Havinoita: Kuolinilmoituksia Joutsa, Leivonmäki, Luhanka

Jos et halua plarata kaikkia ilmoituksia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa tietyn kuolinilmoituksen hakemiseksi- hakusanana toimii sukunimi.

TILANNEPÄIVITYKSET JA OHEISTOIMINTA FACEBOOKIN HAVINOITA-ryhmässä

~ A ~

AALTO

HS 4.8.1957

"Järkyttävä hukkumisonnettomuus tapahtui tänä iltana Joutsassa

kahden pikku pojan tavatessa kohtalonsa soutumatkan aikana Säynijärvellä noin 5 kmin päässä Joutsan keskustasta.

Rakennusmestari Akseli Aallon 10-vuotias Ari ja hänen 7-vuotias veljensä Antero olivat olleet äitinsä ja erään toisen rouvan kanssa marjassa perheen huvilan läheisyydessä Säynijärven rantamilla. Pojat olivat klo 18.30 tienoissa lähteneet soutelemaan ja veneessä oli ollut mukana kolmaskin, vielä pienempi pikkupoika. Ilmeisesti vene oli noin 15 metrin päässä rannasta törmännyt uppotukkiin, jolloin nuorempi veli Antero oli pudonnut veteen. Ari oli hypännyt veljeään pelastamaan, mutta molemmat olivat painuncet pohjaan. Paikalla on vettä noin 3 metrin verran.

Avunhuutojen kutsumana saapui paikalle väkeä ja naarauksiin ryhdyttiin välittömästi. Klo 20.30 hukkuneeet saatiinkin ylös, mutta tekohengitys ei enää tuottanut tuloksia. Pienin pojista oli pysynyt veneessä, joka oli jäänyt tuuliajolle ja ajautunut erään saaren rantaan.

Hukkuneet olivat rakennusmestari Aallon ainoat pojat. Perheeseen kuuluu lisäksi kolme tyttöä."

Uusi Suomi 2.12.1938

Eeva Aalto, liikkeenharjoittaja.

Piti menestykkäästi siirtomaatavarakauppaa Helsingissä, jonne hän oli muuttanut Leivonmäeltä jo nuorena naisena. Jälkisäädöksessään hän määräsi omaisuutensa Suomen Kulttuurirahasto- säätiölle. -Mikkeli 20.12.1938-

Sisämaa-Laatokka 9.4.1948

AALTONEN

HS 24.2.1948

AARNE

HS 19.7.1970

HS 29.7.1970

Ester Aarne-Rancken

oli syntynyt Luhangassa, pääsi ylioppilaaksi 1917 ja suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon 1930.

Hän oli erikoistunut sisätauteihin ja vuodesta 1933 hän oli sisätautien erikoislääkäri. Aarne-Rancken oli Helsingin diakonissalaitoksen sairaalan 1. apulaislääkärinä 1930-1933.

1933-1938 hän toimi Helsingin yleisen sairaalan 1. sisätautiosaston vapaaehtoisena apulaislääkärinä ja toimi 1927-28 naistentautien osaston apulaislääkärinä.

Yksityislääkärinä hän toimi Helsingissä 1933-41 ja Luhangan kunnanlääkärinä 1944-1953. Vuosina 1950-1953 tri Aarne-Rancken oli Luhangan kunnanvaltuuston jäsen.

HS 6.3.1966

AARNIO

HS 18.11.1979

HS 8.1.1961

AHLQVIST

Keskisuomalainen 3.1.1918

AHLROOS

Suomen Sosiaalidemokraatti 13.8.1921

AHO

HS 15.4.1948

AHONEN

Itä-Häme 3.6.1938

AHVENAINEN

Mikkelin Sanomat 3.4.1918

Länsi-Savo 29.4.1918 Heinolan Sanomat 29.5.1918

Mikkelin Sanomat 2.9.1902

Mikkelin Sanomat 11.2.1899

HS 5.4.1996

Aamulehti 19.12.1928

ANANIN

HS 17.4.1969

ARONEN

HS 20.1.1994

ARPIAINEN

Sukulaisen leikekirjasta

AUVINEN

Sisämaa-Laatokka 3.7.1948

~ B ~

BECKER

(von Becker)

Hufvudstadsbladet 20.2.1916

Helsingin Sanomat 17.1.1926

Suur-Savo 22.7.1907

BRUMMER

Mikkelin Sanomat 21.5.1904

Uusi Suomi 4.1.1931

Linkki: Lyyli Brummerin lyhyt elämäntarina

BÅGMAN

Mikkelin Sanomat 24.11.1904

Anna Vieno Taimi ks. myös Suomela.

Linkki: Suomelan perheen tarina

~ C ~

COLLIANDER

Uusi Suomi 19.9.1931

Leskirouva Natalia Colliander kuoli 78 vuoden ikäisenä 17.9.1931.

"Hän oli syntynyt Hirvensalmella, jossa isänsä Anders Andersson oli kappalaisena ja välillä myös vuoden ajan Luhangan v.t. kirkkoherrana.

Hirvensalmella Natalia Colliander joutui naimisiin telegrafikemisti A. E. Collianderin kanssa, joka sittemmin omisti Luhangassa Tammilahden kartanon. Täten joutui Natalia Colliander Luhankaan, missä hän asui miehensä kuolemaan, v:een 1891 saakka, jolloin myös Tammilahden kartano myytiin.

Sen jälkeen on Natalia Colliander usein käynyt Luhangassa, viimeksi nyt kuluneena kesänä. Luhankalaiset muistelevat häntä herttaisena, sivistyneenä vanhan kansan ihmisenä." -Mikkelin Sanomat 19.9.1931-

~ D ~

DAHLSTRÖM

Keskisuomalainen 14.10.1925

HS 15.10.1925

DANIELSON

Uusi Suometar 27.4.1904

Alfred Filip Danielson (18.6.1856 Hauho – 22.4.1904 Luhanka)

oli suomalainen opettaja, virkatalon vuokraaja ja moninkertainen valtiopäivämies.

Danielsonin vanhemmat olivat kirkkoherra Johan Filip Danielson ja Amanda Lovisa Palander. Professori, poliitikko Johan Rickard Danielson-Kalmari oli hänen veljensä ja asutusneuvos Eino Kalmari hänen poikansa. Danielsonin puoliso vuodesta 1881 oli Selinda Maria Mölsé.

Danielson tuli ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta ja toimi olutpanimon hoitajana Joutsassa ja sitten Sysmässä Hovilan meijerikoulun opettajana. Luhangassa hän oli virkatalon vuokraaja ja maanviljelijä 1887–1904.

Danielson oli Heinolan tuomiokunnan edustaja talonpoikaissäädyssä valtiopäivillä 1888, 1891, 1894, 1897, 1899 ja 1900. Hän oli useiden valtiopäivävaliokuntien jäsen ja valitsijamies kolmilla valtiopäivillä. Danielson ajoi vahvasti muun muassa kansakoulupakkoa, puolusti miesten ja naisten tasa-arvoa ja teki esityksiä ja anomuksia yksin ja yhdessä muiden edustajien kanssa. Hän oli valtiopäivillä säätynsä ahkerimpia puhujia. (Wikipedia)

~ E ~

ELORANTA

EROLA

Joutsan Seutu 3.7.2019

~ F ~

FORSBLOM

HS 31.1.1988

FORSMAN

Uusi Suometar 10.7.1900

//
Länsi-Savo 7.2.1929

FORSS

Helsingin Sanomat 24.4.1926 Syd-Österbotten 24.4.1926

"Eilen kätkettiin täällä maan poveen postikirjuri Eero Forssin ruumis. Hautaus tapahtui klo 3 iltapäivällä. Hautuumaan portilla oli suojeluskunnan sekakuoro ruumissaattuetta vastassa, laulaen kirstua hautaan kannettaessa. Sirkkain kuoro oli ryhmittynyt haudan ääreen, virittäen laulun ruumista hautaan laskettaessa.

Lehtori V. Peltonen piti lämminhenkisen ruumiinsiunauspuheen, minkä jälkeen Sirkat lauloivat "Tummenee jo taivas ja maa". Hautaa umpeen luotaessa lauloivat kuorot vuorotellen. Eläissääin kuului Eero Forss kummankin kuoron uskollisimpiin jäseniin.

Seppeleitä laskivat paitsi omaisset ja ystävät sekä Sirkkojen kuoro että suojeluskunnan sekakuoro ja virkatoverit. Kepeät mullat kunnon kumppanin ja virkamiehen haudalle!" -Sisä-Suomi 27.4.1926

FROMHOLTZ

Keskisuomalainen 29.5.1927 Hufvudstadsbladet 28.5.1927

Tk. 24 pnä kuoli Joutsassa tehtailija Anton Edvard Fromholtz
77 vuoden ikäisenä. Vainaja oli vanhoja jyväskyläläisiä, toimien pitkät ajat täkäläisen oluttehtaan panimomestarina. Täältä hän muutti jo parikymmentä vuotta sitten Joutsaan, missä harjoitti juomateollisuutta ja maanviljelystä. Anton Fromholtz oli hauska seuramies ja hyvin pidetty tuttavapiireissään. y.m. Suremaan jäi vainajaa lähinnä puoliso ja 4 lasta perheineen. Hautaus tapahtui eilen Joutsan hautausmaalla. Sisä-Suomi 31.5.1927

Keskisuomalainen 3.4.1918

"Harry Edvard Fromholtz, synt. Joutsassa 22. IV. 1896, kävi Jyväskylän Lyseota ja kauppakoulun, lähti kapinan syttyessä Jyväskylään ja kulki ryhmäpäällikkönä Hämeenm. II:ssa komppaniassa tovereineen voitosta voittoon urhoollisen majuri Ekströmin johdolla, ottaen osaa Vilppulan, Myllymaan ja Seppälän taisteluihin, mutta haavottui Messukylän taistelussa. Kerrotaan hänen tuskistaan huolimatta vain iloisesti nauraneen, kun toverit nostivat hänet kivääreilleen ja kantoivat pois. Kuitenkin hän kuoli haavoihinsa 24. III. Hän oli suuresti tovereittensa rakastama miehekkään, rehellisen luonteensa vuoksi."-Nuori Voima 1.1.1918-

Keskisuomalainen 20.4.1918

Hufvudstadsbladet 21.8.1949

Suomalainen 23.4.1894

~ G ~

~ H ~

HAAPALA

HS 5.6.1964

HAIKOLA

HS 10.6.1977

HAKANEN

Suomalainen 22.1.1913

Niklas Hakanen

"T. k. 20 pnä raukesi Luhangassa talollinen Niklas Hakanen wiimeiseen uneensa 79 wuoden wanhana. Wainaja oli pitkän elämänsä wiimeisinä wuosinakin erinomaisen terwe; senpä tähden ei wanhus woinut kestääkään, kuin tauti häneen kerran käwi kiinni. Ainoastaan wiikon ajan oli hän sairaana.

Pitkä oli wainajan elämäntaiwal, mutta paljon hän jo kerkisi toimiakin, elättäen m.m. kaksi lapsiparweakin.

Lewon saanutta matkamiestä muistelee monet sukulaiset ja tuttawat. Rauhassa lewätköön waari wanhus." -Keski-Suomen Sanomat 25.1.1913-

HALINEN

Keskisuomalainen 17.7.1929

HANNULA

Loviisan Sanomat 28.6.1932

HARJULA

Itä-Häme 14.6.1935

HARTONEN

Itä-Häme 28.4.1939

HASA

Länsi-Savo 30.11.1923

HAVULA

Länsi-Savo 30.8.1928

HEDMAN

HS 20.3.1949

HEIKKILÄ

HS 8.5.1934

Länsi-Savo 19.3.1924

HEIKKINEN

Louhi 18.9.1906

Linkki tarinaan: Nimismies Heikkisen surmanluoti

HEILAKKA

Joutsan Seutu 5.6.2019

Mikkelin Sanomat 31.10.1903

HEINIKAINEN

Itä-Häme 2.2.1931

Itä-Häme 4.4.1934

HEININEN

Itä-Häme 12.6.1929

HEINO

HS 11.2.1960

HEINONEN

Mikkelin Sanomat 26.1.1927

"Perjantaina t.k. 4 pnä kätkettiin

Joutsassa maanpoveen pastorinrouvan Sigrid Heinosen maallinen tomumaja.

