TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Päästötodistuksen Sysmän yhteiskoulusta saivat mm. joutsalaiset Kerttu Salomaa ja Siiri Vesanen. 

Liikemiehet Kalle Salminen ja Mikko Ikonen olivat

anoneet lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen - Kalle linjalle Joutsa-Pertunmaa-Mäntyharju-Joutsa ja  Mikko linjalle Joutsan kirkonkylä-Tammilahden asemalaituri.

Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliokunta järjesti alueellisen maanviljelysseuran välityksellä apulannoituskokeita - Joutsassa tämä tapahtui Tuomas Laakson tilalla Vähä-Joutsassa. 

Kihlauksensa olivat julkaisseet neiti Kerttu Liukkonen Joutsasta ja herra Lauri Kuitunen Hirvensalmelta. 

 

Länsi-Savo 26.6.1925

Näin tekivät myös Lempi Kinkkula ja Kalle Nieminen.

 

Länsi-Savo 17.6.1925

Olipa vielä Väinö Sundströmkin rengastanut iittiläisen mielitietyn

 

Etelä-Suomen Sanomat 23.6.1925

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.1925

1) Valittiin verovalituksiin vastausta antamaan maaherran virastolle valtuuston puheenjohtaja J. Niinikoski.

2) Kunnan kirjastoille yhteisesti myönnettiin ylimääräisenä avustuksena kirjojen ostoon 3,100 mk., joka määrä edellyttää saamaan valtionapua. Kirjastonhoitajan palkkaukseen täksi vuodeksi myönnettiin 600 mk. Viime kokouksessa tehty päätös kirjaston suhteen peruutettiin samalla.

3) Kovalahden kansakoulun vuokra-asia jätettiin paikallisen johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja velvoitettiin se antamaan siitä valtuustolle tarkemman selostuksen.

4) Majataloista ja kyytilaitoksesta vv. 1926-29 päätettiin puoltaa alimpia tarjouksia.

*Lieneekö Joutsassa ollut Kovalahden kansakoulua...? Voisiko olla kyse Ruhalahden kansakoulusta. 

TYÖELÄMÄSTÄ

Pitkiä työpäiviä teetetty uittotöissä Joutsassa

Kuuluisan Kymi-yhtiön uittotöissä Joutsassa Kälkänjoella ja Siikawedellä ei näytä 8 tunnin työajasta tiedettämän mitään. Työpäivä on tänä keväänä, kuten ennenkin, ollut 10-tuntinen ja lisäksi on teetetty runsaasti ylityötä, maksamatta siitä säädettyä korotusta. Jos jotkut työläiset owat uskaltaneet waatia korotusta, on heille ilmoitettu, että joka ei halua tyytyä maksettuun 3 mkn tuntipalkkaan, saa lopputilin, 

mikä uhkaus on myös toteutettu. 

Monet työläiset owat walitettavasti niin arkoja, että owat tyytyneet maksettuun alhaiseen palkkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistys sai hakemansa arpajaisluvan 5000:lle yhden markan arvoiselle arvalle.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Onnellinen auto-onnettomuus

Sunnuntaina aamupäivällä, kun kauppias Paalanen Joutsan Ruorasmäeltä saapui autollaan Joutsan kirkolle ja väistäesään vastaantulevaa hevosta, luisui auton takaosa noin 1 metrin korkuista rinnettä alas kaatuen vaunu aivan kumoon. Vaunun takaistuimella istuvat lensivät tällöin jonkun matkan päähän. Auton ohjaaja Paalanen ja hänen rinnallaan istunut eräs vanha rouvashenkilö jäivät auton alle, josta heidät pelasti ohikulkijat. Auton alle jääneet saivat vain lievähköjä vammoja. Toiset pääsivät pelkällä säikähdyksellä. Auto sen sijaan särkyi jonkun verran.

Poliisia pakoon

Joutsasta kotoisin olevan Tuure Sihvosen Kotkan reissu oli ylittänyt uutiskynnyksen - hän oli päätynyt kaveriporukan kanssa pelaamaan korttia Norskan kalliolle. Taustoja ei selvitetty, mutta kun poliisit tulivat saarelle tarkastusmatkalle, oli Tuure tämän havaitessaan päättänyt pötkiä pakoon. Hänen hyppynsä metrin korkuiselta kallionkielekkeeltä oli tuhoon tuomittu - jalan kerrottiin menneen poikki reidestä ja Tuuren päätyneen sairaalahoitoon.

Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.

Kymin käräjillä tuomittiin mm. Joutsasta kotoisin oleva Juho Vilho Nieminen väkijuomien kuljetuksesta 900 mk:n sakkoon.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Lukukauden päätyttyä käynnistettiin opettajien rekryjä. Opettajia haettiin mm. Pappisiin, Pärnämäkeen, Marjotapaleelle ja Ruhalahteen.

Alakansakoulu 10.6.1925

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkkoneuvoston kokouksessa oli päätetty korottaa kirkon ja irtaimiston palovakuutuksen summa 300 000 mk:aan.

Päätettiin kiertokoulun opettajien palkoista, uusien kierokoulupiirien perustamisesta sekä toisten lopettamisesta. 

Päätettiin julistaa uusien koulupiirien opettajien virat haettaviksi.

Kuollut

Kirkkoherra Oskar Wilhelm Oksanen kuoli kotonaan Vetelin pappilassa. Oksanen oli toiminut uransa varhaisina vuosina pappina mm. Joutsassa ja Luhangassa.

Itse seurakunnasta:

  5.6. Its. Manu Mäkinen 81v 8kk 13pv - Pärnämäki 1

10.6. Mktp vo Malvina Suonlaita 51v 11kk 27pv - Joutsa 4

17.6. Tal. Juho Mäkelä 74v 10kk 20pv - Tammilahti 7

17.6. *Mylläri Akseli Paasonen 61v 1kk 15pv - Joutsa 4

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kesäkirje Joutsasta Jepen kirjoittamana

Joutsan Pappisten kotiopintolaisia ryhmäkuvassa

Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja 

LUE MYÖS

Joutsan toukokuu 1925

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

Juhannuksen juhlintaa Turun seudulla

Kuva: Pietinen, Aarne 1928
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Juhannusjuhlat alkavat olla ohitse ja aurinko paistaa! Tänään kurkataan, miten juhannus sujui vuosisata sitten Turun seudulla - artikkeli Turun Sanomista 26.6.1925.

"Juhannusaatto samoin kuin juhannuspäiwäkin kuluiwat Turun kaupungissa harwinaisen rauhallisesti. Minkäänlaisia epäjärjestyksiä tai huomattawampia tappeluita ei ollut. Humalaisiakin oli poliisin hoiwissa juhannuspäiwän aamuna wain 18 ja eilen aamulla 8.

Ainoastaan pari pienempää auto-onnettomuutta sattui. Ruissalon tiellä ajoi nim. wuokra-auto n:o 990 ojaan, tehden täydellisen kuperkeikan. Autossa oli ohjaajan lisäksi pari matkustajaa, jotka eivät kuitenkaan saaneet sanottawampia wammoja. Myöskin auton wahingot oliwat wähänlaiset. 

Juhannusaattona päiwällä syttyi Aura- ja Linnankatujen kulmauksessa Korppolaistenmäen linja-auton etuosa palamaan, mutta sammutettiin se pian. Palokunta kutsuttiin paikalle.

Raisiossa juhannuksena kauhawalaiset käytännössä
Raisiossa tapahtui juhannusyönä puukotus, jonka uhri nykyisin wiruu Turun lääninsairaalassa. N.s. Kuninkaanojan maassa oliwat irtolainen Wiljo Lindroos ja torpparin poika I. Ihander ryypiskelemässä edellisen asunnossa. Juominki kehkeytyi tappeluksi, jolloin Ihander kimpaantunena tempasi puukkonsa, siwaltaen sillä Lindroosia rintaan ja selkään.
Lindroos tuotiin heti autolla Turun lääninsairaalaan. Hänen tilansa ei kuitenkaan lääkärin ilmoituksen mukaan ole hengenwaarallinen.

Maskussa lyöty mieheen keuhkoihin ulottuwa haawa
Juhannuspäiwäiltana oliwat Maskussa Maanpään kylän nuoret kokoontuneet kylän keskustaan iltaa wiettämään. Täällä syntyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä tilallisen pojan Urho Laineen ja rengin Bruno Kallion kesken riita. Tällöin Laine humalapäissään paljasti teräaseensa ja lõi sillä mainittua Kalliota kaksi haawaa rintaan, joista toinen ulottuu aina keuhkoihin asti.

Tiedustelimme eilen puukotetun tilaa täkäläisestä lääninsairaalasta, jonne hän heti illalla tuotiin ja ilmoitettiin meille, että hänen tilanja ei liene hengenwaarallinen.

Juhannustappelu Lapissa TL
Juhannuspäiwänä kun Lapin pitäjän Mäentaan kylässä eräässä torpassa pidettiin hartaushetkeä, tuliwat sinne myöskin tilallisen pojat Urho Siewilä Mäentaan kylästä ja Frans Äärilä Euran pitäjän Mestilän kylästä. Miekkosilla oli aikomuksena alun perin päästä tappelemaan, mutta kun ei muita halullisia ollut, ryhtyiwät he mukiloimaan toisiaan puukoilla.

Tuloksena oli, että kahakassa Siewilä sai kaksi puukonhaawaa selkäänsä ja yhden käsiwarteensa. Hänet kuljetettiin heti autolla Rauman sairaalaan, mistä eilen tiedustellessamme hänen wointiaan, ilmoitettiin, että hänen tilansa on kyllä heikko, mutta ei hengenwaarallinen.

Tapaturma ilotulitusta tehdessä Raisiossa

Juhannusaattoiltana Raision pitäjän Mahittulan kylässä oli työmies Oskari Kalliomäki ladannut puukannon ruudilla ja jollakin räjähtäwällä hapolla, aikoen ampua ilmaan juhlan kunniaksi paremmanpuoleisen panoksen. Tällöin sattui kuitenkin niin, että panos laukesikin yhtäkkiä. Panos osui Kalliomäkeä kaswoihin ja poltti happo kasvot warsin pahasti mennen käsiwarsi ranteesta poikki. 

Tapaturman uhri kuljetettiin heti Turun lääninsairaalaan, mistä hän pääsi seuraawana päivänä kotiinsa toipumaan." 

Turun Sanomat, 26.06.1925, nro 6497, s. 1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tytön rippikoulutarina

Vanhassa valokuva-albumissa on kuva nuoresta Tytöstä. 

Kasvoilla on hymyn kare, silmät loistavat ja hiukset on kammattu huolellisesti - käsissään hänellä on kukkia. Kuva on otettu Rautalammilla 17.7.1966 ja kuvan Tyttö on vasta 15-vuotias 

- juuri käynyt läpi rippikoulun ja saanut konfirmaation.

Rippikoululla, jonka Tyttökin kävi, on juuret pitkällä muinaisuudessa. Ripari ja konfirmaatio ovat lähes kaikille tuttuja siirtymäriittejä nuoruudesta aikuisuuteen ja rippijuhlat onkin nuoren ensimmäinen oma juhla. 

Tytön rippikoulun aikaan maaseudulla elettiin yhä tiiviisti yhteisöissä ja rippikoulu oli paitsi uskonnollinen oppimisen paikka myös merkittävä sosiaalinen tapahtuma. 

Rippileiri oli usein ensimmäinen kerta, kun nuoret viettivät pidemmän ajan poissa kotoa ja se tarjosi mahdollisuuden tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin.

Tytön lapsuudenkoti oli Leivonmäen Taka-Ikolassa, jossa hän asui vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa maaseudun rauhassa.  Leivonmäelläkin olisi ollut mahdollista suorittaa rippikoulu, mutta ei  toki ollut tavatonta, että rippileirille lähdettiin naapuripitäjiin, tai jopa vähän kauemmaksikin.  Tämän tarinan Tyttö oli luonteeltaan seikkailunhaluinen ja hän halusi kokea jotain uutta. 

Lopulta Tyttö pakkasi vanhempiensa suostumuksella laukkunsa ja sydän täynnä odotusta hän suuntasi Rautalammille. Matkakin tuntui seikkailulta - olihan edessä rippileiri, joka täyttäisi nuoren uudesta tiedosta, uusista kokemuksista ja uusista ystävistä. 

Rautalampi järvien ympäröimänä pitäjänä tarjosi kauniit puitteet tulevalle leirille.

Rippileirin päivät täyttyivät raamatunluvusta, virsien laulusta ja hartauksista. Rippikoulunopettaja opetti nuorille kristinuskon perusasioita, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja Isä meidän-rukouksen. Tyttö muisti, kuinka he opiskelivat ulkoa ja keskustelivat uskon kysymyksistä. Usein iltaisin sytytettiin kokko, ja nuoret lauloivat lauluja, juttelivat hiljaa ja nauroivat, suunnittelivat tulevaisuutta ja loivat muistoja, jotka kantaisivat läpi elämän.

Rautalammin konfirmoitavat 1966

Lopulta koitti se suuri päivä – konfirmaatio. Tyttö muisti jännittyneen odotuksen, kun he pukeutuivat valkoiseen. Kirkko oli täynnä vanhempia, sukulaisia ja ystäviä, jotka olivat tulleet todistamaan nuorten uskon tunnustamista. Urut soivat juhlallisesti, ja ilma oli sakeana odotuksesta.

Konfirmaatiossa nuoret polvistuivat alttarille ja pappi laski kätensä nuoren pään päälle, lausuen siunauksen sanat ja samalla nautittiin ensimmäinen ehtoollinen. Tyttö  muisti kuinka siinä hetkessä tuntui, että koko seurakunta seisoi hänen takanaan. Se oli henkilökohtainen hetki, mutta samalla syvästi yhteisöllinen. 

Konfirmaation myötä Tytöllekin avautui mahdollisuus toimia kummina, osallistua ehtoolliselle ja solmia avioliitto – hän oli nyt täysivaltainen seurakunnan jäsen.

Valokuva rippilapsesta on paljon enemmän kuin vain kuva. Se on todiste hetkestä, jolloin lapsuuden ja aikuisuuden raja hämärtyi ja jolloin tämäkin nuori Tyttö otti merkittävän askeleen elämässään. Se on muisto perinteestä, joka on kantanut vuosisatojen läpi ja joka yhä tänäkin päivänä vahvistaa nuorten yhteyttä uskoon ja yhteisöön. 

*Vuoden 1966 koko konfirmoidun poppoon rippikuvat sekä Leivonmäen että Rautalammin rippilapsista löytyy FB:n Havinoita-ryhmästä. Liity joukkoon, jos et vielä ole sitä tehnyt.