Havinoita: J-M

Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi.

~ J ~

JOKINEN

Helsingin Sanomat 28.10.1936

Etelä-Suomen Sanomat 23.5.1959

JURVANEN

Uusi Suomi 1.5.1937

Anna Jurvanen ei syntynyt eikä kuollut Joutsassa, mutta Annan vaikuttavuutta muistellaan useissakin Joutsaan liittyvissä teoksissa. "Hänen muistonsa säilyy kauniina kauan joutsalaisten mielissä" - kirjoitettiin.

Uusi Suomi 19.5.1937

JUTILA

Suomalainen 9.5.1910

Emäntä Eeva Sofia Jutila kuoli Luhangan Hakasen talossa 3. toukokuuta 1910. Hän oli syntynyt 2. toukokuuta 1829 - oli siis kuollessaan 81 vuoden ikäinen.

Eeva oli syvästi uskovainen nuoruudestaan saakka, mutta ei kuitenkaan ahdasmielinen. Hän oli ahkera sanan viljelijä ja rukoilija, käyden säännöllisesti kirkossa ja hengellisissä kokouksissa. Uskon kuuliaisuudessa hän oli valmis uhraamaan itsensä ja varallisuutensa Herran ja vähempiosaisten käyttöön.

Hän muisti antaneensa ensimmäisen lahjoituksensa lähetystyölle (3 mk) palvelijalta lainaten, kun isäntä ei ollut kotona - Herra siunasi nämä ja myöhemmät lahjat moninkertaisesti.

Luhangan seurakunta sai hänen lahjoituksestaan urut uuteen kirkkoon (7 000 mk). Hän lahjoitti myös Judinsaloon perustettavaa kansakoulua varten 1 000 mk, pyhäkoulukassaan 1 000 mk, sairaanhoitorahastoon 1 500 mk, kätilörahastoon 1 000 mk ja aikoinaan tontin kirkonkylän kansakoululle.

Vielä hautajaispäivänään hän lahjoitti 200 mk köyhille jaettavaksi. Hän tuki Lähetysseuran työtä koko elämänsä ajan myös aineellisesti.

Hän oli naimisissa maanviljelijä J. Jutilan kanssa eikä heillä ollut lapsia.

Sisä-Suomi 30.9.1932

Keskiviikkona 28.9.1932 kuoli Luhangan Ylä-Riihijärvellä maanv. Julius Magnus Jutila 57 vuoden ikäisenä. Vainajaa, joka oli hiljainen ja vaatimaton maamies, jäi suremaan puoliso ja neljä lasta.

Itä-Häme 1.6.1931

JÄRNROOS

Keskisuomalainen 16.4.1939

JÄRVINEN

Sukulaisen leikekirjasta

Itä-Häme 3.1.1938

Sukulaisen leikekirjasta

Kotimaa 8.11.1938

"Perjantaina vaipui Tuuloksen pappilassa kuolonuneen seurakunnan iäkäs kirkkoherra, rovasti V. Järvinen.

Hän oli syntynyt Luhangassa 1864, valmistui papiksi 1888. Toimittuaan tämän jälkeen väliaikaisena pappina Johanneksen, Parikkalan, Petäjäveden, Sysmän ja Savitaipaleen seurakunnissa nimitettiin hänet 1898 Jämijärven kappalaiseksi sekä 1905 Tuuloksen kirkkoherraksi, jota tointa hän sitten tuli hoitaneeksi yli kolmevuosikymmentä.
Rovastin arvonimi hänelle myönnettiin 1920.
Tuuloksessa rovasti Järvinen toimi seurakunnallisen työnsä ohella eräissä luottamustoimissa kuten pitäjän säästöpankin hallituksen varapuheen- johtajana sekä pankin isännistön jäsenenä kuolemaansa asti, valtiollisten vaalien keskuslautakunnan puheenjohtajana.
Rovasti Järvinen oli kaikessa toiminnassaan erittäin tunnollinen, vaatimaton ja sydämellisenä, välittömänä kansanmiehenä voitti seurakuntalaisten sydämet. Lähinnä jäi vainajaa kaipaamaan puoliso, o.s. Lehtola." -Hämeen Kansa 8.11.1938-

Keskisuomalainen 7.10.1922

~ K ~

KALMARI

Sisä-Suomi 5.12.1925

KARTIO

Helsingin Sanomat 3.1.1914

"Tirehtööri Kaarlo Kartion hautaus tapahtui wiime maanantaina (12.1.1914) Joutsan wanhalla hautausmaalla. Ankarasta pakkasesta huolimatta oliwat pitäjäläiset taajoin joukoin saapuneet osottamaan poismenneelle wiimeistä kunnioitustaan. Arkun kantoiwat hautaan Säästöpankin hallinnon jäsenet ja haudan siunasi kirkkoherra J. Siikanen puhuen samalla mieleenpainuwasti wainajan elämäntyöstä. Nuorisoseuran sekakuoro lauloi useampia lauluja. Haudalle laskettiin joukko seppeleitä. Joutsan Säästöpankin seppeleen laski opettaja B. Santala ja kunnan seppeleen kuntakok. esimies J. Salomaa; molemmat puhuiwat mainajan muistolle. Osuusmeijerin ja Nuorisoseuran puolesta laskettiin myös seppeleet. Sitäpaitsi joukko sukulaisten ja ystäwäin seppeleitä.

Illan hämärtyessä jäi lumiselle haudalle kaunis kukkaiskumpu todistamaan, miten rakastettu ja kaiwattu pois mennyt oli ympäristölleen." -Uusi Heinolan Sanomat 17.1.1914-

KAURANEN

Itä-Häme 29.12.1939

Itä-Häme 4.5.1932

KESÄNIEMI

Heinolan Sanomat 5.5.1936

Pekka Otto Kesäniemi (ent. Helenius) kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936, lähes 69 vuoden ikäisenä. Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa 8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä. Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm. Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa. Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.

Linkki tarinaan: Agronomi Pekka Otto Kesäniemen elämästä

Heinolan Sanomat 12.5.1936

KINKKULA

Itä-Häme 29.6.1938

Länsi-Savo 12.2.1919

KIVILAAKSO

Itä-Häme 20.3.1929

Solmu Kivilaakson vanhemmat kirjoittivat nuorena menehtyneen poikansa muistolle:

"Hyvästi, hyvästi, hyvästi", olivat viimeiset sanasi, mitkä meille lausuit nyökytellen päätäsi viime voimallasi. Ja sitte lähdit luotamme pois, pois ainiaaksi. Tyhjäksi jäi paikkasi kodissamme ja kauan Sua siellä kaivataan, niin kauan kuin me vanhempasi elämme. Sillä sinä, Solmumme rakas, olit kodin lapsi sanan täydellisessä merkityksessä. Koti oli sinulle kaikki kaikessa. Sinä ajattelit vielä kaikki aivan Äidin ja Isän tavalla. Sinun ihanteesi olivat samat kuin meidänkin. Ei tarvinnut meidän, vanhempiesi, noutaa Sinua vielä miltään harhapolulta, et tuottanut vielä yhtään murheenkyyneltä silmäkulmiimme. Sinä teit sisällisestä, vapaasta tahdostasi kaikki niin, että se tuotti vanhemmillesi mahdollisimman suurta iloa ja mielihyvää. Ohjeenasi pidit varmaan muistikirjaasi kirjoitetut sanat: "Totta sekä oikeaa kuoloon asti puolla! Se sun olos huojentaa kevyt myös on kuolla."

Ja kevyt olikin kuolemasi. Totta kyllä, että viime tautisi oli ankaraa ja väsyttävää, mutta lähtöhetkesi oli kevyt, lyhyt ja kaunis. Hymy, onnellinen hymy huulillasi oli viimeistä, sitä näimme ennenkuin sielusi liiteli pois.

