TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Suomen seitsemättä itsenäisyyspäivää vietettiin Joutsassa varsin perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Y. Hovikoski. Kirkonmenojen päätyttyä mentiin sankarihaudalle, jossa puhui paikallispäällikkö Frans Temisevä. 

Illalla oli vielä iltamat, jossa em. lisäksi pääsi ääneen Heinonen. Runon lausunnasta vastasi opettaja Huovinen ja sekakuoro esitti kolme kipaletta. Näiden lisäksi ohjelmassa oli torvisoittoa.

Lottien järjestämät iltamat 7.12. olivat sujuneet nuhteettomasti. 

Puheita pitivät opettajat Tarjola ja Santala. Torvisoittokunta esitti soittoa ja sekakuoro laulua. Rva Ikonen lausui runon. Esitettiin "Kaunis myllärin leski"-näytelmä. 

Kaiken tämän jälkeen "yleisö karkeloi". 

Tapaninpäivänä oli huono keli, mutta siitä huolimatta yleisö oli löytänyt tiensä Honkalaan nuorisoseuran järjestämiin iltamiin. Ohjelmallinen tilaisuus kesti aina pikkutunneille asti. 

Piirieläinlääkärin vastaanotto Joutsassa joka kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

 

Savon Sanomat 13.12.1924

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalit tuli pidettyä. 

Joutsassa oli 3114 äänioikeutettua, joista ääntään käyttivät 970 henkilöä.

Vaalituloksen mukaisesti valtuustoon valittiin 5 sos.dem. ja 3 porvaria.

Vapaus 12.12.1924

Mikkelin läänin maanteiden tekemistä ja kunnossapitoa varten vuodelle 1925, maaherra oli hyväksynyt ja vahvistanut menoarvion, 2.372.363,00 mk. 

Joutsan osuus tuosta potista oli 101.682,00mk.

Mikkelin läänin kuntain yhteinen piirimielisairaalahanke 

Mikkelissä pidettiin läänin kuntien yhteinen kuntakokous, jossa päätettiin tiedustella mahdollisuutta päästä osalliseksi joko Kuopion tai Viipurin läänin läntisten kuntien piirimielisairaalahankkeeseen.

Vaihtoehtona oli oman sairaalan rakentaminen. 

Mielisairaalaksi soveltuvaksi maatilaksi oli valikoitunut Moision sotilasvirkatalo. Arkkitehti Mörneltä oli tilattu piirustukset 150-paikkaista sairaalaan varten. Hinta-arvio laitokselle oli 6.700.000,00 mk kaikkine varusteineen, paitsi vaatteet ja itse maatila.

Manttaalinomistajien kuntakokouksessa 

27.12.1924

valittiin kokouksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 

maanvilj. Tuomas Laakso ja varalle majatalonpitäjä Oskar Segerholm.

Tulo- ja menoarvio esitettiin. 

Manttaalikassaan päätettiin kantaa ensi vuonna 500 mk. manttaalia kohden. 

Kassan varoista päätettiin maksaa vanhaa kuoletuslainaa 15,000:-. 

Puheenjohtajan palkaksi määrättiin 100 mk. vuodessa. 

Itä- Hämeen Kansanopiston avustusanomus hylättiin.

Kunnanvaltuuston kokous 

19.12.1924 

Lahden seudun maamieskoulun laina- ja avustusanomus hylättiin.

Kunnan kantakirjaston johtokuntaan valittiin rouva Ida Ikonen, 

opettajatar M. Sarjola, postinhoitaja Anna Jurvanen, 

herrat Kasper Lehtonen, Onni Lehtinen ja Adolf Laukkarinen.

Päätettiin liittyä jäseneksi Kieltolakiliiton Mikkelin piiriin.

Maalaiskuntien liitolle päätettiin myöntää Smk. 9,000:- suuruinen kuoletuslaina.

Lapsivähennykseksi seuraavassa verotuksessa hyväksyttiin Smk. 1,000:-.

