Tytön rippikoulutarina

Vanhassa valokuva-albumissa on kuva nuoresta Tytöstä. 

Kasvoilla on hymyn kare, silmät loistavat ja hiukset on kammattu huolellisesti - käsissään hänellä on kukkia. Kuva on otettu Rautalammilla 17.7.1966 ja kuvan Tyttö on vasta 15-vuotias 

- juuri käynyt läpi rippikoulun ja saanut konfirmaation.

Rippikoululla, jonka Tyttökin kävi, on juuret pitkällä muinaisuudessa. Ripari ja konfirmaatio ovat lähes kaikille tuttuja siirtymäriittejä nuoruudesta aikuisuuteen ja rippijuhlat onkin nuoren ensimmäinen oma juhla. 

Tytön rippikoulun aikaan maaseudulla elettiin yhä tiiviisti yhteisöissä ja rippikoulu oli paitsi uskonnollinen oppimisen paikka myös merkittävä sosiaalinen tapahtuma. 

Rippileiri oli usein ensimmäinen kerta, kun nuoret viettivät pidemmän ajan poissa kotoa ja se tarjosi mahdollisuuden tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin.

Tytön lapsuudenkoti oli Leivonmäen Taka-Ikolassa, jossa hän asui vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa maaseudun rauhassa.  Leivonmäelläkin olisi ollut mahdollista suorittaa rippikoulu, mutta ei  toki ollut tavatonta, että rippileirille lähdettiin naapuripitäjiin, tai jopa vähän kauemmaksikin.  Tämän tarinan Tyttö oli luonteeltaan seikkailunhaluinen ja hän halusi kokea jotain uutta. 

Lopulta Tyttö pakkasi vanhempiensa suostumuksella laukkunsa ja sydän täynnä odotusta hän suuntasi Rautalammille. Matkakin tuntui seikkailulta - olihan edessä rippileiri, joka täyttäisi nuoren uudesta tiedosta, uusista kokemuksista ja uusista ystävistä. 

Rautalampi järvien ympäröimänä pitäjänä tarjosi kauniit puitteet tulevalle leirille.

Rippileirin päivät täyttyivät raamatunluvusta, virsien laulusta ja hartauksista. Rippikoulunopettaja opetti nuorille kristinuskon perusasioita, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja Isä meidän-rukouksen. Tyttö muisti, kuinka he opiskelivat ulkoa ja keskustelivat uskon kysymyksistä. Usein iltaisin sytytettiin kokko, ja nuoret lauloivat lauluja, juttelivat hiljaa ja nauroivat, suunnittelivat tulevaisuutta ja loivat muistoja, jotka kantaisivat läpi elämän.

Rautalammin konfirmoitavat 1966

Lopulta koitti se suuri päivä – konfirmaatio. Tyttö muisti jännittyneen odotuksen, kun he pukeutuivat valkoiseen. Kirkko oli täynnä vanhempia, sukulaisia ja ystäviä, jotka olivat tulleet todistamaan nuorten uskon tunnustamista. Urut soivat juhlallisesti, ja ilma oli sakeana odotuksesta.

Konfirmaatiossa nuoret polvistuivat alttarille ja pappi laski kätensä nuoren pään päälle, lausuen siunauksen sanat ja samalla nautittiin ensimmäinen ehtoollinen. Tyttö  muisti kuinka siinä hetkessä tuntui, että koko seurakunta seisoi hänen takanaan. Se oli henkilökohtainen hetki, mutta samalla syvästi yhteisöllinen. 

Konfirmaation myötä Tytöllekin avautui mahdollisuus toimia kummina, osallistua ehtoolliselle ja solmia avioliitto – hän oli nyt täysivaltainen seurakunnan jäsen.

Valokuva rippilapsesta on paljon enemmän kuin vain kuva. Se on todiste hetkestä, jolloin lapsuuden ja aikuisuuden raja hämärtyi ja jolloin tämäkin nuori Tyttö otti merkittävän askeleen elämässään. Se on muisto perinteestä, joka on kantanut vuosisatojen läpi ja joka yhä tänäkin päivänä vahvistaa nuorten yhteyttä uskoon ja yhteisöön. 

