Sivut

27 syyskuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Neiti Elina Liukkonen oli valittu kunnan kätilöiksi Mäntyharjun kunnan toiseen kätilöpiiriin.

Angesselän kansakoulun opettajattareksi oli valittu Kerttu Kotka Kuhmoisista ja seurakunnan kiertokoulunopettajaksi Weera Laru Haapavedeltä, varalle Aili Myllymäki Lammilta. 

Emil Turunen Joutsasta oli päässyt oppilaaksi Harjun maatalouskoulun Karjanhoitokouluun. Artturi Laakson mainittiin puolestaan tulleen valituksi Mustialan Karjanhoitokoululuun.

Emanuel Hedman oli saanut kunniamaininnan Savonlinnan maatalousnäyttelyssä piipun pesistä. Edla Niemelä & Joutsan Osuusmeijeri saivat luokan 51. meijerivoista 50mk palkkion ja kunniakirjat arvopistein 11.

Kihlauksensa julkaisivat neiti Aino Salomaa Joutsasta ja herra  Mauri Salonen Laukaasta.

Nimismies Hovisen virkavapautta sairauden vuoksi jatkettiin ajanjaksolle 13.9.- 23.9. Sijaisena jatkoi poliisikonstaapeli Toimi Nieminen.

Läänin maaherran kirjoitettiin poikenneen tarkastusmatkallaan myös Joutsassa.

LUPA-ASIOITA
Nahkuri Veli Hintikka oli anonut lupaa kulkukaupan harjoittamiseen.

Maaseudun autoliikenteen kirjoitettiin vilkastuvan. Kauppias Israel Leporanta oli saanut Kulkulaitosministeriöltä luvan ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen kahdella autolla. Linjat Joutsan kirkonkylä - Korpilahden Rutalahti - Jyväskylä, Joutsan kirkonkylä - Luhangan Tammilahti- Korpilahden Korospohja ja Joutsan kirkonkylä - Heinola - Lahti.
Taksan kerrottiin olleen 1 mk hengeltä kilometriä kohti.

KUNNALLISIA ASIOITA
"Käytiin läpi ja hyväksyttiin kouluvaliokunnan ehdotus koulupiirijaon muutoksista. Hartolan kunnalle päätettiin ehdottaa yhteisen kuntakokouksen pitämistä eräiden koulupiirien yhdistämisestä. Samoin päätettiin ehdottaa yhteinen kuntakokous pidettäväksi Leivonmäen ja Kangasniemen kunnan kanssa koulun rakentamisesta Pajumäkeen. Kouluvaliokunnan ehdotuksen mukaan päätettiin valtioneuvostolta anoa viiden vuoden lykkäystä oppivelvollisuuslain täytäntöönpanoon kunnassa. Kansakoulunopettajille päätettiin olla maksamatta kunnan palkkaa.

Kunnallislautakuntaan valittiin erovuoroiset V. Järvinen ja J. Mällönen uudelleen sekä varalle J. Salomaa ja Otto Mällönen.

Köyhäinhoitolautakuntaan valittiin Toivo Pekkasen tilalle Jalmari Heinikainen ja Tuomas Laakson tilalle mv. J. A. Lahtinen sekä varalle Viljo Tuukkanen ja Pentti Ruohtula.

Taksoituslautakuntaan valittiin kunnallislautakunta sekä lisäjäseniksi kauppias M. Ikonen Joutsan kylästä, vuokraaja Juho Järvinen Marjotaipaleesta, maanv. Viht. Järvinen ja uustilallinen Vilho Kukkanen Mieskonmäestä, taloll. Yrjö Avikainen Tammilahdesta, torppari Aksel Salmi Uimaniemestä ja taloll. Viljam Kuitunen Tolvasniemestä.

 Kunnanvaltuusto toimii tutkijalautakuntana. 

Kansakoulujen johtokuntiin valittiin seuraavat henkilöt:
Kirkonkylän, apt. Otto Kervinen uudelleen ja Josef Maunulan tilalle nahkuri Aug. Sauvala
Marjotaipaleen Aksel Saarinen ja palstatilall. Jalmari Lahtinen sekä taloll. R. Pastilan tilalle Akseli Lehtonen
Mieskonmäen taloll. Otto Kuitunen ja Konsta Salminen uudelleen
Hankaan Samuli Purovirta ja Hugo Nurminen uudelleen
Tammilahden emäntä Manda Riitaoja ja taloll. J. Salokoski uudelleen
Pärnämäen taloll. Mikko Mannisen tilaille torppari Aksel Lehtonen ja Juho Vesanen uudelleen
Angesselän torpp. Jalm. Lindfors ja taloll. Taav. Ahonen uudelleen
Pynnölän taloll. Juho Ulmanen ja kirvesmies A. Byman uudelleen
Ruhalahden Aksel Puttonen uudelleen ja Adam Liukkosen tilalle Aulis Liukkonen, Vallaspellon emäntä Tilda Kokon tilalle maanvilj. Toivo Kokko
Pajumäen koulupiiriin entinen johtokunta uudelleen.

Kirjastojohtokuntaan valittiin mv. Onni Lehtinen uudelleen ja A. Laukkarisen tilalle kauppa-apul. Lauri Laitinen.

Raittiuslautakuntaan valittiin opettajatar Sariolan, neiti Aino Simon ja Paavo Kankkusen tilalle mv. Vilho Borg, rouva Hilma Lehtonen ja kauppa-apul. Väinö Liukkonen sekä Jalm. Lindfors, Lauri Heinonen ja Ferd. Paasonen uudelleen.

Metsälautakuntaan valittiin Tuomas Laakso ja Viljo Tuukkanen. Holhouslautakuntaan valittiin rouva Hilma Lehtonen uudelleen.

Angesselän kansakoulurakennusten vastaanottajaksi kunnan puolesta valittiin kunnallislautak. esimies J. Maunula ja opettaja Bernhard Santala. Angesselän koulurakennuksen muutoksista aiheutuvan urakkasumman korotus, 2,000 mk., päätettiin maksaa urakoitsijalle. 

Luettiin Maalaiskuntien liiton tilintarkastajan kirjelmä, jonka johdosta päätettiin kunnallislautakunnan esimies J. Maunulalta vaatia kunnan rahastojen kassapäiväkirja kuntoon yhden viikon aikana tai muussa tapauksessa tullaan tekemään kantelu maaherralle."
 
 
Heinolan Sanomat 25.9.1926


LOHKOMISIA
Koivisto, om. Artturi ja  Maria Ahvenainen 
Ahola, om. Ville ja Miina Ruhanen
Metsälä, om. Maurits ja Heta Salmi
Hautasyvä, om. Fanny Niemelä

Rajala, om. August Vilen 
Puustelli, om. Anna Marja Leppä
Puutarha, om. Väinö Stadsjenare 
Saaritsa, om. Sipi Saaritsa

Koitti, om. Kalle Mäkinen
Keronlahti om. Asarias Jänttinen
Huhtiniemi, om. Konstantin Salminen
Toivola, om. Marja Eloranta 
Lepistö, om. Vilho ja Lauri Kukkonen

Rantamäki, om. Antti ja lida Nieminen 
Rantapylsy, om. Erik Pylsy

Suomäki, om. Albertiina Niininen
Panninmäki, om. August Leppä

Onnela, om. Emil Schildt 
Hotila, om. Leander Peltonen

Mutkala, om. Ville Mietttinen 
Uotila, om. Kaarlo Juho Uotilan perilliset

Uutela, om. Salomon Jokinen
Rainionmäki, om. Tuomas Kuitunen
Kiiliälä, om. Tobias Manninen

Wuorela , om. Amalia Järvinen
Mäkelä, om. Matti Pöyry
Wanha-Hollo, om. Yrjö Pursiainen 

 
MERKKIPÄIVIÄ 

"60 vuotta täytti eilen Joutsan taloudellisen elämän huomatuin mies, Säästöpankin kamreeri, asianajaja Arthur Aleksander Ahwenainen.

Kamreeri Ahvenainen on syntynyt Mäntyharjulla syyskuun 3. pnä 1866. Hänen wanhempansa oliwat maakauppias Johan Ahvenainen ja waimonsa Eewa, os. Röykkälä. 

Käytyään 7 luokkaa Jywäskylän lyseota tuli kamreeri Ahvenainen wuosiksi 1892-1894 Jyväskylässä ilmestyneen "Suomi"-lehden aputoimittajaksi. Hän siirtyi sitten asianajajaksi Joutsaan toimien sellaisena w.w 1894-1903.


Lukemattomat owat perunkirjoitukset, asianajot, jaot y.m. toimet, joita kamreeri Ahwenainen näinä wuosina on hoitanut ja edelleen hoitaa, tullen näissä toimissa tunnetuksi laajalti oman pitäjän rajojen ulkopuolellakin. Oli asia mitä oikeudellista laatua tahansa, aina käännyttiin Ahvenaisen puoleen ja aina hän sen hoiti asiakkaiden tyydytykseksi. 

Warsinainen elämäntehtävä on kamreeri Ahwenaisella Joutsan Säästöpankin kamreerin toimi, jota hän on hoitanut kaikella kiitoksella wuodesta 1903 alkaen ja edelleen hoitaa. Siinä toimessa hän on saavuttanut pankkia käyttäwän yleisön luottamuksen ja kunnioituksen.

Kamreerin toimen ohella hoitaa hän edelleenkin jonkun werran asianajoa ja on ollut pariin eri kertaan w.t. nimismiehenä Joutsassa.

Pankkimiehenä on Ahwenainen tunnettu tunnontarkkana ja huolellisena wirkamiehenä, nauttien pankin hallituksen, isännistön sekä asiakkaiden piirissä jakamatonta luottamusta ja kunnioitusta. Pitkä on se päivätyö, jonka hän on Joutsan Säästöpankin hywäksi tehnyt. 

Henkilönä on kamreeri Ahvenainen herttainen luonne, aina walmis neuvoillaan - miksi ei kukkarollaan - tarvitsewaisia auttamaan. Waltiollisilta mielipiteillään hän oli ennen nuorsuomalainen, nyt edistysmielinen.

Surutonta ei elämä ole hänelle ollut, suurin suruista kai on ollut se, kun hänen poikansa lakit. ylioppilas Jussi Ahwenainen kaatui wapaussodassa koulukaupunkinsa Heinolan edustalla 15. 3. 18.

Toivomme kamreeri Ahwenaisselle rauhaisaa elämän iltaa."


HUUTOKAUPPOJA 
  
Mikkelin Sanomat 17.9.1926


TAPAHTUMIA 
Sateisesta syyssäästä huolimatta seurantalolle oli kokoontunut kohtalaisesti väkeä viettämään suojeluskunnan syysjuhlaa. 

​Juhlinta aloitettiin jo päivällä toiminnallisella ohjelmalla, jossa miteltiin urheilun -  pienoiskivääriammunnan sekä nuolen- ja renkaanheiton parissa. Varsinainen iltaohjelma pyörähti käyntiin kello seitsemältä torvisoittokunnan musiikkitervehdyksellä.  Tämän jälkeen opettaja Santala toivotti yleisön tervetulleeksi, minkä lisäksi ohjelmassa kuultiin kertomus ja yksinlaulua ennen väliaikaa. Tauon aikana lotat vastasivat juhlavieraiden kestitsemisestä tarjoilemalla kahvia.

​Väliajan ja toisen soitto-osuuden jälkeen seurasi illan pääpuhe, jonka piti pastori Antti Leinonen. Puheessaan hän korosti vapaan ja itsenäisen Suomen suojelun tärkeyttä sekä pyhää velvollisuutta vaalia esi-isien jättämää perintöä. Leinonen kehotti ihmisiä liittymään sankoin joukoin suojeluskuntalaisten rivistöihin ja muistutti, että maapuolustustyössä tarvitaan niin miehiä kuin naisiakin. Lisäksi puheessa nostettiin esiin korkeiden elämänarvojen, lain ja hyvien tapojen kunnioittaminen.

​Toiminnallisen ja puhepainotteisen osuuden jälkeen tunnelmaa kohotti mieskuoro reippailla lauluesityksillään. Onnistunut ja kaikin puolin hyvin sujunut syysjuhla päätettiin yhteiseen näytelmäkappaleeseen.

NIITÄ NÄITÄ 
Mäntyharjun  Telefoonoyhdistys oli saanut oikeuden Joutsan Ruorasmäellä toimivaan Mäntyharjun Osuuskaupan myymälään vetää 11 kilometrin mittainen sivujohto Pertunmaalla sijaitsevalta keskusasemalta. 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Hämeenläänin paloapuyhdistys laajensi toimintaansa naapuriläänien rajapitäjiin. Joutsan uudeksi asiamieheksi mainittiin paikallispäällikkö Frans Temisevä. 

Heinolan Sanomat 1.9.1926

Joutsan Lottien johtokunnan kokous pidettiin Honkaharjulla 12.9. Vierailijana kokouksessa oli piirijohtokunnan puheenjohtaja, rouva Voutila. Hän antoi monta hyvää vinkkiä tulevaa varten. "Tällainen harvinainen vierailu on omiaan innostamaan ja antamaan uutta virikettä lotille heidän vapaaehtoisessa työssään."

Pohjoismaiden Yhdyspankki oli jakanut Mikkelin suojeluskuntapiirin s.kunnille lahjoituksia, Joutsan suojeluskunta sai 500 mk.

LIIKEYRITYKSET 
Joutsan Osuuskaupan myynti 1926 elokuussa oli 353.145,42 mk, lisäys edellisen vuoden elokuun myyntiin 13,27%. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Toivo Leppänen Joutsasta oli jäänyt poliisin haaviin Kotkan kauppatorilla muassaan 2 litraa pirtua, joka joutui takavarikkoon.

"Viime lauantai-iltana olivat talolliset J. Vahlman sekä Yrjö ja Aaro Hulikkala järjestäneet talkoot Joutsan kylässä. Tilaisuudessa olleiden eräiden juopuneiden miesten kesken syntyi tappelu, jossa kelloseppä Matti Hartosta lyötiin puukolla kaulaan, toisten saadessa nyrkin ja halon iskuja."

Jalo Mooses Kuitunen, kotoisin Joutsasta, tuomittiin Haminan raastuvanoikeudessa väkijuomien salakuljetuksesta 2000 mk:n sakkoon. Kuitunen asui Vehkalahden Suurmustassa ja oli viime heinäk. 15 pnä yhdessä kumppaniensa, Vennisen ja Kurkon kanssa, kuljettanut Hillonniemeen 180 litraa spriitä.

TYÖMARKKINAT
 
HS 19.9.1926

HS 30.9.1926

HS 26.9.1926



SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
03.09. Talon eläkel. Tuomas Uusholla - 72v 9kk 16pv - Uimaniemi 2
            Tal.veli Aleksis Mällönen - 35v 1kk 6pv - Pärnämäki 1
04.09. Kauppias Albin Laitinen - 56v 5kk 23pv - Mieskonmäki 1
05.09. Työm.p. Erkki Manninen - 15v 3kk 18pv - Pärnämäki 2
18.09. Suutari Otto Salo - 63v 1kk 21pv - Joutsa
21.09. Mktp Manu Mäkinen  - 70v 4kk 29pv - Tammilahti 5
23.09. Tal. Erik Laitinen  - 59v 3kk 20pv - Tolvasniemi 2
27.09. Räät. Antti Piil - 80v 10kk 4pv - Tolvasniemi 2


 
Keskisuomalainen 21.9.1926



LUE MYÖS

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity yksityiseen HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja
  kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:

30 elokuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA- elokuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ruhalahden kansakoulun opettajaksi oli valittu ja hyväksytty herra Uuno Harjula ja väliaikaiseksi opettajattareksi Helmi Marianna Myllys Terijoelta.

Angesselän alakansakouluun puolestaan Lyyli Vihinen Hartolasta. 
Yläkoulun opettajattareksi tuli valituksi Aino Huovinen Viipurista ja käsityönopettajaksi David Mäkinen Joutsasta.

Tyyne Tamminen oli valittu karjanhoitoharjoittelijaksi J. Ruskealan tilalle Hartolaan.

Jyväskylän Seminaarin uusiksi oppilaiksi hyväksyttyjen joukossa oli mm. Matti Vilander Joutsasta.

Liikemies Toivo Kauranen oli anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjalla Joutsa - Mäntyharjun asema.

Kappalainen Heinonen oli hakenut vanhan kuun puolella Janakkalan kappalaiseksi. Hänet oli asetettu vaaliehdolle toiselle sijalle.

Nimismies Hovinen oli saanut virkavapautta sairauden vuoksi ajalle 19.8.-13.9.
Poliisikonstaapeli T. Niemisen ilmoitettiin toimivan sijaisena.

Talonpoikaissäädyn historia - kirjan kuvittamista varten kustannusosakeyhtiö Otava haki henkilökuvia, näiden joukossa oli myös Heikki Kauraniemi Joutsasta.


KUNNALLISIA ASIOITA

Hyväksyttiin aviottomien lasten huoltajain ohjesääntö, jonka valvoja V. Liukkonen oli aikaisemmin esittänyt ja kunnallislautakunta tarkistanut.

N. k. eläinmyyntipäivät päätettiin ilmoittaa lakkautetuiksi, koska niistä ei ole kunnalle hyötyä, eikä kunta myöskään ryhdy yhtä päivää varten laittamaan toria kuntoon. Yhä uusiintuvien laittomien kuukausimarkkinain ehkäisemiseksi päätti valtuusto määrätä 50 markan uhkasakon, jolle anot. maaherran vahvistus sekä kihlakunnanoikeudelle valtuutta korottaa se aina 5,000 mkaan asti. 
Samalla valtuusto päätti anoa toripäiviä jokaisen kuukauden 1. päiväksi. Näitä varten varaisi kunta tarpeellisen maa-alueen sekä huolehtisi järjestyksen pidosta.

Kunnan tilit v:lta 1924 hyväksyttiin, antamalla tilintekijälle varoitus tilien liiallisesta viipymisestä. Päätettiin toimittaa inventaario kaikesta kunnan omaisuudesta sekä valittiin sitä varten henkilöt.

Luettiin Mikkelin läänin piirimielisairaalatoimikunnan kirjelmä, koskeva varojen hankintaa tulevaa vuotta varten ja päätti valtuusto ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 8,000 mk. sairassijaa kohti eli yht. 48,000 mk. Valtuusto päätti tämän yhteydessä tarjota Leivonmäen kunnalle 2 sairassijaa. Kauppaa tekemään valtuutettiin tal. poika Toivo Kokko ja Jalm. Niinikoski. 

Kunnan kantakirjastolle päätettiin antaa erikoiseksi kirjastohuoneeksi nykyinen sairaanhoitajan asuinpaikka ja hänen asuntonsa sijoitetaan alakansakoulun huoneustoon.

A. Rossin tilalle ankaan kansakoulun johtokuntaan valittiin takoll. poika H. Nurminen täksi vuodeksi. 

Aviottomien lasten valvojalle myönnettiin 50 mk. matka-avustus lastensuojeluliiton kursseille Lahteen. 

Kunnanhuoneen vahtimestari päätettiin sanoa irti toimestaan ensi marrask. 1 p:stä, josta lähemmät toimenpiteet jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi samoinkuin toimen uudelleen täyttämisestä. 

Saimaan, Puulaveden ja Päijänteen kanavoimisja koskevan asian edistämistä varten päätettiin ensi vuoden menoarvioon ottaa 1,000 markan määräraha.

Joutsan kunnanvaltuusto oli päättänyt anoa lykkäystä oppivelvollisuuden täytäntöönpanoon ja oli jättänyt anomuksen valmistelun kouluvaliokunnalle. Kouluvaliokunta oli järjestänyt asiasta kokouksen yhdessä vt. kansakouluntarkastajan kanssa, minkä jälkeen hakemus oli määrä jättää valtioneuvostolle. Angesselän koululle kerrottiin valmistuvan uusi koulurakennus seuraavaan kuuhun mennessä.

LOHKOMISIA
Rahikkala, om. Emil Komppa 
Mäkelä, om. Antti Lehtinen 
Oksala, om. Juho Salokoski 
Hiekkavaara, om. Tuomas Hokkanen 
Honkala, om. August Honkanen 
Haara, om. Matilda ja Julius Tuukkanen 

Perälä, om. August Miettinen 
Jaakkola, om. Malakias Lahtinen 
Hakala, om. Antti Vasenius
Rusila, om. Amanda Kinkkula 


HUVEJA



antaa ensi sunnuntaina klo 1 päivällä laulajaiset Joutsan kirkossa. Avustajiksi ovat lupautuneet laulajatar, rouva Hanna Aarnio Lahdesta ja hra Selim Hovikoski. Tilaisuudessa esitetään m.m. useita Wennerbergin psalmeja, joiden soolo-osat laulaa rva Aarnio.

KOETTUJA KARKELOITA
Joutsan Nuorisoseuran kesäjuhla järjestettiin 15. päivänä nuorisoseuran talolla runsaan yleisön läsnä ollessa. Tervehdyspuheen piti Frans Temisevä ja juhlapuheen työn merkityksestä sekä itsekurin harjoittamisen välttämättömyydestä, tohtori O. J. Brummer.  
Musisoinnista vastasi Joutsan mies- ja sekakuoro kanttori Lauri Markkulan johdolla. Kaksinlaulua, torvisoittoa ja viuluduettoja esittivät Wiljo Temisevä ja Jalmari Purovirta, Selim Hovikosken säestämänä. Lisäksi ohjelmistossa oli runonlausuntaa ja esitettiin näytelmä.

Aiemmin päivällä pidettyjen urheilukilpailujen parhaat tulokset
 * 5-ottelu: 1) E. Pöyry 349,21 p, 2) M. Laitinen 318,72 p, 3) U. Uoti 315,6 p
 * 3 000 m juoksu: 1) J. Hänninen (10.25,0), 2) O. Wilkman (10.27,2), 3) P. Ottelin (10.54,5)
 * Seiväshyppy: 1) T. Toivonen (263 cm), 2) A. Tammelin (248 cm), 3) A. Toivonen (248 cm)
 * Muut lajit (voittajat): Naulanlyönti T. Toivonen, renkaanheitto P. Sauvala ja nuolenheitto W. Oijala.

Teatterivierailu Joutsassa vieraili myös Taidekiertue-niminen näyttelijäseurue esittäen "Hetan kosijat" - nimisen näytelmän. Mikkelin Sanomien tulkinnan mukaan "Olisi toiwottawaa, että "tällaiset kiertueet ottaisivat ohjelmistoonsa maaseudulla liikkuessaan täysipainoisia näytelmiä, sillä nyt esitetty näytelmä oli sisällöltään kaiken arvostelun ala-puolella."

MYYDÄÄN
 
Keskisuomalainen 19.8.1926



 
HS 13.8.1926



ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Juhannuspäivänä sattuneen ampumatapauksen johdosta syytettynä ollut Akseli Rossi tuomittiin 7 vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi.

Miestappo talkootansseissa 
Tammilahden Lehtimäellä pidettiin tavanmukaiset talkootanssit. Muutamien miesten kerrottiin olleen varsin päihtyneitä ja iltamyöhään heidän välilleen sanottiin syntyneen keskinäistä rähinää ja nujakointia. 
Seuraavana aamuna pellonojasta löydettiin pahoin pään ruhjevammoja saanut irtolaismies Yrjö Sievänen, joka kuoli matkalla lääkäriin. Taposta epäiltynä oli pidätetty talollisen poika Toivo Ihantjärvi, jonka epäiltiin lyöneen Sievästä tuvan seinältä hakemallaan puntarilla. Ihantjärvi oli kiistänyt teon.

Pyörävaras iski kirkkotarhassa, josta anastettiin pappilan vuokraajan  polkupyörä.

Raittiuspoliisi V. Liukkonen apureineen hävitti 21.8. Marjotaipaleen kylässä suuren viinatehtaan, jossa tuhottiin muun muassa 280 litraa rankkia, neljä kuparista keittoastiaa, sama määrä piipputynnyreitä ja 12 piippua. Tehtailijoita ei saatu paikalta kiinni.

Kymen Korkeakosken patorakennuksella tapahtui samana päivänä, 18.8. kaksi vakavaa putoamisonnettomuutta n. 20 minuutin välein. Ensimmäinen näistä koski Antti Lampista Joutsasta ja toinen Juho Rissasta Kymistä. 
Antti oli tippunut 8 metrin korkeudella olevasta patoaukosta alas seisaalleen lautojen päälle sillä seurauksella, että sai useita ruhjeita ympäri kehoa, erityisesti päähänsä ja jalkoihinsa. Hänet kuljetettiin hoidettavaksi Karhulan sairaalaan - vammat eivät kirjoitetun mukaan olleet hengenvaarallisia. Antin mainittiin olleen 18-vuotias ja perheetön. (Rissaselle ei käynyt yhtä hyvin, hän tippui päälleen ja menehtyi saamiinsa vammoihin.)

Talollinen Akseli Wirtanen Jousan kylästä sai harmikseen tuntuvat vahingot, sillä salama vei häneltä kuusi lammasta.


Keskisuomalainen 31.8.1926


AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 
Joutsan Tarkastusyhdistyksellä oli paikka avoinna tarkastuskarjakolle. Hakemuksia vastaanotti A. Jaatinen.


HS 10.8.1926


KIRKOLLISIA ASIOITA JA ILMOITUKSIA 
Seurakuntalaisissa oli herännyt ajatus uuden alttaritaulun hankkimisesta kirkkoon. Rahaa oli kerätty jo 3000 mk  - uuden maalauksen arveltiin kustantavan "moniaita kymmeniä tuhansia markkoja".
Samassa jutussa todettiin, että "Joutsan kirkon nykyinen alttaritaulu,joka kuvaa Kristusta ristillä, on vanha, vähäarvoinen ja tuntemattoman henkilön tekemä."

Joutsan kirkolla vietetyssä ewankeliumijuhlassa puhuivat lääninrovasti Hovikoski sekä pastorit Heinonen ja Varjovaara. Tilaisuuden kolehti ja tarjoilutuotot kerryttivät lähetysseuralle yhteensä 1 301 markkaa.

Kuollut
18.08. Työm. Yrjö August Sievänen - 22v 3kk 21pv - Tammilahti 9
28.08. Mk.tr. Tyyne Juhontytär Sunttila - 0v 5kk 18pv - Uimaniemi 2


VAROKAA VAAN!
 
Heinolan Sanomat 25.8.1926


LUE MYÖS

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

26 heinäkuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - heinäkuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Elli Evi Maria Tennbergin sukunimen suomalaistuttaminen oli saanut päätöksen ja häneen uusi sukunimensä oli Tinavuori.

Majlis Lindell  Joutsasta oli valittu Ulvilan 1. kätilöpiirin kätilöksi.

Angesselän alakansakoulun väliaikaiseksi opettajattareksi oli valittu ja hyväksytty Lyyli Vihinen Hartolasta. 
Kangasniemelle Särkimäen kansakoulun opettajattareksi oli valittu Aili Heilakka Joutsasta.
Uuraisille, Haukimäen yläkansakouluun oli valittu ja hyväksytty opettajaksi Elsa Elisabeth Kiander Joutsasta. 

Kappalainen L.J. Heinonen oli hakenut Janakkalan kappalaisen virkaa

Kesäkuussa avioliittoon kuulutettu Yrjö Jeremias Ottelin tuli vihityksi morsionsa Aleksandra Laineen kanssa.

 

Vapaus 16.7.1926

LUPA-ASIOITA
Tilanomistaja Otto Laitinen oli anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjalla Joutsan kirkonkylä - Mäntyharjun asema.
Talollisen poika Pauli Kämppilä oli myös anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseksi, lupa-anomus koski koko Mikkelin läänin aluetta.

KUNNALLISIA ASIOITA
Ilmoitettiin, että kunnan asutusneuvojan tehtäviä hoitaa toistaiseksi kauppiaan poika Jalmari Hurri.

LOHKOMISIA
Niinimäki, om. Risto Niinimäki
Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki
Likolahti, om. Antti ja Anna Kammonen
Suomäki, om. Gideon Lehto
Rasinaho, om. Taavetti Simo 
Mannisenaho, om. August ja Anna Lahtinen 
Harjula, om. Vilppu Harjula
Koulu, om. Joutsan kunta 
Kauppala, om. Hiskias Paalanen
Tuomala, om. Antti ja Väinö Stadstjernan


HUVEJA
Vapaus 14.7.1926

 

HUUTOKAUPPOJA 
30.8. ilmoitettiin pidettäväksi, ellei laillista estettä ilmaannu, julkinen pakkohuutokauppa Iivarin tilalla, jossa Otto Pöyryn omistamat Mattila- ja Iivari-nimiset tilat myydään eniten tarjoavalle. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

 
Vapaus 16.7.1926

Jalo Mooses Kuitunen oli saanut 3.000 mk sakot viinan salakuljetuksesta Kymin kihlakunnanoikeudessa.

Kun talollinen Kalle Lotansaari?? Joutsan pit. Pappisten kylästä wiime tiistaina t.k. 20 päivän iltana meni nostamaan n.k. polakoukkuja Putkolan selältä, nousi erään koukun mukana miehen ruumis, joka tunnettiin Heiskan talon isännäksi, Antti Siewäseksi, Joutsan pit. Pappisten kylästä. Tarkemmin asiaa tutkittua kävi ilmi, että Siewänen oli maanantaina lähtenyt Niiniälän talonpojan Tuure Mannisen ja kaswatti Antti Savelan kanssa samalla weneellä kulkemaan mainitun Putkolanselän yli. Todennätöisesti owat kaikkiki kolme edellämainittua henkilöä hukkuneet, sillä wene löytyi jonkun matkan päästä ruumiin löytöpaikasta kumollaan. Toisia hukkuneita ei toistaiseksi ole löydetty.

Ainakin Mikkelin Sanomissa kirjoitettiin 28.7.1926, että Manninen ja Savela olivat pelastuneet.

​Kuten kesäkuulta muistetaan, juhannuspäivä muuttui Rossin perheessä murheen päiväksi. Asia oli käsittelyssä välikäräjillä ja Uimaniemen kylästä kotoisin oleva talollinen A. Rossi oli tuomittiin 7 vuodeksi kuritushuoneeseen sekä menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi tahallisesta taposta.

​Rossi esitti puolustuksekseen, ettei hänen tarkoituksenaan ollut ampua vaimoaan. Hänen mukaansa laukaus oli vahinko, joka tapahtui vaimon juoppoudesta ja elämäntavoista seuranneen riidan ja siitä aiheutuneen hermostuneisuuden vuoksi.
​Oikeudessa kuultiin runsaasti todistajia molemmilta puolilta, eikä Rossi selityksistään huolimatta välttynyt tuomiolta tahallisesta taposta.

"T. k. 19 päimän iltana oli talollinen Antti Siewänen Joutsan pitäjän Tammilahden kylästä lähtenyt soutamaan kahta miestä Angesselän järwen yli n.s. Harwilanrantaan, jossa tapasi erään toisen isännän. Miehet lienewät nauttineet wäkijuomia, koska paluumatkalla Tammilahteen Siewänen. hukkui. 
Hän oli perheellinen jättäen jälkeensä waimon ja 6 lasta."

MUITA MUTINOITA
Voi-voi...voita
Länsi-Savo 22.7.1926

Vastine voi-kiista
"Arv. "Kuluttaja" kirjoituksessaan syyttää Joutsan Osuusmeijerin hallitusta ja meijerin isännöitsijää muka liian korkean voinhinnan kiskomisesta vähittäiskaupassa. Joutsan osuusmeijerin hallitus on jättänyt meijeriltä myytävän voin vähittäishinnan määräämisen isännöitsijän, Aug. Sauvalan huoleksi siitä syystä, että hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan vain kerran kuussa, ollen siis liian jäykkä elin seuraamaan voin viikottaisia hintavaihteluita. "Kuluttaja" huomauttaa, että nykyään otetaan Joutsan osuusmeijerillä vähittäin myydessä voista 35:- kg., joka on enemmän kuin Helsingissä Valion voin tukkuhinta. 
"Kuluttaja" ei näy tuntevan lainkaan sitä mittatappiota, mikä aina syntyy vähittäinmyynnissä. "Kuluttaja" ei myöskään ole seurannut lähimpien kaupunkien. Mikkelin ja Jyväskylän, voin vähittäishintoja, joka on 35:- kg. 

Mitä taas siihen tulee, että joku kirkonkylän herroista ostaa voinsa Hartolan osuusmeijeristä 30 mk. kg, niin olen vakuutettu siitä, että voikilo tulee kalliimmaksi, kun se 23 km. päästä haetaan, sillä kukaan ei lähde 1 kg. voita ostamaan Hartolan meijeristä, kun hintaero on vain 5 markkaa.

Eiköhän ole meijerin edun mukaista, että Joutsan meijerin valmistama 1-luokkainen voi voidaan myydä mitä korkeimpiin hintoihin, sillä silloinhan voidaan maidon tuojille tilittää parempia hintoja rasvakilosta. Jos meijerivoin hinta on arv. "Kuluttajan" mielestä liian kallis, niin miksi ei hän osta Joutsan Osuuskaupasta hyvää margariinia tai maatiaisvoita, jota on aina sieltä saatavissa.

Joutsa, 26. 7. 26
T. Paavola. Hallituksen puheenjoht."


SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Avioliittoon kuulutettu
Vihitty
Kuollut
07.07. Työm.p. Väinö Adaminp. Liukkonen - 0v 0kk 1pv - Mieskonmäki 1
            Torp. äiti Anna Laitinen- 79v 4kk 28pv - Mieskonmäki 1
08.07. Työm.p.  Veikko Viljo Salonen - 3v 8kk 7pv - Joutsa
09.07. Työm. Aleksis Rantanen - 36v 0kk 19pv - Joutsa 2
10.07. Hoitol. Matti Wasenius - 49v 4kk 20pv - Joutsa 2
11.07. Suutari Justus Kyyhkynen - 20v 10kk 9pv - Marjotaipale 
12.07. Eläk. Maria Simola - 61v 3kk 25pv - Uimaniemi 1
15.07. Työm.vo. Maria Karoliina Mäkelä - 67v 6kk 0pv - Tammilahti 3
            Työm. August Kaipanen - 72v 10kk 2pv - Joutsa 2
            Työm. Otto Wilen - 71v 3kk 14pv - Uimaniemi 
18.07. Työm. Otto Keskinen - 42v 0kk 12pv Joutsa 2
            Torp.tr.tr. Aune Leppä 0v 0kk 1pv - Pärnämäki 5
19.07. Tal. Antti Sievänen 51v 8kk 2pv - Tammilahti 7
25.07. Torp.vo. Maria Stina Ruhanen 71v 1kk 20pv - Uimaniemi 3


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 21.7.1927





Sisä-Suomi, 10.07.1926, nro 152



LUE MYÖS

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍
By at 2 kommenttia:
Labels: , , , ,

19 heinäkuuta 2026

RIIKOS-MANUN KOHTALO

Löytyipä taas vanhoja sanomalehtiä selaillessa melkoinen tarina koostettavaksi. On varmasti liioiteltua puhua legendasta, mutta kirjoitetun ja  luetun perusteella tarinan päähenkilö, Manu Riikonen, oli kyläläisiä puhuttanut henkilö.

Manu esiintyy toistuvasti 1890-luvulta lähtien salaviinan valmistusta, pirtukauppaa, rettelöintiä ja lopulta väkivaltaista kuolemaa käsittelevissä uutisissa. Sanomalehtien perusteella Riikonen oli aikalaistensa silmissä kaikkea muuta kuin sopuisa, tavallinen torppari. Viranomaisten näkökulmasta hän oli sitkeä salapolttaja ja kanssaihmiset tuntuivat pitävän häntä suorastaan pelottavana.


Salapolttimon jäljillä vuonna 1896

Tammikuussa 1896 Keski-Suomi-lehti kertoi Leivonmäen ja Korpilahden rajalta, Rutalahdesta löydetystä salaviinapolttimosta. 

”Tehdas” oli lähellä Humalajärven taloa. Humalajärven isäntä, joka oli muuten emäntä, otti talon väkeä mukaansa ja he lähtivät porukalla hävittämään laitosta uskoen saavansa sen omistajan vastuuseen. Kun polttimon pitäjät luulivat nimismiehen olevan tulossa, he pötkivät pakoon ja jättivät pannunsa niille sijoille. Uskalias siviilipartio ”takavarikoi” keittovehkeet ja kaatoivat löydetyn iloliemen maahan, kuten viranhaltijat konsanaan.

Polttimon omistajaksi osoittautui torppari Manu Riikonen. Kun hän sai tietää, ettei pannun haltuun ottanut henkilö ollutkaan virallinen nimismies, lähti hän miesjoukon avustamana vaatimaan omaisuuttaan takaisin. Lehden mukaan seurue oli aseistautunut revolverilla ja suurella veitsellä. Syrjäisessä talossa asuneet, pääosin naisihmiset, eivät uskaltaneet vastustaa, vaan luovuttivat pannun tykötarpeineen takaisin.

Samassa uutisessa kuvataan Riikonen paikkakunnalla tunnetuksi salakapakoitsijaksi, joka oli harjoittanut laitonta viinakauppaa ja polttoa jo vuosikymmenten ajan viranomaisten rangaistuksista huolimatta.


 Kuvituskuva.

Viranomaiset vastaan salapolttajat

Vuonna 1903 sanomalehti Suomalainen kertoi, että Joutsan, Leivonmäen ja lähiseutujen alueella oli hävitetty useita laittomia viinanvalmistuspaikkoja. Oikeuteen haastettujen joukossa mainittiin mm. torppari Manu Riikonen.

Kahdeksan vuotta myöhemmin, syyskuussa 1911, Suur-Savo uutisoi kahden salaviinapolttimon hävittämisestä. Toinen niistä sijaitsi Manu Riikosen torpan lähellä ja tehtaan isännöitsijäksi nimettiin Kalle Riikonen, jonka viranomaiset jo ennestään tunsivat vastaavista toimista.

Lehden mukaan syyskäräjät odottivat jälleen ”vanhaa tuttua” ja viranomaiset veivät mukanaan sekä valmistusvälineet että muita valmistukseen tarvittavia tykötarpeita.

Kuka Manu Riikonen oli?

Kirkonkirjoja vilkaisemalla voidaan todeta, että kyllä, sanomalehtien henkilö on ihan todellinen.

Manu Riikonen oli ristimänimeltään Magnus, mutta lähteissä esiintyy ainakin myös nimiä Magnus Keinola, Keinolainen ja Hienonen - Manne ja Manu. Nämä nimimuodot sekä vaihtelevasti merkityt syntymäajat tekevät hänen vaiheittensa seuraamisesta tarkkuutta vaativaa puuhaa.

Lehtitiedoista poiketen Manu oli lähtöisin Jyväskylän maalaiskunnassa. Kirkonkirjojen mukaan Magnus syntyi Oravasaaren Honkaniemen torpassa tammikuussa 1855. Hänen vanhempansa olivat Abraham Johansson ja Hedda Mattsdotter ja hänellä näyttäisi olleen ainakin kuusi sisarusta. 

1870-luvulla Manne vaikutti Jyväskylässä, poikkesi Laukaassa, palasi Jyväskylään ja vuosikymmenen lopulla hän muutti Leivonmäelle. Vuonna 1879 hän avioitui Susanna Kustaantyttären kanssa, joka oli Otto Henrik Matinpoika Häggin leski. Susannalla oli tästä liitosta 1871 ja 1875 syntyneet lapset. Manne ja Susanna saivat yhden yhteisen pojan, Oskar Magnuksen, joka syntyi 1880.