Solmu pojumme! Tuskinpa aavistitkaan olevasi niin vanhempaisi rakastama lapsi kuin olit. Emme olisi millään tahtoneet Sinusta luopua, siksi koitimme kaikki, mitä ymmärsimme ja kykenimme pidättääksemme Sinut luonamme. Mutta Taivaallinen Isäsi ajatteli toisin: Hän tahtoi sielusi aivan puhtaana, "Ennenkuin haipui pois eksyksiin ja synnin puoleen taipui".

"Herra antoi, Herra otti", sanomme siis, vaikkakin kyyneleet runsaasti vuotavat. Mutta lohtunamme on tietoisuus siitä, että Sinulla on nyt hyvä olla. Olet saavuttanut ne rauhan satamat,joista pikku Realle kirjoittamassasi muistovärssyssä mainitset: "Kaksi on rauhan satamaa, jonne ei myrskyt sovi: Toinen on syli Jesuksen, toinen on haudan povi."

Ja pieni Hemmo-Veikko-veljesi kiittää Sinua siitä ohjeesta, jon-ka hänen muistokirjaansa olet merkinnyt: "Yhden neuvon tahdon sulle antaa Ja lahjat etehesi kantaa! Se neuvo on: Usko sanaan Jesuksen!"

Kiitos Solmumme rakas, kiitos siitä lyhyestä, mutta onnea tuottaneesta ajasta, minkä olit luonamme, kiitos siitä nöyryydestä, siitä auttavaisuudesta, mitä aina vapaaehtoisesti osoitit! Ole rauhassa Lunastajasi sylissä ja tule vastaamme, kun me vuorostamme lähdemme samalle matkalle, minkä Sinä jo olet suorittanut!

Vanhempasi. -Itä-Häme 27.3.1929-

KIVINEN

Itä-Häme 4.7.1929

KIVIOJA

Itä-Häme 12.8.1936

Itä-Häme 20.6.1934

Itä-Häme 13.11936

KOITTILA

Mikkelin Sanomat 14.5.1919

Länsi-Savo 18.6.1919

KOIVUNEN

Keskisuomalainen 11.5.1938

KOKKO

Helsingin Sanomat 07.12.1927

KOMPPA

Länsi-Savo 20.12.1938

KONTTINEN

Mikkelin Sanomat 24.12.1901

KORPELA

Mikkelin Sanomat 30.6.1904

Mikkelin Sanomat 3.1.1901

KOSKENNIEMI

Keskisuomalainen 18.1.1927

KOSKINEN

Mikkelin Sanomat 31.1.1919

KOTIMÄKI

Joutsan Seutu 17.7.2019

Helsingin Sanomat 30.3.1935

Länsi-Savo 27.8.1936

KUITUNEN

Mikkeli 21.2.1906

Länsi-Savo 23.6.1934

Suursavolainen 29.12.1931

ELINA MARIA KUITUNEN "Loppiaisena laskettiin Kangasniemen vanhalla hautausmaalla haudan lepoon jo pitemmän aikaa sairastaneen Mikkelin sairashuoneella kuolleen talon emännän Maria Elina Kuitusen, o.s. Rusila, ruumis.
Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti M.N. Lauha, khra N. J. Heikkilän
avustamana. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuttiin vainajan kotiin
Istrualan Erkinmäkeen, jossa rovasti Lauha vielä suurlukuiselle hautausväelle ijäisyys-ajatuksia mieliin teroitti.
Vainaja, joka oli syntynyt Leivonmäellä, oli noita maan hiljaisia, joka ei itsestään suurta numeroa tehnyt, mutta joka sitä enemmän puhui asioistaan ja lastensa asioista taivaalliselle Isälle." -Mikkelin Sanomat 12.1.1932-

Itä-Häme 13.12.1935

Eteenpäin 21.2.1935

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

Itä-Häme 22.2.1937

Joutsan Seutu ?

Länsi-Savo 4.3.1926

Karjala 21.9.1938

Itä-Häme 15.1.1937

KUJALA

Etelä-Suomi 18.8.1938

KUMPU

Keskisuomalainen 2.11.1930

KURKIJOKI

Itä-Häme 21.6.1935

KUUSIMÄKI

Itä-Häme 12.2.1933

KYLMÄLÄ

Uusi Suometar 18.10.1887

Mikkelin Sanomat 16.11.1921

KÄMPPI

Itä-Häme 20.10.1932

Itä-Häme 08.01.1933

~ L ~

LAAHIO

Julkaistu Sysmä SukuFoorumi / K. Nykänen

LAAKSO

Länsi-Savo 20.5.2025

Itä-Häme 13.2.1929

"T. k. 10 p:nä kuoli kotonaan Joutsassa Heikinojalla talon emäntä Amanda Laakso 48:lla ikävuodellaan, lyhyen sairauden jälkeen. Vainaja oli tunnettu kaikin puolin tunnontarkaksi ja huolelliseksi perheenemännäksi, jota todistaa sekin, että hän miehensä kuoleman jälkeen jo 4 vuoden ajan hoiti taloaan hyvin. Aikaisemmin oli hän toiminut tarkastuskarjakkona ja kunnalliskodin johtajattarena Joutsassa. Vielä naimisissa ollessaankin on hän kuulunut varajäsenenä Joutsan kunnanvaltuustoon.

Nuorta äitijä jäi kaipaamaan 5 lasta, joista vanhin oli 15 vuotias ja nuorin 7 vuot. sekä m.m. veljet rovasti Koskinen ja lähetyssaarnaaja K. Tervaportti. Vainaja oli syntynyt Huittisissa 1882." -Itä-Häme 13.2.1929-

LAHTI

Joutsan Seutu 15.5.2019

LAHTINEN

Itä-Häme 24.9.1933

Suomen Sosiaalidemokraatti 7.4.1929

Itä-Häme 30.4.1930

LAITINEN

Mikkelin Sanomat 17.11.1919

Keskisuomalainen 7.10.1922

Sukulaisen leikekirjasta

Länsi-Savo 30.11.1935

Itä-Häme 19.6.1936

Mikkelin Sanomat 23.6.1936

Suursavolainen 6.6.1931

LAMPINEN

Keskisuomalainen 1.5.1936

LANDEN

Uusi Suometar 12.2.1892

LEHTINEN

Itä-Häme 29.12.1939

Länsi-Savo 30.12.1939

LEHTONEN

Keskisuomalainen 12.9.1939

LEHTOVIRTA

Keskisuomalainen 12.5.1939

LEIVONEN

Kotimaa 28.7.1922

Kerimäen seurakunnan kappalainen, kirkkoherra Johannes Paawali Leiwonen kuoli sydänhalvaukseen kotonaan Kerimäellä 61-wuotiaana.

"Kirkkoherra Leiwonen oli syntynyt Leiwonmäellä tammik. 26 p:nä 1861, tuli ylioppilaaksi 1886 ja wihittiin papiksi 1890. Toimittuaan ensin papistonapulaisena Hirvensalmella oli hän w. t. kirkkoherrana Sulkawalla, Leiwonmäellä ja Sysmässä sekä apulaisena Puumalassa, Sortawalassa ja Kirwussa. Sortawalan kirkkoherran apulaiseksi hänet nimitettiin 1897 ja nykyiseen wirkaansa (Kerimäelle) 1907. -Helsingin Sanomat 26.7.1922

"Kirkkoherra Leiwonen oli luonteeltaan ystäwällinen ja säyseä, saawuttaen seurakuntalaistensa suosion ja kunnioituksen ja nauttien jakamatonta arwonantoa niiden kesken, joiden kanssa tuli kosketuksiin. Hänen pois menonsa jättää laajat ystäväpiirit seurakunnassa sywään kaipaukseen."

-Kotimaa 28.7.1922

Itä-Häme 9.2.1938

LEPORANTA

Itä-Häme 11.3.1938

LESKINEN

Itä-Savo 18.1.1938

LEVÄMÄKI

LINKKI TARINAAN: Salamon Levämäki - Torpan poika Suomen sydänmailta

LIKANDER

Suur-Savo 22.4.1913

Suomalainen 22.8.1900

Opettaja Kaarlo Likander oli syntynyt Luhangassa 24.4.1848. Pso 1880 Ida Maria (os. Nordlund), 5 lasta. Ida lapsineen sukunimeltään Koivisto 1907 lähtien.

Kaarlo oli käynyt Jyväskylän seminaarin ja suorittanut myös lukkari-urkurin tutkinnon. Suurimman osan työvuosistaan Kaarlo työskenteli Leivonmäellä kansakoulun opettajana. Kun Kaarlon terveys heikkeni, muutti perhe 1899 Jyväskylään.

LILJA

HS 29.12.1968

LINDBERG

Uusi Suometar 23.7.1892

Frans Oskar Lindberg kuoli 20.7.1892 Joutsassa Tyynelän tilalla.

"Wainaja oli Heinolan kihlakunnan kruununwouti, syntynyt 18 p. tammikuuta 1833. Palweltuaan Hämeenlinnan ja Mikkelin lääninhallituksissa, nimitettiin L. nimismieheksi Hirwensalmen pitäjään w. 1858, josta siirtyi samallaiseen wirkaan Joutsan pitäjässä w. 1865. Saamansa eriwapautuksen nojalla wirkatutkinnon suorittamisesta nimitettiin wainaja sitten w. 1888 Mikkelin kihlakunnan kruununwoudiksi, josta wiime wuonna kewäällä siirtyi kruununwoudiksi Heinolan kihlakuntaan.

Lindberg oli tunnollinen wirkamies, käytöksessään herttainen ja tuttawapiirissään suosittu. Uutterana maanviljelijänä oli hän Joutsan pitäjässä kohottanut pari syrjäistä taloaan hywään kuntoon. Kepeät mullat hänen haudalleen." -Uusi Suometar 21.7.1892-

LIUKKONEN

Mikkelin Sanomat 3.4.1925

Mikkelin Sanomat 16.4.1919

Mikkelin Sanomat 25.4.1919

LYRA

Uusi Suomi 29.6.1939

LÄHTEELÄ

Keski-Suomi 17.4.1906

~ M ~

MANNINEN

Sukulaisen leikekirjasta

Mikkelin Sanomat 9.11.1921

MARKKULA

Uusi Suomi 10.1.1928

"Loppiaisena kuoli keuhkokuumeeseen Lapinlahden seurakunnan kirkkoherra, rovasti Viktor Aksel Markkula 66 vuoden ikäisenä.

Rovasti Markkula oli syntynyt Luhangassa maalisk. 22 p. 1862 ja tuli ylioppilaaksi v. 1881 sekä vihittiin papiksi v. 1886. Toimittuaan sen jälkeen ylimääräisenä sielunpaimenena Asikkalassa ja Heinävedellä hän tuli Mikkelin toiseksi kappalaiseksi v. 1895 ja neljä vuotta myöhemmin ensimäiseksi kappalaiseksi. Lapinlahden seurakunnan kirkkoherraksi tuli rovasti M. 1917.

Vakinaisen virkansa ohella toimi hän aikoinaan myös uskonnon ja kirkkohistorian opettajana sekä hoiti useita luottamustehtäviä. Niinpä hän oli toistakymmentävuotta Mikkelin köyhäinhoitohallituksen puheenjohtajana ja kuului monet vuodet Koivikon turvakodin johtokuntaan, toimien myös sen puheenjohtajana.

Lähinnä surevat vainajaa puoliso, o.s. Klemola, ja sisar." -Uusi Suomi 10.1.1928

MATTILA