Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi.
~ A ~
AALTO
![]() |
Uusi Suomi 2.12.1938 |
Eeva Aalto, liikkeenharjoittaja. Piti menestykkäästi siirtomaatavara-kauppaa Helsingissä, jonne hän oli muuttanut Leivonmäeltä jo nuorena naisena. Jälkisäädöksessään hän määräsi omaisuutensa Suomen Kulttuurirahasto- säätiölle. -Mikkeli 20.12.1938-
![]() |
Sisämaa-Laatokka 9.4.1948 |
AHLQVIST
AHONEN
AHVENAINEN
AUVINEN
![]() |
Sisämaa-Laatokka 3.7.1948 |
~ B ~
BECKER
(von Becker)
![]() |
Hufvudstadsbladet 20.2.1916 |
![]() |
Helsingin Sanomat 17.1.1926 |
BRUMMER
BÅGMAN
Linkki: Suomelan perheen tarina
~ C ~
COLLIANDER
Leskirouva Natalia Colliander kuoli 78 vuoden ikäisenä 17.9.1931.
"Hän oli syntynyt Hirvensalmella, jossa isänsä Anders Andersson oli kappalaisena ja välillä myös vuoden ajan Luhangan v.t. kirkkoherrana. Hirvensalmella Natalia Colliander joutui naimisiin telegrafikemisti A. E. Collianderin kanssa, joka sittemmin omisti Luhangassa Tammilahden kartanon. Täten joutui Natalia Colliander Luhankaan, missä hän asui miehensä kuolemaan, v:een 1891 saakka, jolloin myös Tammilahden kartano myytiin.
"Hän oli syntynyt Hirvensalmella, jossa isänsä Anders Andersson oli kappalaisena ja välillä myös vuoden ajan Luhangan v.t. kirkkoherrana. Hirvensalmella Natalia Colliander joutui naimisiin telegrafikemisti A. E. Collianderin kanssa, joka sittemmin omisti Luhangassa Tammilahden kartanon. Täten joutui Natalia Colliander Luhankaan, missä hän asui miehensä kuolemaan, v:een 1891 saakka, jolloin myös Tammilahden kartano myytiin.
Sen jälkeen on Natalia Colliander usein käynyt Luhangassa, viimeksi nyt kuluneena kesänä. Luhankalaiset muistelevat häntä herttaisena, sivistyneenä vanhan kansan ihmisenä." -Mikkelin Sanomat 19.9.1931-
~ D ~
DAHLSTRÖM
DANIELSON
Alfred Filip Danielson (18.6.1856 Hauho – 22.4.1904 Luhanka) oli suomalainen opettaja, virkatalon vuokraaja ja moninkertainen valtiopäivämies.
Danielsonin vanhemmat olivat kirkkoherra Johan Filip Danielson ja Amanda Lovisa Palander. Professori, poliitikko Johan Rickard Danielson-Kalmari oli hänen veljensä ja asutusneuvos Eino Kalmari hänen poikansa. Danielsonin puoliso vuodesta 1881 oli Selinda Maria Mölsé.
Danielson tuli ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta ja toimi olutpanimon hoitajana Joutsassa ja sitten Sysmässä Hovilan meijerikoulun opettajana. Luhangassa hän oli virkatalon vuokraaja ja maanviljelijä 1887–1904.
Danielson oli Heinolan tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Hän oli useiden valtiopäivävaliokuntien jäsen ja valitsijamies kolmilla valtiopäivillä. Danielson ajoi vahvasti muun muassa kansakoulupakkoa, puolusti miesten ja naisten tasa-arvoa ja teki esityksiä ja anomuksia yksin ja yhdessä muiden edustajien kanssa. Hän oli valtiopäivillä säätynsä ahkerimpia puhujia. (Wikipedia)
~ E ~
EROLA
~ F ~
FORSMAN
FORSS
"Eilen kätkettiin täällä maan poveen postikirjuri Eero Forssin ruumis. Hautaus tapahtui klo 3 iltapäivällä. Hautuumaan portilla oli suojeluskunnan sekakuoro ruumissaattuetta vastassa, laulaen kirstua hautaan kannettaessa. Sirkkain kuoro oli ryhmittynyt haudan ääreen, virittäen laulun ruumista hautaan laskettaessa.
Lehtori V. Peltonen piti lämminhenkisen ruumiinsiunauspuheen, minkä jälkeen Sirkat lauloivat "Tummenee jo taivas ja maa". Hautaa umpeen luotaessa lauloivat kuorot vuorotellen. Eläissääin kuului Eero Forss kummankin kuoron uskollisimpiin jäseniin.
Seppeleitä laskivat paitsi omaisset ja ystävät sekä Sirkkojen kuoro että suojeluskunnan sekakuoro ja virkatoverit. Kepeät mullat kunnon kumppanin ja virkamiehen haudalle!" -Sisä-Suomi 27.4.1926
FROMHOLTZ
![]() |
Keskisuomalainen 29.5.1927 Hufvudstadsbladet 28.5.1927 |
![]() |
Keskisuomalainen 3.4.1918 |
"Harry Edvard Fromholtz, synt. Joutsassa 22. IV. 1896, kävi Jyväskylän Lyseota ja kauppakoulun, lähti kapinan syttyessä Jyväskylään ja kulki ryhmäpäällikkönä Hämeenm. II:ssa komppaniassa tovereineen voitosta voittoon urhoollisen majuri Ekströmin johdolla, ottaen osaa Vilppulan, Myllymaan ja Seppälän taisteluihin, mutta haavottui Messukylän taistelussa. Kerrotaan hänen tuskistaan huolimatta vain iloisesti nauraneen, kun toverit nostivat hänet kivääreilleen ja kantoivat pois. Kuitenkin hän kuoli haavoihinsa 24. III. Hän oli suuresti tovereittensa rakastama miehekkään, rehellisen luonteensa vuoksi."
-Nuori Voima 1.1.1918-
~ G ~
~ H ~
HAKANEN
Niklas Hakanen "T. k. 20 pnä raukesi Luhangassa talollinen Niklas Hakanen wiimeiseen uneensa 79 wuoden wanhana. Wainaja oli pitkän elämänsä wiimeisinä wuosinakin erinomaisen terwe; senpä tähden ei wanhus woinut kestääkään, kuin tauti häneen kerran käwi kiinni. Ainoastaan wiikon ajan oli hän sairaana.
Pitkä oli wainajan elämäntaiwal, mutta paljon hän jo kerkisi toimiakin, elättäen m.m. kaksi lapsiparweakin.
Lewon saanutta matkamiestä muistelee monet sukulaiset ja tuttawat. Rauhassa lewätköön waari wanhus."
-Keski-Suomen Sanomat 25.1.1913-
HALINEN
HANNULA
HARJULA
HAVULA
HEIKKILÄ
HEIKKINEN
Linkki tarinaan: Nimismies Heikkisen surmanluoti
HEILAKKA
HEINIKAINEN
HEININEN
HEINONEN
HELANSUO
HELENIUS
HELIN
HELMINEN
HIEKKANEN
![]() |
Keskisuomalainen 2.6.1933 |
Leena Maria Hiekkasen kirjoitettiin olleen kuollessaan Toivakan vanhin asukas. Hän oli syntynyt Leivonmäellä 10.6.1840. Alla Keskisuomalaisen teksti kuolemaan johtaneesta tapahtumasta.
"Tänä aamuna klo 10.10 sytytettiin Toivakassa maanvilj. Herman Hiekkasen omistaman tilan päärakennuksessa tuli uuniin eräässä huoneessa, jossa makasi sairaaloinen talon vanhaemäntä Leena Maria Hiekkanen. Noin 10 minuutin kuluttua huomasivat ulkona liikkujat, että huoneessa oli savua, ja kiiruhtivat paikalle. Kun ovi avattiin, löivät liekit ulos oven täydeltä, jonka vuoksi ovi jälleen sulettiin palon levenemisen estämiseksi. Pian paikalle saapuneen sammutusväen avulla saatiin tulen leveneminen muihin huoneisiin estetyksi, kunnes pitäjän ruisku ehti paikalle ja sammutti tulipalon kokonaan. Huoneen akkunan kautta yritettiin kyllä vanhusta pelastaa, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Kun huoneeseen vihdoin päästiin, tavattiin vanhus vuoteessaan kuolleena luultavasti savun tukahduttamana.