*Vuoden 1966 koko konfirmoidun poppoon rippikuvat sekä Leivonmäen että Rautalammin rippilapsista löytyy FB:n Havinoita-ryhmästä. Liity joukkoon, jos et vielä ole sitä tehnyt.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Väinö Sakari Konttinen

 

Liikennetarkastaja, asemapäällikkö Väinö Sakari Konttinen täytti 50 vuotta 10.2.1939 Vaasassa.

Hän oli syntynyt Joutsassa 10.2.1889. Vanhemmat olivat Sakari Konttinen ja Hilma Erika, os. Salonen. 

Väinöllä oli ainakin kaksi sisarusta; Elsa Maria (s.1890) ja Arvi Johannes (s.1893), joka kuoli lapsena 1899. Väinön ollessa pari vuotias, muutti perhe Mäntyharjulle. 

Tästä pari vuotta eteenpäin kuoli Sakari-isä, helmikuussa 1893. Hän oli kovin nuori menehtyessään, vain vajaat 39 vuotta. Äiti-Hilma puolestaan nukkui kuolon uneen Mäntyharjulla pitkällisen taudin murtamana parisenkymmentä vuotta myöhemmin, 1.7.1913.

Väinö panosti opintoihin; lehtitietojen mukaan hän suoritti keskikoulun Mikkelin lyseossa, kauppaopiston Turussa - ylioppilaaksi hän tuli Vaasan lyseosta ja alemman oikeustutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa.

Rautateiden palvelukseen Väinö astui 1909 aloittaen työuransa virkamiesharjoittelijana Mikkelissä. Lipunmyyjäksi Dibuniin (Tipunan pysäkki) hänet nimitettiin 1914 ja ll luokan kirjuriksi Pietariin 1916. 

Oltuaan 1918 sotalaitoksen palveluksessa asemakomendanttina Riihimäen asemalla, hänet nimitettiin samana vuonna II luokan kirjuriksi Vaasaan ja 1926 I luokan kirjuriksi. 

Laihian asemapäälliköksi Väinö nimettiin 1932 ja samalla tittelillä tuli siirto Kuopioon 1933. Tämän jälkeen koitti paluu Vaasaan, josta Väinölle avautui Vaasan aseman asemapäällikön paikka 1938. 

Vielä seuraavana vuonna, 1939, hän tuli valituksi Valtionrautateiden 6. liikennejakson (Kokkolan Kaulirannan, Ylivieskan-Iisalmen, Laurilan Kemijärven ja Oulun Nurmeksen rataosien) I. luokan liikennetarkastajaksi.

Henkilönä Väinön kerrottiin olleen rehti, miellyttävä ja toverillinen, luonteeltaan vaatimaton. Työtehtävissään täsmällinen ja huolellinen, joka huolella ja vastuuntuntoisuudella hoiti virkaansa.

Virkamiesten yhteistoiminta oli Väinön sydäntä lähellä. Hän toimi Kuopiossa ja Vaasassa Virkamieskerhon puheenjohtajana ja oli Asemapäällikköyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Valtiollisessa ja poliittisessa suhteessa Väinö oli omaksunut terveen porvarillisen maailmankatsomuksen ja lukeutui Kokoomuspuolueeseen. 

Kuopiossa ollessaan hän kuului kaupunginvaltuustoon ja Kuopion Kokoomuksen johtokuntaan. Vaasassa ollessaan hän tuli valituksi Vaasan Suomalaisen Klubin johtokuntaan.

Väinö oli avioitunut 17.12.1932 Laina Matilda Niemisen kanssa. Pariskuntaa siunattiin ainakin yhdellä pojalla, joka syntyi 1934. 

Vaasan vuosien jälkeen perhe muutti Tampereelle. Liikennetarkastaja Konttinen kuoli siellä 1.5.1953 ja hänet haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle. 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja satunnaiset otannat kirkonkirjoista.

