26 tammikuuta 2025

TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA
Ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin oli kuluvaksi vuodeksi määrätty torppari Kalle Tommola.
Raittiuspoliisiksi samalle ajanjaksolle määrättiin suojeluskunnan paikallispäällikkö Frans Temisevä. Tähän toimeen kuului oikeus kotietsintöjen suorittamiseen.

Kirjoitettiin, että kappalainen L. Heinonen oli hakenut Humppilan kirkkoherran wirkaa.


Presidentti Ståhlberg täytti 60-vuotta 28.1.1925. Joutsan kansakoulun opettajat eivät noudattaneet valtioneuvoston päätöstä liputtaa ja antaa lupapäivä lapsille presidentin merkkipäivänä - tämä oli myös vastoin kansakouluntarkastajan kehotusta.

Kaupanhoitaja A. Laukkarinen (Joutsan kantakirjasto) oli osallistunut Lahdessa pidetylle kirjastokurssille ja saanut osanottotodistuksen sieltä.

Kansanvalistus ja kirjastolehti


Kihlauksensa julkaisivat Tyyne Kaipainen Joutsasta ja Kaarlo J. Ahlberg Helsingistä.

KUNNALLISIA ASIOITA
Lautakunnan jäsenet valitsivat puheenjohtajaksi W. Liukkosen Laitjärveltä ja varalle O. J. Hurrin Uimaniemestä.

Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi uudelleen J. Niinikoski, 
varapuheenjohtajaksi maanvilj. Toivo Kokko. 
Puheenjohtajan palkaksi hyväksyttiin 800 mk. vuodessa, 
jäsenten palkaksi 20 mk. kokoukselta 
sekä kyytimaksuksi 1 mk. km. edestakaisin.

Päätettiin yhtyä Kangasniemen kunnanvaltuuston tekemään päätökseen, 
ryhtyä yhteisesti anomaan Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta Kortesalmen sillan uudestaan rakentamista. Anomusta laatimaan valtuutettiin maanvilj. Onni Heinikainen.

Ennakkomääräraha kuntien yhteisen piirimielisairaalan hankkimiseksi 
3,000 mk päätettiin myöntää maksettavaksi.

Tänä talvena toimitettavassa henkikirjoituksessa valittiin kunnan puolesta edustajiksi
 K. Junkkari, A. Nyman, Kasper Tillanen, A. Salomaa, O. Haikula, J. Mällönen, 
Hjalmar Lindfors ja J. Sievänen.

Kunnallislautakunnan esimiehelle päätettiin antaa uudestaan muistutus siitä, 
ettei hän vieläkään ole jättänyt tilintarkastajille vuoden 1923 tilejä tarkastettavaksi. Päätettiin vaatia, että hänen on ne jätettävä tarkastettavaksi 2 viikon ajalla. 
Ellei hän sen ajan kuluttua niitä valmista, niin päätettiin pyytää maaherran toimenpidettä, jonka anomuksen tekeminen maaherralle jätettiin maanvilj. Toivo Kokon huoleksi.


Länsi-Savo, 21.01.1925


valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi rouva Ida Ikonen, 
varapuheenjohtajaksi neiti M. Sarjola, rahastonhoitajaksi Onni Lehtinen.

Kunnan kantakirjasto on tähän asti ollut siinä vanhanaikaisessa kunnossa 
millaiseksi se oli alkujaan laitettu.

Uusia kirjoja ei myös ole ostettu moneen vuoteen, 
joten lainausten luku on vuosi vuodelta vähentynyt. 
Viime vuonna myönsi valtuusto varoja kirjastolle, sen uudestaan järjestelyä varten 
vaan on se siirtynyt näihin asti. 
Kirjaston uudestaan järjestely ajanmukaiselle kannalle tulee tehtäväksi lähiaikoina. 
Uusia kirjoja tullaan hankkimaan kirjastoon.

Eripuolilla olevat piirikirjastot tulee myös järjestettäväksi uudelleen.

MAAHERRAN VAHVISTAMAA
Maaherra oli vahvistanut lauttaussäännön metsätuotteiden lauttausta varten Joutsan ja Leivonmäen pitäsissä olevassa Vallasjoessa.

KOULUT JA KURSSIT
Itä-Hämeen maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä viikon mittaiset maatalouskurssit 2.-8.2. Uimaniemellä Rikhard Kuitusella Keltamäen talossa. Kurssista uumoiltiin jo etukäteen tulevan "harvinaisen arvokas tilaisuus" sillä kurssiohjelmassa oli laaja skaala erilasia luentoja maatalouteen liittyen.
"Luennot havainnollistutetaan taikalyhtykoneella näytetyillä varjokuvilla ja taulukoilla, piirroksilla y.m."

TAPAHTUMIA 

Länsi-Savo 28.01.1925 / nro 11


PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Johtokuntaan valittiin entiset 
paitsi rva Heinoselle pyynnöstään myönnettiin ero johtokunnan jäsenyydestä 
ja hänen tilalleen valittiin neiti Alli Ahvenainen. 
Johtokunta valitsi keskuudestaan virkailijat: 
puheenjohtajaksi edelleen tohtorinna Levison, 
sihteeriksi rouva Ida Ikonen, 
rahaston ja kalustonhoitajaksi rouva S. Santala.

puheenjohtajana toimi kaupanhoitaja A. Laukkarinen 
ja sihteerinä maanvilj. Lindberg. 
Kokouksessa oli käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. 
Esikuntaan valittiin edelleen entiset jäsenet 
I. Levison, P. Kankkunen, Y. Ikonen ja J. Salomaa vakinaisiksi 
ja varalle O. Lehtinen ja A. Paasonen. 
Tilintarkastajiksi A. Ahvenainen ja J. Ottelin sekä heille varamiehet. 
Hyväksyttiin suojeluskunnan tilit v. 1924 sekä 
myönnettiin tilintekijälle ja esikunnalle tili- ja vastuuvapaus kysymyksessä olevalta ajalta.

Vielä keskusteltiin kannatusyhdistyksen tarpeellisuudesta 
joka oli jo ennemmin päätetty perustaa.

Kuluvan vuoden aikana päätettiin suojeluskunnan keskuudessa toimeenpanna ampuma-kilpailuja joka kuukausi aina määrättynä sunnuntaina.

Harjoituksissa useimmiten käyneille sekä 
ampumatulosten perusteella jaetaan vuoden lopussa palkinnot. 
Esikunnan huoleksi jätettiin tälle kilpailulajille sääntöjen laatiminen.


LIIKEYRITYKSET 
Hyväksyttävänä oli samana päivänä pidetyn huutokaupan tarjoukset laivan ja proomun myymiseksi. Kokous ei voinut hyväksyä tehtyjä tarjouksia, vaan kaupan päättäminen siirrettiin hallituksen vastuulle.


Vapaus 12.01.1925



ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
pari neitosta kirkolta kotiin mennessään Viherinjärvellä lähellä myllyä. 
Pahaa aavistamatta kulkivat neitoset jäätä pitkin sellaisen paikan kohdalle, 
joka virran vaikutuksesta oli joku päivä sitten ollut sula. 
Paikka oli jonkun verran jäätynyt ja päälle satanut lunta, joten eivät huomanneet kohtaa. 
Neitoset pääsivät onneksi omin voimin pois saatuaan kylmän kylvyn. 

Useampia putoamistapauksia on sattunut viime aikoina. 
Leudon sään vaikutuksesta ovat jäät käyneet heikoiksi, joten on syytä niitä varoa. Angesselän puolella ovat jäät lähteneet noin 10 km. pituudelta. 
Pappisista kirkonkylään on venheellä kulku ollut esteetön.


Viileän veden valelemaksi joutui myös Hermanni Laitisen hevonen. Hermanni ja hepo olivat matkalla kirkonkylälle, kun Suonteella ollessaan heppa tippui jäihin. Paikalle osuneiden naapureiden avustuksella saatiin polle takaisin jäälle ja kylmää kylpyä suuremmilta vahingoilta vältyttiin.


Kun walokuvaaja Akseli Rinne ja 
talollisenpoika Filppu Ruhanen Joutsan Uimaniemeltä, 
oliwat t.k. 25 pvä tulossa eräästä häätilaisuudesta Ruorasmäen kylästä, 
laukesi Rinteen kädessä sattumalta ollut taskuase. 

Kuula sattui F. Ruhaseen, 
tunkeutuen watsaan ja tullen ulos istumalihaksista. 
Haawoittunut wietiin heti lääkärin apua saamaan. 
Hengenwaaraa ei liene. 
Kysymyksessä on pelkkä tapaturma.

Tkn 18 pnä klo 12 aikaan päivällä lähti Joutsan Pappisissa 
Ryyttisen talon emäntä Alma Rantala ja hänen 13 wuotias tyttärensä Sisko 
potkukelkalla jäätä pitkin Pappistenlahden toisella puolella olewaan Sepänniemeen. 

Kun he saapuivat matkan warrella olewaan n.k. Muurahaisniemeen, 
jatkoiwat he edelleen jäätä pitkin matkaa Sepänniemeen, 
waikka rannasta lähtiessään heitä waroitettiin sille osalle jäätä menemästä, 
mutta kun sielläkin oli kaiken päivää ihmisiä liikkunut, 
eivät he osanneet waaraa peljätä ja niin he jatkoiwat matkaa. 

Nk. Myllyjoen suussa oli jää kuitenkin niin heikkoa, 
että molemmat sekä äiti että tytär painuiwat pohjaan. 
Läheisen talon lapset olivat kyllä kuulleet awunhuutoja ja 
ilmoittaneet niistä aikuisille, mutta kun jäällä oli liikkunut useita ihmisiä, 
ei ilmoitukseen kiinnitetty sen enempää huomiota. 

Kun äitiä ja tytärtä ei kuulunut kotiin saapuviksi, alettiin etsintä 
ja wasta tkn 21 pnä saatiin nuotan awulla ensin kelkka ja sitten tytär ylös. 
Äitiä ei ole wielä löytynyt.

T. k. 17 pnä löydettiin Jääsjärwestä 
Hartolan pitäjässä sijaitsewan Wehkasalon saaren pohjoisrannalta 
jäähän kiinni tarttuneen naishenkilön ruumis, jolta puuttuu pää ja toinen jalka. 
Kuka wainaja on, ei warmuudella tiedetä, 
mutta luultawaa on, että löydetty on toissa kesänä hukkuneen 
Joutsan pitäjästä kotoisin olewan naisen ruumis. 
Ruumis on wiety Hartolan seurakunnan ruumishuoneelle. 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut
  4.1. Työm.vo Malvina Salminen 69v 25pv - Joutsa 2
  4.1. Mktp Otto Liukkonen 59v 10kk - Pärnämäki 6
  9.1. Leskivo Anna Maria Uutela 67v 5kk 16pv - Joutsa 2
13.1. Työm.vmo Malvina Niinimäki 63v 11kk 7p - Marjotaipale
14.1. Its.p. Kauko Kalervo Aaltonen 5v 7kk 28pv - Joutsa 4
18.1. Tal.vo Alma Adolfina Rantala 40v 7kk 15pv - Tammilahti 2
          Tal.tr Sisko Linnea Rantala 13v 13pv - Tammilahti 2
20.1. Työm. Samuli Mäkinen 77v 6kk 5pv - Mieskonmäki
21.1. Leski Karolina Rommerdy 80v 8kk 18pv - Tammilahti
22.1. Työm. Juho Kuusela 56v  8kk 15pv - Joutsa 2
24.1. Työm. Ananias Nurminen 73v 11kk 28pv - Joutsa 2
28.1. Mkpt.p. Antti Akselinp. Saarinen 20pv - Pärnämäki 4


HAVINOITA Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi 

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

12 tammikuuta 2025

OPETTAJATAR HELLÄ SIGRID OKSA

Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri
aloja käsittelevä aikakauslehti, 31.08.1934
Hellä Sigrid Oksa (os. Ojala) valmistui opettajaksi Heinolan seminaarista 1907. Hän päätti työuransa opettajana Kouvolassa ja kuoli 22.7.1934, vain 49 vuotiaana.

Hellä oli syntynyt 1.11.1884 Sysmässä, Karilanmaan Ojalassa. Vht talollinen Antti Kustaa ja Selma Ojala. (Kirkonkirjoissa esiintyy sukunimenä myös Ojanen.) 

Hellän syntymäperhe oli hyvin naisvaltainen. Antti ja Selma saivat, laskujeni mukaan, kaikkiaan kuusi tytärtä. Hellän lisäksi: Helmi 1881, Rauha Siviä 1887, Selma Sylvia 1890 (ylioppilas, Hkiin 8.8.1915 no20) , Tyyni Elisa 1892, Hanna Juliaana 1898

Sysmän Karilanmaan kansakoulu aloitti toimintansa 1907.
Heti seminaarista päästyään Hellä toimi siellä opettajana, ollen siis koulun eka ope. 
Tämän jälkeen Hellä siirtyi Salon seudulle, Halikkoon Vartsalan kansakouluun. 
Pari vuotta tästä hän lähti Valkealan kunnan Kouvolan aseman kansakoulun opettajaksi 1911. Koulun lopettaessa toimintansa, hän siirtyi kauppalan kansakoulun opettajaksi, josta jäi eläkkeelle huonon terveytensä vuoksi.1.9.1932.

Kouvolassa Hellä tutustui kollegaansa, Rauman seminaarin kasvattiin Niilo Oksaan (syntyjään Rosenqvist). Niilo oli heidän tavatessa leskeytynyt kansakoulun opettaja ja kahden lapsen isä - kolmas lapsi oli kuollut vauvana. 
Hellä ja Niilo lähentyivät siinä määrin, että päätyivät solmimaan avioliiton 1924. He saivat kaksi lasta, Anna-Marian 1925 ja Heikki Velin 1928.

Opettaja-pariskuntien asema mm. palkanmaksun ja luontaisetujen suhteen ei aina ollut niin mutkatonta ja selvää. Korkein hallinto-oikeus oli käsitellyt viiden vuoden ajan, vuodesta 1927 lähtien riita-asiaa, joka koski opettajien kanssa naimisissa olevien opettajattarien luontaisetuja. 
Kouvolan kauppalanvaltuusto oli päättänyt poistaa kansakoulunopettajattarien, Hellä ja Lyyli Oksan asunto- ja luontaisedut sillä perusteella, ettei ollut täyttä selvyyttä siihen, kuuluivatko ne heille opettajien kanssa naimisissa olevina, kun heidän miehensä kumpikin saivat niistä kunnalta rahallisen korvauksen. 
Viipurin läänin maaherra oli ratkaissut asian 1931 ja tällä päätöksellä rouvat velvoitettiin suorittamaan korvauksia Kouvolan kauppalalle. Hellän saatavat olivat 7130 mk ja Lyylin 4580mk. 
Tämän jälkeen (1932) KHO katsoi kuitenkin päätöksessään, että kauppalan tulee maksaa Hellälle saatavasta erästä 4700 mk ja Lyyli sai korvattavaksi osuudekseen 313,30 mk. Lisäksi he saivat oikeudenkäyntikuluihin korvausta yhteensä 300 mk.

Hellän on kerrottu olleen "rehellinen luonteeltaan ja vaatimaton olemukseltaan". 
Hän kuului Kouvolan sekakuoroon, oli aktiivinen toimija eri yhdistyksissä - ajoi innolla raittiusasiaa. Naisyhdistyksen sekä sen aatteen sanottiin olleen hänelle erityisen rakas.

Oksat muuttivat Kouvolasta Lahteen kesällä 1933 - Niilo oli saanut viran Lahden kaupungin Läntisestä kansakoulusta (vuodesta 1946 lähtien Länsiharjun koulu). Talonsa ja tonttinsa he myivät rouva E. Enbäckille. 

Muuttoa edelsi läksiäiset ja niihin kirjoitettiin osallistuneen jopa sata henkilöä! 
Pidettiin puheita, laulettiin ja lausuttiin - kahvia nautittiin ja seurusteltiin aina pikkutunneille saakka.

Elämä Lahdessa asettui uomiinsa, mutta Hellän sairaus ei helpottanut. 
Muuttoa seuraavana vuonna hän kohtasi matkansa pään ja vapautui tuskistaan läheisten suureksi suruksi. Kuolintieto on kirjattu Sysmän seurakunnan kuolleiden luetteloon, vaikka perhe asuikin Lahdessa. Kuolinsyyksi on mainittu "syöpäkasvi".

"Väsyneen vaeltajan" tomumaja kätkettiin Sysmän Otamon hautausmaahan kauniin kukkakummun alle. Omaisten lisäksi Hellää olivat saattamassa viimeiselle matkalle suuri joukko ystäviä mm. Kouvolasta ja Lahdesta. Siunauksen toimitti pastori Hyrske. 
"Sinne kotiseutunsa multiin, kukkakummun alle sai leposijansa tämä tunnontarkka, oppilailtaan, mutta itseltään vieläkin enemmän, vaativa opettaja."


Itä-Häme 25.07.1934


"Opettajatar Hellä Oksa oli esikuvallinen opettaja ja kasvattaja, 
opettajapersonallisuus, 
jolle hänen työnsä ja kutsumuksensa oli kaikki kaikessa. 
Sydämensä koko lämmöllä ja antaumuksella, 
tunnollisena hän uurasti tahtoen kaikkensa antaa kasvattiensa hyväksi. 
Hän oli opettaja, jota toteltiin, rakastettiin ja kunnioitettiin. 
Kaivaten häntä muistelee satoihin nouseva nuorten parvi, joiden elämää 
hän huolehtivana äitinä jälkeenkinpäin seuraili ja neuvoillaan opasti.

Kouvolan opettajiston keskuudessa kaivataan myös hänen 
sydämellistä, vaatimatonta, avuliasta ja aina palvelevaa olemustaan. 
Siellä hän myös tunnollisesti ja ansiokkaasti suoritti tehtäväänsä 
opettajayhdistyksen monivuotisena sihteerinä ja rahastonhoitajana.

Vieraanvaraisena, osaaottavana ja mainiona seuraihmisenä 
saavutti opettajatar Hellä Oksa laajan ystäväpiirin, 
joka sydämestään häntä kaipaa.


Jk.
Kolmisen viikkoa Hellän kuoleman jälkeen perhettä seurasi uusi tragedia - hänen ja Niilon poika hukkui uintireissulla 11.8.1934 reilun kuuden vuoden iässä.

Uusi Suomi 15.08.1934, nro 217



Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. 
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 
Keski-Suomi, 01.08.1907, nro 86, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1047514?page=2
Suomalainen Wirallinen Lehti, 25.07.1911, nro 167, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296480?page=1
Vartsalan koulu 25v. Salon Seudun Kunnallislehti, 31.10.1933, nro 123, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1888904?page=2
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 10.08.1934, nro 32, s. 6
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935705?page=6
Kouvolan Sanomat, 06.10.1931, nro 111, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868192?page=2
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 05.01.1933, nro 1, s. 20
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935622?page=20
Kouvolan Sanomat, 08.06.1933, nro 61, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868508?page=2
Kouvolan Sanomat, 15.06.1933, nro 64, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868492?page=2
Kouvolan Sanomat, 24.07.1934, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869526?page=3
Kouvolan Sanomat, 31.07.1934, nro 84, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869513?page=3
Lahti, 14.08.1934, nro 93, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1873386?page=2
SSHY
Sysmä syntyneet 1865-1890 (AP I C:5) 1884 Oktober ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44945&pnum=273 
Hellä: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=74
Heikki: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=75