Rippikirjoihin on merkitty myös viinan myyntiin liittyvä rangaistuksia, mikä sopii yhteen sanomalehdissä esiintyvän kuvan kanssa.

Paikkakunnan kauhu

Lokakuussa 1913 uutiset saivat synkän käänteen.

Useat lehdet kertoivat Joutsan Tammilahdessa tapahtuneesta murhasta, jonka uhriksi oli joutunut noin 60-vuotias Manu Riikonen. Lehtien kuvauksissa Manua kutsuttiin ”vanhaksi viinatrokariksi”, ”rettelöitsijäksi” ja ”paikkakunnan kauhuksi”.

Poliisitutkinnan mukaan Riikonen ja Juho Taavetti Ranta kohtasivat maantiellä. Riikosen kerrottiin olleen päihtynyt ja uhkailleen Rantaa. Tapaus järkytti paikkakuntaa erityisesti sen raakuuden vuoksi.


 Manu Riikosen ja Juho Taavetti Rannan kohtalokas kohtaaminen.
Tämä kuva tapahtumapaikan tunnelmasta on täysin mielikuvituksen tuote.

”Murha oli tapahtunut Tammilahden kylässä Wierulan talon lähellä n. klo 10 aikana. Riikonen, joka on kuuluisa wiinatrokari ja pitkät ajat toimettomana elellen ollut koko paikkakunnan kauhuna, on ennenkin ollut wiranomaisten kanssa tekemisissä.

Murha on ollut hämmästyttäwän raaka ja julma. Poliisikuulustelussa on selwinnyt, että Ranta on tehnyt tekonsa kostaakseen murhatulle hänen alituiset uhkauksensa ja aikaisemmin kärsimänsä pahoinpitelyn. Riikonen oli nim. useita kertoja uhannut surmata Rannan ja m.m. wielä murhan tapahtuessa sanonut seuraawana yönä polttawansa Rannan torpan.

Riikonen ja Ranta oliwat mainittuna aikana sattuneet kahden wastakkain maantiellä. Riikosella, joka oli juowuksissa, oli mukanaan puoshaka ja oli hän sillä uhkaillut Rantaa. Ranta, joka oli selwä, oli tällöin seipäällä ja kirweenkamaralla lyönyt Riikosta useita kertoja, niin että Riikonen tuupertui, sekä sen jälkeen jättänyt hänet tiepuoleen wirumaan, lähtien läheiseen taloon.

Poliisitutkinnossa on Ranta kertonut, ettei hän saanut rauhaa ennen kun oli ottanut Riikosen tykkänään hengiltä. Muutaman tunnin kuluttua läksi hän uudestaan sille paikalle, minne oli Riikosen jättänykin ja lopetti julmalla tawalla hänen päiwänsä. M.m. oli Ranta hakannut kirweellä murhatun jalatkin rikki. Kamalan tekonsa tehtyään oli murhaaja raahannut uhrinsa n. 1 km. päähän murhapaikalta ja kätkenyt hänet suo-ojaan. Murhaaja on tunnustanut tekonsa.

 Sekä murhaaja että murhattu oliwat perheellisiä. Murhattu Riikonen oli eläissään uhkaillut kaikkia muitakin paikkakuntalaisiaan”

 

Pitkä oikeusprosessi

Marras- ja joulukuussa 1913 sekä vielä vuonna 1914 lehdissä seurattiin oikeudenkäyntiä. Oikeuden puheenjohtajana toimi howioikeudenauskultantti M. Gummerus ja Juho Taawetti Rantaa, ”joka määrättiin lääkärintarkastuksen alaiseksi”, avusti asianajaja Artturi Ahwenainen. Jutussa kuultiin kaikkiaan toistakymmentä todistajaa.

Oikeudenkäynnissä syytettynä oli myös työmies Kalle Seppänen, jota ei varsinaisesti mainittu itse surmatyötä koskevissa kuvauksissa. Seppäsen kerrottiin yllyttäneen Rantaa ja joissakin julkaisuissa hänen on kerrottu myös lyöneen Riikosta.

Ensimmäisessä ratkaisuissa Juho Taavetti Ranta tuomittiin taposta kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen lieventävien asianhaarojen vuoksi. Oikeuskäsittely ei kuitenkaan päättynyt siihen, sillä päätös alistettiin Viipurin hovioikeuden tarkistettavaksi. Hovioikeus piti tutkimusta osittain puutteellisena ja palautti asian uudelleen kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi.

Myöhemmässä uutisessa Suur-Savo kertoi, että Ranta oli lopulta tuomittu elinkautiseen kuritushuonevankeuteen - Seppäselle tuli linnatuomio avunannosta.

Sanomalehtien luoma maine

Manu Riikosen elämästä muodostuu lehtitietojen perusteella poikkeuksellinen kuva -kuva sitkeästä salaviinanpolttajasta, viranomaisille tutusta rikoksentekijästä ja seutukunnan pelkäämästä hahmosta. On syytä muistaa, että lähes kaikki kuvaukset on esitetty sanomalehtien näkökulmasta.

Manu oli torpparin poika, aviomies ja perheenisä - samoin myös Juho Taavetti Ranta. Emme siis tiedä, kuinka paljon uutisissa on tosiasioita tai kuinka paljon tarinoita on "väritetty". Varmaa kuitenkin on, että miehet jäivät historiankirjoihin, kumpikin omalla tavallaan. 

💡Havinoita-blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan muitakin kuin blogijulkaisuja.

Tarina koostettu: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm. Keski-Suomi 09.01.1896, Suomalainen 27.11.1903, Suur-Savo 11.09.1911, Sosialisti 07.10.1913, Lahti 09.10.1913, Suur-Savo 07.10.1913, Lahden Sanomat 13.11.1913, Vapaus 06.12.1913, Vapaus 28.04.1914, Suur-Savo 30.05.1914.

Kirkonkirjat Leivonmäki, Jyväskylä mlk ja Laukaa.

By at 2 kommenttia:
Labels: , , ,

28 kesäkuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1926

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Tampereen Talouskoulu päätti kolme kuukautta kestäneen talouskurssin 5.6.1926. Päästötodistuksen sai mm. Lempi Kuitunen Joutsasta.

Jyväskylän seminaarista valmistui kansakoulunopettajaksi 25 miestä ja 74 naista. Naisosastolta päästötodistuksen saaneiden joukossa oli Aili Hilja Heilakka Joutsasta.

Otto Pöyryn, Ruorasmäen kylästä omistama Lahtela-niminen tila sahoineen ja myllyineen myytiin Suomen Maatalous Osake-Pankin saatavasta mäntyhajulaiselle talolliselle, Aksel Luhtaselle, 85.000,00 mk:n hinnasta.

Matti Mäkelä tuli muistetuksi Itä-Hämeen Maanviljelysseuran kevätkokouksen yhteydessä - hän oli yksi maataloushallituksen kirjanpitopalkinnon saajista. Palkinto oli rahapalkinto, jonka suuruus oli 100 mk.

Opettajatar Aino Elina Salonen oli tullut valituksi Korpikotiin nauttimaan lepoa ja virkistystä 15.7.-15.8. väliseksi ajaksi.

Veikko Hannulan kerrottiin olleen paimenessa Laitjärven Vihersalon saaressa ja tappaneen siellä kolme käärmettä "sekä yhden sisässä olleet 12 poikaa".

Yrjö Jeremias Ottelin oli kuulutettu avioliittoon Aleksandra Laineen kanssa Pennalasta.

Syyskäräjät ilmoitettiin pidettäväksi 14.9. Huttulan talossa.


KUNNALLISIA ASIOITA
 
Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä
kuvallinen viikkolehti, 02.07.1926


LOHKOMISIA
Mäkelä, om. Otto Manninen
Reijo, om. Aksel Lehtonen
Tietomäki, om. Joutsan kunta 
Kassi, om. Fanny Lehtimäki
Hakaniemi, om. Antti Hamina
Väisälä, om. Otto Toivakka
Hamina, om. Juho Hamina 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto toimi määrätietoisesti ja kesäkuun aikana perustettiin yhdeksän uutta paikallisosastoa - kolme näistä Keski-Suomeen, Joutsaan, Leivonmäelle ja Hankasalmelle.

"Lastensuojeluliiton kesäkuun aikana perustetut paikallisosastot tulevat kuten muutkin Liiton paikallisosastot kiinnittämään huomiotaan lähinnä kansanterveyden kohottamiseen ottamalla palvelukseensa pätevän terveyssisaren, poika- ja tyttöurheilun edistämiseen, turvattomien huoltamiseen sekä siihen nuorisonhuoltoon, joka kerhotoiminnan kautta tahtoo totuttaa lapsia ja nuoria käyttämään vapaaaikansa luonnetta rakentavaan, hyödylliseen työhön."

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 
"Hartolan, Joutsan ja Mäntyharjun suojeluskunnista Mikkelin piirissä erotetaan Pertunmaan kuntaan kuuluvat osat ja yhdistetään pvm. 1. 6. 26 eri suojeluskunnaksi nimeltä Pertunmaan suojeluskunta."

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 17.6.1926

TAPAHTUMIA 
Raittiusesitelmiä pidettiin eri kylillä 18.6.-24.6. Välisenä aikana. Esitelmien pidosta vastasi Kieltolakiliiton Mikkelin aluejärjestön matkapuhuja, rouva Hilma Valjakka.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Kuten toukuun koosteestakin kävi ilmi, Mikkelissä pidettiin suojeluskuntapiirin ampumamestaruuskilpailut, jossa oli myös joutsalaisia osanottajia. Otto Kerviselle kuului sattuneen läheltä piti- tilanne:

"Ammuttuaan omat laukauksensa meni näet apteekkari O. Kervinen, Joutsasta maaliin lähemmältä tarkastellakseen tuloksia, mutta siellä sattuikin kuula kimpoamaan maalista osuen hänen poskeensa. Onneksi kuula kuitenkin wain hipoi poskea, tullen leuan kohdalta ulos, ollenkaan kostematta luihin. Haawa sidottiin paikalla."

Pikku-Lisabethin luona takavarikoitiin 30 litraa pirtua ja vene. Tämä oli joutsalaissyntyisen Juho Vilho Niemisen projekti. Nieminen pidätettiin kuulusteluja varten. Arvelen, että tämä olisi tapahtunut Kotkassa. Samalla seutukunnalla tehtiin toinenkin takavarikko;

"Wehkalahden poliisi ja kaksi raittiuswalwojaa takawarikoi keskiwiikkoa wasten yöllä Suuresta Mustasta 110 litraa spriitä ja soutuweneen, jolla aineen oliwat tuoneet työmiehet Jalo Mooses Kuitunen Joutsasta ja Wäitö Wenninen Haminasta."
 
Rossin pariskunnan välille syntynyt riita johti siihen, että isäntä Akseli Rossi ampui pikaistuksissaan vaimoaan Lydiaa, joka menehtyi. Akseli Rossi oli kertonut kuulusteluissa, että ase laukesi vahingossa vaimon koettaessa ottaa sitä pois hänen kädestään.

Juhannusaattona ajoi työmies Toiwo Rantanen polkupyörällä Joutsan Uimaniemen kylässä leskimaimo Karoliina Kuitusen päälle sillä seurauksella, että K:n toinen käsiwarsi taittui Rantasen päästessä pienemmillä naarmuilla. Sietäisipä olla warowaisempi.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

 
Länsi-Savo 12.6.1926


Mikkelin Sanomat 21.6.1926



SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut
02.06. Työm. Benjam Laitinen - 24v 11kk 4pv - Marjotaipale 1
04.06. Eläk. Anna Maria Manninen - 86v 2kk 3pv - Tammilahti 3
05.06. Tal.vo. Amanda Tanttu - 43v 8kk 15pv - Laitjärvi 2
05.06. Tal.tr. Alma Tammelinin kastamaton tyttö - Pärnämäki 2
06.06. Tal.tr. Aina Tanttu - 21v 11kk 17pv - Laitjärvi 2
08.06. Tal.p. Viljo Taipale - 0v 5kk 0pv - Uimaniemi 1
10.06. Työm. Vilppu Kuha - 67v 2kk 0pv - Laitjärvi 
14.06. Its. Maria Kristina Paren - 88v 1kk 21pv - Joutsa 2
20.06. Torp.vo. Lyyli Niinimäki - 34v 2kk 13pv - Ruorasmäki 4
23.06. Työm.p. Kaino Heikki Nieminen - 5v 9kk 22pv - Uimaniemi 3
24.06. Tal.vo. Lydia Rossi - 32v 2kk 27pv - Uimaniemi 3
27.06. Its. Johanna Toivonen - 70v 0kk 19pv - Joutsa 2
23.06. *Tal.vo Hilja Kantele - 25v 8kk 11pv - Mieskonmäki 

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

Kuollut oli myös Amalia Maria Pynnölä Putkijärven kylän Pynnölän talosta 72 vuotiaana.  Hänen kirjoitettiin sairastelleen pitkään - ja rikaskin taisi olla 🙂.
"Vainaja oli kuollessaan warakkain henkilö Hartolassa ja ehkäpä koko Itä-Hämeen talonpoikaiswäestöstä omistaen useita maatiloja Hartolassa, Joutsassa ja Leiwonmäellä sekä suuren perityn rahamäärän".


LUE MYÖS 1926


💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

LUETUIMMAT VUODEN SISÄLLÄ