TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Väinö Sakari Konttinen

 

Liikennetarkastaja, asemapäällikkö Väinö Sakari Konttinen täytti 50 vuotta 10.2.1939 Vaasassa.

Hän oli syntynyt Joutsassa 10.2.1889. Vanhemmat olivat Sakari Konttinen ja Hilma Erika, os. Salonen. 

Väinöllä oli ainakin kaksi sisarusta; Elsa Maria (s.1890) ja Arvi Johannes (s.1893), joka kuoli lapsena 1899. Väinön ollessa pari vuotias, muutti perhe Mäntyharjulle. 

Tästä pari vuotta eteenpäin kuoli Sakari-isä, helmikuussa 1893. Hän oli kovin nuori menehtyessään, vain vajaat 39 vuotta. Äiti-Hilma puolestaan nukkui kuolon uneen Mäntyharjulla pitkällisen taudin murtamana parisenkymmentä vuotta myöhemmin, 1.7.1913.

Väinö panosti opintoihin; lehtitietojen mukaan hän suoritti keskikoulun Mikkelin lyseossa, kauppaopiston Turussa - ylioppilaaksi hän tuli Vaasan lyseosta ja alemman oikeustutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa.

Rautateiden palvelukseen Väinö astui 1909 aloittaen työuransa virkamiesharjoittelijana Mikkelissä. Lipunmyyjäksi Dibuniin (Tipunan pysäkki) hänet nimitettiin 1914 ja ll luokan kirjuriksi Pietariin 1916. 

Oltuaan 1918 sotalaitoksen palveluksessa asemakomendanttina Riihimäen asemalla, hänet nimitettiin samana vuonna II luokan kirjuriksi Vaasaan ja 1926 I luokan kirjuriksi. 

Laihian asemapäälliköksi Väinö nimettiin 1932 ja samalla tittelillä tuli siirto Kuopioon 1933. Tämän jälkeen koitti paluu Vaasaan, josta Väinölle avautui Vaasan aseman asemapäällikön paikka 1938. 

Vielä seuraavana vuonna, 1939, hän tuli valituksi Valtionrautateiden 6. liikennejakson (Kokkolan Kaulirannan, Ylivieskan-Iisalmen, Laurilan Kemijärven ja Oulun Nurmeksen rataosien) I. luokan liikennetarkastajaksi.

Henkilönä Väinön kerrottiin olleen rehti, miellyttävä ja toverillinen, luonteeltaan vaatimaton. Työtehtävissään täsmällinen ja huolellinen, joka huolella ja vastuuntuntoisuudella hoiti virkaansa.

Virkamiesten yhteistoiminta oli Väinön sydäntä lähellä. Hän toimi Kuopiossa ja Vaasassa Virkamieskerhon puheenjohtajana ja oli Asemapäällikköyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Valtiollisessa ja poliittisessa suhteessa Väinö oli omaksunut terveen porvarillisen maailmankatsomuksen ja lukeutui Kokoomuspuolueeseen. 

Kuopiossa ollessaan hän kuului kaupunginvaltuustoon ja Kuopion Kokoomuksen johtokuntaan. Vaasassa ollessaan hän tuli valituksi Vaasan Suomalaisen Klubin johtokuntaan.

Väinö oli avioitunut 17.12.1932 Laina Matilda Niemisen kanssa. Pariskuntaa siunattiin ainakin yhdellä pojalla, joka syntyi 1934. 

Vaasan vuosien jälkeen perhe muutti Tampereelle. Liikennetarkastaja Konttinen kuoli siellä 1.5.1953 ja hänet haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle. 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja satunnaiset otannat kirkonkirjoista.

Uusi Aura, 29.05.1909, nro 121, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803040?page=4

Suur-Savo, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1304058?page=1

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Poismuuton vuoksi huutokauppa Himan toimesta Mh pappilassa 

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Uusi Suomi, 11.02.1939, nro 40, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801251?page=8

Savon Suunta, 08.01.1938, nro 3, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092021?page=1

Ilkka, 10.02.1939, nro 39, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990703?page=3

Vaasa, 10.02.1939, nro 39, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2137607?page=4

Salmetar, 07.10.1939, nro 114, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2085077?page=3

Tammerfors Aftonblad, 26.11.1947, nro 222, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2296699?page=3

Mäntyharju rippikirja 1890-1899 (MKO175-189 I Aa:37) Sivu 1371 Skyttälä 9 Pappilan palvelijat, piiat ; 

Mäntyharju kuolleet 1890-1906 (MKO271-274 I F:9) Sivu 44 Vuosi 1893 helmi, maalis ; SSHY  

Mäntyharju lastenkirja 1890-1899 (MKO663-675 I Ab:18) Sivu 1370 Rengit, Piiat ; SSHY  

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1952-1966 (AP I F:8) 1953 toukokuu ; SSHY