Tulen arvellaan päässeen irti siten, että vanhus oli tapansa mukaan asettanut vaatteita kuivamaan uunin edessä olevalle rahille ja uunista lentänyt kipinä oli sitten sytyttänyt vaatteet ja huoneen palamaan, Vanhaemäntä Hiekkanen oli Toivakan vanhin asukas, 93-vuotias. Lähimpiä omaisia jäi häneltä tytär ja kolme poikaa. -S."
HINTIKKA
HIRSIAHO
HIRVONEN
HOKKANEN
HONKANEN
HOSSOLA
"Mämmilän talon emäntä Olga Hossola, kätkettiin maan poveen sunnuntaina 21.11.1937. Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski lausuen lohdun sanoja omaisille. Vainajan poika, maisteri Antti Hossola, piti puheen seppelettä laskiessa." -Heinolan Sanomat 23.11.1937-
HOVILA
![]() |
Keskisuomalainen 25.10.1939 |
Talon vanha isäntä, Kalle Hovila, kuoli kotonaan Leivonmäen Hovilassa 80 vuoden ikäisenä 23.10.1939.
"Kalle Hovilassa meni manan majoille oikea vanhan kansan maanraivaaja, joka erinomaisella uutteruudella viljeli kotikontuaan ja saattoi sen hyvään kuntoon. Parhaina miehuutensa päivinä hän osallistui yhteispyrinnöihinkin ja oli aina valmis tarjoamaan auttavan kätensä, kun hänen apuaan tarvittiin. Poismennyttä ansiokkaan päivätyön tehnyttä maamiestä jäivät lähinnä kaipaamaan lapset perheineen."
HOVILAINEN
HOVINEN
Joutsan piirin nimismies Lauri Hovinen kuoli Luhangassa lyhyen sairauden jälkeen 32 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Laukaassa 11.12.1894.
"Tultuaan ylioppilaaksi 1915 antautai hän lakia lukemaan, suoritti oikeus tutkinnon v. 1921. Elokuussa 1921 hänet määrättiin Joutsan y.m pitäjien piirin nimismieheksi, jossa virassa hän oli kuolemaansa saakka."
HUISKA
HURRI
HUUSKOLA
"Vanhaisäntä Juho Huuskola kuoli Judinsalossa Uusi-Jutilassa 82 vuoden ikäisenä. Vainaja oli syntynyt Luhangassa, missä hän toimi myllärinä ja seppänä. Sittemmin hän siirtyi hoitamaan perimäänsä Uusi Jutilan tilaa. Häntä jäivät suremaan lähinnä lapset ja lastenlapset." -Keskisuomalainen 17.4.1937-
HYTÖNEN
"Syyskuun 30 päivänä kuoli matkalla ollessaan Kotkassa k.m. (kuuromykkä)
Onni Hytönen Helsingistä 49 v. 8 kk. vanhana. Vainaja oli syntynyt Leivonmäellä ja kävi Jyväskylän k.m. koulun. Koulusta päästyään opiskeli hän suutarin ammatin ja asettui Helsinkiin. Vuoroin kävi hän liikkeissä ja jalkinetehtaissa töissä, vuoroin piti omaa liikettä. Viime vuosinaan lopetti hän suutarin työn tekemisen ja matkusteli ympäri Suomea myyden kuvapostikortteja."
HYYRYLÄINEN
HÄMÄLÄINEN
HÄNNIKÄINEN
~ I ~
IKONEN
![]() |
Länsi-Savo 11.3.1925 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti