Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi.
~ J ~
JOKINEN
 |
Helsingin Sanomat 28.10.1936 |
 |
Etelä-Suomen Sanomat 23.5.1959 |
JURVANEN
 |
Uusi Suomi 1.5.1937 |
Anna Jurvanen ei syntynyt eikä kuollut Joutsassa, mutta Annan vaikuttavuutta muistellaan useissakin Joutsaan liittyvissä teoksissa. "Hänen muistonsa säilyy kauniina kauan joutsalaisten mielissä" - kirjoitettiin.
 |
Uusi Suomi 19.5.1937 |
JUTILA
 |
Suomalainen 9.5.1910 |
Emäntä Eeva Sofia Jutila kuoli Luhangan Hakasen talossa 3. toukokuuta 1910. Hän oli syntynyt 2. toukokuuta 1829 - oli siis kuollessaan 81 vuoden ikäinen.
Eeva oli syvästi uskovainen nuoruudestaan saakka, mutta ei kuitenkaan ahdasmielinen. Hän oli ahkera sanan viljelijä ja rukoilija, käyden säännöllisesti kirkossa ja hengellisissä kokouksissa. Uskon kuuliaisuudessa hän oli valmis uhraamaan itsensä ja varallisuutensa Herran ja vähempiosaisten käyttöön.
Hän muisti antaneensa ensimmäisen lahjoituksensa lähetystyölle (3 mk) palvelijalta lainaten, kun isäntä ei ollut kotona - Herra siunasi nämä ja myöhemmät lahjat moninkertaisesti.
Luhangan seurakunta sai hänen lahjoituksestaan urut uuteen kirkkoon (7 000 mk). Hän lahjoitti myös Judinsaloon perustettavaa kansakoulua varten 1 000 mk, pyhäkoulukassaan 1 000 mk, sairaanhoitorahastoon 1 500 mk, kätilörahastoon 1 000 mk ja aikoinaan tontin kirkonkylän kansakoululle.
Vielä hautajaispäivänään hän lahjoitti 200 mk köyhille jaettavaksi. Hän tuki Lähetysseuran työtä koko elämänsä ajan myös aineellisesti.
Hän oli naimisissa maanviljelijä J. Jutilan kanssa eikä heillä ollut lapsia.
 |
Sisä-Suomi 30.9.1932 |
Keskiviikkona 28.9.1932 kuoli Luhangan Ylä-Riihijärvellä maanv. Julius Magnus Jutila 57 vuoden ikäisenä. Vainajaa, joka oli hiljainen ja vaatimaton maamies, jäi suremaan puoliso ja neljä lasta.
 |
Itä-Häme 1.6.1931 |
JÄRNROOS
 |
Keskisuomalainen 16.4.1939 |
JÄRVINEN
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Itä-Häme 3.1.1938 |
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Kotimaa 8.11.1938 |
"Perjantaina vaipui Tuuloksen pappilassa kuolonuneen seurakunnan iäkäs kirkkoherra, rovasti V. Järvinen.
Hän oli syntynyt Luhangassa 1864, valmistui papiksi 1888. Toimittuaan tämän jälkeen väliaikaisena pappina Johanneksen, Parikkalan, Petäjäveden, Sysmän ja Savitaipaleen seurakunnissa nimitettiin hänet 1898 Jämijärven kappalaiseksi sekä 1905 Tuuloksen kirkkoherraksi, jota tointa hän sitten tuli hoitaneeksi yli kolmevuosikymmentä.
Rovastin arvonimi hänelle myönnettiin 1920.
Tuuloksessa rovasti Järvinen toimi seurakunnallisen työnsä ohella eräissä luottamustoimissa kuten pitäjän säästöpankin hallituksen varapuheen- johtajana sekä pankin isännistön jäsenenä kuolemaansa asti, valtiollisten vaalien keskuslautakunnan puheenjohtajana.
