TAPAHTUI JOUTSASSA- elokuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Elokuussa ilmestyneessä Kuuromykkäin lehdessä oli mainittuna keväällä opintonsa päättäneitä. Joutsasta Hilma Hautala oli suorittanut mainitun koulun Jyväskylässä. 

Ida Aili Soilander oli hyväksytty Heinolan seminaariin ensi luokalle.

Iida Manninen ja Kerttu Liukkonen puolestaan oli valittu Kuopion Talouskoulun talouskursseille.

Johannes Oittiselta oli kadonnut vaimo - miehelle tuntemattomalla tavalla. Maria Oittisen katoamisen myötä ilmoituksia julkaistiin laajalti valtakunnan lehdissä. Maria Oittinen, os. Lähde, oli n. 50-vuotias, kookas ja vahvarakenteinen, leveäkasvoinen ja oikeassa ohimokulmassa hänellä oli vanha arpi. 

Nimismies Lauri Hoviselle oli myönnetty virkavapautta 10.8.-31.8.1924. Sijaisena toimi konstaapeli Toimi Nieminen oman toimensa ohella.

Asevelvollisuuskutsunnat ilmoitettiin pidettäväksi 19.9.1924.

ILMOITUSASIOITA

TILUSLOHKOMISIA

Satulakiven tilasta n:o 2 tilat

Joutsaari, om. Fabian Purojärvi

Rakkola, om. Otto Salonen 

Viheri, om. Rikhard Lahtinen 

Satulakivi, om. Juho Kauranen 

Toivolan tilasta n:o 2  Joutsan kylässä tilat:

Vierula, om. August Kuitunen 

Vartiovuori, om. Mooses Teittinen

Toivola, om. Vilppu Kauranen 

Vanhan-Kälän tilasta n:o 1 Mieskonmäen kylässä tilat: 

Eero, om. August Hirvimäki

Ruokola, om. Fabian Kukkanen 

Vanha-Kälä, om. Otto Kuitunen

Ylämällösen tilasta no 1 Pärnämäen kylässä tilat: 

Mesiänmäki, om. Antti Metsänen 

Ylämällönen, om. Justus Mällönen.

Pauninmäen tilasta n:o 5 Pärnämäen kylässä tilat TARKASTA

Kiviranta, om. Juho Kariluoto

Pauninmäki, om. August Leppä

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Hyvinkäällä pidettiin valtakunnalliset ampumakilpailut. Joutsan Levison saavutti seitsemännen sijan "300 metrillä wapaawalintakiväärillä 25 laukauksella". Pisteet 204 - voittaja paukutti 213 pistettä.

Ilmoitettiin vietettäväksi suojeluskunnan syysjuhla syyskuussa. 

MYYDÄÄN 

Länsi-Savo, 06.08.1924, nro 90

LIIKEYRITYKSET 

Perustettiin Uimaniemen osuuskassa

Perustava kokous pidettiin jo heinäkuun lopulla, jossa osuuskassalle hyväksyttiin Pellervo-seuran laatimat mallisäännöt. Toimialueena Uimaniemen, Ruorasmäen, Laitjärven ja Vehmaan kylät. Elokuun kokouksessa toimitettiin osuuskunnan hallituksen vaali, jossa vakinaisiksi valittiin maanviljelijät Akseli Rossi, Rikhard Kuitunen, Juho Järvinen, Akseli Jokinen ja Väinö Soisalo. Varamiehiksi maanviljelijät Väinö Ruhanen, Taavetti Huoponen ja Samuli Purovirta. 

HUVEJA

Vapaus, 27.08.1924, nro 99

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA SEKÄ MUITA JULMUUKSIA JA IHMEELLISYYKSIÄ

Warkaita liikkeellä

"Jo pitemmän ajan on kuulunut walituksia, että Joutsan pitäjän Ruokorannan kylällä liikkuu warkaita. Kunnalliskodin tallista on tämän wuoden ajalla warastettu permanto, wiety puita metsästä, toisia puita koluttu ympäriinsä ja onpa wiety halkojakin sekä heiniä toisten suowista ynnä poitettu metsää noin hehtaarin ala. Kaikki nämä tihutyöt owat tapahtuneet kyläkunnan samalla kulmalla."

Väinö Palmun seikkailut

Päiväpikajunan lähtiessä elokuun alkupäivinä Kouvolasta Helsinkiin, oli keskenkasvuisen pojan huomattu olleen piiloutuneena vaunun alle - vapaakyytiä kaasusäiliön päällä. Asiasta ilmoitettiin Korialle, missä juna pysäytettiin. Junan alta kiskottiin yltä päältä tomun peitossa oleva poika. Kuulusteluissa ilmeni, että kyseessä oli kunnan hoidokki Väinö Palmu Joutsasta. Hän oli ollut koko kesän kulussa, aikomuksenaan mennä Vesijärvelle töihin. Väinön seikkailut jäivät tältä erää tähän ja hänet palautettiin takaisin Joutsaan.

Tulipalo Ruorasmäellä

Juho Egebladin omistaman, Savela-nimisen talon asuinrakennus paloi perustuksiaan myöten. Syttymissyy oli tuntematon ja vain pieni osa irtaimistosta saatiin pelastettua. Rakennus oli uusi ja vahingot tuntuvat.

Puukotus

Elokuun viimeisenä päivänä oli liikkunut runsas määrä humalaisia miehiä kirkonkylällä. Akseli Kuitusen juomat vaikuttaisivat olleen vähintään rähinäkaljaa, sillä hän oli alkanut räyhäämään - rikkoi oman pyöränsä, antoi osansa myös muiden pyörille ja kaikenkukkuraksi läpsi muutamia pikkupoikia korville. Kaverit olivat yrittäneet houkutella Akselia kotiinsa, mutta saivat palkaksi uhkauksen tulla ammutuksi. Pyssy saatiin otettua pois, mutta Akseli kimmastui tästä ja kävi Juho Laitisen kimppuun. Miehien ottaessa mittaa toisistaan Akseli sai "ammottavan haavan" käteensä lähelle rannetta. Hänet toimitettiin "tiedottomassa tilassa" Kunnalliskodin sairaalaan ja Juho puolestaan joutui poliisin haltuun, kunnes selviää, miten Akselin käy.

TÖITÄ HALUTAAN

Helsingin Sanomat, 07.08.1924, nro 214

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Vieläkään ei työvoiman kysyntä ja tarjonta ole kohdannut- Kätilön ja rokottajan toimi edelleen auki.

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA JA ILMOITUKSIA 

Piispantarkastus ilmoitettiin pidettäväksi  syyskuun aikana

Kuollut

 4.8. Kunnanhoidokki Saara Siljander, 53v 11kk 25 pv

12.8. Trp.p. Väinö Väinönp. Pöyry 19 pv 

13.8. Nestor Suomalainen 14v 5kk 23pv 

15.8.  Torppari Antti Lampila 65v 13pv

17.8. Palv.tr. Helmi Esteri (Helmintr.) Kunnas 1kk 1pv

18.8. Työm. vo Anna Stina Mäkinen 71v 8kk 27pv

24.8. Torp.p. Erkki Olavi Suomalainen 3v 3kk 27pv

28.8. Tal.tr. Maire Tupala 26pv

30.8. Tal.tr. Anna Tupala 28pv

31.8. Puuseppä Taavetti Järvinen 45v 2kk 2pv

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Moses" kirjoittaa kunnalliskodin henkilösuhteista.

KOLME KIELTOA KUUKAUDELTA

Länsi-Savo, 20.08.1924, nro 96

☆ ☆ ☆

Vapaus 13.08.1924 nro 93


☆ ☆ ☆

Länsi-Savo, 11.08.1924, nro 92

LUE MYÖS

Joutsan heinäkuu 1924

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys - linkit teksteissä.

Niemelän maalariperhe Heinolasta - Pentti Kalervo Niemelä

Kannisto, Väinö Aleksi/Helsingin kaupunginmuseo
EI LIITY TAPAUKSEEN

Pentti Kalervo Niemelä syntyi Väinö ja Lempi Niemelän (os. Ylinen) lapseksi 16.11.1912 Heinolassa.

Hän työskenteli isänsä maalariliikkeessä, jonka Pentin isoisä Johan Niemelä oli perustanut jo vuosisadan vaihteen tietämillä, vuosikymmeniä aikaisemmin. 

Johanin jälkeen poika Väinö jatkoi liiketoimintaa  - Pentti oli siis ns. maalari kolmannessa polvessa. 

Koulunsa hän suoritti Heinolassa ja asepalveluksensa Utin lennostossa.

Pentti oli mukana mm. Heinolan Iskun toiminnassa ja oli innokas suojeluskuntalainen, kuuluen sen soittokuntaan ja otti sen lisäksi innokkaasti osaa myös jalkaväki- ja viestiharjoituksiin. Osallistui kesällä 1935 reservin kertausharjoituksiin ja oli saanut päällystön tunnustuksen mallikelpoisella ja sotilaallisella esiintymisellään. 

Pentin elämä näytti olevan mallillaan. Elokuun 26.pvä 1935 kohtalo kuitenkin puuttui peliin - Heinolan kirkkolammen rannassa tapahtui polkupyörien yhteenajo.

Lehdissä kirjoiteltiin, että työmies Teuvo Salomaa oli tulossa vaneritehtaalta kaupunkiin päin ja Pentti puolestaan lihantarkastuslaitokselta mäkeä alas lammelle. Ilta oli jo hämärtynyt iltakymmenen tietämillä. Kummallakaan osapuolella ei ollut varsinaisesti valoja pyörässä, Salomaalla kuitenkin taskulamppu. Tien kunto - ei kuulemma ollut hääppöinen sekään. Lopputulema oli karu, vastakkaisista suunnista tulleet pyöräilijät törmäsivät - Pentti loukkaantui vakavasti kaatuessaan ja menetti heti tajuntansa. Hänet vietiin hoidettavaksi kaupungin sairaalaan, missä hän kuoli seuraavana päivänä tajuihinsa tulematta. 

Syyttäjä vaati Teuvo Salomaalle rangaistusta liikennesääntöjen rikkomisesta ja varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta. Samalla syyttäjä ilmoitti, että vainajan isä ei vaadi rangaistusta vastaajalle. 

Teuvo oli itse paikalla käsittelyssä, jossa kuolema katsottiin raastuvanoikeuden käsittelyssä tapaturmaksi.

".....Wastaaja myönsi poliisikuulustelupöytäkirjan oikeaksi, 

ilmoittaen kyseellisenä iltana klo 22 ajaneensa asemalta kaupunkiin tulewaa tietä tawallisella, n. 20 km. tuntinopeudella, kun yhteenajo tapahtui.

 Ilmoittaen lisäksi itsellään olleen kädessään tawallisen sähkölampun 

sekä soittaneensa waroitusmerkkejä. 

Wastaaja sanoi ajaneensa keskitietä, eikä nähneensä huonon katuwalaistuksen 

tähden wastaan tulevaa pyöräilijää, ennenkuin yhteentörmäys tapahtui. 

Kiisti, että olisi aiheuttanut N:n kuolemam waromattomuudellaan, 

waan piti sitä suoranaisena tapaturmama. 

Lisäten wielä, että hautausmaan sivua kulkewa tie ei ole yleinen tie, 

joten sellaisilla teillä lain mukaan tulee ajajan kulkea warowasti. 

Nyt kyseessä olewa tie oli huonoa ja hiekkaista, 

joten N:n täytyi kiinnittää huomionsa pyöräänsä, eikä wastaan tulijaan. 

Pyysi edellä wiitattuun nähden kannetta kumoon.

Tämän jälkeen kuultiin todistajina rouva Landenia ja erästä työmies Mattilaa,

 jotka sattuiwat olemaan lähellä tuota kohtalolasta yhteenajoa. 

Rwa L:n todistuksen mukaan ajoi Salomaa niin hirweätä wauhtia kaupunkiin päin, 

että todistaja oli pelästynyt. N.1-2 min. kuluttua kuuluikin rysähdys. 

Tod. oli kuullut pyöräilijän merkinantoja. Ei nähnyt wastaan tulevaa pyöräilijää. 

Saawuttuaan rysäyspaikalle näki miehen (Niemelän) werisenä makaamassa. 

Ilmoitti tämän jälkeen lähimpään puhelimeen awun saantia warten. 

Suunnilleen samaan suuntaan todisti Mattilakin. 

Oikeus kuuli wielä konstaapeleita Rissasta ja Huowilaa, 

jotka todistiwat wain walaistussuhteista paikan päällä. 

Tämän jälkeen jätettiin juttu päätettäwäksi.

Oikeus lyhyen aikaa harkittuaan antoi asiassa päätöksen, 

katoen yhteenajon kokonaan tapaturmaksi ja syytteen wastaajaan nähden raukeawaksi." 

Pentti haudattiin 31.8.1935 sotilaallisen juhlallisin menoin. 

Heinolainen 29.08.1935 no 96

"Nuoren wainajan kukin koristetun walkoisen ruumiskirstun kantoivat 

kappelista hautaan hänen weljensä, isänsä sekä lähimmät omaisensa. 

Surusaattue kulki sotilasten kunniakujan läwitse 

soittokunnan soittaessa surumarssia. 

Kirstu lastettiin hautaan sinilipun tehdessä kunniaa. 

Kun soittokunta oli wielä soittanut tilaisuuteen soweltuwan hautauswirren 

piti khra T. Wallisaari kauniin muistopuheen 

nuorena nukkuneen muistolle, toimittaen ruumiinsiunauksen. 

Hautaa umpeen luotaessa soitti soittokunta yhden wirren ja kirkkokuoro lauloi 

"Yhtehenkö tulla saamme" ja lopuksi "Mä eksyn murheen mailla". 

Ruumiiniunauksen jälkeen laskettiin hautakummulle 

omaisten seppelten lisäksi sangen runsaasti ystävien seppeleitä. 

Ensinnä laskiwat hrat Lilja ja Oksanen työtowerien seppeleen, minkä jälkeen 

kaup. skn edustajat kaupp. A. Huuskonen, W. L. Jääskeläinen ja paik.pääll. H. Hirki 

laskiwat skn ison seppeleen wiimemainitun pitäessä puheen

nuoren sktowerin muistolle. Seppeleen nauhoissa oli sanat: 

"Rehdille ja kelpo sklaiselle Heinolan skunta. 

Kapellimestari A. Turkia ja hra Y. Aro laskiwat soittajatowerien seppeleet: 

"Kaipauksella - Soittajatowerit". 

"Kunnon urheilutowerin muistolle"

-seppeleen laskivat hrat Esko Siren ja Eklund. 

Seminaarin johtajatar Helmi Lehtonen ruusu kimppua laskiessaan 

puhui kaunein sanoin pidetyn entisen oppilaansa muistolle. 

Edelleen laski haudalle "kohtalotowerina" seppeleen hra T. Salomaa. 

Surujuhla päättyi haudalla yhteisesti laulettuun wirteen 

"Sun haltuus rakas isäni" minkä jälkeen hautajaiswieraat 

siirtyiwät wainajan kotiin surujuhlaa wiettämään."

Toisaalla todettiin Pentin olleen luonteenpiirteiltään lempeä ja hyvä. 

Kun sk:n torvisoittokunta soitti joukosta postuneelle toverille, "tuntui kuin torvetkin olisivat nyyhkyttäneet soidessaan viimeistä kertaa vainajalle".

Heinolainen 03.09.1935 no 98

Jos olet kiinnostunut Niemelän maalariperheen vaiheista, 

pääset lukemaan Pentin isovanhempien, Johanin ja Rosan tarinan TÄSTÄ

LÄHTEINÄ KÄYTETTY mm.

Heinolan kaupunkisrk syntyneet 1908-1922 (AP I C:6) Sivu 46 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36712&pnum=26 

Heinolan kaupunkisrk rippikirja 1910-1919 (AP I Aa:11) Sivu 75 N:o 71 (Niemelä) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36711&pnum=78

Lahti, 29.08.1935, nro 98, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2032311?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 29.08.1935, nro 96, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942608?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 28.08.1935, nro 198, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2119489?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 03.09.1935, nro 98, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942600?page=2

Heinolainen, 31.08.1935, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942604?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 03.09.1935, nro 98, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942600?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Riuttalan Akselin viimeinen tanssi

Elettiin ns. joulun välipäiviä. 27.12.1931 Riuttalan Akseli lähti "rimpsalle" Korpilahden Rutalahdelle ja osallistui kavereineen ns. nurkkatansseihin.

Otsikoihin päätyneitä tanssiaisia oli vietetty Kaitamäen talossa lomalla olleen sotilaan läksiäisiksi. 

Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma 

  

Ajan- ja tavanmukaisesti väkeä oli kokoontunut paikalle pitkin lähiseutuja ja väkeviäkin oli nautittu. Tanssien on kerrottu päättyneen yöllä yhden aikoihin ja tuolloin kuului kuusikosta laukaus. Se osui leivonmäkisen Riuttalan Akselin eli Akseli Poutiaisen rintaan. 

Akselin kerrottiin sinnitellen kymmenisen minuuttia ennen kuin vaipui kuolon uneen. 

Hän oli kuollessaan vaille 28 vuotias, perheetön ja kotoisin Leivonmäeltä.

Poliisi pidätti tapahtuman johdosta lohkotilallisen pojan, Heimo Järvisen, Rutalahdelta. Hän oli vasta 17-vuotias nuorukainen ja myönsi syyllisyytensä. 

Tapahtumien kulusta Heimo Järvinen oli kertonut, että tappeluun otti osaa isompi joukko miehiä Leivonmäeltä ja Korpilahdelta ja aseina oli käytetty taskuaseita, seipäitä ja halkoja. Järvinen ampui pienellä taskuaseella Voutilaisen selkään noin 10 metrin päästä. 

Ammutulla Akseli Voutilaisellakin oli ase, jolla hän ampui muutamia laukauksia. Nujakka oli arvellusti enemmän kyläkuntien kuin yksittäisten henkilöiden välinen.

Työmies Järvistä syytettiin Korpilahden välikäräjillä taposta 7.1.1932. Juttu lykkääntyi talvikäräjien toiseen istuntopäivään ja syytetty laskettiin vapaaksi. 

Talvikäräjätkään ei tuonut vielä tuomiota vaan Heimo lienee tuomittu lopulta kesäkuun välikäräjillä taposta kolmeksi vuodeksi ja viideksi päiväksi kuritushuoneeseen ja olemaan tämän jälkeen kolme vuotta ilman kansalaisluottamusta.

Surmansa saanut Akseli oli todellisuudessa sukunimeltään Poutiainen (lehtitietoihin oli  kirjattu Voutilainen). Akseli oli syntynyt 20.3.1904 Leivonmäen  Kurkijärven Riuttalassa. Kuolleiden luettelossa tiedot täsmäävät ja kuolinsyyksi on kirjattu "murhattiin".

Akselin vanhemmat olivat Niklas Augustinpoika Poutiainen ja Riikka (Erika) Israelintytär. Nopealla silmäyksellä sisaruksia olisi ollut kaikkiaan kahdeksan, joista kolme kuolivat pienenä.

Myönnettävä on, että en oikein tiennyt ennen tämän tarinan koostamista, minkälaiset kekkerit ne nurkkatanssit oikein olivat. Nyt tiedän - ja jos omin sanoin jos määrittelen, niin vastaisivat lähinnä ehkä kotibileitä (pidetäänköhän sellaisia vielä 🤔)?

Ote Wikipediasta: 

"Nurkkatanssit tarkoittavat erityisten tanssipaikkojen ulkopuolella yksityisasunnoissa (tällaisen toiminnan sallivien "nurkissa"), ladoissa tai luonnossa järjestettyjä tanssitilaisuuksia, joilla ei ollut viranomaisten lupaa ja joita koskeva tieto ei siksi ollut julkista. Nurkkatansseja säestettiin perinteisesti yleisillä, mukana kuljetettavilla soittimilla, kuten viululla, haitarilla tai mandoliinilla. 1930-luvulta lähtien soittimia täydensi tai korvasi matkagramofoni."

Lähteitä mm.

Työn Voima, 28.12.1931, nro 299, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934266?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 30.12.1931, nro 301, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934257?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 08.01.1932, nro 5, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934488?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kansan Lehti, 14.06.1932, nro 135, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1809536?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset ain

Leivonmäki kuolleet 1914-1944 (AP_KON I F:4) Sivu 90 1931 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46422&pnum=49 

Leivonmäki rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:7) Sivu 225 Leivonmäki No 3, Kurkijärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46417&pnum=229 / 

Leivonmäki rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:6) Sivu 209 Leivonmäki 3, Kurkjärvi Riuttala, its. ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26928&pnum=210 / Viitattu 

Luhanka rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:13) Sivu 167 Säteri No 4, Lempää, Lehtivehmaa mtorp ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27021&pnum=169 /