Uusi Aura, 29.05.1909, nro 121, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803040?page=4

Suur-Savo, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1304058?page=1

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Poismuuton vuoksi huutokauppa Himan toimesta Mh pappilassa 

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Uusi Suomi, 11.02.1939, nro 40, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801251?page=8

Savon Suunta, 08.01.1938, nro 3, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092021?page=1

Ilkka, 10.02.1939, nro 39, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990703?page=3

Vaasa, 10.02.1939, nro 39, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2137607?page=4

Salmetar, 07.10.1939, nro 114, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2085077?page=3

Tammerfors Aftonblad, 26.11.1947, nro 222, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2296699?page=3

Mäntyharju rippikirja 1890-1899 (MKO175-189 I Aa:37) Sivu 1371 Skyttälä 9 Pappilan palvelijat, piiat ; 

Mäntyharju kuolleet 1890-1906 (MKO271-274 I F:9) Sivu 44 Vuosi 1893 helmi, maalis ; SSHY  

Mäntyharju lastenkirja 1890-1899 (MKO663-675 I Ab:18) Sivu 1370 Rengit, Piiat ; SSHY  

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1952-1966 (AP I F:8) 1953 toukokuu ; SSHY  

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Markkinoita vietettiin huhtikuun 1.pvä, jonne oli kerääntynyt runsaasti väkeä. Pirtukauppiaat olivat hyvin edustettuina ja eikä lieveilmiöiltä vältytty.  Jo markkina-aattona alkoi "elämä" - apulaisnimismies ja poliisit keräsivät talteen juopuneita ja takavarikoivat kaikkiaan n. 15 litraa pirtua. 

Itä-Hämeen Marttayhdistysten piiriliiton johtokunta oli sijoittanut hyväksymänsä kotitalousharjoittelija Linda Lehtisuon Perniöstä Ruohtulan tilalle. 

Hugo Onali oli valittu yhdeksi varamieheksi Lappeen maamiesseuran maatalousneuvojan toimeen.

Kauppias L. Järvinen Heinolasta oli ostanut Uushollan perintötilan Uimaniemeltä  mv. T. Tuomaalalta. A. Jaatinen Joutsasta puolestaan halusi ostaa kevään aikana, keskikokoisen tai pienemmän, hyvin hoidetun maatilan.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa saada muuttaa oma ja perheensä sukunimi nimeksi Salmi.

Talollinen Osmo Niemelä Luhangasta kihlasi Selma Kämppilän Joutsasta. Kihloihin menivät myös Taavi Lampinen Joutsasta ja Anna Katajisto Mouhijärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kortesalmeen anottiin rakennettavaksi silta

Kunta oli valtuuttanut Onni Heinikaisen anomaan Joutsan ja Kangasniemen rajalla olevaan Kortesalmeen rakenettavaksi ja kunnossapidettäväksi silta valtion varoin.

Taksoituslautakunta sai 37 päivää kestäneen työn tuloksena tehdyksi vuoden 1924 tuloja koskevan verotuksen. Alustavan laskelman mukaan veroäyrejä kertyi 78.324 ja äyrin hinnaksi arvioitiin. n. 6:20.

Tarkistettujen laskelmien mukaan veroäyrejä kertyi 73.146 ja äyrin hinta tämän perusteella 6:53. Lopullinen hinta selviää tutkijalautakunnan tekemien muutosten jälkeen.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 1.4.1925

Länsi-Savo 8.4.1925

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Puhelinlaitososuuskunnan ja Heinolan Telefoni Oy:n välisessä riidassa kulkulaitosministeriö oli määrännyt, että riitakysymys oli jätettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. 

P. Kankkunen ja P. Borg olivat perustaneet yhteisen yrityksen

Länsi-Savo 17.4.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo Uimaniemellä

Hankaan kansakoulun ulkorakennus paloi "poroksi wanhan kuun lopulla". Rakennukseen kuului mm. navetta, halkovaja, aitta jne. Opettaja  menetti palossa 2 lehmää, 10 kanaa, tekstiilejä yms. Palon arveltiin saaneen alkunsa koulupoikien tupakanpoltosta.

Pirtua otettu takawarikkoon.

"Tkn 1 pnä takawarikoiwat Joutsan ja Leiwonmäen poliisi 

Joutsan kirkolla mäkitup. A. Ahlon torpan konttorista, halkowajasta ja 

torpan pihamaalta lumesta 16 täysinäistä pirtukanisteria, kukin noin 1 litran wetoinen. 

Kanisterit oliwat Joutsan markkinoille tuoneet weljekset I. ja Joos. Lindqwist Heinolasta. Heillä oli tarkoitus ne myydä, mutta joutuiwatkin ne nyt parempaan talteen."

Tammikuussa Alma Rantala Pappisista tippui tyttärensä Siskon kanssa jäihin ja Alma jäi kadoksiin. Kevään koittaessa, 19.4. Alma löytyi hukkumispaikan läheltä ja pääsi lopulta viimeiselle matkalleen.

Kymin ja Pyhtään pitäjien talvikäräjillä tuomittiin joutsalaiset Otto Aalto 200 mk:n sakkoon viinan hallussapidosta ja Armas Kuusimäki 400 mk:n sakkoon juopumuksesta ja puukonkannosta iltamissa.

Puukotus Pärnämäessä

"Pitkänäperjantaina oli joitakin päihtyneitä nuoria miehiä kokoontunut 

Juho Vesaisen torpalle Joutsan pitäjän Pärnämäen kylään. 

Tällöin oli syntynyt - kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa kiistaa miesten kesken. 

Tätä tahtoi torpan emäntä Elina Vesainen asettaa mennen myös vetämään kiinni oven, jonka eräs pihalla oleva räyhääjä oli jättänyt auki. 

Silloin taloll. poika Sulo Mällönen iski puukolla emäntä Vesaista rintaan 

hiukan oikealle puolelle keuhkopussiin saakka ulottuvan haavan.

Puukotettu toimitettiin heti lääkärinapua saamaan ja 

hänet vietiin Hirvensalmen kunnansairaalaan hoidettavaksi."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

2.4. Tal.vo Anna Lena Liukkonen* 64v 3kk 25pv - Pärnämäki 6

8.4. Työl. Stiina Mäkinen 75v 1kk 10pv - Joutsa 2

25.4. Its. Miina Järvinen 64v 9kk 7pv - Uimaniemi 6

*kuolinilmoitus kuolinilmoituksia J-M-välilehdellä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1925

Joutsan toukokuu 2025

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Agronomi Pekka Otto Kesäniemen elämästä

 

Maatalous 1.5.1936

Pekka Otto Helenius, myöhemmin Kesäniemi, 

syntyi Luhangassa 3. heinäkuuta 1867 ratsutilallinen Erik Robert Heleniuksen ja Olga Maria Sofia Strengin poikana. Hän aloitti koulunkäyntinsä kansakoulussa, kävi valmistavan koulun ja tämän jälkeen opiskeli Jyväskylän lyseossa ja vuonna 1889 hän aloitti Vaasan lyseossa, jossa suoritti ylioppilastutkinnon.

Ylioppilastutkinnon jälkeen Pekka suuntautui maatalousalalle. 
Hän opiskeli Mustialan maanviljelysopistossa ja valmistui agronomiksi vuonna 1894. Opintojensa jälkeen hän otti hoitaakseen kotitilansa Luhangassa, jota viljeli vuoteen 1920 saakka. 

Uransa alalkuvaiheessa Pekka toimi Mikkelin läänin Maanviljelysseuran juurikasvien hoidon neuvojana vuosina 1896-1899. Tämän jälkeen Keski-Suomen Maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina (1899-1906). Pekka teki opintomatkan 1905 Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan syventääkseen maatalousalan tietämystään.

Vuonna 1906 alkoi pesti Itä-Hämeen Maanviljelysseuran karjakonsulenttina - tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 1922 saakka, toimien myös seuran sihteerinä. 
Konsulenttina hänellä oli merkittävä rooli Itä-Suomen karjanhoidon kehittämisessä ja hänen kokemusperäiset havainnot omalta maatilalta olivat arvokkaita hänen neuvontatyössään. Hänen asiantuntemuksensa ja vakuuttava olemuksensa tekivät hänestä luotetun neuvonantajan.

Konsulenttitehtäviensä ohella Pekalla oli lukuisia luottamustoimia eri yhteisöissä ja paikkakunnilla. Hän toimi muun muassa Joutsan Paloapuyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana (1895-1900), Luhangan vuokralautakunnan puheenjohtajana (1908-1914) ja Tammikosken Osuusmeijerin johtokunnan jäsenenä (1905-1920). 

Avioliiton Pekka oli solminut 1897 Sysmässä syntyneen Laura Sofia Pylkkäsen kanssa. Kirkonkirjojen mukaan pariskunta oli Jyväskylässä 1900-1906. He saivat kaksi lasta; Pekka Unto Ilmari (s.1906 Jyväskylä) ja Aili Heljä Annikki (s.1908 Luhanka) ja muuttivat Heinolaan vuoden 1920 lopulla. Lehtikirjoituksista saattoi päätellä, että Pekka oli lopettanut tilan pidon heikentyneen terveytensä vuoksi.

Maatalouden karjanhoitolehti 1.10.1917

Heinolaan muutettuaan Pekka toimi Heinolan Osuuskaupan hallintoneuvoston puheenjohtajana aina kuolemaansa saakka. Jos hänelle laatisi CV:n, siitä muodostuisi pitkä ja vaikuttava  - hän toimi mm. Heinolan Osuuskassan johtokunnan varapuheenjohtajana (1928-1936) ja Savo-Karjalan Osake-Pankin Heinolan konttorin valvojana (1927-1936). 

Hän oli myös Heinolan kaupungin ammattientarkastajana (1923-1929) ja Heinolan kaupunkiseurakunnan kirkonisännöitsijänä (1925-1935). Lisäksi hän oli Heinolan Talo 19-1 Osakeyhtiön (Osuuskaupan talon) perustaja ja isännöitsijä kuolemaansa saakka.

Pekka oli aktiivinen myös maatalousjärjestöissä. 
Hän oli Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen johtokunnan jäsen (1903-1922) ja toimi Luhangan kunnanvaltuuston puheenjohtajana (1918-1920). 

Heinolassa hän oli kaupungin rahatoimikamarin jäsen (1924-1926) ja kirkkoneuvoston jäsen vuodesta 1924. 

Hän oli kahdesti ehdolla eduskuntaan ekaksi Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana ja Kokoomuksen ehdokkaana 1919. 

Hän kuului myös useisiin maatalousalan seuroihin ja yhdistyksiin, kuten Pellervo-Seuraan, Itä-Hämeen, Mikkelin läänin ja Keski-Suomen maanviljelysseuroihin sekä karjan- ja lampaanhoitoyhdistyksiin. 

Hänet palkittiin Itä-Suomen Karjanjalostusyhdistyksen kunniakirjalla vuonna 1918 ja Yleisen Osuuskauppojen Liiton "S.O.K:n merkillä" vuonna 1927. Kutsuttiin Itä-Hämeen Maanviljelysseuran kunniajäseneksi 1931.

Agronomimme oli myös merkittävä maatalousalan kirjallinen vaikuttaja. 
Hän kirjoitti aktiivisesti alan aikakauslehtiin ja julkaisi teoksen "Karjanhoidon kehityksestä Keski-Suomessa" (1906). Hän myös käänsi suomeksi Nils Hanssonin teokset "Kannattava karjatalous" (1909) ja "Rehut ja niiden käyttö lypsykarjan ruokinnassa" (1912), sekä julkaisi "Karjakirjan". Hänen kirjoituksilleen oli ominaista vankka kokemusperäisyys ja luotettavuus.

Pekka Otto Kesäniemi oli tunnettu vakaumuksellisista aatteistaan. Hän oli uskonnollinen, vahva osuustoiminnan puolestapuhuja ja kokoomuspuolueen kannattaja. Häntä kuvailtiin ystävälliseksi ja vaatimattomaksi mieheksi, joka saavutti laajan ystäväpiirin.

Pekka kuoli pitkällisen sairauden jälkeen kotonaan Heinolassa vapunpäivän aamuna 1. toukokuuta 1936, lähes 69 vuoden ikäisenä. 

Ruumiinsiunaus toimitettiin Heinolan kaupungin kirkossa 8. toukokuuta kirkon ollessa lähes täynnä saattoväkeä. Hautajaisista muodostui huomattava surujuhla, mm. Heinolan Osuuskaupan kaikki myymälät suljettiin tuntia ennen surusaattoa. Muistotilaisuutta vietettiin Maneliuksen kahvilassa.

Kotimaa 5.5.1936

Pekkaa jäivät suremaan hänen puolisonsa Laura Sofia sekä poika ja tytär perheineen. Hänen elämäntyönsä maanviljelyksen ja karjatalouden hyväksi oli merkittävä ja hänen panoksensa yhteiskunnallisissa luottamustoimissa oli merkittävä. Hänen muistoaan vaalivat hänen läheisensä ja lukuisat ystävät.

Heinolan Sanomat 12.5.1936

Hautajaisten laaja kuvaus TÄÄLLÄ.

Heinolainen 7.5.1936

Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 

Heinolainen, 05.05.1936, nro 48, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942801?page=2
Uusi Suomi, 03.05.1936, nro 118, s. 9

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1803430?page=9

Maa : Suomen maatalousseurojen aikakauslehti, 01.05.1936, nro 5, s. 31

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/943091?page=31

Mikkelin Sanomat, 12.05.1936, nro 51, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2064116?page=2

Kirkonkirjat/Luhanka

Luhanka syntyneet 1850-1885 (TK883 I C:3) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=10334&pnum=85 

Jyväskylä kaupunkiseurakunta rippikirja 1901-1910 (AP_I I Aa:8) Sivu 71 Helen, Helenius, Mattila, Helle, Huuskonen, Kesäniemi, Pylkkänen, Pohjonen, Hellsten, Helminen, Heiskanen, Hyytiäinen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=24682&pnum=72 

Luhanka muuttokirjoja 1892-1909 (AP I Jba:6) Jyväskylä ksk 5.9.1906, Petter Otto Kesäniemi (entinen sukunimi Helenius), vmo Laura Sofia Pylkkönen & pka Pekka Unto Ilmari ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27374&pnum=415 

Luhanka rippikirja 1900-1909 (AP I Aa:14) Sivu 238 Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27003&pnum=241 

Luhanka lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 237-238 Säteri No 4, Jouhtenlahti Sikkolan torp (tyhjä); Säteri No 4, Kesäime ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=27004&pnum=122 

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.

Maaherra vahvisti Uimaniemen sonniosuuskunnan säännöt.

KUNNALLISIA ASIOITA

Uhkasakkoa Joutsan kunnalle

Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

Tehtailija Fromholtz täytti 75 vuotta

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 

Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 

kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.

V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 

juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 

on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 

että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 

mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,

ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 

toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA

Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.

Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.

Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN

Uusi Suomi 29.3.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen kevätkokous 

Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

VPK:n kevätkokous 

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Karjantarkastusyhdistyksen kevätkokous

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Viinatehdas hävitetty Ala-Mankissa

Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 

suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 

Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 

Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 

Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 

Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 

Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 

Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 

joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 

totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Ammuskelua

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Joutsalaiset viinakaupoilla

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 

Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty

22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

Kuollut

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi

  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2

  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 

  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2

11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7

13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2

18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6

20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9

29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 

30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Joutsasta

Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1925

Joutsan huhtikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.