Jäseniksi tulo- ja omaisuusverolautakuntaan valittiin J. Niinikoski ja E. Salonen.

Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin ja päättyi se Smk. 912,600:-, 

josta verotuksella kannettava Smk. 477,906:-.

Se on muuten seuraava:

Yleisiä kuluja kuten palkkoja, korjauksia

ym. kunnan omien laitosten kustannuksia 214,000:-, 

terveys- ja sairashoitoon 16,200:-, 

opetus- ja valistustoimeen, kansakoulunopettaj. palkkoihin 

kunnalta tuleva erä Smk. 37,964:-, 

koulurakennusten kunnossapitoon Smk. 199,823:-, 

vaatetusavustukseen, lämpöön ja valoon Smk. 42,830:-, 

muihin valistustarkoituksiin, kunnan kirjastolle Smk. 1,000:-, 

raittiuslautakunnalle 1,500:-, 

köyhäinhoitokustannukset kunnalliskodissa ja 

pitäjälle sijoitetuista hoidokeista 261,000:-.

Kunnalliset ilmoitukset päätettiin edelleen ilmoittaa 

3:ssa Mikkelissä ilmestyvässä sanomalehdessä.

LOHKOMISIA

Hipelin tilasta no 5

Joutsan kunnan Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat

Riianlampi, om. Antti Hiekkapuro

Hipeli, om. Mikko Manninen

Vanhatalon tilasta no 1

Joutsan kunnan Tolvasniemen kylässä tilat 

Niemelä, om. Benjam Saloniemi

Vanhatalo, om. Mikko Manninen 

Lepistön tilasta no 2

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä tilat 

Rantala, om. Juho Häkkinen

Lepistö, om. Oskar Saaritsa

Nurmaansaaren talosta no 5

Joutsan kunnan Ruskealan kylässä tilat

Nurmela, om. Vilppu Kilpinen

Turvala, om. Matti Oksa

Nurmaansaari, om. Juho Kokko

 
KAIKENLAISIA UUTISIA 

Talolliset käyttäwät hywäkseen työläisten hätää

"Kun kelirikko on tehnyt puun puutteen Joutsan kirkonkylässä kowaksi, 

owat talolliset, jotka sinne owat tuoneet halkoja, ottaneet niistä 150-160 mk. syleltä. 

Tähän hintaan on lisäksi täytynyt maksaa wetopalkkaa 50-70 mk., 

joten halkosylen hinta siten nousee kolmannelle sadalle.

Mikäli kerrotaan, 

owat maanomistajat weroperusteista tekemässään walituksessa ilmoittaneet, 

että Joutsan kirkonkylässä saa halkosyleltä korkeintaan 120 mk. 

Tämä osottaa, ettei Joutsan porwarien wäärinmuistamisella ole mitään rajaa." 

Kauppaoloista

Jo vanhemmista ajoista asti on Joutsa ollut tavallaan vilkas kauppapaikka, 

kun varsinaisiin liikekeskuksiin on ollut pitkät matkat. 

50 vuotta sitten oli Joutsan kirkonkylässä jo 3 sekatavarakauppaa

 ja senjälkeen on kauppoja lisääntynyt niin että 

nykyään on 5 varsinaista sekatavarakauppaa lisäksi.

Vanhimpia kauppiaita on ollut Tevalin, Schrowe, Kohonen, Kulmala, 

Paavilainen, Forsman, Ripatti, Nyman, Konttinen ym. 

Joutsan tätä nykyä huomattavin kauppaliike on T:mi Mikko Ikonen, 

jonka noin 35 v. sitten perusti Mikko Ikonen, 

hoitaen sitä hyvällä menestyksellä kuolemaansa asti. 

Sen jälkeen ovat perilliset jatkaneet liikettä. 

Toinen yhtä vanha kauppaliike on O. J. Hurrin sekatavarakauppa Uimaniemessä, 

joka myöskin on ollut jo 35 vuotta toiminnassa. 

Mikkelin Sanomat 15.12.1924

Juho Friiman Pärnämäessä on myös harjoittanut kauppaliikettä noin 30 vuotta. 

Kirkolla tätä nykyä on paitsi Ikonen, Leporanta, 

3 vuotta sitten avattu Abel Laitisen perilliset ja T. Salomaa. 

Erikoisliikkeistä huomattavin on P. Kankkusen kirja- ja paperikauppa, 

joka on täydellisimpiä kirja- ja paperikauppoja maaseudulla.

Joutsalainen liike-elämä on erikoisemmin huomattava siitä, että sen harjoittajain keskuudessa on tapahtunut kautta aikojen harvinaisen vähän vararikkoja.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 31.12.1924

TAPAHTUMIA 

Tulevia, vuoden 1925 presidentinvaaleihin liittyviä valtiollisia esitelmätilaisuuksia ilmoitettiin pidettäväksi Joutsassa seuraavasti:

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Kirkonkokouksessa saatiin vihdoin valittua kirkon isännöitsijä, joka huolinee pestin. Valituksi tuli (vai joutui?) pastori L. Heinonen.

Uimaniemen sonniosuuskunta r.l. oli anonut vahvistusta säännöilleen.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan säästöpankin isännistön kokous 

päätettiin 

koroittaa kaikkien talletuksien korko säästötilillä ensi vuoden 1925 

alusta lähtien kahdeksaan (8) prosenttiin, mikä korko lisätään, 

kuten tähänkin asti, kahdesti vuodessa pääomaan.

Säästöpankin isännistöön valittiin uudelleen siitä eroamisvuorossa olevat isännät 

Heikki Temisevä, Juho Kauranen, Aksel Paasonen ja Kasper Lehtonen. 

Samoin valittiin säästöpankin hallituksen erovuoroiset jäsenet 

Heikki Temisevä ja Kalle Lopansaari sekä varajäsen David Maunula 

kukin uudelleen toimeensa.

Vuoden 1924 tilien tarkastajiksi tulivat maanviljelijä Onni Heinikainen, 

johtaja Uuno H. Tanskanen ja poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin 

sekä heidän varamiehikseen kirjakauppias Paavo Kankkunen ja 

kunnallislautakunnanesimies Josef Maunula.

Mikko Ikosen putiikista

Liikkeen perusti w. 1890 kauppias Mikko Ikonen. 

Jo 17 wuotiaana hän alotti liikeuransa weljensä liikkeessä Kangasniemellä, 

josta w. 1889 siirtyi Joutsaan ostaen täältä Huttulan tilan 

ja rupesi harjoittomaan woimaperäistä maanwiljelystä. 

Wähän myöhemmin perusti hän myös kauppaliikkeen Joutsan kirkonkylään, 

joka oli ensimmäisiä paikkakunnolla. 

Aluksi oli liike wuokrahuoneustossa, 

josta se myöhemmin siirrettiin nykyiseen paikkaansa. 

Pienestä alusta liike kehittyi paikkakunnan suurimmaksi. 

Siwukauppoja oli myös Pappisissa ja Mieskomnäellä. 

Paitsi edellä mainittuja oli kirkonkylässä oma leipomo 

ja kahwila sekä limonaaditehdas.

Hänen kuolemanja jälkeen on liike kuulunut samalle perikunnalle 

toiminimellä "Mikko Ikonen".

Maailmansodan aikoina, jolloin tawaran saanti käwi waikeaksi

 warsinkin yksityiskouppiaille täytyi molemmat siwukaupat lopettaa.

Kapinan jälkeen alkoi taas kaupallinen elämä wähitellen wilkastua

 päästyään wapaaksi kaikenlaisista elintarwikesäännöstelmistä.

Liikkeen toiminta on säännöllisesti kehittynyt huolimatta niistä solvauksista, 

joilla on koetettu yksityisyrittäjiä saada kukistetuksi. 

Kireä aika näyttää kaupallisellakin alalla yhä jatkuwan ankaran kilpailun takia, 

lisäksi kaikenlaiset keinottelijat ovat ottaneet tawakseen 

käydä usein kauppaamassa ala-arwoisia tavaroitaan siten alentaen hintoja.

Rehellisiä liikeperiaatteita noudattaen, 

hankkimalla hyviä tawaroita halpoihin hintoihin, 

toiwoo liike edelleenkin saawutawansa yleisön suosion ja kannatuksen.

TÖITÄ HALUTAAN 

Helsingin Sanomat 04.12.1924

HALUTAAN VUOKRATA

Mikkelin Sanomat 01.12.1924

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Vihitty

Työmies Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Mickesson Haminasta.

Kuollut

2.12. Torp.p. Aksel Nieminen 14v 8kk 14p - Ulkotorpat 

3.12. Tal. Taavetti Kurkijoki 54v 7kk 15p - Uimaniemi 1

Länsi-Savo 05.12.1924

  3.12. Työm. Aleksander Bostelli 32v 5kk 24p - Venäjällä

  8.12. Työm. Risto Aataminpoika Rehnberg 71v9kk 4pv - Joutsa 

13.12. Its. Anna Tapper. 79v 10kk 4p - Joutsa 

17.12. Kunn.hoit. Rauha L. Nieminen 27v 10kk 12pv - Joutsa

21.12. Mktp.vo Karolina Metsänen 46v 8kk 13pv - Joutsa 1

21.12. Mktp.tr Hilma Vilander 26v 6kk 23pv - Pärnämäki 3

29.12. Torp.tr. Ida Saaren kuol. synt. poikalapsi

30.12. Its. Eeva Vanhalahti 63v 7kk 24pv - Tammilahti 8

Helsingin Sanomat 3.12.1924

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Mooses" oli kirjoittanut Vapaus-lehteen ja halusi tehdä selkoa viime vuosien kunnallisasioiden hoidosta tulevia vaaleja vartenn. Kirjoituksen otsikkona " Kirje Joutsan wähäwaraiselle wäestölle"

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1924

Joutsan tammikuu 1925

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi - uutisia, mainoksia ja muita menneen ajan höpinöitä - kaiken kaikkiaan privaatimpaa havinointia. 

Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Joutsalaisten juhlanviettotapoja - JOULU

Vanhoilla ihmisillä on usein tapana sanoa: "Ei ennen näin ollut, eikä ihmiset ennen näin eläneet". Totta on, että ihmiset ovat paljon kehittyneempiä nyt, kuin mitä he olivat jokunen vuosikymmen taaksepäin. Niin aika on muuttunut ja me ihmiset ajan mukana.

Museovirasto Kansantieteen kuvakokoelma
Kuvaaja: Mikkola, Elma 1928

 

Itä-Hämeessä julkaistiin 02.10.1929  artikkeli joutsalaisista juhlanviettotavoista. 

Teksti on suora lainaus siitä  - kivaa ajankuvaa.

Kirjoittaja (vaiko toimittaja, ilmeisesti I.V.) oli tavannut paikkakuntalaisen mummon, joka oli pyynnöstä kertonut miten Jousassa "juhlia ja pitoja vietettiin "ennen aikaan". 

Tavatessani erään vanhan mummon pyysin häntä kertomaan, miten täällä meidän "omassa" Jousassa ennen aikaan elettiin ja heidän tavoistaan, ja miten esim. Jousassa juhlia ja pitoja vietettiin. 

Seurasin suurella mielenkiinnolla hänen kertomistaan ja pääsin siihen tulokseen, että Jousassa niin kuin muuallakin ovat ihmiset eläneet ennenaikaan paljon yksinkertaisempaa ja vaatimattomampaa elämää kuin nyt. 

Jousalaisten joulun vastaanottamisesta ja vietosta hän kertoi seuraavaa:

Ei sen ajan joutsalaisten tarvinnut kiinnittää huomiotaan 

jouluvalmistuksiin monia viikkoja aikaisemmin ennen joulua, 

silloiset jouluvalmistukset olivat suuremmaksi osaksi vähäpätöisiä, 

joten niissä ei paljon aikaa mennyt. 

Noin kolmea päivää ennen joulua pestiin tupa, 

sillä siihen aikaan ei paljon muita huoneita ollut. 

Luulenpa, että tuvan pesu olikin suurin homma jouluvalmistuksissa, 

siksi kun sitä ei pesty kuin kaksi kertaa vuodessa, 

nimittäin jouluksi ja juhannukseksi. 

Kyllä kai tuntui silloin juhlalliselta kun saatiin puhdas tupa pitkästä ajasta. 

Sitten kun tupa oli pesty tuotiin pahnoja lattialle, 

jossa sitten kellittiin ja heitettiin olkinippusia kattoon, 

siinä oli taika, montako olkea jäi kattoon 

niin monta aumaa piti tulla sauraavana kesänä pellolle. 

Pahnoja käytetään vielä meidän päivinämmekin jouluna lattialla. 

Aattona kylvettiin keskipäivällä, 

että päästiin juhlan viettoon ennen iltaa. 

Jouluruokakin oli yksinkertaista, 

joten siinäkään ei ollut suurta laittamista, 

tärkeimmät keittoruuvista oli perunakeitto ja ohrajauhopuuro, 

siankinkku ja lehmän lapa tuotiin kokonaisena pöytään, 

näiden lisäksi suuri leipä ja kapallinen puulusikoita. 

Leipä niin suuri kun uuninsuusta sopi. 

Entäs se "kotitekoinen", 

joka myöskin kuului ruokapöytään, 

sitä säilytettiin suuressa pullossa tuvan nurkkalaudalla, 

siitä sitten talon isäntä kaatoi pienempään pulloon ja antoi ruokaryypyt. 

Kun syöminen oli toimitettu, ei ruokaa viety pois, 

vaan annettiin olla koko yön ruokapöydässä, 

siihen aikaan oli tapana syödä jouluyönä yhdeksän kertaa. 

Vaikka ruoka olikin hyvin yksinkertaista niin siitä huolimatta on uskottava, 

ettei silloisilla jousalaisilla ainakaan jouluna nälkä ollut. 

Kahvi oli myöskin harvinaista ja liikaa ylellisyyttä. 

Valoillakaan eivät jousalaiset silloin päässeet komeilemaan. 

Pärevalkea oli enin käytetty, joissakin 

varakkaimmissa taloissa valmistettiin talista kynttilöitä. 

Oli myöskin tapana jouluksi valmistaa niin sanottu "kulkkulamppu", 

se oli valmistettu siten, 

että teurastetulta eläimeltä otettiin henkitorvi, 

tali hakattiin ja keitettiin, 

jossa siten laskettiin lankaa niin kauan 

kunnes siihen kerääntyi talia niin paljon, 

että se täytti sen torven, 

sitten kun kynttilä oli laitettu valmiiksi 

tehtiin siihen puusta jalka. 

Näin valmistettua kynttilää poltettiin ainoastaan jouluna.

Kirkossa käyminen ja juhlan pyhittäminen 

olivat pääasiana siihen aikaan. 

Joulukirkkoon lähdettiin valmistautumaan 

jo puolen yön aikana, sillä kukko lauloi niin aikaisin, 

kelloa ei silloin ollut ja kukotkin olivat varhaisempia 

kuin mitä jousalaisten kukot nyt ovat. 

Toinen joulupäiväkin vietettiin enimmäkseen kotona, 

siihen aikaan eivät paljonkaan ihmiset vieraissa käyneet. 

Viimevuosina ovat olot tässäkin kohden alkaneet muuttua. 

Vieraissakäynti on tullut yhä yleisemmäksi.

Tämä siis kerrottu, tai ainakin julkaistu, vuonna 1929, jolloin "mennyt aika" saattaisi ajoittua vuosisadan vaihteen tietämille ellei jopa kauemmaksikin menneisyyteen.

Lähde:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 02.10.1929, nro 42
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183569?page=3