Rovasti Järvinen oli kaikessa toiminnassaan erittäin tunnollinen, vaatimaton ja sydämellisenä, välittömänä kansanmiehenä voitti seurakuntalaisten sydämet. Lähinnä jäi vainajaa kaipaamaan puoliso, o.s. Lehtola." -Hämeen Kansa 8.11.1938-
 |
Keskisuomalainen 7.10.1922 |
~ K ~
KALMARI
 |
Sisä-Suomi 5.12.1925 |
KARTIO
 |
Helsingin Sanomat 3.1.1914 |
"Tirehtööri Kaarlo Kartion hautaus tapahtui wiime maanantaina (12.1.1914) Joutsan wanhalla hautausmaalla. Ankarasta pakkasesta huolimatta oliwat pitäjäläiset taajoin joukoin saapuneet osottamaan poismenneelle wiimeistä kunnioitustaan. Arkun kantoiwat hautaan Säästöpankin hallinnon jäsenet ja haudan siunasi kirkkoherra J. Siikanen puhuen samalla mieleenpainuwasti wainajan elämäntyöstä. Nuorisoseuran sekakuoro lauloi useampia lauluja. Haudalle laskettiin joukko seppeleitä. Joutsan Säästöpankin seppeleen laski opettaja B. Santala ja kunnan seppeleen kuntakok. esimies J. Salomaa; molemmat puhuiwat mainajan muistolle. Osuusmeijerin ja Nuorisoseuran puolesta laskettiin myös seppeleet. Sitäpaitsi joukko sukulaisten ja ystäwäin seppeleitä.
Illan hämärtyessä jäi lumiselle haudalle kaunis kukkaiskumpu todistamaan, miten rakastettu ja kaiwattu pois mennyt oli ympäristölleen." -Uusi Heinolan Sanomat 17.1.1914-
KAURANEN
 |
Itä-Häme 29.12.1939 |
 |
Itä-Häme 4.5.1932 |
KESÄNIEMI
 |
Heinolan Sanomat 5.5.1936 |
Pekka Otto Kesäniemi (ent. Helenius) kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936, lähes 69 vuoden ikäisenä. Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa 8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä. Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm. Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa. Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.
 |
Heinolan Sanomat 12.5.1936 |
KINKKULA
 |
Itä-Häme 29.6.1938 |
 |
Länsi-Savo 12.2.1919 |
KIVILAAKSO
 |
Itä-Häme 20.3.1929 |
Solmu Kivilaakson vanhemmat kirjoittivat nuorena menehtyneen poikansa muistolle:
"Hyvästi, hyvästi, hyvästi", olivat viimeiset sanasi, mitkä meille lausuit nyökytellen päätäsi viime voimallasi. Ja sitte lähdit luotamme pois, pois ainiaaksi. Tyhjäksi jäi paikkasi kodissamme ja kauan Sua siellä kaivataan, niin kauan kuin me vanhempasi elämme. Sillä sinä, Solmumme rakas, olit kodin lapsi sanan täydellisessä merkityksessä. Koti oli sinulle kaikki kaikessa. Sinä ajattelit vielä kaikki aivan Äidin ja Isän tavalla. Sinun ihanteesi olivat samat kuin meidänkin. Ei tarvinnut meidän, vanhempiesi, noutaa Sinua vielä miltään harhapolulta, et tuottanut vielä yhtään murheenkyyneltä silmäkulmiimme. Sinä teit sisällisestä, vapaasta tahdostasi kaikki niin, että se tuotti vanhemmillesi mahdollisimman suurta iloa ja mielihyvää. Ohjeenasi pidit varmaan muistikirjaasi kirjoitetut sanat: "Totta sekä oikeaa kuoloon asti puolla! Se sun olos huojentaa kevyt myös on kuolla."
Ja kevyt olikin kuolemasi. Totta kyllä, että viime tautisi oli ankaraa ja väsyttävää, mutta lähtöhetkesi oli kevyt, lyhyt ja kaunis. Hymy, onnellinen hymy huulillasi oli viimeistä, sitä näimme ennenkuin sielusi liiteli pois.
Solmu pojumme! Tuskinpa aavistitkaan olevasi niin vanhempaisi rakastama lapsi kuin olit. Emme olisi millään tahtoneet Sinusta luopua, siksi koitimme kaikki, mitä ymmärsimme ja kykenimme pidättääksemme Sinut luonamme. Mutta Taivaallinen Isäsi ajatteli toisin: Hän tahtoi sielusi aivan puhtaana, "Ennenkuin haipui pois eksyksiin ja synnin puoleen taipui".
"Herra antoi, Herra otti", sanomme siis, vaikkakin kyyneleet runsaasti vuotavat. Mutta lohtunamme on tietoisuus siitä, että Sinulla on nyt hyvä olla. Olet saavuttanut ne rauhan satamat,joista pikku Realle kirjoittamassasi muistovärssyssä mainitset: "Kaksi on rauhan satamaa, jonne ei myrskyt sovi: Toinen on syli Jesuksen, toinen on haudan povi."
Ja pieni Hemmo-Veikko-veljesi kiittää Sinua siitä ohjeesta, jon-ka hänen muistokirjaansa olet merkinnyt: "Yhden neuvon tahdon sulle antaa Ja lahjat etehesi kantaa! Se neuvo on: Usko sanaan Jesuksen!"
Kiitos Solmumme rakas, kiitos siitä lyhyestä, mutta onnea tuottaneesta ajasta, minkä olit luonamme, kiitos siitä nöyryydestä, siitä auttavaisuudesta, mitä aina vapaaehtoisesti osoitit! Ole rauhassa Lunastajasi sylissä ja tule vastaamme, kun me vuorostamme lähdemme samalle matkalle, minkä Sinä jo olet suorittanut!
Vanhempasi. -Itä-Häme 27.3.1929-
KIVINEN
 |
Itä-Häme 4.7.1929 |
KIVIOJA
 |
Itä-Häme 12.8.1936 |
 |
Itä-Häme 20.6.1934 |
 |
Itä-Häme 13.11936 |
KOITTILA
 |
Mikkelin Sanomat 14.5.1919 |
 |
Länsi-Savo 18.6.1919 |
KOIVUNEN
 |
Keskisuomalainen 11.5.1938 |
KOKKO
 |
Helsingin Sanomat 07.12.1927 |
KOMPPA
 |
Länsi-Savo 20.12.1938 |
KONTTINEN
 |
Mikkelin Sanomat 24.12.1901 |
KORPELA
 |
Mikkelin Sanomat 30.6.1904 |
 |
Mikkelin Sanomat 3.1.1901 |
KOSKENNIEMI
 |
Keskisuomalainen 18.1.1927 |
KOSKINEN
 |
Mikkelin Sanomat 31.1.1919 |
KOTIMÄKI
 |
Joutsan Seutu 17.7.2019 |
 |
Helsingin Sanomat 30.3.1935 |
 |
Länsi-Savo 27.8.1936 |
KUITUNEN
 |
Mikkeli 21.2.1906 |
 |
Länsi-Savo 23.6.1934 |
 |
Suursavolainen 29.12.1931 |
ELINA MARIA KUITUNEN "Loppiaisena laskettiin Kangasniemen vanhalla hautausmaalla haudan lepoon jo pitemmän aikaa sairastaneen Mikkelin sairashuoneella kuolleen talon emännän Maria Elina Kuitusen, o.s. Rusila, ruumis.
Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti M.N. Lauha, khra N. J. Heikkilän
avustamana. Jumalanpalveluksen jälkeen kokoonnuttiin vainajan kotiin
Istrualan Erkinmäkeen, jossa rovasti Lauha vielä suurlukuiselle hautausväelle ijäisyys-ajatuksia mieliin teroitti.
Vainaja, joka oli syntynyt Leivonmäellä, oli noita maan hiljaisia, joka ei itsestään suurta numeroa tehnyt, mutta joka sitä enemmän puhui asioistaan ja lastensa asioista taivaalliselle Isälle." -Mikkelin Sanomat 12.1.1932-
 |
Itä-Häme 13.12.1935 |
 |
Eteenpäin 21.2.1935 |
 |
Mikkelin Sanomat 18.5.1925 |
 |
Itä-Häme 22.2.1937 |
 |
Joutsan Seutu ? |
 |
Länsi-Savo 4.3.1926 |
 |
Karjala 21.9.1938 |
 |
Itä-Häme 15.1.1937 |
KUJALA
 |
Etelä-Suomi 18.8.1938 |
KUMPU
 |
Keskisuomalainen 2.11.1930 |
KURKIJOKI
 |
Itä-Häme 21.6.1935 |
KUUSIMÄKI
 |
Itä-Häme 12.2.1933 |
KYLMÄLÄ
 |
Uusi Suometar 18.10.1887 |
 |
Mikkelin Sanomat 16.11.1921 |
KÄMPPI
 |
Itä-Häme 20.10.1932 |
 |
Itä-Häme 08.01.1933 |
~ L ~
LAAHIO
 |
Julkaistu Sysmä SukuFoorumi / K. Nykänen |
LAAKSO  |
Länsi-Savo 20.5.2025 |
 |
Itä-Häme 13.2.1929 |
"T. k. 10 p:nä kuoli kotonaan Joutsassa Heikinojalla talon emäntä Amanda Laakso 48:lla ikävuodellaan, lyhyen sairauden jälkeen. Vainaja oli tunnettu kaikin puolin tunnontarkaksi ja huolelliseksi perheenemännäksi, jota todistaa sekin, että hän miehensä kuoleman jälkeen jo 4 vuoden ajan hoiti taloaan hyvin. Aikaisemmin oli hän toiminut tarkastuskarjakkona ja kunnalliskodin johtajattarena Joutsassa. Vielä naimisissa ollessaankin on hän kuulunut varajäsenenä Joutsan kunnanvaltuustoon.
Nuorta äitijä jäi kaipaamaan 5 lasta, joista vanhin oli 15 vuotias ja nuorin 7 vuot. sekä m.m. veljet rovasti Koskinen ja lähetyssaarnaaja K. Tervaportti. Vainaja oli syntynyt Huittisissa 1882." -Itä-Häme 13.2.1929-
LAHTI
 |
Joutsan Seutu 15.5.2019 |
LAHTINEN
 |
Itä-Häme 24.9.1933 |
 |
Suomen Sosiaalidemokraatti 7.4.1929 |
 |
Itä-Häme 30.4.1930 |
LAITINEN
 |
Mikkelin Sanomat 17.11.1919 |
 |
Keskisuomalainen 7.10.1922 |
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Länsi-Savo 30.11.1935 |
 |
Itä-Häme 19.6.1936 |
 |
Mikkelin Sanomat 23.6.1936 |
 |
Suursavolainen 6.6.1931 |
LAMPINEN
 |
Keskisuomalainen 1.5.1936 |
LANDEN
 |
Uusi Suometar 12.2.1892 |
LEHTINEN
 |
Itä-Häme 29.12.1939 |
 |
Länsi-Savo 30.12.1939 |
LEHTONEN
 |
Keskisuomalainen 12.9.1939 |
LEHTOVIRTA
 |
Keskisuomalainen 12.5.1939 |
LEIVONEN
 |
Kotimaa 28.7.1922 |
Kerimäen seurakunnan kappalainen, kirkkoherra Johannes Paawali Leiwonen kuoli sydänhalvaukseen kotonaan Kerimäellä 61-wuotiaana.
"Kirkkoherra Leiwonen oli syntynyt Leiwonmäellä tammik. 26 p:nä 1861, tuli ylioppilaaksi 1886 ja wihittiin papiksi 1890. Toimittuaan ensin papistonapulaisena Hirvensalmella oli hän w. t. kirkkoherrana Sulkawalla, Leiwonmäellä ja Sysmässä sekä apulaisena Puumalassa, Sortawalassa ja Kirwussa. Sortawalan kirkkoherran apulaiseksi hänet nimitettiin 1897 ja nykyiseen wirkaansa (Kerimäelle) 1907. -Helsingin Sanomat 26.7.1922
"Kirkkoherra Leiwonen oli luonteeltaan ystäwällinen ja säyseä, saawuttaen seurakuntalaistensa suosion ja kunnioituksen ja nauttien jakamatonta arwonantoa niiden kesken, joiden kanssa tuli kosketuksiin. Hänen pois menonsa jättää laajat ystäväpiirit seurakunnassa sywään kaipaukseen."
-Kotimaa 28.7.1922
 |
Itä-Häme 9.2.1938 |
LEPORANTA
 |
Itä-Häme 11.3.1938 |
LESKINEN
 |
Itä-Savo 18.1.1938 |
LEVÄMÄKI
LIKANDER
 |
Suur-Savo 22.4.1913 |
 |
Suomalainen 22.8.1900 |
Opettaja Kaarlo Likander oli syntynyt Luhangassa 24.4.1848. Pso 1880 Ida Maria (os. Nordlund), 5 lasta. Ida lapsineen sukunimeltään Koivisto 1907 lähtien. Kaarlo oli käynyt Jyväskylän seminaarin ja suorittanut myös lukkari-urkurin tutkinnon. Suurimman osan työvuosistaan Kaarlo työskenteli Leivonmäellä kansakoulun opettajana. Kun Kaarlon terveys heikkeni, muutti perhe 1899 Jyväskylään.
