Näin sattumalta Itä-Hämeessä 8.1.1933, Joutsan seurakunnan kuolleiden palstalta, työmies Armas Mäkisen Joutsan kylältä kuolleen 25 vuoden vanhana. Sulkeisiin oli täsmennetty "murhattu marraskuulla".
Niinpä -juuri tuo täsmennys sai uteliaisuuden ja oman sisäisen salapoliisini heräämään. Aloitetaan siitä, kun Vehkajärven jäällä leikkivät lapset näkivät kirkkaan jään lävitse miehen ruumiin. Tämä tapahtui Korpilahden Heinosniemessä lauantaina 17.12.1932.
He ilmoittivat asiasta heti miten aikuisille ja kun nimismieskin, O. Hokkanen, oli paikkakunnalla parhaillaan käymässä, lähdettiin hänen johdollaan asiaa selvittämään. Siellä tosiaan oli miehen ruumis pystyasennossa vedessä, pää jäähän kiinni tarttuneena. Mies nostettiin vedestä.
"Ruumista tarkastettaessa havaittiin siinä kaksi puukonhaavaa ja kurkku viilletyksi melkein poikki. Ruumis oli upotettu veteen siten, että polvien kohdalle oli sidottu hiekalla täytetty maitokannu. Arvelun mukaan on ruumis ollut vedessä 6-7 viikkoa.
Vainajan taskusta löydettiin pieni lompakko, jossa oli rahaa 95 mk ja laskuja, jotka oli osoitettu kulkukauppias Armas Mäkiselle Joutsaan. Viimeinen lasku oli päivätty syyskuun 19 pnä. Mies on noin 30 vuoden ikäinen.
Kyseessä lienee ryöstömurha, mutta varmuutta ei tähän kuitenkaan vielä ole saatu. Tutkimuksia jatketaan edelleen."
Tutkimukset edistyivät rivakasti ja uhrin liikkeet Korpilahdella pystyttiin selvittämään hyvin. Viimeisin varma havainto Mäkisestä oli Vehkajärven talosta, jossa hän oli ollut hieromassa kauppoja talon väen kanssa. Edelleen oli todettu, että tämän jälkeen hänet oli nähty samassa talossa työskentelevän, korpilahtelaisen työmies Vilho Saarisen seurassa.
Mäkisen katoamisen jälkeen oli havaittu, että Saarisella oli ollut hallussaan tavaroita, joita hänellä ei ollut aiemmin ollut, hän oli ollut mm. paremmin puettu kuin aikaisemmin.
Jo heti löytöä seuraavana päivänä Saarinen pidätettiin ryöstömurhasta - alustavissa kuulusteluissa hän ei kuitenkaan tunnustanut syyllisyyttään.
Todisteiden ollessa vahvat, Saarinen taipui myöhäisemmässä vaiheessa ja tunnusti teon. Saarinen kertoi ryöstömurhan aiheutuneen kaupanteossa syntyneestä riidasta.
"Kertoja oli osteskellut taskulamppua, josta Mäkinen pyysi 14 mk.
mutta kertoja tarjosi vain 13. Kun kauppaa ei syntynyt, lähti kertoja työhönsä.
Hetken kuluttua saapui työmaalle Mäkinen, ilmoittaen antavansa lampun 13 markalla.
Kun kertojan sitten piti maksaa, havaitsi hän, ettei hänellä ollutkaan riittävästi rahoja, ainoastaan 12 mk 50 р. Tällöin syntyi kertojan ja Mäkisen välillä riita, joka päättyi siihen, että kertoja iski Mäkistä päähän vesurinhamaralla. Kun tämä menetti tajuntansa, otti kertoja esille veitsen ja viilsi Mäkisen kurkun poikki, iskien myöskin uhriaan rintaan pari kertaa, poistuen tämän jälkeen paikalta. Teko tapahtui iltahämärissä ja myöhemmin pimeän tultua upotti hän ruumiin Vehkajärveen.
Uhriltaan ottamansa tavarat piiloitti hän metsään, myyden näistä osan Iloniemen toripäivillä eräälle yksityiskauppiaalle. Myymistään tavaroista oli hän saanut 50 mk.
Itselleen jätti hän paidan, partaveitsen ja anastamansa rahat 45 mk."
Mäkisen ruumiinavauksen suoritti piirilääkäri Tiitinen ja selvisi, että vainajaa oli myös ammuttu.
Satakunnan Kansa tiesi kertoa, että Saarinen oli ennen murhapäivää lainannut eräältä naapurilta pyssyn, jonka hän palautti mainitun murhapäivän jälkeen. Lisäksi kirjoittivat, että vainajan vaatteita oli lähetetty Helsinkiin rikostutkimuskeskukseen tutkittavaksi.
Saarinen oli passitettu Vaasan lääninvankilaan odottamaan oikeudenkäyntiä.
Ensimmäisen kerran asiaa puitiin Korpilahden välikäräjillä tammikuussa ja lopullinen tuomio julistettiin 8. helmikuuta 1933 ja Viljo Saarinen tuomittiin elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen.
"Näin törkeää murhaa ei Korpilahdella ole sattunut pariinkymmeneen vuoteen" - todettiin. Ja tämä kaikki 50 pennin tähden...
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot,
mm.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183820?page=2
Itä-Häme, 08.01.1933
Warkauden Lehti, 20.12.1932
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1950821?page=2
Aamulehti, 19.12.1932
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1721238?page=3
Satakunnan Kansa, 23.12.1932
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1902930?page=5
Työn Voima, 24.12.1932
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1935069?page=2
Suomen Pienviljelijä, 11.02.1933, nro 17, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1919229?page=2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti