TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1926

 

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Neiti Sigrid Nyman Joutsasta tuli valituksi Jämsänkosken kunnan kätilöksi 17 hakijan joukosta.

Suoma Simola oli valittu oppilaaksi Reitkallin puutarhakouluun.

Leskirouva Karoliina Mölse ja hänen kaksi lastaan olivat anoneet maaherralta lupaa suomalaiselle sukunimelle, joka tulisi olemaan Purola

Itä-Hämeen kansanopiston toveripäivillä oli valittu henkilöt eri seuduilla "kannatuksia keräämään ja iltamia järjestämään". Joutsan valitut olivat   Elli Kankkunen, Alma Liukkonen ja Lyyli Kuitunen .

Edit Ripatti Tampin myllyltä oli voittanut Kotiliden ja Sirkan kokovuoden-tilaajien arvonnassa Karlssonin teoksen "Kodin kukkastarha". Nide oli kangaskansinen ja arvoltaan 40 mk.

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. Miehet olivat kaiketi itsekin harmistuneita aiheuttamastaan häiriöstä ja ottivat asiakseen sopia toilailut - kyllä kannatti!

Vapaus 19.3.1926

.Kappalainen Lauri Heinonen sijoittui lopulta toiseksi Somerniemen kirkkoherran vaalissa. Vaalin voitti selkeällä äänten enemmistöllä Punkasalmen vt. kirkkoherra Y.K. Ainola.

Vapaaehtoisen Palokunnan hiihtokilpailun tulokset 

KUNNALLISIA ASIOITA

Henkikirjoitukset pidettiin kunnanhuoneella

17.3. Joutsan, Laitjärwen, Marjotaipaleen, Mieskonmäen ja Pärnämäen kylät

18.3. Ruorasmäen, Tammilahden, Tolvasniemen, Uimaniemen, Kirkkolan, Putkijärven ja Ruskealan kylät.

 

Länsi-Savo 20.3.1926

Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli valittanut

*Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskien asutuslautakunnan jäsenten vaalia - maaherra oli hylännyt valituksen.

*joulukuussa 1925 kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä - maaherra oli hylännyt tämänkin valituksen.

Maanviljelijä O. Heinikainen ja kunnallislautakunnan esimies J. Maunula olivat osallistuneet kuun puolivälissä Mikkelissä pidetyille kunnallispäiville.

MYYDÄÄN / OSTETAAN

 

Heinolan Sanomat 6.3.1926

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työväenyhdistyksen jäsenmaksujen kannosta vastasi R. Hellqvist ja kuukausikokoukset ilmoitettiin pidettäväksi aina kuukauden 1. sunnuntaina klo 12.00.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 20.3.1926

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Lukusille saapui viinatrokari

"Kun t.k. 11 p. pidettiin Joutsan Kiwiojalla lukusia, saapui sinne trokareita. Yhdeltä heistä, nimittäin Wäinö Wesalalta Hartolasta, takawarikoitiin yhden litran kanisteri. Hänet asetetaan syytteeseen."

Saara Komppa oli tullut pidätetyksi irtolaisuudesta Kouvolassa. Kirjoitettiin, että hänet oli passitettu lääninvankilaan maaherran tuomiota odottamaan. (Muistelen, että tämä ei olisi Saaran eka kerta tästä aiheesta...)

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Mikkelin Sanomat 8.3.1926

 

Helsingin Sanomat 11.3.1926

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkonkokous 21.3.

Matti Mäkelä valittiin kirkkovaltuustoon edesmenneen Richard Kuitusen tilalle.

Tilien tarkastajiksi valittiin apteekkari Otto Kervinen ja opettaja Bernhard Santala.

Kuolleita

Kirkonkirjoissa oli jokusen sivun ja kuukauden puutos, mutta kirjaukset jatkuvat vihdoin maaliskuun 1926 loppupuolelta.

20.03. Mktp. Antti Koivunen, 71v 3kk 6pv - Pärnämäki

21.03. Hoitol. Ottelia Lahtinen, 83v 3kk 7pv - Joutsa 2

            Mktp. Lovisa Rönn, 64v 8 kk 23pv - Joutsa 4

26.03. Talol. August Wirtanen 70v 6kk 19 pv - Laitjärvi 2

29.03. Tal. Eläk. Maria Melkka 82v 7kk 21pv - Joutsa 7

            Tal.tr.p. Veikko Hietanen 2pv - Kirkkola 5

Lehtitietojen mukaan myös

02.03. Mv. Rikhard Kuitunen 52v - Uimaniemi

29.03. Kapteeni Akseli von Schrowe, synt. Joutsassa, kuoli Kemin Karihaaran sairaalassa

*Näiden kahden kuolinilmoitukset löytyvät aakkosellisilta välilehdiltä.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jälkikaikuja kunnallisvaaleista - nimim. Tuhkimon kynästä.

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1926

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Patruuna Blom Luhangasta

 

Axel Bruno Blom kuoli 28.11.1928 vanhuuteen kotonaan Luhangassa, 84. ikävuodellaan. 

Hän polveutui vanhasta suomalaisesta pappissuvusta ja oli syntynyt 23.11.1845 Tohmajärvellä. Hänen isänsä, Lars August Blom, oli tuolloin Tohmajärven kirkkoherran apulainen. Isän kuoltua Kellokosken ruukin saarnaajana Tuusulassa 1883, perhe vailla isää, muutti Luhankaan 1884.

Bruno ei enemmälti lämmennyt opiskeluille - vaikka päätä, kykyjä ja varoja olisi ollutkin. Hän kävi kuitenkin Heinolan yläalkeiskoulun yhdessä veljensä kanssa ja asettui sittemmin maanviljelijäksi Luhankaan, viljellen äitinsä, Vendla Sofian (os. Nohrström) perintötilaa Ånäsin rustitilallisena. Luhangassa oli noihin aikoihin kymmenkunta suurtalonpoikaa ja Brunosta tuli yksi heistä.

Bruno perusti perheen ja avioitui 1904 Olga Toivosen (1879-1950) kanssa, joka oli syntyjään Korpilahdelta. Kirkonkirjoissa Olga on kirjattu Ånesin piiaksi ja palvelijaksi ennen avioliittoa. He saivat kahdeksan lasta, joista kaksi vanhinta tytärtä (1901 ja 1903) olivat syntyneet virallisesti ottaen ennen avioliittoa. Vanhemmalle, Anna Loviisalle, Bruno oli merkitty kummiksi, nuoremmalle Annalle isäksi (vanhemmat olivat jo kuulutettu tuolloin). Molemmat tytöt menehtyivät jo lapsina. 

Rustitilan omistajana, Bruno oli paljon tekemisissä useiden alustalaistensa kanssa. Hänen kirjoitettiin osanneen samaistua erinomaisesti heihin ja olikin tuttu näky heidän keskuudessaan.

Keski-Suomi 8.11.1904

Patruuna Blom oli myös aktiivinen kunnallismies ja osallistui lähes kaikkiin kunta- ja kirkonkokouksiin. Hän kuului myös Osuuskaupan hallitukseen 15 vuoden ajan ja oli sen perustajajäseniä.

Brunon kerrottiin eläessään nauttineen erityisestä terveydestä, mutta vanhemmalla iällä kunto heikentyi sen verran merkittävästi, että elinpiiri supistui huomattavasti ja "tarkastelumatkat" tiluksilla jäivät selkeästi aiempaa vähäsemmiksi.

Sen ohella, että patruuna sai elää elämänsä melko terveenä, hänellä kerrottiin olleen valoisa elämänkatsomus. Tämän uskottiin vaikuttaneen siihen, että  patruuna Blom säilytti elämänhalunsa ja pirteytensä loppuun saakka. 

Luetun perusteella Bruno oli "melkoinen persoona". Kun patruunan elonpäivät päättyivät, häntä muisteltiin ja kuvattiin mm. seraavasti:

"Seuramiehenä oli hän ystävällinen ja aina hyväntuulinen. Huolimatta ajan runtelusta ja luonteensa omituisuuksista saattoi hänessä selvästi todeta vanhan kulttuurin jäljet".

"Hän oli monessa suhteessa ympäristöstään poikkeava vanhan ajan ihminen. Eriskummallisten piirteiden alta näkyi patruuna Blomissa sukuperinnäinen vanha kulttuuripohja".

Kirjoitettiin, että Bruno oli luovuttanut maata "lähes lahjaksi" Luhangan seurakunnalle hautausmaata varten ja lehtitietojen mukaan hän olisi ollut ensimmäinen sinne haudattu vainaja. Vuonna 1936, Snellmanin päivän suurnimenmuutossa Brunon leski ja lapset ottivat käyttöön sukunimen Jokitaipale. Olga kuoli 1950.

Brunon kuolinilmoitus aakkosellisella välilehdellä

Tiedot kerätty/lähteet:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sisä-Suomi, 30.11.1928, nro 278, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585489?page=2

Suomen virallisen lehden mukaan Aksel Bruno Blom oli asetettu holhouksen alaiseksi 3/1923 - holhoojiksi oli määrätty talollinen Lauri Koivikko ja kauppias Jaakko Aro, molemmat Luhangan kylästä.

Suomen Virallinen Lehti, 27.03.1923, nro 71, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1470399?page=2

Sisä-Suomi, 09.12.1928, nro 285 B, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1585730?page=4

Lisäksi
https://ollivonbecker.blogspot.com/2026/02/luhangan-kunnan-ja-kunnallishallinnon.html

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Lyydia Kivioja oli asetettu ehdolle 8 hakijan joukosta Ruskealan kunnalliskodin hoitajattaren virkaan. 

Iida Maria Maunula oli hakenut meijeriköksi Kaipion-Vesajärven Osuusmeijeriin päästen varasijalle.

Pappisten lainakirjasto kerrottiin pidettävän avoinna yläkansakoululla toistaiseksi tiistaisin klo 1-2 päivällä.

Kalle Manninen oli vihitty avioliittoon leskeksi jääneen Helmi Riihelän kanssa. Helmi oli Vaanian Anttilasta.

Kappalainen Lauri Heinonen oli jo aiemmin hakenut Somerniemen kirkkoherran virkaa. Heinonen oli osoitettu suorittamaan vaalinäytteensä 7.3. ja itse vaali ilmoitettiin toimitettavaksi 28.3.1926.

KUNNALLISIA ASIOITA

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 8.2.1926

"Valittiin tulo- ja omaisuusverolautakuntaan vakinaiseksi jäseneksi räätäli Jalmari Niinikoski.

Ehdotus, että Joutsan kunta liittyisi jäseneksi Osuuskunta Katajaan, ei saavuttanut tarpeellista määräenemmisöä, joten se raukesi.

Vielä esiteltiin eräitä verovalistusasoita, jotka sellaisinaan hyväksyttiin."

Opetusministeriö oli määrännyt, että kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten myönnetty 21.000 mk avustus tiputetaan 18.000 mk:aan rakennuskustannusten jäätyä arvioitua alhaisemmiksi.

KUNNALLISVAALIT

Kunnanvaltuutettujen vaalit toimitettiin 20.2.1926. 

Vaalihuoneet olivat avoinna äänestäjille klo 9-20. Näissä vaaleissa valittiin valtuutetut kolmen vuoden kaudelle ensimmäistä kertaa. 

Vaalikeskusteluja käytiin ja peliä pelattiin lehtien palstoilla - puitiin jos jonkin / kunkin ryhmittymän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.

(Vaalien alkuperäinen aikataulu oli muuttunut, koska Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli sekoittanut kuvioita.)

Äänestysinto oli laimeahkoa, vaikkakin vaalien kirjoitettiin olleen "aika lailla vilkkaammat" kuin edelliset. Joutsan äänioikeutettujen määrä oli 2887 - äänioikeuttaan käytti 1215 henkilöä; 573 porvarillista äänestäjää, 627 sosialistia - hylättyjä ääniä oli 13.

Valituksi tulivat:

8 porvaria -> Onni Heinikainen, Bern. Santala, Anna Jurvanen, Kalle Peltola, J. Sankari, 

A. Kämppi, E. Kokko ja J. Nieminen.

9 sosialistia -> J. Maunula, HJ. Lindfors, K. Tillanen, V. Dammert, J. Niinikoski, A. Salo 

H. Rintavaara, J. Manninen ja V. Borg.

PAPPISTEN PAIKALLISET

Urheiluharrastuksista 

Kansakoululaisten keskuudessa oli herännyt into urheiluharrastusta kohtaan siinä määrin, että 20 oppilasta oli ilmoittautunut suorittamaan asianmukaiset urheilumerkkivaatimukset. 

Ulkoilmaurheilua varten koululle oli hankittu mm. sekunttikello, keihäs, kiekko, 2 kuulaa, palloja y.m. Kirjoitettiin: 

"Heti maan paljastuttua ryhdytään kuulema innolla harjoitteluun. Toivotamme nuorille urheilijoille jatkuvaa intoa ja menestystä yrityksissään." 

Pappisten laulukuoro 

"harjoittelee, ellen aivan väärin ole asioita kuullut, Hemmo Kallion ihanaa kaksiosaista kuvaelmaa "Pärttylin yö". On kerrassaan ilahduttavaa, että paikkakunnalla esitetään tuo vanhoja itäsuomalaisia kansantapoja kuvaava laulunäytelmä, joka tempaa mukaansa sekä vanhan että nuoren. Kun ei paikkakunnalla ole seurataloa, täytyy kappale, jossa esiintyy liki 30 näyttelijää, esittää vasta kesällä jossain tilapäisessä huoneustossa."

KÄLÄSTÄ KUULUU

Hirvenlahden opintokerho teki hiihtoretken Kälän koululle, jonne heidät oli kutsuttu Kälän Opintokerhon toimesta. 

"Opintokerho oli järjestänyt tämän vierailujuhlan erittäin arwokkaaksi ja hauskaksi. Ohjelma mm. oli monipuolinen ja kuului siihen laulua, lausuntoa, puhe, kertomuksia ym. Mielialan virkistämiseksi tarjoiltiin teetä."

LOHKOMISIA

Uuden-Kilkin ja Halkokankaan tiloista No 2

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat 

Laurila, om. Leena Ingeroinen

Jurkoselkä, om. Akseli Riihimäki

Uusi-Kilkki, om. Anselm Kuitunen 

Viitamäki, om. Jeremias Korpela

Halkokangas, om. Anselm Kuitunen 

Pärnämäen kylän tilasta No 4

Loppula, om. Ananias Manninen 

Kotimäki, om. Antti Kotimäki 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT

Ruorasmäen työwäenyhdistyksen wuosikokouksessa 7.2. käsiteltiin m.m. seuraawat asiat:

"Luettiin toiminta- ja tilikertomus wiime wuodelta ja tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 

Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja Aksel Saari walittiin uudelleen, samoin walittiin warajäsenet Armas Tähtinen ja Kalle Mannila uudelleen. 

Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Juho Koskinen, waralle Tilda Niemi ja Saima Niemi. 

Koska Ruorasmäki tämän wuoden alusta siirtyi uuteen Pertunmaan kuntaan, niin yhdistyksen nimi, joka on ollut Joutsan Ruorasmäen Työväenyhdistys, muutettiin ja on se nyt Ruorasmäen Työwäenyhdistys. 

Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 

Kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap.

Yhdistyksen kokouksen jälkeen pidetyssä johtokunnan kokouksessa walittiin kuluwaksi wuodeksi puheenjohtajaksi Oskar Järwinen, warapuheenjohtajaksi Taawi Saari, sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiaho." 

Tolvasniemen työväenyhdistyksen vuosikous 14.2. 

"Luettiin wuosi- ja tilikertomus, joka hywäksyttiin ilman keskustelua ja myönnettiin johtok. ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuwapaus. 

Johtokuntaan tuliwat walituiksi w:ksi 1926 seuraawat: Hemmi Nieminen,                  S. Rintawaara, Hilja Saloranta ja Toiwo Dahl warsinaisiksi sekä Aatami Salo, Matti Kyyhkynen, Maria Wesanen ja Herman Wesanen waralle. 

Tilintarkastajaksi walittiin Kasper Tillanen ja Akseli Lehtonen wakinaisiksi sekä Toiwo Saloranta ja Herman Mäkelä waralle. 

Jäsenmaksuksi märättiin 1:25 mk. miehiltä ja 75 penniä naisilta. Rahastonhoitajan, kirjurin ja puheenjohtajan palkat päätettiin pitää ennallaan, nim. 30 mk. kullekin. 

Järjestysmiehiksi huwitilaisuuksiin walittiin Toiwo Saloranta, Toiwo Dahl, August Nyman ja Aatami Salo. Huwitoimikuntaan walittiin 8 henkilöä. 

Yhdistyksen kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden toisena sunnuntaina klo 11 ap. Piirikokousehdokkaaksi walittiin Aatu Salo. Wapaus-lehden asiamieheksi walittiin A. Salo.

Johtokunta walitsi kokouksessaan samana päivänä puheenjoht. Hugo Rintawaaran, waralle Aatu Salon, kirjuriksi Hemmi Niemisen ja Hilja Salorannan waralle, jäsenmaksujen kantajaksi ja rahastonhoitajaksi Aatu Salon."

Joutsan Vapaaehtoisen Palokunnan yleinen kokous 14.2.
Päätettiin järjestää yleinen hiihtokilpailu kuun lopulla 28.2. neljässä eri sarjassa. Kilpailuihin saattoi ottaa osaa "kaikki, joilla on vähänkin urheiluharrastuksia".
Samana iltana päätettiin myös pitää yleinen iltama Nuorisoseuran talolla, ohjelmassa mm. suosiota saanut näytelmä "Oikea morsian".

URHEILU-UUTISIA

Joutsan suojeluskunnan hiihto-ammuntakilpailut

"Kilpailuihin otti osaa 10 miestä. Palkinnot jakaantuivat seuraavasti:

1. leipuri T. A. Toivanen; 2) paikallispäällikkö Frans Temisevä; 3) maanviljelijä Yrjö Avikainen: 4) taloil. poika Eino Maunula: 5) puuseppä K. Pahalahti. 

Lähinnä seuraavat olivat P. Sauvala ja E.Kaartinen

Yhteisen reki- ja hiihtoretken järjestivät lotat ja suojeluskunt-laiset samaksi illaksi Ristolan taloon, jossa oli palkintojen jako y.m. ohjelmaa. Lopuksi pyörittiin piirissä viulun soiton mukaan." 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo

Tammilahdessa paloi talollinen Kalle Salosen sauna. Sauna oli ollut käytössä vasta parisen vuotta - vahinko oli suuri isoperheiselle pienviljelijälle.

KUOLLEITA

Kuolleiden luettelosta (SSHY Digitoidut aineistot) puuttuu sivu, jossa mm. helmikuu 1926. 

Lehtitietojen mukaan rajan toiselle puolen siirtyvät:

*Tyyne Simola 3.2.1926. 

*Yrjö Olavi Heilakka 7.2.1926

*August Järvinen 26.2.1926 

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Huolestuneet veronmaksajat esittivät lehdissä avoimen kysymyksen kunnallislautakunnan esimiehelle ja vuoden 1924 kunnallisten tilien tarkastajille, koska tilinpäätöstä ei ollut vielä esitetty, vaikka jo lähes vuosi on kulunut määrätystä määräajasta. 

Vastine edelliseen, laatinut Santala, Niinikoski ja Heinikainen.

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1926

Havinoita oheistoiminta, 

keskustelu - kuvia ja lyhyitä pätkiä aihealueeseen liittyen

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

PELIMANNILEGENDA MIESKONMÄELTÄ - Tuomas "Pitkätukka" Hokkanen

Kuva: Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta 

Tänään nostetaan esille ja muistellaan yhtä Joutsan seutukunnan persoonallisimmista Tuomaista – Tuomas Hokkasta (1871–1947), joka tunnettiin kansan suussa paremmin nimellä ”Pitkätukka-Hokkanen”.

Hokkanen oli sivistynyt ja monitaitoinen mies, jolla musiikki virtasi verissä: hän toimi kiertokoulun opettajana 16 vuotta, oli rukkastentekijä, maanviljelijä ja ennen kaikkea itseoikeutettu hääpelimanni. Kerrotaan, että hän oppi soittamaan korvakuulolta jo 12-vuotiaana ja rakensi ensimmäisen viulunsa itse isänsä opastuksella.                                                                  

 Tuohon aikaan kaikki eivät kuitenkaan katsoneet viulunsoittoa hyvällä - viulua pidettiin monesti jopa "kyseenalaisena" soittimena. Joutsan silloinen pappi Lumme ristikin Tuomaan soittopelin karskisti ”pirun viuluksi” eikä sallinut sitä opetusmatkoilla. Hokkanen yritti hetken soittaa hanuria, mutta hylkäsi sen nopeasti – hän kun pelkäsi menettävänsä viulunsoittotaitonsa.

Rakkaimman viuluistaan hän osti vajaalla viidellä markalla - rikkinäisenä - mäntyharjulaiselta "Hassun-Pekalta". Hokkanen etsi kavereidensa kanssa kolme päivää Tuukkasen metsästä juuri oikeanlaista kansipuuta saadakseen soittimensa kuntoon. Tämä viulu oli hänelle lopulta yhtä rakas kuin oma vaimo Mari!

Tuomas ja Mari olivat erottamaton työpari. Kun Tuomas soitti, Mari ”pompotti” tahtia toisella viululla ja lauloi mukana. Heidän soittonsa kerrotaan hiponeen taiteellisuuden rajamaita: ”Kun Hokkanen veti vanhan loikon ja Aaltos-Jussi ja Elina sen tanssivat, niin häpeään jäivät nykyajan jatsit!”

Hokkasen tuotemerkiksi muotoutuneet pitkät hiukset ei ollut vain tyylivalinta. Väitetään, että lääkäri Levison oli suositellut pitkiä hiuksia Hokkasen vaivoiksi koituneisiin päänsärkyihin - ja ihme kyllä - tämä lääke tuntui tehoavan. Kylillä kyllä kuiskuteltiin, että kenties juuri tuolla pitkällä tukalla oli osuutta siihen mestarilliseen taitoon, jolla hän instrumenttiaan käsitteli.

Tuomas oli peloton mies, joka sävelsi itselleen myös omia kipaleita, kuten Juomarin katumus, Vanhanpojan valssi ja Kuoleman valssi. 

Hän ei juuri kuvia kumarrellut ja totesi kerran, ettei pelkää mitään muuta kuin kolmea ”hirmua”: ”On kolme hirmua: ukkosenilma, suojeluskuntalainen ja joku kolmas.”

Hokkanen ja Mari-vaimonsa olivat hyvin pidettyjä esiintyjiä ja he soittivat kyläjuhlissa vielä lähes 80-vuotiaina, säilyttäen paikkansa Joutsan rakastetuimpina esiintyjinä. 

Tuomaan ja Marin soittamat sävelet soivat vieläkin joutsalaisten muistojen tarinoissa!

Tiedot: Itä-Häme 1.12.1928 ja Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta, josta myös kuva. Kuvassa Hokkaset talonsa Sumppilan pihapiirissä.

Havinat oheistoiminta Facebookin HAVINOITA-ryhmässä. Tuu mukaan!

TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Tyyne Mesiäinen oli valmistunut alakansakoulun opettajaksi Tornion seminaarista.

 L.J. Mäkelä oli aloittanut opinnot Lahden seudun maamieskoulussa.

Poliisikonstaapeli Kalle Tommola oli nimitetty ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan ym. pitäjien nimismiespiiriin. 

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet 3.1.1926 vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. 

Kappalainen Lauri Heinonen oli edennyt ja asetettu ensimmäiselle ehdokassijalle Somerniemen kirkkoherran virkaan. 

Metsätyönjohtaja Paavali Lehmuskoski oli anonut muuttokirjaa Forssan Kuhalasta Joutsaan. 

 

HS 28.1.1926

KUNNALLISIA ASIOITA

Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli jälleen valittanut kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski tällä erää Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä.

Kirjastojohtokunnan kokouksessa 24.1. valittiin kantakirjaston johtokunnan jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi neiti Anni Jurvanen, varalle rouva A. Hellqvist. Rahastonhoitajaksi mv. Onni Lehtinen.

Lukutupa päätettiin perustaa kantakirjaston yhteyteen. Lukutupa on toistaiseksi auki samoina päivinä kuin kirjastokin. Lukutupaa varten hankitaan elupäässä ammatti- ja aikakauslehtiä, joten yleisöllä on tilaisuus käydä lukemassa ja lainaamassa samalla kertaa.

Valmistautuminen helmikuun 20.pvä pidettäviin kunnallisvaaleihin oli täydessä käynnissä. Alkuperäinen vaalipäivä oli alun alkaen 4.12.1925. Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli kuitenkin sekoittanut pakkaa, sillä ruorasmäkeläiset kuuluivat vaaliluettelossa Uimaniemen äänestysalueeseen ja ei käynyt päinsä, että tuoreina pertunmaalaisina olisivat käyttäneet ääntänsä "vieraan pitäjän" päättäjien valintaan.

Iso peukku muuten joutsalaisille naisille!

 

Mikkelin Sanomat 27.1.1926

URHEILU-UUTISIA

Hewosystäväin seura järjesti kilpa-ajot. 

Ajot suoritettiin neljässä sarjassa ja niihin otti osaa kaikkiaan 32 hevosta. Joutsan oloihin nähden tulokset olivat erikoisen hyviä - varsinkin, kun huomioi radan heikon kunnon. 

Uutuutena oli vasta hankittu kiertopalkinto - pokaalin sai haltuunsa mv. Toivo Kivilaakso Luhangasta omistamallaan "Tuiman Tyttö"-nimisellä tammallaan. 

 

Mikkelin Sanomat 22.1.1926

TILASTOJA 

Joutsan väkiluvun ilmoitettiin olevan vuoden 1925 lopulla 5643 henkilöä - 394 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 

Syntyneitä oli 74 poikaa, 52 tyttöä -  yht. 126 henkilöä.

Kuolleita 52 miestä, 40 naista - yht. 92 henkilöä.

Seurakuntaan muutti 15 miestä ja 29 naista - yht. 44 henkilöä.

Seurakunnasta muutti 46 miestä, 67 naista - yht. 113 henkilöä. 

Siviilirekisteriin siirtyi 12 miestä ja 8 naista - yht. 20 henkilöä.

Pertunmaan uuteen seurakuntaan siirrettiin 168 miestä ja 179 naista eli 347 entisestä joutsalaisesta tuli pertunmaalaisia.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT

Joutsan skunnan vuosikokous 24.1. nuorisoseuran talolla. 

"Kokouksen avasi p.pääll. F. Temisevä, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin op. B. Santala ja kirjuriksi P. Kämppilä.

Esitettiin skunnan vuosikertomus ja tilit sekä tilintarkastajain kertomus; kokous myönsi johtokunnalle ja tilintekijälle tilivapauden. Samoin hyväksyttiin esikunnan laatima tulo- ja menoarvio vuodelle 1926.

Esikuntaan valittiin I. Lewison, Y. Ikonen, J. Salomaa ja B. Santala; varalle O. Kervinen ja O. Lehtinen.

Tilintarkastajiksi valittiin A. Ahvenainen ja J. Ottelin; varalle D. Maunula ja A. Paasonen.

Kurinpitolautakuntaan valittiin J. Ottelin, D. Maunula ja A. Paasonen; varalle O. Lehtinen ja J. Sihvonen."

Joutsan Lotta Svärd-yhdistyksen paikallisosaston vuosikokous 31.1. ns. talolla. 

"Esitettiin yhdistyksen vuosikertomus ja tilit edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajain lausunto, johtokunnalle ja tilintekijälle myönnettiin täydellinen tili- ja vastuuvapaus sanotulta ajalta.

Erovuoroon johtokunnasta arvan kautta joutuivat tohtorinna L. Levison, rouva S. Leporanta ja neiti Alli Ahvenainen, joista valittin uudelleen tohtorinna L. Levison ja Alli Ahvenainen. S. Leporannan tilalle valittiin Katri Ikonen sekä lisäjäseneksi johtokuntaan rouva E. Kankkunen, varalle rouva Hilma Laukkarinen ja opettajatar M. Sarjola. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen rouva L Levisson. 

Hyväksyttiin johtokunnan laatima tulo- ja menoarvio.

Samana päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa valitsivat johtokunnan jäsenet keskuudestaan seuraavat virkailijat: sihteeriksi rouva Ida Ikosen varalle neiti Alli Ahvenainen, rahastonhoitajaksi rva Sandra Santalan. Muonituspäälliköksi valittiin rva Elina Kankkunen; saniteettiosaston päälliköksi neiti Katri Ikonen ja varustusosaston päälliköksi rva Sandra Santala."

LIIKEYRITYKSET 

Liikekalenterin mukaan Joutsassa toimineita maakauppiaita:

Friman, Juho, Pärnämäki.

Harjula, V., Kanervamäki.

Toim. A. Heilakka, Pappinen.

Hurri, O. J., Pertunmaa, Uimaniemi.

T:mi Mikko Ikonen.

Joutsan Osuuskauppa r.l.

Kankkunen, Paavo, kirjak.

Abel Laitisen Perill.

Laitinen, Albin, Kortesalmi.

Leporanta, І.

Salomaa, Toivo, Joutsa, Savenaho

Joutsan Osuuskaupan vuoden 1925 myynti oli 3.600.000 mk - kasvu edelliseen vuoteen 700.000 mk. Säästökassan kassanvaihto oli yli 500.000 mk, lisäystä edelliseen vuoteen yli 300.000 mk.

Joutsan Osuuskaupan hallintoneuvoston kokous 3.1.

"Walittiin arwalla puheenjohtajaksi kanttori Lauri Markkula ja warapuheenjohtajaksi mw. Toiwo Kokko sekä sihteeriksi pastori Lauri Heinonen.

Johtokuntaan walittiin op. B. Santala, kunnallislautakunnan esimies Joosef Maunula ja kolmantena jäsenenä sekä puheenjohtajana kaupanhoitaja U. Tanskanen.

Walittiin myymälätoimikuntien jäsenet ja tuliwat niiksi:

Mieskonmäen: A. Heinikainen, A. Salomaa, P. Kantele ja puheenjohtajaksi W. Tuukkanen.

Leiwonmäen: W. Häkkinen, J. Junttimäki, M. Haapanen ja puheenjohtajaksi K. Wirtanen.

Pappisten: K. Ruohtula, A. Okkonen, J. Simola ja puheenjohtajaksi K. Peltola.

Johtokunnan ja myymäläneuwoston jäsenten palkaksi määrättiin 20 mk kultakin kokouskerralta.

Myönnettiin johtokunnalle waltuus tehdä sitoumuksia korkeintaan 700 tuh. mk:aan asti. Kuukaustilien tarkastajiksi walittiin pastori Lauri Heinonen ja K. Junkkari.

Wuosiwoittoon nähden ei mitään eroitusta tehty eri tavaralajeissa."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Sisä-Suomi 5.2.1926

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Haettiin kunnankätilöä 5 kuukauden ajaksi - jopa vakinaiseksi.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Pakinaa Joutsasta - Eero kirjoittaa näkemyksistään verotuksesta ja kunnallisvaaleista 

LUE MYÖS

JOUTSAN JOULUKUU 1925

JOUTSAN HELMIKUU 1926

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

KUVAN TAKAA - Rakeen perheestä Pelkosenniemeltä

Voi, miten kiva kuva kahdesta pojanvesselistä - oli ensimmäinen ajatukseni! Kuvateksti oli otsikoitu Kotikoivun juurella ja itse  kuvateksti kertoo: 

Kuvassa Pauli ja Lauri Rae, Pelkosenniemeltä. Kaksoset ikä 5 v. 

Pojat ovat 9 veljeksestä nuorimmat. Tyttöjä on 3. Lasten isä on kuollut.

Äiti elää yksin 12 lapsensa kanssa, joista 2 vanhinta on poissa kotoa töissä. 

Jokin tässä herätti mielenkiinnon - mitä kuvan takaa löytyy?

 

Koitto : Opettajayhdistyksen terveys ja
raittius julkaisema, 01.01.1939, nro 5

Rakeet eivät ole minulle "tuttuja" entuudestaan sen enempää kuin Pelkosenniemikään. Kuvatekstistä saadaan kuitenkin lähtötiedoksi, että Pauli ja Lauri olivat kaksoset ja Ojalan/kirjoittajan laskuopin mukaan syntymävuodeksi muodostuu 1934.

Syntyneiden luetteloja noilta vuosilta ole käytettävissä, Genistä sen sijaan löytyi perhekuntaa. 
Eri lähteistä sain kasattua jonkinlaisen tarinan tyngän - tosin itse kuvan poikasista, Paulista ja Laurista, ei juurikaan kerrottavaa löytynyt. Genin tietojen mukaan Lauri oli syntynyt 8.5.1934 - tämä koskenee myös Paulia. Isän kuollessa pojat olivat siis +2 v. vanhoja.

Tämän monilapsisen perheen vanhemmat olivat Juho Emil Rae, ent. Räsänen (1882-1936) ja Hilda Sofia Yrttiaho (1896 -1971). 

Syntyneiden luettelossa Emilin ristimänimi oli Emil Johannes, mutta useissa teksteissä nimi on muodossa Emil Juho tai Juho Emil, vht. arrendaattori Johan Räsänen ja vmo Maria Korhonen, Kuopio Savilahti 2. 

Sofia, virallisesti Hilda Sofia, oli syntyisin Sodankylästä, vht its. Kalle (Kaarle) Yrttiaho ja vmo Hilda Karoliina Mäkitalo. 

Emil oli muuttanut 1908 Kemijärvelle työmiehen tittelillä ja seuraavana vuonna hän ilmoittaa, että 16.12.1909 lähtien nimensä on Emil Rae, aiemman Emil Räsäsen sijaan. 

