Havinoita: RAUHA RUTANEN - Talousopettajatar Laukaasta

Jälleen hautakiven kautta liikkeelle - kuka oli talousopettajatar Rauha Rutanen?

Hauta Laukaan hautausmaa.
Kuva omasta albumista

Rauha Amanda Rutanen syntyi 7.10.1875 talollisen tyttärenä, esikoisen asemaan Laukaan Leppäveden Kuhalassa, Kalle Rutasen ja Amanda Monthanin perheeseen.

Sisarukset:

Kalle Jalmari 1876 / Hilja Kristiina 24.7.1878 / Aatu 16.3.1880 / Onni Matias 14.5.1882 / Johanna Wilhelmiina 9.7.1886 / Maria Elisa 26.5.1890 / Uuno Mikael 2.10.1892 / Maija.

19-vuotiaana, vuonna 1894 Rauha sai oppilaskutsun Keski-Suomen kansanopistoon, joka oli juuri aloittanut toimintansa Äänekoskella Kuhnamovirran (Häränvirran) rannalla. Opisto vihittiin käyttöön 1.11.1894. Rehtorina toimi tuolloin pastori Kalle Kerkkonen

ja lukukaudella 1894-1895 kansanopistossa oli kaikkiaan 57 oppilasta. Lehtitietojen mukaan Rauha olisi käynyt 3 lk korkeampaa kansakoulua.

Tämän jälkeen, vuonna 1900 Rauha valmistui Lapuan emäntä-, käsityö- ja kasvitarhakoulusta. Oppilaita vuositutkinnossa oli ollut 20, joista kuitenkin vain 11 oli suorittanut täyden opintomäärän - Rauhan ollessa yksi heistä.

Oppilaitos sijaitsi Lapuan kirkolla, n. 1 km etäisyydellä asemalta. Nykyisin paikalla toimii Jokilaakson matkailupuutarha, jossa on edelleen emäntäkoulun aikaisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä.

Rauha suoritti myös Helsingin Kasvatusopillisen Keittokoulun täydellisen opettajakurssin ja sai todistuksen sieltä 1907/1908 vuosien vaihteen tietämillä seitsemän muun nuoren naisen kanssa. Tämän koulutuksen jälkeen naisilla oli valmius ja kyvyt ryhtyä johtajattariksi ja keitto-opettajiksi eri paikkakunnille.

Työelämä

1902 Rauha valittiin Wuorelan kasvatuslaitoksen taloudenhoitajaksi 24 hakijan joukosta. Laitos sijaitsi Vihdin kunnan Haapakylässä ja se oli ensimmäinen tyttöjä varten perustettu valtion kasvatuslaitos.

Tammikuussa 1909 mm. Uusi Aura-lehdessä julkaistiin, että Paimion emäntäkoulun taloudenopettajaksi oli valittu opettajatar Rauha Rutanen Laukaasta.

Emäntäkoulun oppilaiden ja opettajien matrikkelissa Rauhalla oli tittelinä "johtajatar" ja mainintana, että oli suorittanut Helsingin Kasvatusopillisessa Keittokoulussa opettajan kurssin.

Vuosikertomuksessa 1909-1910 mainitaan, että uutena johtajattarena toimii Ida Sirkiä, joka oli tullut toimeen 20.9.1909 Rauha Rutasen sijaan. Harmillista, etten löytänyt edellisen vuoden vuosikertomusta, jossa olisi ollut itse Rauhan osuus.

Rauha on kirjattu muuttaneeksi oppilaitoksen tiedoissa Poriin syyskuussa 1909, jolloin hän oli tullut valituksi tyttöjen valmistavan ammattikoulun talousosaston opettajattareksi 6 hakijan joukosta. Hän oli Porissa vielä ainakin 1911 kesäkuussa.

1913 Rauhan on mainittu hakeneen Oulun Talouskoulun johtajattaren tointa, jota hän ei kuitenkaan saanut.

Vuonna 1915 hänet valittiin Evon metsänvartijakoulun emännöitsijäksi, hakijoita oli ollut kaiken kaikkiaan 49.

1918 talousopettaja Rauha Rutanen oli ollut ehdokkaana kunnanvaltuutetuksi Laukaan kunnan kunnanvaltuutettujen ja tilintarkastajain vaalissa, jotka pidettiin 4.12.1918.

*Rauhan on mainittu em. lisäksi hoitaneen Haminanlahden kartanoa Kuopion lähellä. Toiminut Kuopin mlk:n Lotta Svärd-yhdistyksen johtokunnassa varajäsenenä 1924.

Kuopion jälkeen hän toimi matkustajakodin pitäjänä Helsingissä. Matkustajakoti sijaitsi Annankatu 25:dessä (1926).

Kuvat Naisen ääni lehdestä

Sairauden pahetessa Rauha palasi synnyinseuduilleen Laukaaseen, jossa hän vietti elämänsä ehtoopuolta talossaan Arkelassa. Koti sijaitsi seurakunnalta vuokratulla tontilla, luonnonkauniilla paikalla Vuojärven rannalla.

Rauha nukkui ikiuneen kotonaan 24.6.1938 hoitajansa Stiina Tauriaisen hellässä huomassa. Kuolinsyyksi on kirjattu "pitkittynyt sydämen sisäkalvon tulehdus".

Rauhan viimeinen matka koitti 5.7.1938 Laukaan hautausmaalle, jonne kätkettiin
vainajan tomumaja.

Vainajaa hautaan laskettaessa lauloi hengellinen kuoro.

Ruumiinsiunaus tapahtui hautausmaalla ja toimitti sen teologian

tohtori Aarre Lauha. Hän puhui sanojen johdolla:
"Kun olit nuori vyötit itsesi ja kuljit mihin tahdoit,
mutta kun vanhenet ojennat kätesi,
ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut mihin et tahdo".
Ruumiinsiunauksen jälkeen lukivat raamatunlauseita rov. Stenroth, pastorit
Dahlgren, Salmenkivi ja Vesterinen.
Hautaa umpeen luodessa lauloi hengellinen kuoro kanttori Jussilan johdolla.
Seppeleitä ja kukkia, toinen toistaan kauniimpia, laskettiin sangen runsaasti.
Vainajan sukulais-, ystävä- ja naapuripiirihän oli laaja.
Kukkaisseppele laskettiin myös Jyväskylän NNKY:n ystävien puolesta.
Tilaisuus päättyi virteen 529.
Tämän jälkeen kokoonnuttiin vainajan muistoa viettämään Karlvikiin, jossa yhteisesti laulettiin paljon ja jossa puheita pitivät rov. Stenroth ja past. Salmenkivi.
Yksinlaulua esittivät tohtorinna Aune Lauha ja past. Salmenkivi.
Tällä tavalla vietettiin vainajan muistoa kauniisti, vainajan, joka eläessään oli kaiken kauniin ystävä ja joka paljon sairastettuaan myöskin sisäisesti oli syventynyt.

Vapaaehtoisella huutokaupalla, 31.5.1939 myytiin kuolinpesän lukuun Rauhan asuintalo. Hyväkuntoisessa talossa oli 4 lämmitettävää asuinhuonetta, sauna, ulkohuoneet, kellari jne.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Rauha sai nähdä matkansa varrella monta eri paikkakuntaa ja työyhteisöä erilaisine sidosryhmineen. Itselleni syntyi mielikuva rohkeasta, oikeudenmukaisesta ja kaunissieluisesta naisesta, joka jakoi oppejaan ja kulki reippain askelin pitkin omia polkujaan. Miellyttävä uusi tuttavuus!

Päivitetty alkuperäistä tekstiä ensijulkaisun jälkeen 31.12.2023.

Lähteitä

Aamulehti, 18.10.1894, nro 242, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/594069?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Suomalainen, 27.07.1896, nro 83, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/543691?page=4