Kun ruumis oli vainajan syntymäkodista Joutsan kaljatehtaalta kannettu rekeen, lauloi Joutsan sekakuoro kanttori Lauri Markkulan johdolla tilaisuuteen sopivia lauluja, joiden päätyttyä lähdettiin Joutsan kirkkoon.

Ruumissaarnan piti lääninrovasti Yrjö Hovikoski puhuen vainajan muistolle

sekä lohdutuksen sanoja sureville omaisille.

Laulujen ja virsien päätyttyä siunasi vainajan puoliso, pastori Lauri Heinonen ruumiin, jonka jälkeen ruumis kannettiin Joutsan vanhalle hautausmaalle ja laskettiin kukkasin ja havuin koristettuun hautaan.

Sekakuoron ja mieskuoron laulaessa surulauluja ja virsiä luotiin hauta umpeen, jonka jälkeen alkoi seppelten lasku. Seppeleitä laskivat m.m. Joutsan Lotat, ystävät, sukulaiset ja omaiset runsaasti osoitukseksi siitä, kuinka pidetty poismennyt vainaja oli.

Juhlallisuudet hautuumaalla päättyivät yhteisesti laulettuun virteen "Sun haltuus, rakas isäni", jonka jälkeen surusaattue kokoontui Pekkasten pappilaan kunnioittamaan vainajan muistoa siellä." - Länsi-Savo 10.2.1927-

HELANSUO

Helsingin Sanomat 25.5.1939

HELENIUS

Itä-Häme 23.6.1932

HELIN

Keskisuomalainen 26.9.1939

HELMINEN

Itä-Häme 9.8.1937

Sisä-Suomi 29.10.1924

Keskisuomalainen 29.8.1933

HIEKKANEN

Keskisuomalainen 2.6.1933

Leena Maria Hiekkasen kirjoitettiin olleen kuollessaan Toivakan vanhin asukas. Hän oli syntynyt Leivonmäellä 10.6.1840. Alla Keskisuomalaisen teksti kuolemaan johtaneesta tapahtumasta.

"Tänä aamuna klo 10.10 sytytettiin Toivakassa maanvilj. Herman Hiekkasen omistaman tilan päärakennuksessa tuli uuniin eräässä huoneessa,

jossa makasi sairaaloinen talon vanhaemäntä Leena Maria Hiekkanen.

Noin 10 minuutin kuluttua huomasivat ulkona liikkujat, että huoneessa oli savua, ja kiiruhtivat paikalle. Kun ovi avattiin, löivät liekit ulos oven täydeltä, jonka vuoksi ovi jälleen sulettiin palon levenemisen estämiseksi.

Pian paikalle saapuneen sammutusväen avulla saatiin tulen leveneminen muihin huoneisiin estetyksi, kunnes pitäjän ruisku ehti paikalle ja sammutti tulipalon kokonaan. Huoneen akkunan kautta yritettiin kyllä vanhusta pelastaa, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Kun huoneeseen vihdoin päästiin, tavattiin vanhus vuoteessaan kuolleena luultavasti savun tukahduttamana.

Tulen arvellaan päässeen irti siten, että vanhus oli tapansa mukaan asettanut vaatteita kuivamaan uunin edessä olevalle rahille ja uunista lentänyt kipinä oli sitten sytyttänyt vaatteet ja huoneen palamaan.

Vanhaemäntä Hiekkanen oli Toivakan vanhin asukas, 93-vuotias.

Lähimpiä omaisia jäi häneltä tytär ja kolme poikaa. -S."

HINTIKKA

Itä-Häme 29.2.1932

HIRSIAHO

Keskisuomalainen 14.5.1933

HIRVONEN

Joutsan Seutu 5.6.2019

HOKKANEN

Etelä-Suomi 22.2.1930

Mikkelin Sanomat 12.4.1918

HOLMEN

HS 27.4.1962

HOLMSTRÖM

HS 11.11.1995

HONKANEN

Itä-Häme 28.6.1939

Savonmaa 5.4.1938

"Lauantaina tk. 16 pnä kätkettiin haudan lepoon Joutsan hautausmaahan

rva Hilda Honkasen tomumaja.

Hautausmaan portilla lauloi Joutsan mieskuoro kanttori Lauri Markkulan johdolla "Mä kuljen kohti kuolemaa". Arkkua hautaan laskettaessa lauloi kuoro "Mä että täältä erkanen". Ruumiinsiunauksen toimitti lääninrovasti Yrjö Hovikoski puhuen lohdutuksen sanoja omaisille. Hautaa umpeenluotaessa lauloi kuoro "Kyynel vuotaa silmästäni".

Omaisten seppelettä laskettaessa lausui vainajan vävy muistosanoja mallikelpoiselle perheenäidille, Joutsan lottien ja sk:n seppelettä laskettaessa puhui lotta Elina Kankkunen vainajan uhrautuvasta lottatyöstä. Tämä työ on tosin tapahtunut suurimmaksi osaksi vainajan aikaisemmalla kotiseudulla Kerimäellä, missä hän oli toiminut lottien muonituspäällikkönä paikallisosaston perustamisesta lähtien. Suojeluskunnan seppeleen laskivat lotta Sirkka Raevaara ja sk.upseeri A. Pekkonen. Ystävien seppeleistä mainittakoon Raevaaran, Maunolan, Nurmelan, Arkimiehen ja Hilda Liikasen. Kun vielä oli laskettu useita kukkavihkoja, muodostui haudalle kaunis kukkakumpu.

Vapaussodan kukkaisrahaston kautta oli vainajan muistoa kunnioittanut pankinjohtaja Jalmari Rissanen Kouvolasta.

Lopuksi laulettiin virsi "Sun haltuus rakas isäni."

-Mikkelin Sanomat 21.4.1938-

Uusi Suomi 26.04.1938

HOSSOLA

HS 17.5.1981

Itä-Häme 29.10.1937

"Mämmilän talon emäntä Olga Hossola

kätkettiin maan poveen sunnuntaina 21.11.1937. Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski lausuen lohdun sanoja omaisille. Vainajan poika, maisteri Antti Hossola, piti puheen seppelettä laskiessa." -Heinolan Sanomat 23.11.1937-

Mikkelin Sanomat 26.4.1906

Länsi-Savo 9.1.1937

"Viime sunnuntaina kätkettiin Joutsan vanhalle hautausmaalle talonemäntä Vilhelmiina Hossolan maallinen tomumaja.

Vainajan otti Joutsan mieskuoro hautausmaan portilla vastaan laulaen "Mä että täältä erkanen". Arkkua hautaan laskettaessa lauloi kuoro "Vaipuos vaivu synnyinmaasi helmaan", sekä "Klemetin Rauhaa kaipaan".

Ruumiinsiunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski. Haudalle muodostui kaunis kukkakumpu omaisten ja ystävien kukkasista ja seppeleistä.

Vainajassa meni majoille eräs vanhan polven tarmokkaimpia ja työteliäimpiä, jättäen nykypolvelle kunnioittavan ja velvoittavan muiston."

-Heinolan Sanomat 23.1.1937-

HOVIKOSKI

Uusi Suomi 2.6.1931

Rovastinna Helfrid Hovikosken ruumiin siunaus ja hautaus

kesäkuun 9. pnä Joutsan kirkossa muodostui kauniiksi, mieliin painuvaksi surujuhlaksi, johon oli saapunut omaisten ja lähimpien ystävien lisäksi satalukuisesti seurakunta- laisia osoittamaan kunnioitustaan ijäisyyskutsun saaneelle, rakastelulle pappilan emännälleen sekä myötämielisyyttään sielunpaimenelleen häntä kohdanneen surun johdosta.

Hautajaissaattueen kirkkoon saapuessa soitti kanttori Lauri Markkula Bethovenin surumarssin. Kun arkku oli asetettu paikoilleen tilaisuutta varten kauniisti koristettuun kuoriin, aloitettiin surujumalanpalvelus virrellä 498, 1 ja 8 värsy. Ruumissaarnan piti Luhangan kirkkoherra T. Vallisaari aiheenaan Hebr. kirj. 4 1. 9-10 jae.

Saarnan jälkeen soitti vainajan poika urkuri Selim Hovikoski Melartinin Surumarssin. Ruumiin siunauksen toimitti vainajan veli rovasti Fors useiden tilaisuudessa mukana olleiden pappien avustamana. Rovasti Fors puhui

lämpimiä sydämeen sattuvia sanoja rakkaan sisarensa muistolle valaisten hänen elämäänsä varhaisimmasta lapsuudesta aina elämän loppuun, siunaten lopuksi vainajan tomumajan haudan lepoon. Tämän jälkeen lauloi Joutsan sekakuoro Klemetin Jerusalem.

Suruhymnin soidessa kannettiin ruumis hautaan, johon laskettaissa lauloi kuoro Viljasen "Suru" sekä hautaa umpeen luotaessa "Hiljaa vain kohta iltakello lyö".

Vainajan puolison laskettua seppeleensä ja syvästi liikutetuin mielin

tulkittua omat ja lastensa kaipauksen ja kiitollisuuden tunteet rakkaalle poismenneelle tuskin yksikään silmä monisatalukuisessa saattojoukossa jäi kyyneltymättä.

Lisäksi laskivat seppeleitä vainajan läheiset omaiset, ja naapuriseurakuntien y.m. pappisperheet, ystävät ja seurakuntalaiset ja Joutsan Lotat,

useita kukkastervehdyksiä oli saapunut kaukaisilta ystäviltä.

Monista kymmenistä kukkalaitteista muodostui kaunis kumpu kertomaan siitä kaipauksesta, jota rovastinna Hovikosken liian aikaisen poismenon johdosta tunnetaan. Lopuksi laulettiin yhteisesti virsi: "Sun haltuus rakas isäni".

Haudalta poistuessaan tunsivat varmasti monet viettäneensä hetken ikuisuuden kasvojen edessä, lähellä sitä rajaa jonka taakse palaamattomasti oli siirtynyt joukosta parhain.

Hänen hyvän elämänsä muisto johtakoon jälkeenjääneitä kasvattamaan itsessään ikuisuusolentoa, joka on valmis siirtymään rajan yli kutsuun saapuessa, tulipa se elämämme aamuvartiossa tai iltamyöhällä.

-Itä-Häme 15.6.1931-

HOVILA

Keskisuomalainen 25.10.1939

Talon vanha isäntä, Kalle Hovila, kuoli kotonaan Leivonmäen Hovilassa 80 vuoden ikäisenä 23.10.1939.

"Kalle Hovilassa meni manan majoille oikea vanhan kansan maanraivaaja,

joka erinomaisella uutteruudella viljeli kotikontuaan ja saattoi sen hyvään kuntoon. Parhaina miehuutensa päivinä hän osallistui yhteispyrinnöihinkin

ja oli aina valmis tarjoamaan auttavan kätensä, kun hänen apuaan tarvittiin. Poismennyttä ansiokkaan päivätyön tehnyttä maamiestä jäivät lähinnä kaipaamaan lapset perheineen."

Keskisuomalainen 20.4.1928

HOVILAINEN

Länsi-Savo 10.5.1932

HOVINEN

Sisä-Suomi 12.5.1927

Joutsan piirin nimismies Lauri Hovinen kuoli Luhangassa lyhyen sairauden jälkeen 32 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Laukaassa 11.12.1894.

"Tultuaan ylioppilaaksi 1915 antautai hän lakia lukemaan, suoritti oikeus tutkinnon v. 1921. Elokuussa 1921 hänet määrättiin Joutsan y.m pitäjien piirin nimismieheksi, jossa virassa hän oli kuolemaansa saakka."

HUISKA

Mikkelin Sanomat 24.5.1918

HURRI

Suursavolainen 31.12.1929

HS 9.5.1946

HUUSKOLA

Suomalainen 3.1.1913

HS 23.3.1972

Itä-Häme 16.4.1937

"Vanhaisäntä Juho Huuskola kuoli Judinsalossa Uusi-Jutilassa 82 vuoden ikäisenä. Vainaja oli syntynyt Luhangassa, missä hän toimi myllärinä ja seppänä. Sittemmin hän siirtyi hoitamaan perimäänsä Uusi Jutilan tilaa.

Häntä jäivät suremaan lähinnä lapset ja lastenlapset."

-Keskisuomalainen 17.4.1937-

HYTÖNEN

Kuuromykkäin lehti 1.11 1927

"Syyskuun 30 päivänä kuoli matkalla ollessaan Kotkassa k.m. (kuuromykkä)

Onni Hytönen Helsingistä 49 v. 8 kk. vanhana.

Vainaja oli syntynyt Leivonmäellä ja kävi Jyväskylän k.m. koulun.

Koulusta päästyään opiskeli hän suutarin ammatin ja asettui Helsinkiin. Vuoroin kävi hän liikkeissä ja jalkinetehtaissa töissä, vuoroin piti omaa liikettä. Viime vuosinaan lopetti hän suutarin työn tekemisen ja matkusteli ympäri Suomea myyden kuvapostikortteja."

HYYRYLÄINEN

Itä-Häme 22.6.1938

HYYTIÄINEN

HS 16.2.1967

HÄMÄLÄINEN

Keskisuomalainen 3.1.1918

HÄNNIKÄINEN

Joutsan Seutu 3.7.2019

HS 19.9.1965

HS 5.12.1956

HÄNNINEN

HS 3.3.1966

HÄYRINEN

Länsi-Savo 29.2.1924

Maanantaina kuoli Joutsan Röykkälässä muutaman päivän vaikeata influenssaa sairastettuaan maanviljelijä Ville Häyrinen 39 vuoden ikäisenä. Vainaja, joka oli syntynyt Virtasalmella,

tunnettiin rehelliseksi ja iloluontoiseksi mie-eksi sekä tarmokkaaksi ja eteenpäin pyrkiväksi maanviljelijäksi, ollen samalla innokas valistuksen ystävä ja hyvien asiain ajaja. Tämän vuoksi hänen aikainen poismenonsa jättääkin syvän kaipuun kaikkiin niihin, jotka oppivat häntä lähemmin tuntemaan.

Länsi-Savo 20.2.1924

Hautaus

"Maanviljelijä Ville Häyris-vainajan

hautaaminen toimitettiin Joutsan seurakunnan hautausmaalla viime lauantaina. Ruumiin siunaamisen toimitti suuren saattojoukon saapuvilla ollessa kirkkoherra Hovikoski, puhuen mieliin painuneita sanoja

tämän elämän katoavaisuudesta. Kanttori Markkulan johtama sekakuoro esitti laulua ja johtaja Ikonen Helsingistä piti puheen.

Haudalle laskettiin paljon seppeleitä. M.m. laski johtaja Ikonen helsinkiläisten ystävien tuomari Hyvösen, maist. Paavilaisen ja oman seppeleensä.

Nti Röykkölä laski seppeleen Rinteen perheen puolesta.

Maatalouspankin Joutsan konttorin seppeleen laski kanttori Markkula, Otavan Kansanopiston Toveriliiton seppeleen laski hra Toivo Kokko ja Ruorasmäkeläisten seppeleen opettajatar Ojamaa."

Länsi-Savo 12.3.1924

HÖLTTÄ

Mikkelin Sanomat 12.3.1920

Etelä-Suomi 13.3.1937

Janne Hölttä oli toiminut Turvalassa puutarhurina ja perusti sittemmin oman liikkeen Kotkaan. Hän hoiti liikettään menestykkäästi, kunnes sairastuttuaan joutui luopumaan liiketoiminnasta. Jannen omaan tarinaan pääset TÄSTÄ