukulaiset vainajan arkun kantoivat surumarssin soidessa ja suojeluskunnan muodostaessa kunniakujan. Lääninrovasti Y. Hovikoski piti hautajaispuheen ja toimitti ruumiinsiunauksen.
Seurasi sitten seppelten laskeminen arkulle, jota muistopuheineen
kesti kolmatta tuntia. Muistopuheita pitivät useat lääkäritovereista.
Sukulaisten puolesta puhui op. Suomela.
Jyväskylän sk.piirin surunvalittelun toi puheessaan esiin aluepäällikkö Sauramo. Op. Santala puhui Joutsan suojeluskunnan puolesta ja
op. J. E. Junttimäki pitkä-aikaisena ampujatoverina.
Muistopuheista tuli elävästi esille syvä, miehekäs
kaipaus vainajaa kohtaan, jonka luonteen ominaisuudet olivat
miehekkyys, suoruus, oikeamielisyys ja velvollisuudentuntoisuus.
Hänen elämänsä oli elämää toimen keskellä 40 v. ajan
lääkärin vaikeassa tehtävässä, mutta hänellä riitti lisäksi aikaa
mitä moninaisimpiin harrastuksiin.
Nuorena hän oli etevä voimistelija ja huomattava voimailija,
Sakkolassa ollessaan kilpa-ajaja, nuorisoseuramies, torvisoittokunnan johtaja, Lapissa ollessaan metsästäjä ja harras luonnonystävä ikuistaen
Lapin luontoa itse maalaamissaan tauluissa.
Toimiessaan viimeiset 16 v. Joutsassa piirilääkärinä hän kohdisti harrastuksensa suojeluskunnan hyväksi mitä moninaisimmin tavoin,
ollen esim. ampumisessa Mikkelin läänin ensimmäisiä ampujia vielä seitsemännellä vuosikymmenellään ja näin ollen kykeni ohjaamaan ampumataidon kehitystä.
Muistopuheiden edellä ja jälkeen lauloi kuoro ja
rouva Kervinen esitti laulua kanttori L. Markkulan säestäessä ja
sitten kantoivat suojeluskuntalaiset arkun hautausmaalle,
jossa se laskettiin hautaan.
Kuoro lauloi haudalla
ja haudan umpeen luotua muodostui siihen valtava
kukkaiskumpu seppeleistä osoittaen
miten pidetty tämä suoraluonteinen isänmaanystävä oli ihmisenä.
Ennen haudalta poistumista laulettiin yhteisesti Sun haltuus rakas Isäni."
Keskisuomalainen 28.3.1934
 |
| HS 28.12.1936 |
 |
| Uusi Suomi 9.11937 |
LEVÄMÄKI
LINKKI TARINAAN:
LIKANDER
 |
| Suur-Savo 22.4.1913 |
 |
| Suomalainen 22.8.1900 |
Opettaja Kaarlo Likander oli syntynyt Luhangassa 24.4.1848.
Pso 1880 Ida Maria (os. Nordlund), 5 lasta.
Ida lapsineen sukunimeltään Koivisto 1907 lähtien.
Kaarlo oli käynyt Jyväskylän seminaarin
ja suorittanut myös lukkari-urkurin tutkinnon.
Suurimman osan työvuosistaan
Kaarlo työskenteli Leivonmäellä kansakoulun opettajana.
Kun Kaarlon terveys heikkeni, muutti perhe 1899 Jyväskylään.
LILJA
 |
| HS 29.12.1968 |
LINDBERG
 |
| Uusi Suometar 23.7.1892 |
Frans Oskar Lindberg
kuoli 20.7.1892 Joutsassa Tyynelän tilalla.
"Wainaja oli Heinolan kihlakunnan kruununwouti,
syntynyt 18 p. tammikuuta 1833.
Palweltuaan Hämeenlinnan ja Mikkelin lääninhallituksissa,
nimitettiin L. nimismieheksi Hirwensalmen pitäjään w. 1858,
josta siirtyi samallaiseen wirkaan Joutsan pitäjässä w. 1865.
Saamansa eriwapautuksen nojalla wirkatutkinnon suorittamisesta
nimitettiin wainaja sitten w. 1888 Mikkelin kihlakunnan kruununwoudiksi, josta wiime wuonna kewäällä siirtyi kruununwoudiksi Heinolan kihlakuntaan.
Lindberg oli tunnollinen wirkamies,
käytöksessään herttainen ja tuttawapiirissään suosittu.
Uutterana maanviljelijänä oli hän Joutsan pitäjässä kohottanut
pari syrjäistä taloaan hywään kuntoon.
Kepeät mullat hänen haudalleen."
-Uusi Suometar 21.7.1892-
 |
| Uusi Suomi 16.5.1926 |
"Viime lauantaina kätkettiin esittelijäneuvos Richard Oskar Lindbergin ruumis Joutsan vanhaan hautausmaahan.
Klo 2 ip. kokoontui suruväki Joutsan nuorisoseuran talolle,
ottamaan vastaan esittelijäneuvosta hänen viimeisellä matkallaan
kotoaan Tyynelästä Joutsan kalmistoon, jossa Lindbergien sukuhauta sijaitsee.
Joutsan torvisoittokunnan soittaessa surumarssia,
kantoivat vainajan poika tilanomistaja, agronoomi Rich. Lindberg, tilanomistaja Aleksis Jaatinen, tilanomistaja Yrjö Ikonen, pankinkamreeri Arthur Ahvenainen, paikallispäällikkö Frans Temisevä ja
työnjohtaja Aksel Lahti esittelijäneuvoksen ruumiin nuorisoseuran talolta Kalmiston portille sekä edelleen hautaan.
Portilla lauloi Joutsan sekakuoro
kanttori Markkulan johdolla virrestä 391 kaksi säkeistöä
sekä ruumista hautaan laskettaessa samasta virrestä viimeiset säkeistöt.
Haudalla puhui rovasti Yrjö Hovikoski sattuvasti esittelijäneuvoksen elämäntyöstä ja lausui kauniita lohdutuksen sanoja sureville omaisille.
Puheen päätyttyä esitti sekakuoro hengellisen laulun n:o 233.
Kun hauta oli umpeen luotu, lauloi kuoro vielä hengellisen laulun.
Tämän jälkeen peittyi vainajan hautakumpu omaisten,
eri virastojen, työtoverien, naapurien, monien ystävien ja tuttavien
seppeleistä ja kukkavihkoista, joista ilmeni miten pidetty ja rakastettu esittelijäneuvos Lindberg oli ollut piireissä, jotka hänet tunsivat.
Ennenkuin surusaatto poistui haudalta, esitti Joutsan mieskuoro laulun
"Kyynel vuotaa silmästäni. Lopuksi lauloi koko saattojoukko yhteisesti
torvien säestyksellä virrestä 208 viimeisen säkeistön.
Hiljalleen poistuivat saattajat tämän väsyneen, hyvin ansaitun levon saaneen matkamiehen haudalta, viettämään hänen muistoaan nuorisoseuran talolla, jossa rovasti Hovikoski puhui ja sekakuoro esitti hengellisiä lauluja.
Esittelijaneuvos Lindbergin ruumiinsiunaus toimitettiin Helsingissä toukokuun 16. pvnä.
- HS 26.5.1926 -
LINNANVIRTA
 |
| HS 26.6.1948 |
LIUKKONEN
 |
| Mikkelin Sanomat 3.4.1925 |
 |
| Itä-Häme 16.4.1930 |
Huhtikuun 11. pnä, kun entinen maanviljelijä Antti Liukkonen
lähti kotoaan Joutsan kirkonkylästä Tammilahden kylään
Angesselän jäätä pitkin joutui hän välillä olevan
Hietasalmen kohdalla heikolle jäälle vajoten syvyyteen.
Kun ei kylää ollut lähettyvillä niin ei mahdollisia avunhuutoja kuullut kukaan.
Viime sunnuntaina,
kun ei vainajaa kuulunut kotia alkoi hänen vaimonsa epäillä,
että hänelle on voinut tapahtua jotain onnettomuutta.
Jälkiä seuraamalla joutuivat etsijät
mainitulle Hietasalmelle ja hukkumispaikalle.
Naarauksia toimittamalla saatiin ruumis ylös viime sunnuntaina iltapäivällä.
Vainaja oli ijältään 52 vuotias.
Lähinnä suremaan jäi puoliso, 3 veljeä ja 2 siskea perheineen.
-Itä-Häme 16.4.1930
 |
| Mikkelin Sanomat 16.4.1919 |
 |
| Mikkelin Sanomat 25.4.1919 |
 |
| HS 26.3.1969 |
 |
| HS 20.10.1944 |
LYRA
 |
| Uusi Suomi 29.6.1939 |
LÄHTEELÄ
 |
| Keski-Suomi 17.4.1906 |
~ M ~
MALIN
 |
| HS 15.1.1941 |
MANNINEN
 |
| HS 31.10.1993 |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
 |
| Mikkelin Sanomat 9.11.1921 |
 |
| HS 7.5.1964 |
MANNSTEN
 |
| Lapin Kansa 24.2.1934 |
MARKKULA
 |
| Uusi Suomi 10.1.1928 |
"Loppiaisena kuoli keuhkokuumeeseen
Lapinlahden seurakunnan kirkkoherra, rovasti Viktor Aksel Markkula
66 vuoden ikäisenä.
Rovasti Markkula oli syntynyt Luhangassa maalisk. 22 p. 1862
ja tuli ylioppilaaksi v. 1881 sekä vihittiin papiksi v. 1886.
Toimittuaan sen jälkeen ylimääräisenä sielunpaimenena Asikkalassa ja Heinävedellä
hän tuli Mikkelin toiseksi kappalaiseksi v. 1895 ja neljä vuotta
myöhemmin ensimäiseksi kappalaiseksi.
Lapinlahden seurakunnan kirkkoherraksi tuli rovasti M. 1917.
Vakinaisen virkansa ohella toimi hän aikoinaan myös
uskonnon ja kirkkohistorian opettajana sekä hoiti useita luottamustehtäviä.
Niinpä hän oli toistakymmentävuotta
Mikkelin köyhäinhoitohallituksen puheenjohtajana ja kuului monet vuodet
Koivikon turvakodin johtokuntaan, toimien myös sen puheenjohtajana.
Lähinnä surevat vainajaa puoliso, o.s. Klemola, ja sisar."
-Uusi Suomi 10.1.1928
MARTTILA
 |
| HS 30.1.1968 |
MATIKAINEN
 |
| HS 13.1.1973 |
MATTILA
 |
| Itä-Häme 29.1.1930 |
MAUNULA
 |
| Länsi-Savo 30.9.1939 |
MEINANDER
 |
| HS 20.11.1994 |
MERILUOTO
 |
| Lahti 31.10.1939 |
MIIKKI
 |
| HS 22.9.1965 |
MOILANEN
 |
| Sisämaa-Laatokka 16.11.1948 |
MURTONEN
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
MYNTTINEN
 |
| Keskisuomalainen 21.11.1939 |
 |
| HS 10.1.1917 |
 |
| HS 16.7.1955 |
MÄENTALO
 |
| Mikkelin Sanomat 22.10.1917 |
MÄKELÄ
 |
| Sisä-Suomi 27.4.1926 |
 |
| Mikkelin Sanomat 27.2.1918 |
 |
| Itä-Häme 13.11.1939 |
MÄKINEN
 |
| HS 19.9.1950 |
 |
| Itä-Häme 16.4.1930 |
 |
| Mikkelin Sanomat 12.5.1908 |
 |
| Itä-Häme 9.4.1937 |
 |
| Sukulaisen leikekirjasta |
MÄMMILÄ
 |
| Suur-Savo 19.12.1916 |
178/3.9.25
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti