TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Suomen seitsemättä itsenäisyyspäivää vietettiin Joutsassa varsin perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Y. Hovikoski. Kirkonmenojen päätyttyä mentiin sankarihaudalle, jossa puhui paikallispäällikkö Frans Temisevä. 

Illalla oli vielä iltamat, jossa em. lisäksi pääsi ääneen Heinonen. Runon lausunnasta vastasi opettaja Huovinen ja sekakuoro esitti kolme kipaletta. Näiden lisäksi ohjelmassa oli torvisoittoa.

Lottien järjestämät iltamat 7.12. olivat sujuneet nuhteettomasti. 

Puheita pitivät opettajat Tarjola ja Santala. Torvisoittokunta esitti soittoa ja sekakuoro laulua. Rva Ikonen lausui runon. Esitettiin "Kaunis myllärin leski"-näytelmä. 

Kaiken tämän jälkeen "yleisö karkeloi". 

Tapaninpäivänä oli huono keli, mutta siitä huolimatta yleisö oli löytänyt tiensä Honkalaan nuorisoseuran järjestämiin iltamiin. Ohjelmallinen tilaisuus kesti aina pikkutunneille asti. 

Piirieläinlääkärin vastaanotto Joutsassa joka kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

 

Savon Sanomat 13.12.1924

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalit tuli pidettyä. 

Joutsassa oli 3114 äänioikeutettua, joista ääntään käyttivät 970 henkilöä.

Vaalituloksen mukaisesti valtuustoon valittiin 5 sos.dem. ja 3 porvaria.

Vapaus 12.12.1924

Mikkelin läänin maanteiden tekemistä ja kunnossapitoa varten vuodelle 1925, maaherra oli hyväksynyt ja vahvistanut menoarvion, 2.372.363,00 mk. 

Joutsan osuus tuosta potista oli 101.682,00mk.

Mikkelin läänin kuntain yhteinen piirimielisairaalahanke 

Mikkelissä pidettiin läänin kuntien yhteinen kuntakokous, jossa päätettiin tiedustella mahdollisuutta päästä osalliseksi joko Kuopion tai Viipurin läänin läntisten kuntien piirimielisairaalahankkeeseen.

Vaihtoehtona oli oman sairaalan rakentaminen. 

Mielisairaalaksi soveltuvaksi maatilaksi oli valikoitunut Moision sotilasvirkatalo. Arkkitehti Mörneltä oli tilattu piirustukset 150-paikkaista sairaalaan varten. Hinta-arvio laitokselle oli 6.700.000,00 mk kaikkine varusteineen, paitsi vaatteet ja itse maatila.

Manttaalinomistajien kuntakokouksessa 

27.12.1924

valittiin kokouksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 

maanvilj. Tuomas Laakso ja varalle majatalonpitäjä Oskar Segerholm.

Tulo- ja menoarvio esitettiin. 

Manttaalikassaan päätettiin kantaa ensi vuonna 500 mk. manttaalia kohden. 

Kassan varoista päätettiin maksaa vanhaa kuoletuslainaa 15,000:-. 

Puheenjohtajan palkaksi määrättiin 100 mk. vuodessa. 

Itä- Hämeen Kansanopiston avustusanomus hylättiin.

Kunnanvaltuuston kokous 

19.12.1924 

Lahden seudun maamieskoulun laina- ja avustusanomus hylättiin.

Kunnan kantakirjaston johtokuntaan valittiin rouva Ida Ikonen, 

opettajatar M. Sarjola, postinhoitaja Anna Jurvanen, 

herrat Kasper Lehtonen, Onni Lehtinen ja Adolf Laukkarinen.

Päätettiin liittyä jäseneksi Kieltolakiliiton Mikkelin piiriin.

Maalaiskuntien liitolle päätettiin myöntää Smk. 9,000:- suuruinen kuoletuslaina.

Lapsivähennykseksi seuraavassa verotuksessa hyväksyttiin Smk. 1,000:-.

Jäseniksi tulo- ja omaisuusverolautakuntaan valittiin J. Niinikoski ja E. Salonen.

Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin ja päättyi se Smk. 912,600:-, 

josta verotuksella kannettava Smk. 477,906:-.

Se on muuten seuraava:

Yleisiä kuluja kuten palkkoja, korjauksia

ym. kunnan omien laitosten kustannuksia 214,000:-, 

terveys- ja sairashoitoon 16,200:-, 

opetus- ja valistustoimeen, kansakoulunopettaj. palkkoihin 

kunnalta tuleva erä Smk. 37,964:-, 

koulurakennusten kunnossapitoon Smk. 199,823:-, 

vaatetusavustukseen, lämpöön ja valoon Smk. 42,830:-, 

muihin valistustarkoituksiin, kunnan kirjastolle Smk. 1,000:-, 

raittiuslautakunnalle 1,500:-, 

köyhäinhoitokustannukset kunnalliskodissa ja 

pitäjälle sijoitetuista hoidokeista 261,000:-.

Kunnalliset ilmoitukset päätettiin edelleen ilmoittaa 

3:ssa Mikkelissä ilmestyvässä sanomalehdessä.

LOHKOMISIA

Hipelin tilasta no 5

Joutsan kunnan Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat

Riianlampi, om. Antti Hiekkapuro

Hipeli, om. Mikko Manninen

Vanhatalon tilasta no 1

Joutsan kunnan Tolvasniemen kylässä tilat 

Niemelä, om. Benjam Saloniemi

Vanhatalo, om. Mikko Manninen 

Lepistön tilasta no 2

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä tilat 

Rantala, om. Juho Häkkinen

Lepistö, om. Oskar Saaritsa

Nurmaansaaren talosta no 5

Joutsan kunnan Ruskealan kylässä tilat

Nurmela, om. Vilppu Kilpinen

Turvala, om. Matti Oksa

Nurmaansaari, om. Juho Kokko

 
KAIKENLAISIA UUTISIA 

Talolliset käyttäwät hywäkseen työläisten hätää

"Kun kelirikko on tehnyt puun puutteen Joutsan kirkonkylässä kowaksi, 

owat talolliset, jotka sinne owat tuoneet halkoja, ottaneet niistä 150-160 mk. syleltä. 

Tähän hintaan on lisäksi täytynyt maksaa wetopalkkaa 50-70 mk., 

joten halkosylen hinta siten nousee kolmannelle sadalle.

Mikäli kerrotaan, 

owat maanomistajat weroperusteista tekemässään walituksessa ilmoittaneet, 

että Joutsan kirkonkylässä saa halkosyleltä korkeintaan 120 mk. 

Tämä osottaa, ettei Joutsan porwarien wäärinmuistamisella ole mitään rajaa." 

Kauppaoloista

Jo vanhemmista ajoista asti on Joutsa ollut tavallaan vilkas kauppapaikka, 

kun varsinaisiin liikekeskuksiin on ollut pitkät matkat. 

50 vuotta sitten oli Joutsan kirkonkylässä jo 3 sekatavarakauppaa

 ja senjälkeen on kauppoja lisääntynyt niin että 

nykyään on 5 varsinaista sekatavarakauppaa lisäksi.

Vanhimpia kauppiaita on ollut Tevalin, Schrowe, Kohonen, Kulmala, 

Paavilainen, Forsman, Ripatti, Nyman, Konttinen ym. 

Joutsan tätä nykyä huomattavin kauppaliike on T:mi Mikko Ikonen, 

jonka noin 35 v. sitten perusti Mikko Ikonen, 

hoitaen sitä hyvällä menestyksellä kuolemaansa asti. 

Sen jälkeen ovat perilliset jatkaneet liikettä. 

Toinen yhtä vanha kauppaliike on O. J. Hurrin sekatavarakauppa Uimaniemessä, 

joka myöskin on ollut jo 35 vuotta toiminnassa. 

Mikkelin Sanomat 15.12.1924

Juho Friiman Pärnämäessä on myös harjoittanut kauppaliikettä noin 30 vuotta. 

Kirkolla tätä nykyä on paitsi Ikonen, Leporanta, 

3 vuotta sitten avattu Abel Laitisen perilliset ja T. Salomaa. 

Erikoisliikkeistä huomattavin on P. Kankkusen kirja- ja paperikauppa, 

joka on täydellisimpiä kirja- ja paperikauppoja maaseudulla.

Joutsalainen liike-elämä on erikoisemmin huomattava siitä, että sen harjoittajain keskuudessa on tapahtunut kautta aikojen harvinaisen vähän vararikkoja.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 31.12.1924

TAPAHTUMIA 

Tulevia, vuoden 1925 presidentinvaaleihin liittyviä valtiollisia esitelmätilaisuuksia ilmoitettiin pidettäväksi Joutsassa seuraavasti:

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Kirkonkokouksessa saatiin vihdoin valittua kirkon isännöitsijä, joka huolinee pestin. Valituksi tuli (vai joutui?) pastori L. Heinonen.

Uimaniemen sonniosuuskunta r.l. oli anonut vahvistusta säännöilleen.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan säästöpankin isännistön kokous 

päätettiin 

koroittaa kaikkien talletuksien korko säästötilillä ensi vuoden 1925 

alusta lähtien kahdeksaan (8) prosenttiin, mikä korko lisätään, 

kuten tähänkin asti, kahdesti vuodessa pääomaan.

Säästöpankin isännistöön valittiin uudelleen siitä eroamisvuorossa olevat isännät 

Heikki Temisevä, Juho Kauranen, Aksel Paasonen ja Kasper Lehtonen. 

Samoin valittiin säästöpankin hallituksen erovuoroiset jäsenet 

Heikki Temisevä ja Kalle Lopansaari sekä varajäsen David Maunula 

kukin uudelleen toimeensa.

Vuoden 1924 tilien tarkastajiksi tulivat maanviljelijä Onni Heinikainen, 

johtaja Uuno H. Tanskanen ja poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin 

sekä heidän varamiehikseen kirjakauppias Paavo Kankkunen ja 

kunnallislautakunnanesimies Josef Maunula.

Mikko Ikosen putiikista

Liikkeen perusti w. 1890 kauppias Mikko Ikonen. 

Jo 17 wuotiaana hän alotti liikeuransa weljensä liikkeessä Kangasniemellä, 

josta w. 1889 siirtyi Joutsaan ostaen täältä Huttulan tilan 

ja rupesi harjoittomaan woimaperäistä maanwiljelystä. 

Wähän myöhemmin perusti hän myös kauppaliikkeen Joutsan kirkonkylään, 

joka oli ensimmäisiä paikkakunnolla. 

Aluksi oli liike wuokrahuoneustossa, 

josta se myöhemmin siirrettiin nykyiseen paikkaansa. 

Pienestä alusta liike kehittyi paikkakunnan suurimmaksi. 

Siwukauppoja oli myös Pappisissa ja Mieskomnäellä. 

Paitsi edellä mainittuja oli kirkonkylässä oma leipomo 

ja kahwila sekä limonaaditehdas.

Hänen kuolemanja jälkeen on liike kuulunut samalle perikunnalle 

toiminimellä "Mikko Ikonen".

Maailmansodan aikoina, jolloin tawaran saanti käwi waikeaksi

 warsinkin yksityiskouppiaille täytyi molemmat siwukaupat lopettaa.

Kapinan jälkeen alkoi taas kaupallinen elämä wähitellen wilkastua

 päästyään wapaaksi kaikenlaisista elintarwikesäännöstelmistä.

Liikkeen toiminta on säännöllisesti kehittynyt huolimatta niistä solvauksista, 

joilla on koetettu yksityisyrittäjiä saada kukistetuksi. 

Kireä aika näyttää kaupallisellakin alalla yhä jatkuwan ankaran kilpailun takia, 

lisäksi kaikenlaiset keinottelijat ovat ottaneet tawakseen 

käydä usein kauppaamassa ala-arwoisia tavaroitaan siten alentaen hintoja.

Rehellisiä liikeperiaatteita noudattaen, 

hankkimalla hyviä tawaroita halpoihin hintoihin, 

toiwoo liike edelleenkin saawutawansa yleisön suosion ja kannatuksen.

TÖITÄ HALUTAAN 

Helsingin Sanomat 04.12.1924

HALUTAAN VUOKRATA

Mikkelin Sanomat 01.12.1924

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Vihitty

Työmies Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Mickesson Haminasta.

Kuollut

2.12. Torp.p. Aksel Nieminen 14v 8kk 14p - Ulkotorpat 

3.12. Tal. Taavetti Kurkijoki 54v 7kk 15p - Uimaniemi 1

Länsi-Savo 05.12.1924

  3.12. Työm. Aleksander Bostelli 32v 5kk 24p - Venäjällä

  8.12. Työm. Risto Aataminpoika Rehnberg 71v9kk 4pv - Joutsa 

13.12. Its. Anna Tapper. 79v 10kk 4p - Joutsa 

17.12. Kunn.hoit. Rauha L. Nieminen 27v 10kk 12pv - Joutsa

21.12. Mktp.vo Karolina Metsänen 46v 8kk 13pv - Joutsa 1

21.12. Mktp.tr Hilma Vilander 26v 6kk 23pv - Pärnämäki 3

29.12. Torp.tr. Ida Saaren kuol. synt. poikalapsi

30.12. Its. Eeva Vanhalahti 63v 7kk 24pv - Tammilahti 8

Helsingin Sanomat 3.12.1924

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Mooses" oli kirjoittanut Vapaus-lehteen ja halusi tehdä selkoa viime vuosien kunnallisasioiden hoidosta tulevia vaaleja vartenn. Kirjoituksen otsikkona " Kirje Joutsan wähäwaraiselle wäestölle"

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1924

Joutsan tammikuu 1925

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi - uutisia, mainoksia ja muita menneen ajan höpinöitä - kaiken kaikkiaan privaatimpaa havinointia. 

Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Joutsalaisten juhlanviettotapoja - JOULU

Vanhoilla ihmisillä on usein tapana sanoa: "Ei ennen näin ollut, eikä ihmiset ennen näin eläneet". Totta on, että ihmiset ovat paljon kehittyneempiä nyt, kuin mitä he olivat jokunen vuosikymmen taaksepäin. Niin aika on muuttunut ja me ihmiset ajan mukana.

Museovirasto Kansantieteen kuvakokoelma
Kuvaaja: Mikkola, Elma 1928

 

Itä-Hämeessä julkaistiin 02.10.1929  artikkeli joutsalaisista juhlanviettotavoista. 

Teksti on suora lainaus siitä  - kivaa ajankuvaa.

Kirjoittaja (vaiko toimittaja, ilmeisesti I.V.) oli tavannut paikkakuntalaisen mummon, joka oli pyynnöstä kertonut miten Jousassa "juhlia ja pitoja vietettiin "ennen aikaan". 

Tavatessani erään vanhan mummon pyysin häntä kertomaan, miten täällä meidän "omassa" Jousassa ennen aikaan elettiin ja heidän tavoistaan, ja miten esim. Jousassa juhlia ja pitoja vietettiin. 

Seurasin suurella mielenkiinnolla hänen kertomistaan ja pääsin siihen tulokseen, että Jousassa niin kuin muuallakin ovat ihmiset eläneet ennenaikaan paljon yksinkertaisempaa ja vaatimattomampaa elämää kuin nyt. 

Jousalaisten joulun vastaanottamisesta ja vietosta hän kertoi seuraavaa:

Ei sen ajan joutsalaisten tarvinnut kiinnittää huomiotaan 

jouluvalmistuksiin monia viikkoja aikaisemmin ennen joulua, 

silloiset jouluvalmistukset olivat suuremmaksi osaksi vähäpätöisiä, 

joten niissä ei paljon aikaa mennyt. 

Noin kolmea päivää ennen joulua pestiin tupa, 

sillä siihen aikaan ei paljon muita huoneita ollut. 

Luulenpa, että tuvan pesu olikin suurin homma jouluvalmistuksissa, 

siksi kun sitä ei pesty kuin kaksi kertaa vuodessa, 

nimittäin jouluksi ja juhannukseksi. 

Kyllä kai tuntui silloin juhlalliselta kun saatiin puhdas tupa pitkästä ajasta. 

Sitten kun tupa oli pesty tuotiin pahnoja lattialle, 

jossa sitten kellittiin ja heitettiin olkinippusia kattoon, 

siinä oli taika, montako olkea jäi kattoon 

niin monta aumaa piti tulla sauraavana kesänä pellolle. 

Pahnoja käytetään vielä meidän päivinämmekin jouluna lattialla. 

Aattona kylvettiin keskipäivällä, 

että päästiin juhlan viettoon ennen iltaa. 

Jouluruokakin oli yksinkertaista, 

joten siinäkään ei ollut suurta laittamista, 

tärkeimmät keittoruuvista oli perunakeitto ja ohrajauhopuuro, 

siankinkku ja lehmän lapa tuotiin kokonaisena pöytään, 

näiden lisäksi suuri leipä ja kapallinen puulusikoita. 

Leipä niin suuri kun uuninsuusta sopi. 

Entäs se "kotitekoinen", 

joka myöskin kuului ruokapöytään, 

sitä säilytettiin suuressa pullossa tuvan nurkkalaudalla, 

siitä sitten talon isäntä kaatoi pienempään pulloon ja antoi ruokaryypyt. 

Kun syöminen oli toimitettu, ei ruokaa viety pois, 

vaan annettiin olla koko yön ruokapöydässä, 

siihen aikaan oli tapana syödä jouluyönä yhdeksän kertaa. 

Vaikka ruoka olikin hyvin yksinkertaista niin siitä huolimatta on uskottava, 

ettei silloisilla jousalaisilla ainakaan jouluna nälkä ollut. 

Kahvi oli myöskin harvinaista ja liikaa ylellisyyttä. 

Valoillakaan eivät jousalaiset silloin päässeet komeilemaan. 

Pärevalkea oli enin käytetty, joissakin 

varakkaimmissa taloissa valmistettiin talista kynttilöitä. 

Oli myöskin tapana jouluksi valmistaa niin sanottu "kulkkulamppu", 

se oli valmistettu siten, 

että teurastetulta eläimeltä otettiin henkitorvi, 

tali hakattiin ja keitettiin, 

jossa siten laskettiin lankaa niin kauan 

kunnes siihen kerääntyi talia niin paljon, 

että se täytti sen torven, 

sitten kun kynttilä oli laitettu valmiiksi 

tehtiin siihen puusta jalka. 

Näin valmistettua kynttilää poltettiin ainoastaan jouluna.

Kirkossa käyminen ja juhlan pyhittäminen 

olivat pääasiana siihen aikaan. 

Joulukirkkoon lähdettiin valmistautumaan 

jo puolen yön aikana, sillä kukko lauloi niin aikaisin, 

kelloa ei silloin ollut ja kukotkin olivat varhaisempia 

kuin mitä jousalaisten kukot nyt ovat. 

Toinen joulupäiväkin vietettiin enimmäkseen kotona, 

siihen aikaan eivät paljonkaan ihmiset vieraissa käyneet. 

Viimevuosina ovat olot tässäkin kohden alkaneet muuttua. 

Vieraissakäynti on tullut yhä yleisemmäksi.

Tämä siis kerrottu, tai ainakin julkaistu, vuonna 1929, jolloin "mennyt aika" saattaisi ajoittua vuosisadan vaihteen tietämille ellei jopa kauemmaksikin menneisyyteen.

Lähde:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 02.10.1929, nro 42
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183569?page=3

TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö oli myöntänyt pankinjohtaja Lauri Markkulalle radioluvan eli luvan käyttää radiovastaanottolaitetta asunnossaan radioesitysten kuuntelemista varten.

Panimomestari Aksel Edvard Fromholtzin hakemassa lainhuudatuksessa Angesrannan palstatilaan R.No 3.11 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Niin ikään Virallisessa lehdessä kuulutettiin Mieskonmäen kylästä kotoisin olevan Fabian Laitisen kadottaneen Säästöpankin vastakirjan, jonka säästöpääoma oli 400 mk. Vastakirja julistetaan kuoletetuksi ja Fabian oikeutetuksi perimään saamisensa ellei vastakirja löydy kuudessa kuukaudessa.

Talollisen poika Toivo Kokko ym. valittivat kunnallistaksoituksta varten asetetuista veroperusteista vuodelle 1925.

Toivo oli myös hyväksytty  Ammatinedistämislaitoksen  järjestämälle maatalousmiesten moottorikurssille, 

Nuorisoseura järjesti marraskuun loppupuolella ohjelmalliset perheiltamat ja samalla ilmoitti tulevista tapaninpäivän yleisistä iltamista - ohjelmassa mm. "Miehen kylkiluu" - näytelmä.

"Nuokulla" oli pidetty raittiusjuhlat

T.k. 5 pnä pidettiin Joutsan nuorisoseuran talolla raittiusjuhlaa,

 jossa pirtu etupäässä nuorissa miehissä näytti huomattavaa osaa, 

eikä ainoastaan miehissä, mutta myöskin naisväen joukossa, 

kuului tämä ilomieli saaneen jalansijaa. 

Eräältä nuorukaiselta takavarikoitiin 1 litran pullo pirtua.

Siiri Pöyry oli aloittanut Tampereen talouskoulussa 12 vkoa kestävän talouskurssin. 

Kihlauksensa julkaisivat Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry

KUNNALLISIA ASIOITA

Syyskuussa kunnanvaltuusto oli päättänyt 75.000 mk:n lainan ottamisesta 5v pidemmällä laina-ajalla kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten - tämän maaherra vahvisti.

Joutsan - sekä Hartolan, Mäntyharjun ja Virtasalmen kunnat eivät olleet noudattaneet laatimiaan suunnitelmia oppivelvollisuuden täyttämiseksi. Mikkelin piirin kansakoulujen tarkastaja oli pyytänyt läänin Maaherralta toimenpiteitä siihen, että kunnat velvoitettaisiin noudattamaan suunnitelmiaan. 

Tulkintani mukaan tämä suunnitelmien noudattamatta jättäminen perustui siihen, ettei mainitut kunnat olleet perustaneet suunnitelmien mukaisia alakouluja eivätkä olleet hakeneet muutosta suunnitelmiin.

Kunnanvaltuuston kokouksessa  

10.11. päätettin seuraavista asioista:

Myönnettiin Joutsan V. P. K:lle avustusta palokaluston hankkimiseen Smk. 2,000:-.

Maalaiskuntain Liiton edustajakokoukseen 

valituille edustajille lausuttiin evästyksenä, että 

he puolestaan hyväksyisivät Maalaiskuntien Liiton esityksen 

m.m. rahoittamiskysymyksessä.

Valittiin henkilöt antamaan kunnan puolesta lausuntonsa verovalitusasioissa.

Oppivelvollisuuslain täytäntöönpanosta tehtyyn walitukseen 

wastaamaan walittiin J. Niinikoski.

Määrättiin maatalouskiinteistöjen veroperusteet

Esim. Heinolan Sanomat kirjoitti, että vertailu muissa kunnissa tehtyihin arvioihin, Joutsassa viljelty maa ja luonnonniitty on arvioitu tuottoarvoltaan "tavattoman korkeaksi". Ainoastaan metsämaan tuotto oli kirjoittajan mukaan "kohtalaisen alhainen".

Joutsan kunnallisvaalien keskuslautakunnalle oli määräajassa jätetty 2 porvarien ja 1 sosialistien vaalilistaa. Porvarilliset ovat vaaliliitossa keskenään.

LOHKOMISIA

Taikinaniemen tilasta no 1 

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat: 

Taikinaniemi, omist. Abel Nieminen

Suoniemii, omist. Antti Juho Salonen 

Hautasyvä, omist. Fanny Lehtimäki

Tupalan tilasta no 9 

Joutsan kunnan Tammilahden kylässä lohkottiin tilat: 

Rajala, omist. Tuomas Suonsaari  

Tupala, omist. Nestor Tupala.

Hotisenmäen talosta no 3  

Joutsan kunnan Laitjärven kylässä lohkottiin tilat: 

Rantala, omist. Otto Laitinen

Uusitalo, omist. Iivari Kylmälä 

Hätisenmäki. omist. Kalle Kylmälä

MERKKIPÄIVIÄ 

70-vuotta täytti 9.11.1924 Juho Simola Tammilahden Arolassa.

HUVEJA

Suojeluskunta ilmoitti järjestävänsä suojeluskuntapäivien aikana juhlatilaisuuksia,

itsenäisyyspäivänä 6.12. yleinen jumalanpalvelus kirkossa klo 12.00 ja sen jälkeen yleinen kansanjuhla Nuorisoseuran talolla. 

Lotat ilmoittivat järjestävänsä seuraavana päivänä vielä yleiset iltamat.

HUUTOKAUPPOJA 

Heinolan Sanomat  08.11.1924

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT YMS.

Kirkkovaltuuston kokous 2.11.

Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio pienin muutoksin vuodelle 1925.

Myönnettiin vapaaehtoiselle palokunnalle avustuksena 1.500,00 mk.

Luettiin ja hyväksyttiin kirkollismaksujen rästiluettelo.

23.11.1924 oli vilkas kokouspäivä - ainakin neljä kokousta saman päivän aikana:

Joutsan tarkastusyhdistyksen syyskokous 

päätettiin yhdistyksen toimintaa jatkaa ja walittiin johtokuntaan 

K. Junkkari, T. Paawola, F. Kämppi ja Y. Ikonen sekä 

tilintarkastajaksi K. Junkkari ja A. Jaatinen, waralle D. Pessala ja A. Salomaa. 

Johtokunnan laatima tulo- ja menoarwio hywäksyttiin. 

Jäsenmaksuksi määrättiin 15 mk lehmältä. 

Tarkastusyhdistys on ollut toimimassa tämän wuoden ajan 

ja kuuluu siihen ainoastaan kirkonkylän lähiympäristön karjanomistajat. 

Yhdistyksen toimintaa ei ole woitu ulottaa kauemmaksi, 

kun ainoastaan yksi tarkastuskarjakko on ollut käytettäwissä, 

joten uusia jäseniä ei ole woitu toistaiseksi ottaa.

Joutsan puhelinosuuskunnan kokous

Valittiin 

*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (P.Kankkunen, vars.jäs.  - varajäsenet I.Leporanta ja Y.Hovikoski).

*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Laukkarinen) ja varatilintarkastajat (O.Laitinen ja M.Ikonen)

*hyväksyttiin tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle

*vahvistettiin taksat paikallis- ja ulkolinjapuheluille sekä vierailta puhelinyhtiöiltä perittävät maksut

*määrättiin jäsenmaksut

Kirkkoneuvoston kokouksessa 

"oli uudelleen käsiteltäwänä kysymys, 

kuka saadaan seuraawaksi kolmiwuotiskaudeksi kirkonisännöitsijäksi, 

kun aikaisemmin kirkkowaltuuston walitsemat henkilöt 

owat kieltäytyneet ottamasta mainittua wirkaa wastaan. 

Kirkkoneuvosto asetti uusiksi ehdokkaiksi 

1:lle sijalle pastori L. Heinosen, 

2:lle kirjakauppias P. Kankkusen ja 

3:lle talollisen Akseli Laakson, 

joiden lopullisesta järjestyksestä päättää kirkkowaltuusto. 

Saapa nähdä, joko näistä miehistä saadaan kirkon isännöitsijä."

"Eero" - nimimerkki kuvailee tapahtumia ja pakinoi aiheesta TÄÄLLÄ

Joutsan Sähkö - ja Sahaosuuskunnan kokous

Valittiin 

*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (O.Lehtinen ja O.Kervinen, vars.jäs. - varajäsenet P.Kankkunen ja L.Markkula).

*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Ahvenainen) ja varatilintilintarkastaja (Hj.Purovirta)

*myönnettiin Joutsan Palokunnalle 500 mk:n avustus

LIIKEYRITYKSET 

Puuseppä P. Kankkunen hommasi sähkökäyttöisen, uudenaikaisen "puusepän työkoneen". Kone oli tuoretta-24 vuosimallia ja valmistettu Tanskassa. 

Kankkunen oli ilmoittanut, että aikoo ryhtyä valmistamaan "kaikenlaisia rakennus- ja taloustarpeita myytäväksi". 

Enää ei siis tarvinnut tilata ovia, ikkunoita, huonekaluja kaupungista vaan nyt niitä pystyttiin valmistamaan omalla kylällä.

Matkustajakodit ja kahvilat

"Läänin maaherra on myöntänyt 

Joutsan pitäjästä olevalle vahtimestari Johan Toivo Järviselle luvan 

Vilppulan kunnan manttaalinomistajien omistamasta 

Suojantalosta vuokraamassaan huoneistossa 

Vilppulan pit. Ajostaipaleen kylässä 

harjoittaa matkustajakoti-, ruokala- ja kahvilaliikettä nimellä 

»Suojan yömaja ja kahvila«"

Heinolainen  01.11.1924

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä 17.11

käsiteltiin 13 juttua, joista suurin osa koski kieltolain rikkomuksia.

Ikävä tapaturma

5.11.1924 kävi torppari Matti Sieväselle, Joutsan Puralta, köpelösti. 

Matti oli lähtenyt asioilleen kirkolle ja kun hän saapui hevosineen Pannuvuoren kankaalle, oli hevonen pillastunut syystä tai toisesta. Matti loukkaantui ja sai ruhjevammoja päähänsä. 

Paikka ei ollut vilkasliikenteinen ja Matti virui paikalla, kunnes tokeentui sen verran, että pääsi "haparoimaan" läheiseen Samsin torppaan, josta hänet autettiin edelleen piirilääkärin hoteisiin. 

Matin tila todettiin "vakavaksi" ja hän päätyi hoidettavaksi Hartolan sairaalaan. 

Viinan villitsemät 

"Joutsan Pappisten kylässä vieteltiin viime sunnuntaina veriset häät. 

Tanssin lomassa tapella rymyytettiin puukoilla viinan villitseminä. 

Seuraus oli, että neljä miestä sai puukon pistoja. Yksi vaarallisemman. 

Eräskin pukari sai seitsemän puukon haavaa. 

Lääkäri sai työtä tarpeeksi, sitoessaan "urhojen" haavoja.

Muuten mainittakoon, että Pappisten kylä, 

joka näihin aikoihin asti on ollut Joutsan siisteimpiä kyliä, 

on viime aikoina muodostunut oikeaksi hulikaanipesäksi, 

jossa tämän tästä tapella nujuutetaan. 

milloin lievemmillä, milloin vakavammilla seurauksilla, kuten nytkin."

*Hääparina olivat palvelija Hilma Laitinen ja työmies Antti Järvinen. 

Häitä vietettiin Melkan talossa ja tanssin lomassa syntyi "rymytappelu". 

Jalmari Putin kerrottiin saaneen seitsemän puukon haavaa ympäri kehoa ja veljensä Filemon Putti sekä Lauri Tamminen saivat lievempiä vammoja. 

August Tammelinin puolestaan kerrottiin innostuneen tappelun tuoksinnassa niin kovin, että löi haavan omaan käteensä! 

Jalmari päätyi hoidettavaksi Joutsan kunnallissairaalaan ja muut parantelivat haavojaan kotioloissa.

Kuolemaan johtanut tappelun nujakka

Joutsassa kirjoilla ollut Valtteri Laitinen oli joutunut ongelmiin Pieksämäellä. 

Pieksämäen elävienkuvien teatteri oli vienyt näytöksensä "Kullervo" Neuvolan kylän Räisäsen taloon. Näytännön päätteeksi aloitettiin tanssit, mutta useiden humalaisten tempauksien vuoksi riennot keskeytettiin. 

Tunteisiinhan se meni ja kapinamieli nousi!

Rähinöitsijöitä alettiin poistamaan ja tässä yhteydessä Valtteri löi puukollaan häntä poistamaan tullutta Vihtori Carlbohmia rintaan. Isku koitui molempien kohtaloksi - Carlbohm menehtyi n. vartin kuluttua ja Laitisen koljanderi joutui myöhemmin samana iltana pidätetyksi ja hänet toimitettiin odottamaan jatkotoimia Pieksämäen vanginkuljettajan huomaan. 

Valtterin oli kerrottu viime aikoina viettäneen "epäsäännöllistä elämää" ja Vihtorin kerrottiin olleen 25-vuotias kauppias ja hänet tunnettiin muutoinkin "siivoksi mieheksi".

Ampumatapaus

"Wiime lauantaina klo 12 aikaan päivällä 

tapahtui Helsingin Fredriksbergissä seuraava ampumatapaus. 

Yöwahti Abram Hannula ojensi yöwahti Johan Laitiselle 

tyhjäksi luulemansa mauser pistoolin. 

Ojennettaessa laukesi kuitenkin pistooli ja luoti osui Laitisen watsaan. 

Laitinen tuotiin hoidettawaksi kirurgiseen sairaalaan ja Hannula pidätettiin. 

 Laitinen on syntynyt 1866 Joutsassa, naimisissa ja yhden lapsen isä, 

Hannula taasen on syntynyt 1861, naimisissa, mutta lapseton."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Avioliittoon kuulutettu

Työmies Arvo Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Maria Mikkelsson.  

Vihitty

Työmies Vilho Myntti ja työmiehen tr. Lempi Tynnilä Viialasta.

Kuollut

  5.11. Tyom. Juho Lahtela 66v 5kk 21 p - Joutsa 2

  7.11. Eläk. muori Maria Gynther 67v 8kk 14p - Mieskonmäki 1

  7.11. Itsell. Miina Silen 79v 7kk 23p - Joutsa 2

10.11. Työm. vo Karolina Nurminen 79v 25p - Joutsa 2

11.11 Tal. p. Yrjö Vilppu Mattila 1v 7kk 9p - Laitjärvi 2

13.11 Työm. vo Riikka Ahonen 64v 5kk 6p - Mieskonmäki 3

13.11. Tal. p. Pauli Nurminen 19v 5kk 3p - Uimaniemi 2

14.11. *Työm. Evert Sukkela 20v 2kk - Uimaniemi 5

14.11. Its. Eeva Stina Laine 59v 8kk 23p - Ruorasmäki 2

19.11. Työm. Antti Smal 68v 12p - Ulkotorpat

26.11. Vilhelmi Tuomaanp. 70v 3k 17p - Joutsa 

26.11. Tal. Maria Stina Ruhanen 75v 1kk 22p - Uimaniemi 3

30.11. Työm. Otto Laitinen 68v 11kk 7p - Uimaniemi 3

*Konttoristi, alikersantti Evert Sukkelainen, s. 1904 Joutsassa, oli menehtynyt Tiutisen laivaonnettomuudessa Kotkassa 14.11.1924.

Seurakunnasta muuttaneita 

Rautatieläinen Rikhard Silvonen Joutsasta oli muuttanut Kouvolaan. 

Samoin työläinen Saara Komppa.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Nimim. Kyläläinen oli kirjoittanut Mikkelin Sanomiin raittiusasiasta ja lasten raittiusjuhlasta otsikolla "Kirje Joutsan Ruorasmäeltä"

LUE MYÖS
Joutsan lokakuu 1924

Joutsan joulukuu 1924

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

PUNAISEN NAVETAN SALAISUUS - unennäössä selvinnyt rikos

Puhtaan sattuman kautta törmäsin tähän tapaukseen ja siitä suomeksi kirjoittaneeseen Totuus-lehteen. Tuli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Ensin muutama sana lehdestä ja sen jälkeen itse tarina.

Wikipedia kertoo: "Totuus oli Duluthissa vuosina 1920–1929 ilmestynyt amerikansuomalainen aikakauslehti. Sen toimittaja ja ilmeisesti myös kustantaja oli syndikalistina tunnettu William Risto.

Lähinnä syndikalistiseksi työväenlehdeksi luokiteltu Totuus sisälsi paljon teosofiaan, henkisyyteen ja psykologiaan liittyvää aineistoa. Lehti oli myös voimakkaasti kommunismin vastainen. Se ilmestyi neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Totuus Publishing Company julkaisi myös Riston kaunokirjallisia teoksia."

Totuus-lehtiin pääset tutustumaan TÄSTÄ (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot).

Lehden ensimmäisessä numerossa 1.9.1920 tutkailtiin vanhoja rikoksia uudessa valossa - maallikona tulkitsen, että tämänkin rikoksen ratkaisu olisi syntynyt "yliluonnollisuuksien" kautta, tässä tapauksessa unennäön kautta, "johon ei silloin voinut löytyä mitään luonnollista selitystapaa."

Sir Conan Doyle kertomus Maria Mortenista eli "The Mystery of the Red Barn" (Punaisen navetan salaisuus) Williamin lehdestä:

"Maria Morten murhattiin 1827 ja murhan teki eräs nuori maalainen Corder, jonka olisi pitänyt mennä naimisiin tytön kanssa, mutta ei sitä tehnyt vaan salatakseen luvatonta yhtymistään tyttöön murhasi tämän. Hänen kiero menetelmänsä oli, ilmoittaa, että hän on menemäisillään naimisiin tytön kanssa, ja sitte ihan viime tingassa, ennen vihkimistä viekotteli tytön tyhjään navettaan jossa ampui tytön ja hautasi tämän ruumiın. Sen jälkeen Corder hävisi siitä ympäristöstä ja antoi myöhemmin tietää, että hän ja tyttö olivat salaisesti vihittäneet itsensä ja elelivät yhdessä jossakin paikassa, jonka paikan osotetta he eivät halunneet ilmaista.

⁰

Tuo murha tapahtui toukokuun 18 p. 1827 ja jonkun aikaa Corderin kiero rikosajatelma näytti luonnistuvan; rikos tullen enempi salatuksi senkin kautta, että Corder oli määrännyt navetan karjan käytettäväksi. Lurjus lähetteli kotiin kirjeitä, uskotellen asuvansa Wight'in saarella ja että hän Marian kanssa eli mitä parhaimmassa so- pusuhtaisuudessa. Jonkunlaista epäilyä herätti kuitenkin se, että kirjeiden leima oli aina Lontoosta. Mutta huolimatta tästä epäilyttävästä seikasta, asia ei olisi herättänyt huomiota, ellei aivan tavallisuudesta poikkeava luonnon salaperäisen lain ilmiö olisi sekaantunut juttuun ja tehnyt Corderin pirulliset laskelmat tyhjiksi.

Mrs. Morten, tytön äiti, uneksi kolmena yönä perättäin, että hänen tyttärensä on tullut murhatuksi. Tämä nyt sinänsä ei olisi ollut merkityksellinen, siksi että sellainen uneksuminen olisi voinut johtua pelosta ja huolesta, jota äiti tyttären suhteen tunsi. Mutta uni kumminkin oli ehdottomasti varma. Äiti unissaan näki punaisen navetan ja sitä paitsi sen kohdankin mihin murhattu oli haudattu. Tämä viimeksi mainittu seikka on merkityksellinen siksi, että tytön olisi voitu ajatella maininneen äidillensä, hänellä olevan siellä sovitun kohtauksen.

Äidin uneksuminen tapahtui maaliskuulla 1828, se on, kymmenen kuuta rikoksen jälkeen, mutta vasta puolivälissä huhtikuuta vaimo voi vaikuttaa mieheensä niin paljon, että mies ryhtyi mainituilla perusteilla toimittamaan tutkintoja asiassa. Viimeinkin nainen sai murretuksi miehensä aivan luonnolliset harkinnat ja lupa annettiin tutkia navettaa, josta oli nyt karja poistettu. Vaimo osotti kohdan lattiassa ja mies kaivoi. Kappale isoa huivia tuli pian näkyviin ja 18 tuumaa syvältä paljastui murhatun ruumis, kaivajien kauhistuneena hyökätessä ulos pahaenteisestä navetasta.

Murhaaja vangittiin Lontoossa, jossa hän oli mennyt sillä aikaa naimisiin tyttökoulun opettajattaren kanssa. Hän puolusteli itseänsä, väittäen tytön tehneen itsemurhan, mutta todistajat osottivat epäämättä, että kylmäverinen murha oli tapahtunut, sillä Corder todistettiin kulettaneen ei ainoastaan pistooleja, mutta myöskin kuokkakirveen navettaan. Tämä oli lautakunnan näkökanta ja hänet hirtettiin, tunnustaen tekonsa ennen hirttämistä."

☆ ☆ ☆

https://www.arthur-conan-doyle.com/index.php/A_New_Light_on_Old_Crimes

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Hartolan piirin piirilääkäri määrättiin suorittamaan tuberkuloositarkastus mv. Rikhard Oskar Lindbergin karjalle.

Kulkukauppias August Salojärvi oli anonut lupaa kulkukaupan harjoittamiseen.

Kihlauksensa julkaisivat Iida Manninen ja Lauri Kuitunen sekä Hilja Saloranta ja Aatu Salo.

Vastikään perustetun Uimaniemen Osuuskassan säännöille anottiin vahvistusta.

KUNNALLISIA ASIOITA
Kunnanvaltuuston kokouksessa 13.10.

 valittiin kunnan edustajiksi Helsingin kunnallispäiville 

tilanomistaja Toivo Kokko ja valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Hyväksyttiin Angesselän kansakoulun teko ulkosuojineen 

sahanhoitaja Nestor Salmiselle 222,000 mkn urakkasummasta.

Vuokrattiin Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistyksen kiertävälle veistokoululle 

huoneisto Pekkasen kylän Simukkalasta. 

Tämän koulun johtokunnan jäseniksi valittiin 

mv. August Mikkola, paikallispäällikkö Frans Temisevä ja mv. Otto Pessala.

Päätettiin myydä maanvilj. Jalmari Purojärvelle lisämaata 

korkeintaan 6 ha kunnan maalta 600 mkn hinnasta hehtaari.

Kunnallislautakunnan jäseniksi Akseli Niemisen tilalle valittiin 

Akseli Salomaa ja V. Liukkosen tilalle Armas Nyman. 

Varajäseniksi, valittiin Jalmari Nurmi ja Toivo Kokko.

Köyhäinhoitolautakunnan varajäseniksi valittiin 

nahkurit August Sauvo ja Veli Hintikka.

Vuokranantajien ja vuokranottajien kokouksessa 13.10.

valittiin Joutsan vuokralautakuntien jäseniksi: 

Itäiseen vuokralautakuntapiiriin vuokranantajien edustajaksi 

taloll. Vilho Kämppi, varalle taloll. Erland Salonen 

ja vuokramiesten edustajaksi torppari Tuomas Hokkanen, 

varalle torppari Oskari Kukkanen; 

sekä läntiseen piiriin vuokranantajain edustajaksi 

tilanomistaja Onni Lehtinen, varalle tilanomistaja Antti Paavola, 

ja vuokramiesten edustajaksi torppari Armas Nyman, 

varalle torpp. Jalmar Lindfors.

Länsi-Savo, 20.10.1924

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Kerrottin karjanharrastuksen olevan voimakkaassa nousussa
Joutsaan perustettiin karjantarkastusyhdistys 11/1923 ja toiminta aloitettiin tammikuussa 1924. Tarkastuskarjakoksi oli valittu tuolloin Inkeri Nurminen, Osuusmeijerin tukiessa toimintaa. 

Joutsaan perustettiin Wapaaehtoisen palokunta

Wiime sunnuntaina tkn 12 pnä pidettiin Joutsan nuorisoseuran talolla 

wapaaehtoisen palokunnan perustawa kokous. 

Siinä hyväksyttiin säännöt ja walittiin WPK: Ile 6-henkinen hallinto.

Hallintoon tulivat kaupanhoitaja Adolf Laukkarinen, tilanomistaja Onni Lehtinen, kansakoulunopetta ja Bernhard Santala, työmies Anshelm Palin, 

apteekkari Otto Kerwinen ja kirjakauppias Paawo Kankkunen. 

Heidän waramiehikseen walittiin 

isännöitsijä Otto Laitinen, suutari Lauri Laitinen, 

talollisen poika Joel Kämppilä ja kanttori Lauri Markula. 

Toimiwiksi jäseniksi edellämainittujen lisäksi 

asioitsija I. Sihwonen ja työmies Mikko Salonen.

Hallinto waltuutettiin hankkimaan palokalustoa 25,000 mkn arwosta. 

Mainittu rahamäärä toiwotaan saatawan kokoon lahjoituksina. 

Tähän mennessä on jo kertynyt n. 14,000 mk.

Palokunta päätti liittyä jäseneksi Suomen Palosuojelusyhdistykseen.

HUUTOKAUPPOJA 

Mikkelin Sanomat, 08.10.1924

Länsi-Savo, 27.10.1924

Lokakuussa kokoustettiin vilkkaasti - LOKAKUUN KOKOUSTEN SALDOA

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 

19.10. nuorisoseuran talolla heti kirkonmenojen päätyttyä. 

Kokouksessa luettiin hallinnon laatima selonteko kaupan toiminnasta kuluneena vuonna. Päätettiin hallinnon jäsenten palkaksi 20 mk. kokous- ja 40 mk. inventoimispäivältä. 

Tämän lisäksi päätettiin maksaa 

hallinnon puheenjohtajalle 300 mk. ja sihteerille 150 mk. vuodessa. 

Eroamisvuorossa olevat hallinnon jäsenet K. Junkkari ja J. Maunula 

valittiin uudelleen sekä A. Jaatisen tilalle Aksel Oijala. 

Varajäsenet Matti Hossola, Matti Mäkinen ja Juho Salomaa 

valittiin kaikki uudelleen. 

Myymäläkomiteain jäseniksi valittiin: 

Mieskonmäkeen 0. Heinikainen uudelleen ja Oskar Salosen tilalle Paulus Kantele; 

Leivonmäkeen K. Keitanen ja O. Häkkinen uudelleen; 

Pappisiin Juho Lampinen uudelleen ja J. Lindforsin tilalle Antti Olkkonen; 

Pärnämäkeen, jonne myymälä on perustettu tämän vuoden aikana, 

valittiin myymäläkomitean jäseniksi Antti Kotimäki, Erland Salonen, 

Justus Mällönen, Matti Laakso, Adam Liukkonen ja Eevertti Uotila.

Myymäläkomiteain jäsenten palkoiksi määrättiin sama kuin hallinnon jäsenillekin, 

nim. 20 mk, kokous- ja 40 mk. inventoimispäivältä.

Lisäksi: 

Edustajaksi Yleisen Osuuskauppaliiton, SOKn, Tulenwaran ja Elonwaran kokouksiin walittiin op. B. Santala sekä waralle kunnallislautakunnan esimies Josef Maunula.

 Edustajaksi Osuusliike Hankkijan, Joutsan Puhelinosuuskunnan ja 

Puulaweden Höyrylaiwa-Osakeyhtiön kokouksiin walittiin 

kaupanhoitaja U. Tanskanen sekä waralle kanttori Lauri Markkula. 

Osuustoiminnallinen "Yhteishywä"-lehti päätettiin tilata

kaikille osuuskunnan jäsenille ja "Kuluttajain Lehti" niille, jotka sitä haluawat.  "Osuustoiminta-lehti" päätettiin tilata jokaiseen mymälään ja hallituksen jäsenille.

 Ulkopuolella kokouksen wirallisen ohjelman keskusteltiin 

Pärnämäen myymälän sijoittamisesta. 

Kokous yksimielisesti hywäksyi hallinnon tähänastisen toiminnan asettuen 

kannattamaan uuden myymälärakennuksen laittamista sopiwalle kohdalle. Rakennuspaikasta onkin jo alustawasti neuwoteltu maanomistajan kanssa.

Kokouksen päätyttyä piti SOKn Kotkan piirin piirineuvoja Samonen esitelmän osuustoiminnan synnystä ja kehityksestä meidän päiwiimme. 

Lopuksi tarjottiin kokouksen osanottajille kaupan puolesta pullakahwit.

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön syyskokous 

"päätettiin seuraavista asioista:

Järjestön rahawarojen niukkuuden takia ei suurempaa agitatsionia katsottu 

woitawan järjestää, waan jätettiin se jokaisen järjestön omaksi huoleksi. 

Keskusteltiin kunnalliswaaleista ja päätettiin niihin ottaa osaa ainoastaan yhdellä listalla. 

Kunnallistoimikunnan kotipaikaksi tuli edelleen Joutsan työw.yhdistys. Kunnallistoimikuntaan walittiin Pekka Borg, Toiwo Laitinen, Jalmar Niinikoski, Anselm Paliin ja Jalmar Lindfors; waralta Wilho Borg ja Joosef Maunula. 

Tilintarkastajiksi tuli Aura Hellqwist ja Hilma Lehtonen.

Kokous määräsi Hj. Lindforssin ottamaan selkoa 

Laitjärwen Uimaniemen työväenyhdistyksen toimintaedellytyksistä, 

kun yhdistys on nukahtanut liian pitkään kesäuneen. 

Tilityksen suhteen päätettiin Pappisten nuoriso-osastoa muistuttaa.

On syytä huomauttaa, 

että kun järjestöt walitsemat edustajiaan kunnallisjärjestön kokouksiin, 

olisi edustajien täytettävä tehtävänsä. Hywin useat sen laiminlyöwät, 

osottaen siten wälinpitämättömyyttä yhteispyrinnöille. 

Kun osastot tarkemmin walitseisiwat edustajiaan, 

niin sitä paremmin tulisiwat järjestöjen toiwomukset toteutumaan 

ja sitä selwempi olisi myöskin niiden toiminta."

Joutsan Osuusmeijerin syyskokouksessa tk:n 21 pnä 

             luettiin hallituksen selonteko meijerin toiminnasta wuoden alkupuoliskolla. 

Walittiin eroamiswuorossa olewat hallituksen jäsenet 

T. Paawola ja B. Kuitunen sekä warajäsen Yrjö Ikonen uudelleen. 

Hallituksen jäsenten palkaksi määrättiin 10 mk. 

ja puheenjohtajalle 15mk. kokouspäivältä 

sekä yksinkertainen kyytiraha majatalotaksan mukaan.

Myönnettiin Joutsan wapaaehtoiselle palokunnalle awustusta 500mk.

Osuuskunta päätti jokaisesta meijerin kautta osuuskunnan jäsenille tilatusta 

"Pellerwo"-lehdestä suorittaa 7 mk. 

LIIKEYRITYKSET 

Vapaus, 08.10.1924

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Entinen koneasioitsija Salminen tuomittu 

Salminen ilmoitti tyytymättömyyttä päätökseen.

Salminen on wäärentänyt muutamia Hartolan kunnan tilallisten nimiä wekseleihin, 

jotka on siirtänyt sitten Agros-yhtiölle maksuksi maanviljelyskoneista, 

mistä on rahat käyttänyt omaksi hywäkseen."

"Mikkelin kaupungin raastuwanoikeudessa tuomittiin wiime maanantaina ent. koneasioitsija A. Salminen Joutsan pit. Tolwasniemen kylästä kuuden eri wekselin wäärentämisestä 7 w. 9 kk. ja 15 päivän kuritushuonewankeuteen ja olemaan 10 wuotta wailla kansalaisluottamusta. Samalla welwoitettiin syytetty korwaamaan todistajalpalkkioita y.m. kuluja yhteensä 2,678 mk.

Wekselinwäärentäjä tuomittu linnaan.

"Mikkelin raastuwanoikeudesia tuomittiin tkn 6 pnä 

entinen koneasioitsija Antti Salminen, Joutsan pitäjän Tolvasniemen kylästä, 

useista wekselinwäärennyksistä 

7 wuodeksi 9 kuukaudeksi 15 päiväksi kuritushuoneeseen ja 

menettämään kansalaisluottamuksenja 10 wuodeksi yli rangaistusajan 

sekä korvaamaan Kruunulle ennakolta yleisistä waroista maksetut 

todistajapalkat 637 mk ja kuluja asianomistajille 2,050 mk. 

Wastaaja ilmoitti tyytymättömyyttä päätökseen. 

Ylläolewaan rangaistukseen on yhdistetty tuomitulle aikaisemmin Hirwensalmella 

ja Pieksämäellä sanmanlaisista rikoksista tuomitut rangaistukset.

Tuomittu Salminen oli wäärentänyt erinäisten hartolalaisten talollisten nimiä wekseleihin ja muihin papereihin sekä tilannut Agros yhtiöltä maanviljelyskoneita näitten nimiin Otawan ym. asemille ja ottanut ne ulos omaksi hywäkseen. 

Jutun käsittely on wienyt pitkän ajan, kun sitä on täytynyt käsitellä sekä Hirvensalmella ja Pieksämäellä että täällä Mikkelissä, jossa juttu on ollut esillä neljä kertaa."

*Tämän tapauksen aiempia vaiheita avattu lokakuu 1923-koosteessa.

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA
Joutsan seurakunnan kirkonkokous

 "Kirkon isännöitsijäksi valittiin paikallispäällikkö F. Temisevä.
Kirkkoneuvostoon valittiin 

0. Temisevä, T.Laakso ja Anselm Kuitunen uudelleen.
Kirkkovaltuustoon valittiin 

Taavetti Mäkinen, Otto Kervinen, Matti Hossola ja Pentti Ruohtula uudelleen. 
Lisävaltuustoon valittiin 

Benjam Lehto ja Antti Städtstjenare uudelleen.  

Virkatalolautakuntaan valittiin 

Matti Hossola ja Antti Mäkinen sekä varalle August Sauvala."

Avioliittoon kuulutettu
Työmies Vilho Myntti Joutsasta ja työmiehen tr. Lempi Tynnilä Viialasta.

Kuollut
 2.10. Räätäli Vilppu Sihvonen, 80v 2kk 7pv -Tammilahti 7

 5.10. Työmies Onni Länki, 22v 6kk 209v - Tammilahti 

 6.10. Talp. Niilo Evert Simola 20v 1kk 13pv -Tammilahti 7

 6.10. Työl. Amanda Olavintytär 58v 5kk 10kk - Tammilahti

11.10. Mktp. Erik Salminen 61v 4kk 17pv - Joutsa 10

16.10. Leski Eva Stina Nyman 78v 11kk 7pv - Joutsa

21.10. Vuokr.vo Otteliana Mäkiaho 59v 9kk 20pv - Ruorasmäki

22.10. Tal.p. Lauri Emilinp. Taipale 2kk 12pv - Uimaniemi 

Vapaus 20.10.1924

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Eero" oli herännyt horroksesta ja kynäillyt oman näkemyksensä VPK:n varojen keräyksestä ja karjantarkastusyhdistyksestä.

LUE MYÖS
Joutsan syyskuu 1924

Joutsan marraskuu 1924

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kuolleiden osalta kirkonkirjat - linkit teksteissä.

JEREMIAS OTTELIN - poliisikonstaapeli

Joutsan nimismiespiirin vanhempi konstaapeli, Jeremias Ottelin - otti ja jäi eläkkeelle lokakuun lopulla 1931. Hän oli hyvin tunnettu ja tiedetty niin Joutsassa kuin naapuripitäjissäkin - olihan hän tehnyt varsin mittavan mittaisen virkauran poliisina - liki 36 vuotta "kaiken kansan keskuudessa".

Jeremias Ottelin oli syntyjään Hartolasta. Hän syntyi maanviljelijä Kustaa Adolf Ottelinin ja vaimonsa Vilhelmiina (Miina) Hokkasen perheeseen 20.6.1870. Äiti-Miinalle avioliitto oli toinen - hän oli jäänyt leskeksi aiemmasta liitostaan 1856. 

Kesällä 1877, Jeren ollessa 7-vuotias, perhe muutti Sysmän Särkilahteen, jossa hän vietti lopun lapsuutensa ja nuoruuden. Jeremias suoritti asevelvollisuuden Lappeenrannan rakuunarykmentissä tullen rakuunaksi. Siviiliin siirtyessään hän oli saanut jefreitterin arvon. 

Jeremias avioitui 12.10.1896 Anna Loviisansa kanssa. Hetimmiten häiden jälkeen he ottivat muuttokirjan Joutsaan ja näin alkoi uusi elämänvaihe siellä - Jeremias oli tullut valituksi ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin. 
Pestin muut hakijat olivat olleet itsellismies Wilppu Segerholm Joutsan pitäjästä, entinen jefreitteri Jabin Palmroos Leiwonmäen pitäjästä sekä wiinakontröllööri W. W. Böckerman Sysmän pitäjästä.

Lapsia perheeseen syntyi ainakin kymmenen (joidenkin tietojen mukaan jopa 13 tai 14?) ja usea heistä muutti sukunimensä myöhemmin Ottelinista Ottelaksi.

36 vuoden ajanjakso poliisivoimissa antoi ja otti sekä sisälsi paljon nähtyä ja koettua - näistä Jerellä oli kuuleman mukaan loppumaton varasto tarinoita kerrottavaksi. Poliisikonstaapelin, joskus varsin epäkiitollisenkin viran ohessa, hän oli hoitanut useaan otteeseen ulosottoapulaisen tointa sekä nimismiehen viransijaisuutta. 

Jeremias oli ollut mukana myös kunnallisten asioiden hoitamisessa, kuulunut eri järjestöihin ja yhdistyksiin sekä toiminut eri yritysten yms. johtokunnissa eri rooleissa. Olipa myös mainittu, että toimi palotarkastajana ja vakuutusasioitsijanakin. 

1925 tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin usealle isänmaan palveluksessa ansioituneelle, Jeremias Ottelin oli yksi heistä, saaden 2. luokan mitalin.

2. luokan mitali;Suomen Valkoisen
Ruusun Ritarikunta, kuva Finnasta

"Ja niinpä onkin myöskin ukko-kruunu muistanut tätä vanhaa palvelijaansa 
antamalla hänelle tämän tästä prenikoita jos minkänimisiä uskollisesta palveluksesta. 
Puuttumatta Jeremias Ottelinin muihin edesottamuksiin, on meidän vielä mainittava, 
että huutokauppamiehenä on mies vertaansa vailla täällä Itä-Hämeessä. 
Myöpä mies sitten vaikka rikkinäisen ämpärin, 
niin ihka uutena se ostetuksi tulee ja korkeasta hinnasta. 
Niin ylistävät ovat vasaramiehen puheet myytävästä esineestä."

Jere ehti viettää eläkepäiviään kuutisen vuotta kunnes sairastui ja kuoli 17.7.1937 keuhkokuumeeseen.

Hautajaisia vietettiin Joutsan uudella hautausmaalla 25.07.1937. Ystävien ja sukulaisten lisäksi vainajan muistoa läsnäolollaan kunnioittivat Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan piirin nimismies Raevaara ja kaikki poliisikonstaapelit. Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski.

Anna-vaimo eli leskenä Joutsassa kuolemaansa, 18.11.1951 saakka.

Länsi-Savo, 20.07.1937, nro 80

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri sanomalehdistä / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm.

Itä-Häme, 05.11.1931, nro 84, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183483?page=2 

Uusi Suomi, 01.01.1925, nro 1, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506209?page=8

Mikkelin Sanomat, 02.05.1896, nro 51, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/528469?page=2

Heinolainen, 30.04.1935, nro 48, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942603?page=2

Itä-Häme, 28.07.1937, nro 81, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184391?page=2

Parit kirkonkirjojen sivut:

Sysmä vihityt 1887-1932 (AP I Eb:1) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44949&pnum=40 

Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 119-120 Jousa, No 4 Ylä-Hulikka, Pentti mäkit., Kylmälä (poliisikonst.), Suonlaita mäkit. ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25773&pnum=61 

Joutsa rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:19) Sivu 108 Jousa, No 4 Ylähulikka ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46580&pnum=111 

Joutsa kuolleet 1916-1958 (AP I F:2) 1937 Maalis- Heinäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46586&pnum=55