1911 Emil on mainittu konttoristiksi ja 1912 saanut kulkukauppaoikeuden vuodeksi. Hänen on mainittu toimineen myös Pohjolan Sanomien asiamiehenä ja sittemmin näkyi olevan kasööri / kirjanpitäjä. Emil oli ottanut osaa myös kunnalliselämään Pelkosenniemellä ja oli työskennellyt ainakin Kemi Oy:n palveluksessa.

PERÄ-POHJOLAINEN 18.09.1913 NO 106

Perhe lienee pitänyt sijaa Mäkitalossa, jossa Rakeet pitivät lehti-ilmoittelun mukaan jonkinlaista kahvila-kauppaa.

Kasöörinä ollessaan Emil joutui ns. jännän äärelle - luultavasti kokemaan jopa "kauhun hetkiä" - Kemijärven Javarusjoen Saarikoskella. 

Lehtijuttu vuodelta 1933  kertoo, että viisihenkinen seurue, johon kuului Emilin lisäksi tukkilaiset Eino Yliheikkilä, Heikki Haataja, A. Mikkola sekä tukkilaisten keittäjätär, olivat laskemassa koskea alas. 

Veneessä olijat eivät olleet tietoisia, että vonkamiehet olivat aiemmin päivällä sumaa purkaessaan vetäneet kosken yli kuusipuomin ja jättäneet sen siihen. He huomasivat sen kyllä, mutta vasta muutamaa metriä ennen - tämä oli kuitenkin ihan liian myöhään ja niin virta painoi veneen puomin alle täyttäen sen vedellä. 

Haatajan onnistui pysyä veneessä muiden joutuessa veden varaan. Emil sai napatuksi tukin kainaloonsa ja  keittäjätär puolestaan sai otteen hänestä. Lopulta kovaonniset koskenlaskijat saatiin kaikki pelastetuksi, tosin keittäjätär oli menettänyt tajunsa tuossa tuoksinassa. Tukkimiehien omaisuutta ja kokin tarpeet jäivät Ahdin saaliiksi - Emilin repussa olleet paperirahat saatiin sentään kuivatuksi ja käyttökelpoisiksi.

Emil kuoli loppukesällä 1936. Hänet haudattiin Pelkosenniemelle  - siunauksen toimitti vt. kirkkoherra Voutilainen. 

Lapin Kansa 25.08.1936

Viime sunnuntaina kätkettiin Pelkosenniemellä haudan lepoon metsäkasööri Emil Rae.  

Ruumiinsiunauksen toimitti seurakunnan v.t. kirkkoherra Voutilainen. 

Vainajaa oli saattamassa runsas ystävä- ja sukulaispiiri. 

A.B. Kemi O.Y:n puolesta laski pitkäaikaiselle työntekijälleen hautakummulle seppeleen konttoripäällikkö Hulkko. Työtoverien seppeleen laskivat työnjohtaja Matti Honkanen ja konttoristi Oiva Hulkko. Vielä laskettiin haudalle omaisten ja ystävien seppeleitä ja kukkia.

 Pidetyn vainajan ja tunnollisen työntekijän hautakumpu jäi 

kauniisti todistamaan siitä muistosta, minkä hän jätti jälkeensä.

Lähteinä käytetty mm. Kemijärven, Kuopion seurakuntien kirkonkirjat, Geni ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kuopio maaseurakunta syntyneet 1880-1885 (MKO17-26) 1882 kesäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28269&pnum=113 
Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1886-1892 (MKO115-149) Sivu 416 Mustinharju ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28637&pnum=391 
Kuopio maaseurakunta lastenkirja 1881-1890 (MKO196-208) Sivu 41 Savilaks 2 Mustinharju ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=30019&pnum=34 
Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1893-1910 (MKO150-170) Sivu 882 Räsänen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28038&pnum=443 
Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1893-1910 (MKO190-228) Sivu 882 (Räsänen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28034&pnum=885 
->muutto Kemijärvelle. Kuopion tuomiokirkkosrk muuttaneet 1905-1910 (MKO38-49) Sivu 205 toukokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=31190&pnum=208 
Kemijärvi muuttaneet 1900-1908 (MKO1) Sivu 29 vuosi 1908 tammikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6078&pnum=29
Pelkosenniemi asiakirjoja 1921-1989 (AP II Bj:48)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=50409&pnum=509
Pelkosenniemi asiakirjoja 1921-1989 (AP II Bj:48) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=50409&pnum=510

Perä-Pohjolainen, 30.12.1909, nro 151, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/676541?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kaleva, 16.10.1912, nro 240, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1235014?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pohjolan Sanomat, 01.11.1915, nro 25, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219757?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lapin Kansa, 14.02.1929, nro 19, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1564200?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pohjolan Sanomat, 17.06.1933, nro 135, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1895812?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Koillis-Suomi, 04.09.1936, nro 9, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2025327?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot