Toripäivät oli lopetettu Joutsassa jokunen vuosi aikaisemmin niillä vietetyn "sopimattoman elämän" vuoksi. Lupa heltisi lopulta uudelleen, vaikkei ihan siinä muodossa kuin haettiin. Kolme kertaa vuodessa oli tavoite, mutta yhteen kertaan myönnyttiin. Markkinat oli lupa pitää syyskuun ensimmäisenä keskiviikkona ja toripäivillä saatiin kaupata ainoastaan eläimiä. Myyntipaikka piti varustaa siten, mitä senaatti oli vahvistanut hevos- ja karjakaupan järjestämisestä ja kunnan piti hankkia maaherran vahvistus toripäiviä varten laaditulle järjestyssäännöille. Myös nimismiehen hyväksymät järjestysmiehet vaadittiin.
Kisa maanteitten kesäkunnossapidosta kaudelle 1924-26 jatkuu ja käy kuumana. Kauppias Yrjö Ikonen muutti tarjoustaan 72000 mk:n arvoiseksi/vuosi.
Kangasniemeläiset mv. Närväinen ja kauppias Koponen puolestaan fiilasivat hintaa 68000 markkaan. Lokakuussa jätetty tarjous oli arvoltaan 72000 mk.
Kurikan tilasta No 9 Joutsan kunnan Joutsan kylästä muodostettiin tilat Wuorela, omist. Akseli Hölttä ja Kurikka, omist. Johan Segerholm.
Toivo Järvinen oli valittu 10.1.1924 alkavalle oppijaksolle Mustialan maamiesopistoon.
Liikemies Maurits Laakkonen Joutsasta oli ostanut kaupunkitalon Kristiinan kaupungista kauppias Frans Vuoriselta 120 000 mk:n hinnalla.
Ulosottoapulaiseksi määrättiin 15.11.1923 lähtien poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin kuuden kuukauden ajaksi. Joutsan piirin nimismiehenä toimi tuolloin Lauri Hovinen.
Osuuskauppaan haettiin lokakuussa liikkeenhoitajaa. Toimeen valittiin Adolf Puusa. Johanneksesta.
Vuoden 1924 varsinaiset talvikäräjät ilmoitettiin pidettäväksi 15.1.1924 Huttulan tilalla kirkonkylässä.
KUNNALLISIA ASIOITA
Tällä kertaa kaksi eri kirjoitusta - kunnan tilien hyväksyminen oli puhuttanut jo kuukausien ajan, olivathan ne olleet varsin epäselviä ja tilinpäätös auttamattomasti myöhässä. Ensimmäinen artikkeli Vapaus-lehdestä 9.11.1923 ja toinen Heinolan Sanomista14.11.1923.
marraskuun 3 p:nä käsiteltiin seuraawia asioita:
Wuoden 1923 kunnalliswerotuksessa päätettiin perusalennus 2000 mk
ja lapsiwähennys 1000 mk.
Kunnan tilit wuodelta 1922 hywäksyttiin pienillä muistutuksilla.
Holhouslautakunnan puheenjohtajaksi walittiin Paawo Kankkunen.
Kunnalliseen hautausmaatoimikuntaan walittiin jäseniä.
Maalaiskuntain liiton kirjelmä kesäkurssien järjestämisestä hylättiin.
Werotussihteerin toimi päätettiin julistaa haettawaksi.
Pärnämäen kansakoulun johtokuntaan valittiin
T. Salokosken tilalle Walter Haara.
Kuntainwäliseen edustajakokoukseen, joka tulee pidettäwäksi Pajumäen koulun johdosta ja johon pyydetään Kangasniemen ja Leiwonmäen kuntia ottamaan osaa, walittiin edustajaksi O. Kukkonen, Otto Kuitunen, T. Hokkanen, O. Heinikainen, waralta T. Kokko ja Oskar Salonen.
Otto Haikulalle annettiin waltuudet kunnan puolesta hakea maanmittaria
Ruorasmäen koulun tontin lohkomiseen.
Angesselän kansakoulun anomus tukkipuiden ostamisesta kunnan
omistamalta Kiiliälän tilan maalta hylättiin.
Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa hyväksyttiin tilintarkastajain Onni Heinikaisen ja J. A. Lahtisen kielteisestä lausunnosta huolimatta 10 äänellä 7 ääntä wastaan kunnallistilit wuodelta 1922 ja myönnettiin tilintekijälle täydellinen tili- ja wastuuwapaus.
Kuten tiedettänee, on sosialisteilla enemmistö Joutsan kunnanvaltuustossa
ja lukeutuu kunnan rahastonhoitajakin sosialisteihin.
Päätettiin m.m. seuraawista asioista:
Yleiswähennys alkawassa kunnallisweroituksessa määrättiin 2,000 markaksi
ja lapsiwähennys 1,000 markaksi.
Walittiin holhouslautakunnan puheenjohtajaksi maanwiljelijä Toiwo Kokko.
Kunnallisjärjestön kesäkurssien toimeenpanemiseen ei kunta päättänyt ottaa osaa.
Päätettiin kutsua Kangasniemen ja Leiwonmäen kuntain edustajat yhteiseen
kuntatakokoukseen Kälän majataloon keskustelemaan ja päättämään
Joutsan Pajumäkeen perustettawasta uudesta kansakoulusta.
Joutsan kuntaa edustamaan tässä kokouksessa walittiin maanwiljelija Otto Kuitunen, Onni Heinikainen, Tuomas Hokkanen ja Oskar Kukkanen sekä waralta Toiwo Kokko.
Valitettiin veroperusteista Jalmari Niinikosken toimesta ja anottiin kunnan määräämiä viljelysmaan tuottoarvoja korotettaviksi.
Mikkelin Lääninkonttorin, Ernst E. Rosenqvistin allekirjoittamalla kuulutuksella ilmoitettiin vuonna 1924 toimitettavan tulo- ja omaisuusveron määräämistä ja maksuunpanoa varten, että Mikkelin lääni on jaettu siten, että kukin kunta muodostaa oman verotusalueen omine verotuslautakuntineen. Joutsan kunnassa puheenjohtajaksi määrättiin asianajaja Artturi Ahvenainen, jäseniksi mv. Onni Lehtinen (varapuheenjohtaja) ja opettaja Bernhard Santala (maaherran asiamies) sekä varajäseniksi kanttori Lauri Markkula ja mv. Ville Häyrinen.
SEURAKUNNALLISTA PÄÄTÖKSENTEKOA
Kirkkovaltuuston kokous 4.11.1923
Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio tulevaa vuotta varten ja arvioitiin luonnontuotteet rahassa:
ruis 150, ohra 100 ja kaura 50 markkaa hehto sekä voi 22 mk kilo.
Tarkastettiin maksujen rästiluettelo.
Kirkonkokous 28.11.1923
Walittiin kirkkowaltuustoon erowuorossa olewat jäsenet;
talollinen Antti Hossola, Otto Kuitunen ja Kustaa Paalanen uudelleen sekä
Taawetti Sankarin tilalle talollinen Jeremias Wirtanen.
Lisäwaltuusmiehistä erosi arwalla talollinen Antti Puikkola ja Manu Ruhanen,
jotka walittiin uudelleen.
Tutkijalautakunnan erowuorossa olewat jäsenet talollinen Matti Hossola ja kanttori
Lauri Markkula sekä warajäsen Aksel Paasonen walittiin uudelleen.
Joutsan seurakunnan pappien virkatalon rakennusrahastoa korotettiin 25000 markasta 150000 markkaan.
UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA
Alue- ja paikallispäällikkökursseilla Tuusulassa Jousan sk. paikallispäällikkö O. Koskela tuli hyväksytyksi sk. upseeritutkinnossa.
Ensimmäisen luokan kuntoisuusmerkkivaatimuksen Mikkelin sk.piiristä suoritti mm. E. Pöyry Joutsan sk:sta.
TAPAHTUMIA JA HUUTOKAUPPOJA
Ilmoitettiin pidettäväksi 8.12.1923, entisen kauppiaan A. Kujalan konkurssipesän huutokauppa, Selma Konttisen kauppakartanossa.
Pynnölän tilan irtaimiston huutokauppa 29.11.1923 Uimaniemellä - poismuuton vuoksi. Tunnetuille luottoa sopimuksen mukaan. Ilmoittajana kreivi R.S. Steinheil.
Vapaaehtoisella huutokaupalla haettiin uutta omistajaa Tammilahdessa sijaitsevalle Melkan päätilalle maassa olevine ruiskylvöineen. Tilan alaksi ilmoitettiin yli 60 hehtaaria ja sen mainittiin sijaitsevan erittäin kauniilla paikalla. Päärakennuksessa oli 6 lämmintä huonetta ja muutoinkin rakennuksien kerrottiin olevan hyvässä kunnossa. Tilalla elätettiin tuolloin 15 lehmää, 3 hevosta ja metsää oli yli oman tarpeen.
Käteistä kauppaan vaadittiin 5000 mk, loppu sopimuksen mukaan. Pidätettiin oikeus puolen tunnin mietintäaikaan joko hyväksyä tai hylätä tarjous.
Iltapäivän puolella ilmoitettiin alkavaksi irtaimistoa koskeva huutokaupan osuus. Luotetuille luvattiin kuukauden maksuaika.
"Hosianna-harjoitus" ilmoitettiin pidettäväksi kirkossa 11.11.1923 heti kirkonmenojen päätyttyä L. Markkulan johdolla.
YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITTYKSET
Ilmoitettiin pidettäväksi 10.11. klo 11.00 Osuusmeijerin yleisen kokouksen yhteydessä.
Tarkastusyhdistykselle nähtiin tarvetta myös Joutsassa. Vetonaulaksi tilaisuuksiin oli kiinnitetty esitelmöimään agronomi Havola Itä-Hämeen Maanviljelysseurasta.
Kokouksen awasi maanmilj. T. Paawola ja puheenjohtajaksi walittiin maanwilj. Toiwo Kokko.
Hallitukseen walittiin arwan kautta eronneen Aleksis Jaatilaisen tilalle J. Salomaa ja
eroawa jäsen Matti Hossola uudelleen.
Hallituksen jäsenten palkat pysytettiin ennallaan.
Osuusmeijerin laiwa päätettiin myydä ja asia jätettiin hallitutsen huoleksi.
Meijerin tontilla sijaitsewa suutari K. Lestelinin asuntotontti ralennuksineen
myydään Lestelinille 1.000 mk:n hinnasta.
"Pellerwo"- ja "Maaseudun Tulewaisuus" lehtiä päätettiin tilata osuuskunnan puolesta jäsenille, edellistä 7 mk:n hinnasta ja jälkimmäistä 40 mk:n hinnasta;
tilauksia wastaanottaa isännöitsiä T. Laakso.
Karjantarkastusyhdistyksen perustamiskustannuksiin päätettiin
osuuskunnan waroista myöntää 5,000 mk.
Kokouksen jälkeen piti Itä-Hämeen maanwiljelysseuran
karjatalouskonsulentti K. W Hawola esitelmän karjanjalostuksesta teroittaen kuulijain mieliin,
kuinta tärkeätä on tuntea myöskin karjantuotannon raswapitoisuus.
Esitelmän jälleen seurasi wilkas kestustelu karjantarkastusyhdistysten perustamisesta ja päätettiin,
että Joutsaankin on saatawa karjantarkastusyhdistys, jonka perustawa kokous pidetään
Nuorisoseuran talolla Honkalassa ensi sunnuntaina 25 pnä heti kirkonmenojen päätyttyä.
Saapukaa joukolla tilaisuuteen.
Sos.dem. järjestämien puhetilaisuuksien pitopaikat julkaistiin- puhujaksi oli lupautunut Hj. Lindfors.
Työväen yhdistyksen kuukausikokous ilmoitettiin pidettäväksi 2.12.1923.
ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA JULMUUKSIA
Poliisikonstaapeli J. Ottelin hävitti Tammilahdesta Välimaan talon isännän Juho Lampisen & vaimonsa viinatehtaan. Sekä valmis viina että rankki kaadettiin maahan ja ensiluokkaiseksi mainittu kalusto takavarikoitiin.
Ei Ottelinin päivä ollut ollenkaan huono - samana päivänä löytyi myös toinen tammilahtelainen keittämö Autio-nimisen talon maalta. Tehtaan omisti talollinen A. Honkalahti. Kalusto otettiin poliisin haltuun ja keittokuntoinen rankki kaadettiin maahan.
Joutsan Ok:n Leivonmäen myymälässä havaittiin tileissä liki 40000 mk:n vajaus. Myymälänhoitaja Taavi Pekkasta vaadittiin vastuuseen, joka puolestaan kielsi tehneensä mitään lain vastaista. Asiaa käsiteltiin sovinto-oikeudessa, joka lopulta vapautti Pekkasen kaikesta vastuusta vajaukseen nähden - mikä todellisuudessa lienee ollut ihan tavallista liiketappiota.
Antti Salmisen väärennös- ja petkutusjuttua kerrattiin vielä, lokakuussa alkanutta jutun käsittelyä jatketaan.
SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA
Kuolleita
Talonemäntä Maria Hasa Tolvasniemeltä vähän yli 59-vuotiaana.
Kaipaamaan jäivät puoliso ja lapset.
Toivo Niinimäki Marjotapaleelta kuoli 23.11.1923, vain kymmenen vuotiaana, heikkojen jäiden uhrina. Kaipaamaan jäivät vanhemmat Lydia ja Matti Niinimäki sekä 3 veljeä ja 3 sisarta.
 |
| VAPAUS 14.12.1923 NO 146 |
Vihittyjä
Armas Kettunen Joutsasta ja palvelija Hilma Soikkeli.
YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA
Kansalainen Jukka oli kirjoittanut näkemyksensä julki kunnallisista vaaleista ja kunnan tilien 1922 tarkastuksesta kaikkine epäselvyyksineen.
Myös Eero avasi sanaisen arkkunsa kritisoiden hänkin kunnanisien vuoden 1922 tiliasioiden käsittelyä ja hyväksymistä. Eero myöskin kuvailee vaalien ehdokkaita mehevin adjektiivein.
Käykää ihmeessä kurkkaamassa kirjoitukset!
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti