TAPAHTUI JOUTSASSA- syyskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Kirkonkylän koulun apuopettajaksi oli valittu Aino Huovinen. Kätilöksi  Mailis Lindell ja varalle Eliina Ylönen Sysmästä.

Linda Ruohtula hyväksyttiin oppilaaksi Orimattilan kotitalousopistoon.

Wiipurin maanjako-oikeuden ilmoitettiin kokoontuvan 29.9.-1.10. Joutsan pitäjän kirkonkylän Majatalossa.

Vapaus, 15.09.1924, nro 107, s. 4

MUUTA UUTISOINTIA

Kaunis ja seurattava esimerkki

"Eräs talollinen, joka ei halua nimeään julkisuuteen, 

on lahjoittanut Joutsan Mieskonmäen Työväenyhdistykselle, 

urheilun edistämistä ja urheiluwälineiden hankkimista warten 50 mk., 

josta mainittu yhdistys lausuu tälle kauniin lahjoituksen tekijälle 

ja aikansa tasalla olewalle henkilölle sydämmelliset kiitoksensa.

Seuratkaapa toisetkin tätä urheilua harrastawan henkilön esimerkkiä, 

että saataisiin paikkakunnan kauwan nukkunut työläisnuoriso 

wirkistymään ja ripeämpään toimintaan itsensä ja aatteensa hywäksi."

KUNNALLISIA ASIOITA
Anomus Joutsan kunnallisverotuksen kumoamisesta hylätty

Maanviljelijä Richard Oskari Lindbergin, Joutsan. pit. Joutsan kylästä, 

anomuksen, että Joutsan kunnassa vuoden 1923 tuloista toimitettu kunnallistaksoitus kokonaan kumottaisiin, on maaherra hylännyt.

Länsi-Savo, 17.09.1924, nro 108, s. 4

Kunnanvaltuuston kokous 8.9. - käsiteltiin ja päätettiin seuraavat asiat:

Luettiin Itä-Hämeen Maamiesseuran kirjelmä, koskewa metsämaitten luokitusta.

Kirjelmä ei antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Samoin luettiin Suomen 

Palosuojeluyhdistyksen kirjelmä, joka aihetta antamatta merkittiin pöntäkirjaan.

Yhteisen, suuremman paloruiskun hankkimista kuntaan kannatettiin 

ja walittiin kuntaa sen hankinnassa edustamaan J. Maunula.

Kihlakuntain edustajakokoukseen ei walittu edustajaa.

Kunnan tilit ja tilintarkastajain niistä antama lausunto luettiin, 

Tiliwelwollisille myönnettiin tili ja wastuuvapaus.

Kirkonkylän kansakoulun lisärakennukseen waltioapua anomaan 

walittiin apteekkari Otto Kerwinen.

Kunnallislautakunnan esimiehen palkka määrättiin 8,000 mk 

ja köyhäinhoitolautakunnan esimiehen palkka 4,000 mk. wuodessa. 

Kunnallislautokunnan esimieheltä ja köyhäinhoitolautakunan esimieheltä 

päätettiin waatia takaukset heidän haltuunsa joutuvista waroista. 

Kunnallislautakunnan esimieheksi walittiin Joosef Maunula ja waralle Juho Salomaa. Köyhäinhoitolautakunnan esimieheksi walittiin Kalle Junkkari 

sekä waralle Tuomas Laakso. Laakson sijaan jäjeneksi A. Palin.

Köyhäinhoitolautakuntaan walittiin J. Mäkinen.

Piirimiehiksi walittiin: J. Wahlman, O.Pessala, J.Hurri, S.Saariwirta, A. Kotimäki, 

E. Saarinen, A. Nyman, T. Sokkanen, D. Salonen, R. Kerttunen, M. Mäkelä, 

K. Peltola ja J. Lampinen. 

Kansakoulujen johtokuntiin walittiin Hilma Lehtonen, A. Laakso, M. Pöyry, A. Hannula, 

J. Tikander, A. Nyman, Walter Haara, A. Kuitunen, W. Tuukkanen, J. Heinikainen, 

Os Pöyry, T. Paronen, A. Olkkonen, P. Ruohtula, R. Kesiäinen, K. Paalanen, 

M. Laakso, J. Niinikoski, W. Harila ja K. Ihamäki. 

Takjoituslautakuntana toimii kunnallislautakunta, johon lisäjäseniksi taksoitusta toimittamaan walittiin A. Laakso, A. Palin, K. Salminen, A. Lehtonen, J. Sinkkonen, 

A.Wilkman, D. Heinikainen, E. Saarinen, R. Kuitunen, A. Puttonen,

O. Pöyry, W. Wirtanen, A. Salomaa, K. Liukkonen, J. Liewänen, S. Roos ja A. Kämppi.

Kuntain edustajakokoukseen Mikkeliin lokak. 11 pnä 

walittiin J. Maunula ja Hj. Lindfors.

Tielautakunnan tulo ja menoarwio wuodelle 1925 hytväksyttiin, 

Wuokralautakunnan arkiston tarkastajaksi walittiin Onni Heinikainen.

Selityksen antajiksi muutamiin werowalituksiin walittiin J. Niinikoski.

 

HUVEJA

Vapaus, 10.09.1924, nro 105, s. 4

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous ilmoitettiin pidettäväksi 7.9.2024

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Salaman tuhoja

Hiljattain riehui erittäin ankara ukonilma Joutsan Tammilahden kylässä.

 Talollisen Topias Mannisen riihen katon repi se kokonaan, 

kulettaen toisen puolen kattoa noin 100 metrin päähän. 

Ja samoin repi tal. Juho Uotilan riihirakennuksen katosta toisen puolen 

sekä vei heinäladosta katon kauvas metsään. 

Kunnan talon pelloilta kaatoi se ruiskuhilaat niin, että ainoastaan muutamia jäi pystyyn. Ankara sade lisäksi vahingoitti kuivia rukiita, joten vahinko on tuntuva.

Kavallus

Mikko Ikosen liikkeessä työskennellyt kauppa-apulainen, Sillanmäki nimeltään, oli kavaltanut liikkeen varoja 3000 mk. Hän tunnusti teon ja sai passituksen lääninvakilaan.

Roteva rakennusmestari

"ainakin itsemielestään 

on Joutsassa eräällä rakennuksella, koska ei hänelle kelvannut toisten apu 

ja eräänä päivänä kimpaantui työmiehiinsä siitä, 

kun he auttelivat toisiaan raskaimpien pölkkyjen nostamisessa, 

uhaten antaa lopputilin heti paikalla niille, jotka toistaan auttelevat. 

Näyttelipä lompsaansakin, kehuen, että siellä on roinaa, jolla maksetaan. 

Mutta taisi lompsa olla tyhjä, koska ei sieltä hellinnyt penniäkään, 

kun miehet keräilivät työkalunsa kokoon ja lähtivät katselemaan sellaista työpaikkaa, jossa saavat ihmismäisemmän kohtelun. 

Toisia rakennusmiehiä kehoitetaan välttämään sanottua työpaikkaa niin kauan, 

että entisille miehille on tilit suoritettu.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo, 17.09.1924, nro 108, s.4

Länsi-Savo, 29.09.1924, nro 113, s. 4

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

1.9. Trp.tr. Hanna Oskarintr. Kukkanen, 5kk 5pv  - Mieskonmäki

1.9. Mkvo Alma Laitinen, 39v 4kk 10pv - Uimaniemi 6

8.9. Mkvo Maria Kihlström, 77v 2kk 149pv - Laitjärvi 3

8.9. Työm.p. Veikko Akselinpoika Toivonen, 5kk - Joutsa 2

19.9. Työm. Tuomas Björninen, 72v 9kk 4pv - Tammilahti 13

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Juttua Joutsasta 

LUE MYÖS

Joutsan elokuu

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Lyyli Brummer

Postitorvi : Suomen postiyhdistyksen
äänenkannattaja, 01.01.1931, nro 1

Lyyli Wilhelmiina Brummer syntyi Joutsassa 3.3.1885 rovasti Fredrik Alexander Brummerin ja vaimonsa Wilhelmina Jaatisen monilapsiseen perheeseen.  

Lapsuutensa Lyyli vietti Joutsassa ja tyttökoulun hän kävi Jyväskylässä, josta sai päästötodistuksen 1902. Lyylin kerrotaan  "antautuneen" koulunsa jälkeen postialalle ja hän  suoritti virkamiestutkinnon 1907. 

Lyylin ollessa 19-vuotias, isä-Fredrik kuoli. Leskeksi jäänyt äiti-Wilhelmina jäi asumaan, vielä kotona olevien lastensa kanssa Rauhalaan, kirkkoherran virka-asuntoon,  kunnes ottivat muuttokirjan Joutsasta Tampereelle maaliskuussa 1908.

1913 Lyyli sai 900 mk:n matkarahan venäjänkielen oppimista varten itse keisarikuntaan ja 1914 hänet nimitettiin ekspeditöörin apulaiseksi (harjoittelijaksi) Tampereen postikonttoriin. Seuraavana vuonna, maaliskuussa 1915, Brummereiden äiti Wilhelmina siirtyi ajasta ikuisuuteen (Tampereella).

Ekspeditöörin apulaisena toimiessaan Lyyli hoiti useaan otteeseen ekspeditöörin viransijaisuutta. 1925 hänet nimitettiin kirjuriksi samaiseen konttoriin. Ensikirjurin viran hän sai 1929, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka. 

Lyyli näyttäisi asuneen Tampereella osoitteessa Läntinenkatu 36, sillä hän oli hakenut itselleen "asuintoveria" lehti-ilmoituksella (1917). 

Hän toimi aktiivisesti Tampereen NNKY:ssä ja oli yksi sen "uskollisimmista jäsenistä". Hänen kerrottiin olleen "monet vuodet vastuunalainen" ja oli kuulunut vuodesta 1925 yhdistyksen johtokuntaan. Myös raittiusaatteen edistäminen oli hänelle tärkeä asia.

Lyyli Brummer, postityöntekijä, Joutsa.
POSTIMUSEON KOKOELMAT
Valokuvakokoelmat

Lyyli kuoli keuhkokuumeeseen 3.1.1931 Tampereella, vain vajaan 46-vuoden ikäisenä. 

Työtoverien keskuudessa Lyyli tunnettiin erittäin sympaattisena ja ystävällisenä työtoverina, jonka poismeno oli Tampereen postikonttoriin virkailijakunnan sekä ystävien ja tuttavien keskuudessa herättänyt syvää kaipausta. Myös veljet ja sisaret olivat surun murtamia. 

Olkoonkin, että Lyyli oli monessa asiassa varsin pätevä ja monitaitoinen, mutta kaikkea ei hänkään ollut saanut syntymässään - kirjoitettiin, että "..monia ja suuriakin lahjoja oli Jumala hänelle antanut, mutta ei laulun lahjaa..".

Luetun perusteella voi kuitenkin todeta, että Lyyli oli erityisen pidetty. 

Häntä muistelleet ovat käyttäneet häntä kuvatessaan lukemattoman määrän adjektiiveja, kuten mallikelpoinen, reipas, rohkea, työhön tarttuva, velvollisuudentuntoinen, herkkä, herttainen, suora, avulias, auttavainen, hengellinen, ystävällinen, ymmärtäväinen jne.

Lyyli siunattiin haudan lepoon loppiaisena 6.1.1931 Tampereella. 

Paikalla oli omaisten ja sukulaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, tuttavia sekä työtovereita. Siunauksen toimitti piispa Jaakko Gummerus ja lauluesityksiä esitittivät mm. Postitalon mieskuoro ja NNKY:n naiskuoro. 

Sisarukset, tri Onni Brummer ja everstin rouva Sisko Valkama lausuivat sydämiinkäypiä muistosanoja sisarestaan, joka oli omistanut elämänsä rakkauden käskyn täyttämiselle.

Uusi Suomi, 04.01.1931, nro 3

Loppiaisiltana kokoontuivat vielä omaiset, ystävät ja työtoverit NNKY:n tiloihin muistelemaan vainajaa musiikkiesitysten kera.

Tiedot kerätty ja tarina koostettu mm. seuraavista lähteistä

Postimies, 16.01.1913, nro 2, s. 10 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/898363?page=10
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Keskisuomalainen, 06.01.1931, nro 3, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863910?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tampereen Sanomat, 01.04.1917, nro 77, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1318175?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Postitorvi : Suomen postiyhdistyksen äänenkannattaja, 01.01.1931, nro 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/886385?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kotia kohti : Suomen N. N. K. Y:n äänenkannattaja, 01.02.1931, nro 2, s. 9

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/995981?page=9

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirkonkirjat

Joutsa rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:16) Sivu 173 Jousa, No 12 Rauhala (kirkkoherra) (Brummer Jaatinen Lehtonen Segerholm...) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25762&pnum=174 / Viitattu 21.09.2024

Joutsa muuttaneet 1901-1910 (AP I Ba:1) 1908, helmi-toukokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25779&pnum=66 / Viitattu 21.09.2024

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1919-1935 (AP I F:5) 1931 tammikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=31624&pnum=170

SERKUSTEN PAININHEITTO

Kuva itse ottama,ei liity tapaukseen

Heinäkuussa 1929 lehdissä kirjoiteltiin Leivonmäellä tapahtuneesta raa'asta murhasta, jonka kaltaista ei ollut tapahtunut paikkakunnalla miesmuistiin.

Toivo Einar Halinen oli Markkulan talon 30-vuotias isäntä, joka oli kirjoitusten mukaan kihlannut emännöitsijänsä ja häät oli suunniteltu syksyksi. 

Yrjö Ilmoniemi oli Toivon serkku äidin puolelta, Jyväskylän pitäjän Oravasaaren kylästä, iältään 21- vuotias. Hänet oli mainittu työmieheksi.

Paininheitto
Maanantaina 15.7.1929 klo 9 aikaan Yrjö oli saapunut vierailulle tätinsä luokse Markkulan taloon Leivonmäelle. Lehtitietojen mukaan kotosalla Toivo-serkun lisäksi olisivat olleet emännöitsijä ja kaksi palvelijaa, jotka olivat 15-vuotiaita. 

Kun ruoka oli nautittu, Yrjö ehdotti serkulleen, että lähtisivät "heittämään painia". Pojat painelivat pihalle ja ryhtyivät tuumasta toimeen. 
Lystiä ei tiettävästi kestänyt kauan, sillä jossain vaiheessa Yrjö otti puukon vyöltään ja alkoi lyömään sillä Toivoa. Kerrottiin, että useita kertoja ja että yksi iskuista osui suoraan sydämeen sillä seurauksella, että Toivo menehtyi välittömästi. Kirjoitettiin, että Toivo olisi ehtinyt sanomaan "minä olen kuollut" kaatuessaan maahan. 

Pakomatka
Yrjö otti jalat alleen ja aloitti pakomatkan, jota kesti vajaan viikon verran. 

Kiinniottamiseen johtavasta vihjeestä oli luvattu 1.000 markan palkkio ja Yrjön tuntomerkit jaettiin pitkin pitäjiä : pituus 176 cm, otsassa arpi, rosokasvoinen, tumma kihara tukka. Keskisuomalainen oli ehtinyt julkaista vielä kuvankin karkulaisesta.

Keskisuomalainen, 20.07.1929, nro 163

Etsintöihin otti osaa lehtikirjoitusten mukaan poliisien lisäksi ainakin Toivakan, Kangasniemen, Joutsan ja Leivonmäen suojeluskunnat. Havaintoja Yrjöstä oli tullut mm. Toivakan ja Kangasniemen rajojen liepeiltä. Lopulta hänet saatiin kiinni - paikasta oli monia eri variaatioita, mutta enin osa johti kuitenkin Kangasniemen Synsiön kylään. 

Asarias Tiihosen torpassa oli ollut töissä entuudestaan tuntematon mies, jonka työnjohtaja oli tunnistanut "etsintäkuulutetuksi". Vihjeen tultua kolme konstaapelia ja kuusi suojeluskuntalaista olivat lähteneet karkulaista vangitsemaan. Yrjö oli kuitenkin ollut kiinniottajia vikkelämpi ja ehtinyt pötkiä pakoon, torpan pojan Otto Tiihosen avustamana.

"Vasta aamun koittaessa palasi torpan poika opastusmatkaltaan 

saatettuaan murhaajaa noin neljän tunnin matkan ja opastettuaan 

tekemällään karttaluonnoksella rosvoa matkan määränä Virtasalmi. 

Mies yritti ensin olla asiasta aivan tietämätön, 

sekä sitten johtaa etsijät aivan päinvastaiseen suuntaan, 

vaan huomattuaan, että oma kohtalonsakin oli vakavan tilanteen edessä, 

puhui mies suoraan, mihin suuntaan oli roistoa opastanut.

Kun näin oli päästy aivan tuoreille jäljille, 

lähdettiin takaa-ajoon poikki soiden ja salojen jalkapatikassa. 

Ja murhaajan saamasta kahdeksan tunnin etumatkasta huolimatta tavoitetiin 

hänet jo lauantai-aamuna klo 9.30 Koittilan sydänmaalla Mustanmäen torpassa, mihin mies oli poikennut syömään ja kyselemään metsäpolkuja Haukivuorelle."

Kiinni jäänyt Yrjö lähetettiin ensin Joutsan piirin nimismiehelle kuulusteluja varten, joka toimitti hänet edelleen Mikkelin Lääninvankilaan. Ottokin joutui pidätetyksi ja hänet pistettiin odottamaan kuulusteluja Kangasniemen vanginkuljettajan luokse.

Joissakin artikkeleissa murhan motiiviksi oli kerrottu vanhat kaunat ja toisaalla kerrottiin, että Yrjö olisi surmannut serkkunsa, koska tämä oli kieltäytynyt antamasta hänelle rahaa lainaksi.

Tuomio

Yrjön kerrottiin olleen poliiseille tuttu jo entuudestaan - hänen kirjoitettiin olleen sotilaskarkuri ja "tavoiltaan hulttiomainen". 

Murhajuttu oli jo kuukautta myöhemmin, elokuun 16. päivänä Joutsan ym. pitäjien käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden käsiteltävänä. 

"Oikeuden puheenjohtajana toimi hovioikeudenneuvos Olavi Rasinen 

ja virallisena syyttäjänä piirinnimismies, varatuomari Martti Raevaara. 

Jutussa kuultiin kaikkiaan 7 todistajaa, joiden lausunnoista kävi m.m. ilmi, että 

Ilmoniemi teon tehdessään ei ollut juovuksissa, vaikka hän itse väitti 

olleensa niin juopunut, ettei muista tapauksesta mitään. 

Viisi tuntia kestäneen käsittelyn jälkeen julisti Kihlakunnanoikeus asiassa päätöksen, tuomiten Ilmoniemen Rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 kohdan nojalla 

tahallisesta taposta pidettäväksi 12 vuotta kuritushuoneessa, 

jonka ohessa hänet velvoitettiin suorittamaan erinäisiä korvauksia. 

Kun Ilmoniemi on aikaisemmin tehnyt Jyväskylän pitäjässä ryöstön, 

josta häntä ei ole vielä tuomittu, siirrettiin asia edelleen 

Jyväskylän pitäjän käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi 

ja Ilmoniemi passitettiin Mikkelin Lääninvankilaan."

(Jyväskylän ryöstöstä tuli 6 kuukauden tuomio 1930 - oli varastanut Oravisaaressa V. Janhoselta kellon ja pahoinpidellyt uhrin).

Ennen kohtalokasta sukulaisvierailua kerrottiin Yrjön majailleen Adi Lukkarisen talossa Kangasniemen Tiiholassa. Markkulaan saapumista edeltävänä iltana Yrjö oli lainannut majapaikastaan polkupyörän ja ilmoittanut poikkeavansa Leivonmäellä, mutta ei viipyisi reissullaan kauan, sillä kiinnijäämisen riski tehdyistä laittomuuksista oli niin suuri.

Yrjö kantoi vastuunsa, tiettävästi avioitui myöhemmin, perusti perheen ja jatkoi sukua.

Toivo oli tunnettu ja mielletty ns. kunnolliseksi mieheksi. 

Hän oli syntynyt 9.6.1899 ja hänellä oli yksi veli, Väinö Oskar (s.25.12.1896). 

Poikien vanhemmat olivat Matti Halinen ja Alma (os. Häkkinen).  

Keskisuomalainen, 17.07.1929, nro 160

*Lehtiartikkeleissa Toivon iäksi oli mainittu 24-vuotta, mutta kuolinilmoituksen ja kirkonkirjojen mukaan hän oli 30-vuotias. 

*Lehtiartikkeleissa Toivon oli kerrottu olleen kihloissa emännöitsijänsä kanssa -  kuolinilmoituksessa morsianta ei kuitenkaan mainita ja tietoa kihlauksesta en löytänyt.

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri sanomalehdistä / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm.

Sisä-Suomi, 17.07.1929, nro 160

Itä-Häme, 24.07.1929, nro 31

Länsi-Savo, 25.07.1929, nro 86

Sisä-Suomi, 18.08.1929, nro 188

Itä-Häme, 21.08.1929, nro 35

https://digi.kansalliskirjasto.fi

Perustietoja tarkastettu kirkonkirjoista, mm.

Leivonmäki syntyneet 1895-1914 (AP I C:3) Sivu 56-57 1899 kesäkuu  

SSHYLeivonmäki rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:7) Sivu 166 Leivonmäki No 1, Markkula 

Leivonmäki rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:5)  Sivu 256 No 1 Markkula

Leivonmäki kuolleet 1914-1944 (AP_KON I F:4) Sivu 80 1929

http://www.sukuhistoria.fi

TAPAHTUI JOUTSASSA- elokuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Elokuussa ilmestyneessä Kuuromykkäin lehdessä oli mainittuna keväällä opintonsa päättäneitä. Joutsasta Hilma Hautala oli suorittanut mainitun koulun Jyväskylässä. 

Ida Aili Soilander oli hyväksytty Heinolan seminaariin ensi luokalle.

Iida Manninen ja Kerttu Liukkonen puolestaan oli valittu Kuopion Talouskoulun talouskursseille.

Johannes Oittiselta oli kadonnut vaimo - miehelle tuntemattomalla tavalla. Maria Oittisen katoamisen myötä ilmoituksia julkaistiin laajalti valtakunnan lehdissä. Maria Oittinen, os. Lähde, oli n. 50-vuotias, kookas ja vahvarakenteinen, leveäkasvoinen ja oikeassa ohimokulmassa hänellä oli vanha arpi. 

Nimismies Lauri Hoviselle oli myönnetty virkavapautta 10.8.-31.8.1924. Sijaisena toimi konstaapeli Toimi Nieminen oman toimensa ohella.

Asevelvollisuuskutsunnat ilmoitettiin pidettäväksi 19.9.1924.

ILMOITUSASIOITA

TILUSLOHKOMISIA

Satulakiven tilasta n:o 2 tilat

Joutsaari, om. Fabian Purojärvi

Rakkola, om. Otto Salonen 

Viheri, om. Rikhard Lahtinen 

Satulakivi, om. Juho Kauranen 

Toivolan tilasta n:o 2  Joutsan kylässä tilat:

Vierula, om. August Kuitunen 

Vartiovuori, om. Mooses Teittinen

Toivola, om. Vilppu Kauranen 

Vanhan-Kälän tilasta n:o 1 Mieskonmäen kylässä tilat: 

Eero, om. August Hirvimäki

Ruokola, om. Fabian Kukkanen 

Vanha-Kälä, om. Otto Kuitunen

Ylämällösen tilasta no 1 Pärnämäen kylässä tilat: 

Mesiänmäki, om. Antti Metsänen 

Ylämällönen, om. Justus Mällönen.

Pauninmäen tilasta n:o 5 Pärnämäen kylässä tilat TARKASTA

Kiviranta, om. Juho Kariluoto

Pauninmäki, om. August Leppä

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Hyvinkäällä pidettiin valtakunnalliset ampumakilpailut. Joutsan Levison saavutti seitsemännen sijan "300 metrillä wapaawalintakiväärillä 25 laukauksella". Pisteet 204 - voittaja paukutti 213 pistettä.

Ilmoitettiin vietettäväksi suojeluskunnan syysjuhla syyskuussa. 

MYYDÄÄN 

Länsi-Savo, 06.08.1924, nro 90

LIIKEYRITYKSET 

Perustettiin Uimaniemen osuuskassa

Perustava kokous pidettiin jo heinäkuun lopulla, jossa osuuskassalle hyväksyttiin Pellervo-seuran laatimat mallisäännöt. Toimialueena Uimaniemen, Ruorasmäen, Laitjärven ja Vehmaan kylät. Elokuun kokouksessa toimitettiin osuuskunnan hallituksen vaali, jossa vakinaisiksi valittiin maanviljelijät Akseli Rossi, Rikhard Kuitunen, Juho Järvinen, Akseli Jokinen ja Väinö Soisalo. Varamiehiksi maanviljelijät Väinö Ruhanen, Taavetti Huoponen ja Samuli Purovirta. 

HUVEJA

Vapaus, 27.08.1924, nro 99

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA SEKÄ MUITA JULMUUKSIA JA IHMEELLISYYKSIÄ

Warkaita liikkeellä

"Jo pitemmän ajan on kuulunut walituksia, että Joutsan pitäjän Ruokorannan kylällä liikkuu warkaita. Kunnalliskodin tallista on tämän wuoden ajalla warastettu permanto, wiety puita metsästä, toisia puita koluttu ympäriinsä ja onpa wiety halkojakin sekä heiniä toisten suowista ynnä poitettu metsää noin hehtaarin ala. Kaikki nämä tihutyöt owat tapahtuneet kyläkunnan samalla kulmalla."

Väinö Palmun seikkailut

Päiväpikajunan lähtiessä elokuun alkupäivinä Kouvolasta Helsinkiin, oli keskenkasvuisen pojan huomattu olleen piiloutuneena vaunun alle - vapaakyytiä kaasusäiliön päällä. Asiasta ilmoitettiin Korialle, missä juna pysäytettiin. Junan alta kiskottiin yltä päältä tomun peitossa oleva poika. Kuulusteluissa ilmeni, että kyseessä oli kunnan hoidokki Väinö Palmu Joutsasta. Hän oli ollut koko kesän kulussa, aikomuksenaan mennä Vesijärvelle töihin. Väinön seikkailut jäivät tältä erää tähän ja hänet palautettiin takaisin Joutsaan.

Tulipalo Ruorasmäellä

Juho Egebladin omistaman, Savela-nimisen talon asuinrakennus paloi perustuksiaan myöten. Syttymissyy oli tuntematon ja vain pieni osa irtaimistosta saatiin pelastettua. Rakennus oli uusi ja vahingot tuntuvat.

Puukotus

Elokuun viimeisenä päivänä oli liikkunut runsas määrä humalaisia miehiä kirkonkylällä. Akseli Kuitusen juomat vaikuttaisivat olleen vähintään rähinäkaljaa, sillä hän oli alkanut räyhäämään - rikkoi oman pyöränsä, antoi osansa myös muiden pyörille ja kaikenkukkuraksi läpsi muutamia pikkupoikia korville. Kaverit olivat yrittäneet houkutella Akselia kotiinsa, mutta saivat palkaksi uhkauksen tulla ammutuksi. Pyssy saatiin otettua pois, mutta Akseli kimmastui tästä ja kävi Juho Laitisen kimppuun. Miehien ottaessa mittaa toisistaan Akseli sai "ammottavan haavan" käteensä lähelle rannetta. Hänet toimitettiin "tiedottomassa tilassa" Kunnalliskodin sairaalaan ja Juho puolestaan joutui poliisin haltuun, kunnes selviää, miten Akselin käy.

Tappelun kahinaa

Elokuun puolivälissä oli Joutsassa eräässä talossa talonväen kesken tappelun kahinaa. Lyömäaseina oli käytetty kahvipolttimoa ym. taloustavaroita ja kuuluivat ne aseet vastanneen tappelutouhuissakin hyvin tarkoitustaan.

TÖITÄ HALUTAAN

Helsingin Sanomat, 07.08.1924, nro 214

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Vieläkään ei työvoiman kysyntä ja tarjonta ole kohdannut- Kätilön ja rokottajan toimi edelleen auki.

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA JA ILMOITUKSIA 

Piispantarkastus ilmoitettiin pidettäväksi  syyskuun aikana

Kuollut

 4.8. Kunnanhoidokki Saara Siljander, 53v 11kk 25 pv

12.8. Trp.p. Väinö Väinönp. Pöyry 19 pv 

13.8. Nestor Suomalainen 14v 5kk 23pv 

15.8.  Torppari Antti Lampila 65v 13pv

17.8. Palv.tr. Helmi Esteri (Helmintr.) Kunnas 1kk 1pv

18.8. Työm. vo Anna Stina Mäkinen 71v 8kk 27pv

24.8. Torp.p. Erkki Olavi Suomalainen 3v 3kk 27pv

28.8. Tal.tr. Maire Tupala 26pv

30.8. Tal.tr. Anna Tupala 28pv

31.8. Puuseppä Taavetti Järvinen 45v 2kk 2pv

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Moses" kirjoittaa kunnalliskodin henkilösuhteista.

KOLME KIELTOA KUUKAUDELTA

Länsi-Savo, 20.08.1924, nro 96

☆ ☆ ☆

Vapaus 13.08.1924 nro 93


☆ ☆ ☆

Länsi-Savo, 11.08.1924, nro 92

LUE MYÖS

Joutsan heinäkuu 1924

Joutsan syyskuu 1924

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys - linkit teksteissä.

Niemelän maalariperhe Heinolasta - Pentti Kalervo Niemelä

Kannisto, Väinö Aleksi/Helsingin kaupunginmuseo
EI LIITY TAPAUKSEEN

Pentti Kalervo Niemelä syntyi Väinö ja Lempi Niemelän (os. Ylinen) lapseksi 16.11.1912 Heinolassa.

Hän työskenteli isänsä maalariliikkeessä, jonka Pentin isoisä Johan Niemelä oli perustanut jo vuosisadan vaihteen tietämillä, vuosikymmeniä aikaisemmin. 

Johanin jälkeen poika Väinö jatkoi liiketoimintaa  - Pentti oli siis ns. maalari kolmannessa polvessa. 

Koulunsa hän suoritti Heinolassa ja asepalveluksensa Utin lennostossa.

Pentti oli mukana mm. Heinolan Iskun toiminnassa ja oli innokas suojeluskuntalainen, kuuluen sen soittokuntaan ja otti sen lisäksi innokkaasti osaa myös jalkaväki- ja viestiharjoituksiin. Osallistui kesällä 1935 reservin kertausharjoituksiin ja oli saanut päällystön tunnustuksen mallikelpoisella ja sotilaallisella esiintymisellään. 

Pentin elämä näytti olevan mallillaan. Elokuun 26.pvä 1935 kohtalo kuitenkin puuttui peliin - Heinolan kirkkolammen rannassa tapahtui polkupyörien yhteenajo.

Lehdissä kirjoiteltiin, että työmies Teuvo Salomaa oli tulossa vaneritehtaalta kaupunkiin päin ja Pentti puolestaan lihantarkastuslaitokselta mäkeä alas lammelle. Ilta oli jo hämärtynyt iltakymmenen tietämillä. Kummallakaan osapuolella ei ollut varsinaisesti valoja pyörässä, Salomaalla kuitenkin taskulamppu. Tien kunto - ei kuulemma ollut hääppöinen sekään. Lopputulema oli karu, vastakkaisista suunnista tulleet pyöräilijät törmäsivät - Pentti loukkaantui vakavasti kaatuessaan ja menetti heti tajuntansa. Hänet vietiin hoidettavaksi kaupungin sairaalaan, missä hän kuoli seuraavana päivänä tajuihinsa tulematta. 

Syyttäjä vaati Teuvo Salomaalle rangaistusta liikennesääntöjen rikkomisesta ja varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta. Samalla syyttäjä ilmoitti, että vainajan isä ei vaadi rangaistusta vastaajalle. 

Teuvo oli itse paikalla käsittelyssä, jossa kuolema katsottiin raastuvanoikeuden käsittelyssä tapaturmaksi.

".....Wastaaja myönsi poliisikuulustelupöytäkirjan oikeaksi, 

ilmoittaen kyseellisenä iltana klo 22 ajaneensa asemalta kaupunkiin tulewaa tietä tawallisella, n. 20 km. tuntinopeudella, kun yhteenajo tapahtui.

 Ilmoittaen lisäksi itsellään olleen kädessään tawallisen sähkölampun 

sekä soittaneensa waroitusmerkkejä. 

Wastaaja sanoi ajaneensa keskitietä, eikä nähneensä huonon katuwalaistuksen 

tähden wastaan tulevaa pyöräilijää, ennenkuin yhteentörmäys tapahtui. 

Kiisti, että olisi aiheuttanut N:n kuolemam waromattomuudellaan, 

waan piti sitä suoranaisena tapaturmama. 

Lisäten wielä, että hautausmaan sivua kulkewa tie ei ole yleinen tie, 

joten sellaisilla teillä lain mukaan tulee ajajan kulkea warowasti. 

Nyt kyseessä olewa tie oli huonoa ja hiekkaista, 

joten N:n täytyi kiinnittää huomionsa pyöräänsä, eikä wastaan tulijaan. 

Pyysi edellä wiitattuun nähden kannetta kumoon.

Tämän jälkeen kuultiin todistajina rouva Landenia ja erästä työmies Mattilaa,

 jotka sattuiwat olemaan lähellä tuota kohtalolasta yhteenajoa. 

Rwa L:n todistuksen mukaan ajoi Salomaa niin hirweätä wauhtia kaupunkiin päin, 

että todistaja oli pelästynyt. N.1-2 min. kuluttua kuuluikin rysähdys. 

Tod. oli kuullut pyöräilijän merkinantoja. Ei nähnyt wastaan tulevaa pyöräilijää. 

Saawuttuaan rysäyspaikalle näki miehen (Niemelän) werisenä makaamassa. 

Ilmoitti tämän jälkeen lähimpään puhelimeen awun saantia warten. 

Suunnilleen samaan suuntaan todisti Mattilakin. 

Oikeus kuuli wielä konstaapeleita Rissasta ja Huowilaa, 

jotka todistiwat wain walaistussuhteista paikan päällä. 

Tämän jälkeen jätettiin juttu päätettäwäksi.

Oikeus lyhyen aikaa harkittuaan antoi asiassa päätöksen, 

katoen yhteenajon kokonaan tapaturmaksi ja syytteen wastaajaan nähden raukeawaksi." 

Pentti haudattiin 31.8.1935 sotilaallisen juhlallisin menoin. 

Heinolainen 29.08.1935 no 96

"Nuoren wainajan kukin koristetun walkoisen ruumiskirstun kantoivat 

kappelista hautaan hänen weljensä, isänsä sekä lähimmät omaisensa. 

Surusaattue kulki sotilasten kunniakujan läwitse 

soittokunnan soittaessa surumarssia. 

Kirstu lastettiin hautaan sinilipun tehdessä kunniaa. 

Kun soittokunta oli wielä soittanut tilaisuuteen soweltuwan hautauswirren 

piti khra T. Wallisaari kauniin muistopuheen 

nuorena nukkuneen muistolle, toimittaen ruumiinsiunauksen. 

Hautaa umpeen luotaessa soitti soittokunta yhden wirren ja kirkkokuoro lauloi 

"Yhtehenkö tulla saamme" ja lopuksi "Mä eksyn murheen mailla". 

Ruumiiniunauksen jälkeen laskettiin hautakummulle 

omaisten seppelten lisäksi sangen runsaasti ystävien seppeleitä. 

Ensinnä laskiwat hrat Lilja ja Oksanen työtowerien seppeleen, minkä jälkeen 

kaup. skn edustajat kaupp. A. Huuskonen, W. L. Jääskeläinen ja paik.pääll. H. Hirki 

laskiwat skn ison seppeleen wiimemainitun pitäessä puheen

nuoren sktowerin muistolle. Seppeleen nauhoissa oli sanat: 

"Rehdille ja kelpo sklaiselle Heinolan skunta. 

Kapellimestari A. Turkia ja hra Y. Aro laskiwat soittajatowerien seppeleet: 

"Kaipauksella - Soittajatowerit". 

"Kunnon urheilutowerin muistolle"

-seppeleen laskivat hrat Esko Siren ja Eklund. 

Seminaarin johtajatar Helmi Lehtonen ruusu kimppua laskiessaan 

puhui kaunein sanoin pidetyn entisen oppilaansa muistolle. 

Edelleen laski haudalle "kohtalotowerina" seppeleen hra T. Salomaa. 

Surujuhla päättyi haudalla yhteisesti laulettuun wirteen 

"Sun haltuus rakas isäni" minkä jälkeen hautajaiswieraat 

siirtyiwät wainajan kotiin surujuhlaa wiettämään."

Toisaalla todettiin Pentin olleen luonteenpiirteiltään lempeä ja hyvä. 

Kun sk:n torvisoittokunta soitti joukosta postuneelle toverille, "tuntui kuin torvetkin olisivat nyyhkyttäneet soidessaan viimeistä kertaa vainajalle".

Heinolainen 03.09.1935 no 98

Jos olet kiinnostunut Niemelän maalariperheen vaiheista, 

pääset lukemaan Pentin isovanhempien, Johanin ja Rosan tarinan TÄSTÄ

LÄHTEINÄ KÄYTETTY mm.

Heinolan kaupunkisrk syntyneet 1908-1922 (AP I C:6) Sivu 46 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36712&pnum=26 

Heinolan kaupunkisrk rippikirja 1910-1919 (AP I Aa:11) Sivu 75 N:o 71 (Niemelä) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=36711&pnum=78

Lahti, 29.08.1935, nro 98, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2032311?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 29.08.1935, nro 96, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942608?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 28.08.1935, nro 198, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2119489?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 03.09.1935, nro 98, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942600?page=2

Heinolainen, 31.08.1935, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942604?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Heinolainen, 03.09.1935, nro 98, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942600?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Riuttalan Akselin viimeinen tanssi

Elettiin ns. joulun välipäiviä. 27.12.1931 Riuttalan Akseli lähti "rimpsalle" Korpilahden Rutalahdelle ja osallistui kavereineen ns. nurkkatansseihin.

Otsikoihin päätyneitä tanssiaisia oli vietetty Kaitamäen talossa lomalla olleen sotilaan läksiäisiksi. 

Museovirasto / Kansatieteen kuvakokoelma 

  

Ajan- ja tavanmukaisesti väkeä oli kokoontunut paikalle pitkin lähiseutuja ja väkeviäkin oli nautittu. Tanssien on kerrottu päättyneen yöllä yhden aikoihin ja tuolloin kuului kuusikosta laukaus. Se osui leivonmäkisen Riuttalan Akselin eli Akseli Poutiaisen rintaan. 

Akselin kerrottiin sinnitellen kymmenisen minuuttia ennen kuin vaipui kuolon uneen. 

Hän oli kuollessaan vaille 28 vuotias, perheetön ja kotoisin Leivonmäeltä.

Poliisi pidätti tapahtuman johdosta lohkotilallisen pojan, Heimo Järvisen, Rutalahdelta. Hän oli vasta 17-vuotias nuorukainen ja myönsi syyllisyytensä. 

Tapahtumien kulusta Heimo Järvinen oli kertonut, että tappeluun otti osaa isompi joukko miehiä Leivonmäeltä ja Korpilahdelta ja aseina oli käytetty taskuaseita, seipäitä ja halkoja. Järvinen ampui pienellä taskuaseella Voutilaisen selkään noin 10 metrin päästä. 

Ammutulla Akseli Voutilaisellakin oli ase, jolla hän ampui muutamia laukauksia. Nujakka oli arvellusti enemmän kyläkuntien kuin yksittäisten henkilöiden välinen.

Työmies Järvistä syytettiin Korpilahden välikäräjillä taposta 7.1.1932. Juttu lykkääntyi talvikäräjien toiseen istuntopäivään ja syytetty laskettiin vapaaksi. 

Talvikäräjätkään ei tuonut vielä tuomiota vaan Heimo lienee tuomittu lopulta kesäkuun välikäräjillä taposta kolmeksi vuodeksi ja viideksi päiväksi kuritushuoneeseen ja olemaan tämän jälkeen kolme vuotta ilman kansalaisluottamusta.

Surmansa saanut Akseli oli todellisuudessa sukunimeltään Poutiainen (lehtitietoihin oli  kirjattu Voutilainen). Akseli oli syntynyt 20.3.1904 Leivonmäen  Kurkijärven Riuttalassa. Kuolleiden luettelossa tiedot täsmäävät ja kuolinsyyksi on kirjattu "murhattiin".

Akselin vanhemmat olivat Niklas Augustinpoika Poutiainen ja Riikka (Erika) Israelintytär. Nopealla silmäyksellä sisaruksia olisi ollut kaikkiaan kahdeksan, joista kolme kuolivat pienenä.

Myönnettävä on, että en oikein tiennyt ennen tämän tarinan koostamista, minkälaiset kekkerit ne nurkkatanssit oikein olivat. Nyt tiedän - ja jos omin sanoin jos määrittelen, niin vastaisivat lähinnä ehkä kotibileitä (pidetäänköhän sellaisia vielä 🤔)?

Ote Wikipediasta: 

"Nurkkatanssit tarkoittavat erityisten tanssipaikkojen ulkopuolella yksityisasunnoissa (tällaisen toiminnan sallivien "nurkissa"), ladoissa tai luonnossa järjestettyjä tanssitilaisuuksia, joilla ei ollut viranomaisten lupaa ja joita koskeva tieto ei siksi ollut julkista. Nurkkatansseja säestettiin perinteisesti yleisillä, mukana kuljetettavilla soittimilla, kuten viululla, haitarilla tai mandoliinilla. 1930-luvulta lähtien soittimia täydensi tai korvasi matkagramofoni."

Lähteitä mm.

Työn Voima, 28.12.1931, nro 299, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934266?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 30.12.1931, nro 301, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934257?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Työn Voima, 08.01.1932, nro 5, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1934488?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kansan Lehti, 14.06.1932, nro 135, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1809536?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset ain

Leivonmäki kuolleet 1914-1944 (AP_KON I F:4) Sivu 90 1931 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46422&pnum=49 

Leivonmäki rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:7) Sivu 225 Leivonmäki No 3, Kurkijärvi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46417&pnum=229 / 

Leivonmäki rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:6) Sivu 209 Leivonmäki 3, Kurkjärvi Riuttala, its. ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=26928&pnum=210 / Viitattu 

Luhanka rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:13) Sivu 167 Säteri No 4, Lempää, Lehtivehmaa mtorp ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27021&pnum=169 /

TAPAHTUI JOUTSASSA- heinäkuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rouva Roosa Ikonen kävi kylpemässä Heinolan kylpylaitoksessa.

Antti Paavola osallistui Itä-Hämeen Maanviljelysseuran Pienviljelijäin opintoretkelle ja pääsi tutustumaan eri tilojen toimintaan Kärkölässä, Nastolassa ja Orimattilassa.

Heinäkihloja: Edith Ripatti ja Eero Paalanen kihlautuivat. Samoin tekivät Lyyli Röykkälä Joutsasta sekä Lauri Luoto, joka oli Helsingistä. Hannes Ruhanen Joutsasta ja Hilda Erola Pertunmaalta.

Ruorasmäen kansakoulun opettajaksi oli valittu Elli Havulinna.

Hilja Maria Salonen oli saanut päästötodistuksen Kajaanin seminaarista alakansakoulunopettajan kurssilta. 

KUULUTUKSIA

Heinolan Sanomat 12.07.1924

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 12.6.1924

Kunnanvaltuuston kokouksessa t.k. 12 pnä päätettiin 
korottaa lastenhuoltajan palkka 500 mk. vuodessa. 

Esitettiin Itä-Hämeen maanviljelysseuran ja Thomenin metsänhoitotoimiston laatimat kustannusarviot metsämaiden luokittamisesta ja päätettiin pyytää 

Itä- Hämeen maanviljelysseuran edustajaa suullisesti neuvottelemaan myöskin viljelysmaiden luokitustyön suorittamisesta, kun katsottiin edullisemmaksi, 

että metsä- ja viljelysmaiden luokitus toimitetaan rinnakkain.

 Kunnallislautakunnalle annettiin määräys sanoa nykyinen peltojen mittaaja ylös toimestaan. 

Yleisiä kunnallisrahastojen tilejä v. 1922 ei voitu esittää hyväksyttäviksi, 

kun ei tilintarkastajat olleet niitä tarkastaneet. Sen sijaan hyväksyttiin Hankaan, Ruorasmäen, Pärnämäen, Pappisen ja Angesselän kansakoulujen tilit v:lta 1923, joihin muutamiin oli tarkastuksessa tehty vähäisiä muistutuksia. Täydellinen tili- ja vastuuvapaus nyt hyväksytyistä tileistä myönnetään 

vasta yleisten kunnallistilien sanotulta vuodelta hyväksymisen yhteydessä. 

Vielä luettiin asutuslautakunnan tilit, mitkä sellaisenaan hyväksyttiin. 

 Kysymys tonttimaan ostamisesta M. Hossolalta toripäiviä varten annettiin raueta ja hyväksyttiin kunnalle kuuluvan Toivolan talon peltoa tarpeellinen alue markkinatoriksi kunnallislautakunnan ehdotuksen mukaan. 

Luettiin Savon seuran kiertokirje edustajan valitsemisesta yleisille 

Savonpäiville Iisalmelle syysk. 20 ja 21 p:nä, jossa m.m. päätetään 

Savon seuran maakunta-arkiston perustamisesta Kuopioon ja 

kaatuvatautisten parantolan perustamisesta Savoon, 

vaan eivät mainitut ehdotukset antaneet aihetta toimenpiteisiin.

Annettiin kunnallislautakunnan esimiehen toimeksi hankkia sopiva 

huoneusto veistokoulua varten, joka Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistykseltä tilataan työkaudeksi 1925-26.

Kysymys kunnankirjurin ottamisesta pantiin pöydälle.

Vapaus 30.07.1924

Joutsan kunta ehdotettu siirrettäväksi Keski-Suomen maakuntaan

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous ilmoitettiin pidettäväksi 3.8.1924 Työväentalolla.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Pirtutakavarikko

Kouvolan asemalla takavarikoitiin pirtua useilta henkilöiltä, Joutsaa tällä listalla edusti Otto Sinkkonen Kälästä, jolla oli hallussa 4 litraa tuota alkoholipitoista juomaa.

Viinatehtaan hävitys

Joutsan poliisikonstaapeli T. Maunula hävitti viinatehtaan kuun puolivälin tietämillä Joutsan pitäjän Tammilahden kylässä Heikki Lehtosen niityltä. Keittäjinä oliwat joutomies Tanu Mäkinen ja Heikki Lehtonen. Heidät on haastettu oikeuteen wastaamaan.

Onneton äiti

Joutsan pitäjän Pappisten kylässä eräs äiti surmasi vastasyntyneen vauvansa. Lapsen ruumiin ja onnettoman äidin korjasi poliisi huostaansa.

Tolvasniemen työväentalo paloi

Uutinen julkaistiin elokuun puolella, mutta itse tapahtuma ajoittui heinäkuun loppupuolelle. Palo oli syttynyt toistaiseksi tuntemattomasta syystä ja tuli tuhosi rakennuksen kokonaan. Talo oli rakennettu edellisenä keväänä ja oli ollut vain pari kuukautta väliaikaisessa käytössä. Talolla ei tietojen mukaan kukaan ollut käynyt vajaaseen viikkoon, joten lehdessä arveltiin kyseessä olevan "murhapolton". Talo oli vakuutettu "ainoastaan 10.000 markasta".

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kirkonkylän kansakouluun julistettiin avoimeksi ja haettavaksi väliaikainen opettajattaren virka. Toimi oli otettava vastaan heti kutsun saatua ja valittu ei saanut siitä kieltäytyä.

Ruorasmäkeen haettiin poikien kässäopea

Vapaus 23.07.1924

Kätilön ja rokottajan toimeen ei vaikuttanut olleen hakijoita, sillä toimi julistettiin jälleen haettavaksi.

Myös Ruhalahden ylemmän kansakoulun naisopettajan virkaan haettiin edelleen tekijää. Aikaisemmasta hausta poiketen, tällä kertaa huomioon otettiin myös epäkompetentit hakijat.

SEURAKUNNALLISIA UUTISIA

Valtioneuvosto oli suostunut Savonlinnan tuomiokapitulin esitykseen, että Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan erinäisitä kylistä muodostettaisiin uusi Pertunmaa-niminen seurakunta. Taustat tälle pitkälle projektille ja sen ehdot voi lukea mm. edellä olevasta linkistä.

Kuollut

Sisko Amanda Riita-Oja kuoli kotonaan 27.7.1924.

Mikkelin Sanomat 06.08.1924, nro 89

LUE MYÖS
Joutsan kesäkuu 1924

Joutsan elokuu 1924

Tarina koostettu aikakauden sanomalehdistä.
Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.