LILJA
 |
HS 29.12.1968 |
LINDBERG
 |
Uusi Suometar 23.7.1892 |
Frans Oskar Lindberg kuoli 20.7.1892 Joutsassa Tyynelän tilalla.
"Wainaja oli Heinolan kihlakunnan kruununwouti, syntynyt 18 p. tammikuuta 1833. Palweltuaan Hämeenlinnan ja Mikkelin lääninhallituksissa, nimitettiin L. nimismieheksi Hirwensalmen pitäjään w. 1858, josta siirtyi samallaiseen wirkaan Joutsan pitäjässä w. 1865. Saamansa eriwapautuksen nojalla wirkatutkinnon suorittamisesta nimitettiin wainaja sitten w. 1888 Mikkelin kihlakunnan kruununwoudiksi, josta wiime wuonna kewäällä siirtyi kruununwoudiksi Heinolan kihlakuntaan.
Lindberg oli tunnollinen wirkamies, käytöksessään herttainen ja tuttawapiirissään suosittu. Uutterana maanviljelijänä oli hän Joutsan pitäjässä kohottanut pari syrjäistä taloaan hywään kuntoon. Kepeät mullat hänen haudalleen." -Uusi Suometar 21.7.1892-
LIUKKONEN
 |
Mikkelin Sanomat 3.4.1925 |
 |
Mikkelin Sanomat 16.4.1919
|
 |
Mikkelin Sanomat 25.4.1919 |
LYRA
 |
Uusi Suomi 29.6.1939 |
LÄHTEELÄ
 |
Keski-Suomi 17.4.1906 |
~ M ~
MANNINEN
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
 |
Mikkelin Sanomat 9.11.1921 |
MARKKULA
 |
Uusi Suomi 10.1.1928 |
"Loppiaisena kuoli keuhkokuumeeseen Lapinlahden seurakunnan kirkkoherra, rovasti Viktor Aksel Markkula 66 vuoden ikäisenä.
Rovasti Markkula oli syntynyt Luhangassa maalisk. 22 p. 1862 ja tuli ylioppilaaksi v. 1881 sekä vihittiin papiksi v. 1886. Toimittuaan sen jälkeen ylimääräisenä sielunpaimenena Asikkalassa ja Heinävedellä hän tuli Mikkelin toiseksi kappalaiseksi v. 1895 ja neljä vuotta myöhemmin ensimäiseksi kappalaiseksi. Lapinlahden seurakunnan kirkkoherraksi tuli rovasti M. 1917.
Vakinaisen virkansa ohella toimi hän aikoinaan myös uskonnon ja kirkkohistorian opettajana sekä hoiti useita luottamustehtäviä. Niinpä hän oli toistakymmentävuotta Mikkelin köyhäinhoitohallituksen puheenjohtajana ja kuului monet vuodet Koivikon turvakodin johtokuntaan, toimien myös sen puheenjohtajana.
Lähinnä surevat vainajaa puoliso, o.s. Klemola, ja sisar." -Uusi Suomi 10.1.1928
MATTILA
 |
Itä-Häme 29.1.1930 |
MAUNULA
 |
Länsi-Savo 30.9.1939 |
MERILUOTO
 |
Lahti 31.10.1939 |
MOILANEN
 |
Sisämaa-Laatokka 16.11.1948 |
MURTONEN
 |
HS 30.7.1954 |
Antin Veitsiluodon reissulla tapahtui kaamea onnettomuus- tarinaan pääset
TÄSTÄ
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
MYNTTINEN
 |
Keskisuomalainen 21.11.1939 |
MÄENTALO
 |
Mikkelin Sanomat 22.10.1917 |
MÄKELÄ
 |
Sisä-Suomi 27.4.1926 |
 |
Mikkelin Sanomat 27.2.1918 |
 |
Itä-Häme 13.11.1939 |
MÄKINEN
 |
Itä-Häme 16.4.1930 |
 |
Mikkelin Sanomat 12.5.1908 |
 |
Itä-Häme 9.4.1937
|
 |
Sukulaisen leikekirjasta |
MÄMMILÄ
 |
Suur-Savo 19.12.1916 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti