TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin oli kuluvaksi vuodeksi määrätty torppari Kalle Tommola.

Raittiuspoliisiksi samalle ajanjaksolle määrättiin suojeluskunnan paikallispäällikkö Frans Temisevä. Tähän toimeen kuului oikeus kotietsintöjen suorittamiseen.

Kirjoitettiin, että kappalainen L. Heinonen oli hakenut Humppilan kirkkoherran wirkaa.

Presidentti Ståhlberg täytti 60-vuotta 28.1.1925. Joutsan kansakoulun opettajat eivät noudattaneet valtioneuvoston päätöstä liputtaa ja antaa lupapäivä lapsille presidentin merkkipäivänä - tämä oli myös vastoin kansakouluntarkastajan kehotusta.

Kaupanhoitaja A. Laukkarinen (Joutsan kantakirjasto) oli osallistunut Lahdessa pidetylle kirjastokurssille ja saanut osanottotodistuksen sieltä.

Kansanvalistus ja kirjastolehti

Kihlauksensa julkaisivat Tyyne Kaipainen Joutsasta ja Kaarlo J. Ahlberg Helsingistä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Vuokralautakunnan kokous 13.1.

Lautakunnan jäsenet valitsivat puheenjohtajaksi W. Liukkosen Laitjärveltä ja varalle O. J. Hurrin Uimaniemestä.

Kunnanvaltuuston kokous 24.1.1925

Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi uudelleen J. Niinikoski, 

varapuheenjohtajaksi maanvilj. Toivo Kokko. 

Puheenjohtajan palkaksi hyväksyttiin 800 mk. vuodessa, 

jäsenten palkaksi 20 mk. kokoukselta 

sekä kyytimaksuksi 1 mk. km. edestakaisin.

Päätettiin yhtyä Kangasniemen kunnanvaltuuston tekemään päätökseen, 

ryhtyä yhteisesti anomaan Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta Kortesalmen sillan uudestaan rakentamista. Anomusta laatimaan valtuutettiin maanvilj. Onni Heinikainen.

Ennakkomääräraha kuntien yhteisen piirimielisairaalan hankkimiseksi 

3,000 mk päätettiin myöntää maksettavaksi.

Tänä talvena toimitettavassa henkikirjoituksessa valittiin kunnan puolesta edustajiksi

 K. Junkkari, A. Nyman, Kasper Tillanen, A. Salomaa, O. Haikula, J. Mällönen, 

Hjalmar Lindfors ja J. Sievänen.

Kunnallislautakunnan esimiehelle päätettiin antaa uudestaan muistutus siitä, 

ettei hän vieläkään ole jättänyt tilintarkastajille vuoden 1923 tilejä tarkastettavaksi. Päätettiin vaatia, että hänen on ne jätettävä tarkastettavaksi 2 viikon ajalla. 

Ellei hän sen ajan kuluttua niitä valmista, niin päätettiin pyytää maaherran toimenpidettä, jonka anomuksen tekeminen maaherralle jätettiin maanvilj. Toivo Kokon huoleksi.

Länsi-Savo, 21.01.1925

Kirjastojohtokunnan kokous 6.1.

valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi rouva Ida Ikonen, 

varapuheenjohtajaksi neiti M. Sarjola, rahastonhoitajaksi Onni Lehtinen.

Kunnan kantakirjasto on tähän asti ollut siinä vanhanaikaisessa kunnossa 

millaiseksi se oli alkujaan laitettu.

Uusia kirjoja ei myös ole ostettu moneen vuoteen, 

joten lainausten luku on vuosi vuodelta vähentynyt. 

Viime vuonna myönsi valtuusto varoja kirjastolle, sen uudestaan järjestelyä varten 

vaan on se siirtynyt näihin asti. 

Kirjaston uudestaan järjestely ajanmukaiselle kannalle tulee tehtäväksi lähiaikoina. 

Uusia kirjoja tullaan hankkimaan kirjastoon.

Eripuolilla olevat piirikirjastot tulee myös järjestettäväksi uudelleen.

MAAHERRAN VAHVISTAMAA

Lauttaussäännöt

Maaherra oli vahvistanut lauttaussäännön metsätuotteiden lauttausta varten Joutsan ja Leivonmäen pitäsissä olevassa Vallasjoessa.

KOULUT JA KURSSIT

Huomattava maataloudellinen valistustilaisuus Joutsassa

Itä-Hämeen maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä viikon mittaiset maatalouskurssit 2.-8.2. Uimaniemellä Rikhard Kuitusella Keltamäen talossa. Kurssista uumoiltiin jo etukäteen tulevan "harvinaisen arvokas tilaisuus" sillä kurssiohjelmassa oli laaja skaala erilasia luentoja maatalouteen liittyen.

"Luennot havainnollistutetaan taikalyhtykoneella näytetyillä varjokuvilla ja taulukoilla, piirroksilla y.m."

TAPAHTUMIA 

Länsi-Savo 28.01.1925 / nro 11

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Lotta-Svärdyhdistyksen paikallisosaston vuosikokous 

Johtokuntaan valittiin entiset 

paitsi rva Heinoselle pyynnöstään myönnettiin ero johtokunnan jäsenyydestä 

ja hänen tilalleen valittiin neiti Alli Ahvenainen. 

Johtokunta valitsi keskuudestaan virkailijat: 

puheenjohtajaksi edelleen tohtorinna Levison, 

sihteeriksi rouva Ida Ikonen, 

rahaston ja kalustonhoitajaksi rouva S. Santala.

Joutsan skunnan vuosikokous tammik. 30 pnä 

puheenjohtajana toimi kaupanhoitaja A. Laukkarinen 

ja sihteerinä maanvilj. Lindberg. 

Kokouksessa oli käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. 

Esikuntaan valittiin edelleen entiset jäsenet 

I. Levison, P. Kankkunen, Y. Ikonen ja J. Salomaa vakinaisiksi 

ja varalle O. Lehtinen ja A. Paasonen. 

Tilintarkastajiksi A. Ahvenainen ja J. Ottelin sekä heille varamiehet. 

Hyväksyttiin suojeluskunnan tilit v. 1924 sekä 

myönnettiin tilintekijälle ja esikunnalle tili- ja vastuuvapaus kysymyksessä olevalta ajalta.

Vielä keskusteltiin kannatusyhdistyksen tarpeellisuudesta 

joka oli jo ennemmin päätetty perustaa.

Kuluvan vuoden aikana päätettiin suojeluskunnan keskuudessa toimeenpanna ampuma-kilpailuja joka kuukausi aina määrättynä sunnuntaina.

Harjoituksissa useimmiten käyneille sekä 

ampumatulosten perusteella jaetaan vuoden lopussa palkinnot. 

Esikunnan huoleksi jätettiin tälle kilpailulajille sääntöjen laatiminen.

Valitsijamiesvaalien tuloksia

LIIKEYRITYKSET 

Osuusmeijerin ylimääräinen kokous 17.1.

Hyväksyttävänä oli samana päivänä pidetyn huutokaupan tarjoukset laivan ja proomun myymiseksi. Kokous ei voinut hyväksyä tehtyjä tarjouksia, vaan kaupan päättäminen siirrettiin hallituksen vastuulle.

Vapaus 12.01.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Jäihin putosi 11.1.

pari neitosta kirkolta kotiin mennessään Viherinjärvellä lähellä myllyä. 

Pahaa aavistamatta kulkivat neitoset jäätä pitkin sellaisen paikan kohdalle, 

joka virran vaikutuksesta oli joku päivä sitten ollut sula. 

Paikka oli jonkun verran jäätynyt ja päälle satanut lunta, joten eivät huomanneet kohtaa. 

Neitoset pääsivät onneksi omin voimin pois saatuaan kylmän kylvyn. 

Useampia putoamistapauksia on sattunut viime aikoina. 

Leudon sään vaikutuksesta ovat jäät käyneet heikoiksi, joten on syytä niitä varoa. Angesselän puolella ovat jäät lähteneet noin 10 km. pituudelta. 

Pappisista kirkonkylään on venheellä kulku ollut esteetön.

Viileän veden valelemaksi joutui myös Hermanni Laitisen hevonen. Hermanni ja hepo olivat matkalla kirkonkylälle, kun Suonteella ollessaan heppa tippui jäihin. Paikalle osuneiden naapureiden avustuksella saatiin polle takaisin jäälle ja kylmää kylpyä suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Tapaturma

Kun walokuvaaja Akseli Rinne ja 

talollisenpoika Filppu Ruhanen Joutsan Uimaniemeltä, 

oliwat t.k. 25 pvä tulossa eräästä häätilaisuudesta Ruorasmäen kylästä, 

laukesi Rinteen kädessä sattumalta ollut taskuase. 

Kuula sattui F. Ruhaseen, 

tunkeutuen watsaan ja tullen ulos istumalihaksista. 

Haawoittunut wietiin heti lääkärin apua saamaan. 

Hengenwaaraa ei liene. 

Kysymyksessä on pelkkä tapaturma.

Heikon jään uhreja

Tkn 18 pnä klo 12 aikaan päivällä lähti Joutsan Pappisissa 

Ryyttisen talon emäntä Alma Rantala ja hänen 13 wuotias tyttärensä Sisko 

potkukelkalla jäätä pitkin Pappistenlahden toisella puolella olewaan Sepänniemeen. 

Kun he saapuivat matkan warrella olewaan n.k. Muurahaisniemeen, 

jatkoiwat he edelleen jäätä pitkin matkaa Sepänniemeen, 

waikka rannasta lähtiessään heitä waroitettiin sille osalle jäätä menemästä, 

mutta kun sielläkin oli kaiken päivää ihmisiä liikkunut, 

eivät he osanneet waaraa peljätä ja niin he jatkoiwat matkaa. 

Nk. Myllyjoen suussa oli jää kuitenkin niin heikkoa, 

että molemmat sekä äiti että tytär painuiwat pohjaan. 

Läheisen talon lapset olivat kyllä kuulleet awunhuutoja ja 

ilmoittaneet niistä aikuisille, mutta kun jäällä oli liikkunut useita ihmisiä, 

ei ilmoitukseen kiinnitetty sen enempää huomiota. 

Kun äitiä ja tytärtä ei kuulunut kotiin saapuviksi, alettiin etsintä 

ja wasta tkn 21 pnä saatiin nuotan awulla ensin kelkka ja sitten tytär ylös. 

Äitiä ei ole wielä löytynyt.

Naisen ruumis löydetty Hartolassa 

T. k. 17 pnä löydettiin Jääsjärwestä 

Hartolan pitäjässä sijaitsewan Wehkasalon saaren pohjoisrannalta 

jäähän kiinni tarttuneen naishenkilön ruumis, jolta puuttuu pää ja toinen jalka. 

Kuka wainaja on, ei warmuudella tiedetä, 

mutta luultawaa on, että löydetty on toissa kesänä hukkuneen 

Joutsan pitäjästä kotoisin olewan naisen ruumis. 

Ruumis on wiety Hartolan seurakunnan ruumishuoneelle. 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

  4.1. Työm.vo Malvina Salminen 69v 25pv - Joutsa 2

  4.1. Mktp Otto Liukkonen 59v 10kk - Pärnämäki 6

  9.1. Leskivo Anna Maria Uutela 67v 5kk 16pv - Joutsa 2

13.1. Työm.vmo Malvina Niinimäki 63v 11kk 7p - Marjotaipale

14.1. Its.p. Kauko Kalervo Aaltonen 5v 7kk 28pv - Joutsa 4

18.1. Tal.vo Alma Adolfina Rantala 40v 7kk 15pv - Tammilahti 2

          Tal.tr Sisko Linnea Rantala 13v 13pv - Tammilahti 2

20.1. Työm. Samuli Mäkinen 77v 6kk 5pv - Mieskonmäki

21.1. Leski Karolina Rommerdy 80v 8kk 18pv - Tammilahti

22.1. Työm. Juho Kuusela 56v  8kk 15pv - Joutsa 2

24.1. Työm. Ananias Nurminen 73v 11kk 28pv - Joutsa 2

28.1. Mkpt.p. Antti Akselinp. Saarinen 20pv - Pärnämäki 4

LUE MYÖS
Joutsan joulukuu 1924

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi 

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

OPETTAJATAR HELLÄ SIGRID OKSA

Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri
aloja käsittelevä aikakauslehti, 31.08.1934

Hellä Sigrid Oksa (os. Ojala) valmistui opettajaksi Heinolan seminaarista 1907. Hän päätti työuransa opettajana Kouvolassa ja kuoli 22.7.1934, vain 49 vuotiaana.

Hellä oli syntynyt 1.11.1884 Sysmässä, Karilanmaan Ojalassa. Vht talollinen Antti Kustaa ja Selma Ojala. (Kirkonkirjoissa esiintyy sukunimenä myös Ojanen.) 

Hellän syntymäperhe oli hyvin naisvaltainen. Antti ja Selma saivat, laskujeni mukaan, kaikkiaan kuusi tytärtä. Hellän lisäksi: Helmi 1881, Rauha Siviä 1887, Selma Sylvia 1890 (ylioppilas, Hkiin 8.8.1915 no20) , Tyyni Elisa 1892, Hanna Juliaana 1898

Sysmän Karilanmaan kansakoulu aloitti toimintansa 1907.

Heti seminaarista päästyään Hellä toimi siellä opettajana, ollen siis koulun eka ope. 

Tämän jälkeen Hellä siirtyi Salon seudulle, Halikkoon Vartsalan kansakouluun. 

Pari vuotta tästä hän lähti Valkealan kunnan Kouvolan aseman kansakoulun opettajaksi 1911. Koulun lopettaessa toimintansa, hän siirtyi kauppalan kansakoulun opettajaksi, josta jäi eläkkeelle huonon terveytensä vuoksi.1.9.1932.

Kouvolassa Hellä tutustui kollegaansa, Rauman seminaarin kasvattiin Niilo Oksaan (syntyjään Rosenqvist). Niilo oli heidän tavatessa leskeytynyt kansakoulun opettaja ja kahden lapsen isä - kolmas lapsi oli kuollut vauvana. 

Hellä ja Niilo lähentyivät siinä määrin, että päätyivät solmimaan avioliiton 1924. He saivat kaksi lasta, Anna-Marian 1925 ja Heikki Velin 1928.

Opettaja-pariskuntien asema mm. palkanmaksun ja luontaisetujen suhteen ei aina ollut niin mutkatonta ja selvää. Korkein hallinto-oikeus oli käsitellyt viiden vuoden ajan, vuodesta 1927 lähtien riita-asiaa, joka koski opettajien kanssa naimisissa olevien opettajattarien luontaisetuja. 

Kouvolan kauppalanvaltuusto oli päättänyt poistaa kansakoulunopettajattarien, Hellä ja Lyyli Oksan asunto- ja luontaisedut sillä perusteella, ettei ollut täyttä selvyyttä siihen, kuuluivatko ne heille opettajien kanssa naimisissa olevina, kun heidän miehensä kumpikin saivat niistä kunnalta rahallisen korvauksen. 

Viipurin läänin maaherra oli ratkaissut asian 1931 ja tällä päätöksellä rouvat velvoitettiin suorittamaan korvauksia Kouvolan kauppalalle. Hellän saatavat olivat 7130 mk ja Lyylin 4580mk. 

Tämän jälkeen (1932) KHO katsoi kuitenkin päätöksessään, että kauppalan tulee maksaa Hellälle saatavasta erästä 4700 mk ja Lyyli sai korvattavaksi osuudekseen 313,30 mk. Lisäksi he saivat oikeudenkäyntikuluihin korvausta yhteensä 300 mk.

Hellän on kerrottu olleen "rehellinen luonteeltaan ja vaatimaton olemukseltaan". 

Hän kuului Kouvolan sekakuoroon, oli aktiivinen toimija eri yhdistyksissä - ajoi innolla raittiusasiaa. Naisyhdistyksen sekä sen aatteen sanottiin olleen hänelle erityisen rakas.

Oksat muuttivat Kouvolasta Lahteen kesällä 1933 - Niilo oli saanut viran Lahden kaupungin Läntisestä kansakoulusta (vuodesta 1946 lähtien Länsiharjun koulu). Talonsa ja tonttinsa he myivät rouva E. Enbäckille. 

Muuttoa edelsi läksiäiset ja niihin kirjoitettiin osallistuneen jopa sata henkilöä! 

Pidettiin puheita, laulettiin ja lausuttiin - kahvia nautittiin ja seurusteltiin aina pikkutunneille saakka.

Elämä Lahdessa asettui uomiinsa, mutta Hellän sairaus ei helpottanut. 

Muuttoa seuraavana vuonna hän kohtasi matkansa pään ja vapautui tuskistaan läheisten suureksi suruksi. Kuolintieto on kirjattu Sysmän seurakunnan kuolleiden luetteloon, vaikka perhe asuikin Lahdessa. Kuolinsyyksi on mainittu "syöpäkasvi".

"Väsyneen vaeltajan" tomumaja kätkettiin Sysmän Otamon hautausmaahan kauniin kukkakummun alle. Omaisten lisäksi Hellää olivat saattamassa viimeiselle matkalle suuri joukko ystäviä mm. Kouvolasta ja Lahdesta. Siunauksen toimitti pastori Hyrske. 

"Sinne kotiseutunsa multiin, kukkakummun alle sai leposijansa tämä tunnontarkka, oppilailtaan, mutta itseltään vieläkin enemmän, vaativa opettaja."

Itä-Häme 25.07.1934

"Opettajatar Hellä Oksa oli esikuvallinen opettaja ja kasvattaja, 

opettajapersonallisuus, 

jolle hänen työnsä ja kutsumuksensa oli kaikki kaikessa. 

Sydämensä koko lämmöllä ja antaumuksella, 

tunnollisena hän uurasti tahtoen kaikkensa antaa kasvattiensa hyväksi. 

Hän oli opettaja, jota toteltiin, rakastettiin ja kunnioitettiin. 

Kaivaten häntä muistelee satoihin nouseva nuorten parvi, joiden elämää 

hän huolehtivana äitinä jälkeenkinpäin seuraili ja neuvoillaan opasti.

Kouvolan opettajiston keskuudessa kaivataan myös hänen 

sydämellistä, vaatimatonta, avuliasta ja aina palvelevaa olemustaan. 

Siellä hän myös tunnollisesti ja ansiokkaasti suoritti tehtäväänsä 

opettajayhdistyksen monivuotisena sihteerinä ja rahastonhoitajana.

Vieraanvaraisena, osaaottavana ja mainiona seuraihmisenä 

saavutti opettajatar Hellä Oksa laajan ystäväpiirin, 

joka sydämestään häntä kaipaa.

Jk.

Kolmisen viikkoa Hellän kuoleman jälkeen perhettä seurasi uusi tragedia - hänen ja Niilon poika hukkui uintireissulla 11.8.1934 reilun kuuden vuoden iässä.

Uusi Suomi 15.08.1934, nro 217

Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. 

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 

Keski-Suomi, 01.08.1907, nro 86, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1047514?page=2

Suomalainen Wirallinen Lehti, 25.07.1911, nro 167, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296480?page=1

Vartsalan koulu 25v. Salon Seudun Kunnallislehti, 31.10.1933, nro 123, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1888904?page=2

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 10.08.1934, nro 32, s. 6

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935705?page=6

Kouvolan Sanomat, 06.10.1931, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868192?page=2

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 05.01.1933, nro 1, s. 20

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935622?page=20

Kouvolan Sanomat, 08.06.1933, nro 61, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868508?page=2

Kouvolan Sanomat, 15.06.1933, nro 64, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868492?page=2

Kouvolan Sanomat, 24.07.1934, nro 81, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869526?page=3

Kouvolan Sanomat, 31.07.1934, nro 84, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869513?page=3

Lahti, 14.08.1934, nro 93, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1873386?page=2

SSHY

Sysmä syntyneet 1865-1890 (AP I C:5) 1884 Oktober ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44945&pnum=273 

Hellä: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=74

Heikki: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=75

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Suomen seitsemättä itsenäisyyspäivää vietettiin Joutsassa varsin perinteisin menoin. Juhlajumalanpalveluksessa saarnasi kirkkoherra Y. Hovikoski. Kirkonmenojen päätyttyä mentiin sankarihaudalle, jossa puhui paikallispäällikkö Frans Temisevä. 

Illalla oli vielä iltamat, jossa em. lisäksi pääsi ääneen Heinonen. Runon lausunnasta vastasi opettaja Huovinen ja sekakuoro esitti kolme kipaletta. Näiden lisäksi ohjelmassa oli torvisoittoa.

Lottien järjestämät iltamat 7.12. olivat sujuneet nuhteettomasti. 

Puheita pitivät opettajat Tarjola ja Santala. Torvisoittokunta esitti soittoa ja sekakuoro laulua. Rva Ikonen lausui runon. Esitettiin "Kaunis myllärin leski"-näytelmä. 

Kaiken tämän jälkeen "yleisö karkeloi". 

Tapaninpäivänä oli huono keli, mutta siitä huolimatta yleisö oli löytänyt tiensä Honkalaan nuorisoseuran järjestämiin iltamiin. Ohjelmallinen tilaisuus kesti aina pikkutunneille asti. 

Piirieläinlääkärin vastaanotto Joutsassa joka kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

 

Savon Sanomat 13.12.1924

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalit tuli pidettyä. 

Joutsassa oli 3114 äänioikeutettua, joista ääntään käyttivät 970 henkilöä.

Vaalituloksen mukaisesti valtuustoon valittiin 5 sos.dem. ja 3 porvaria.

Vapaus 12.12.1924

Mikkelin läänin maanteiden tekemistä ja kunnossapitoa varten vuodelle 1925, maaherra oli hyväksynyt ja vahvistanut menoarvion, 2.372.363,00 mk. 

Joutsan osuus tuosta potista oli 101.682,00mk.

Mikkelin läänin kuntain yhteinen piirimielisairaalahanke 

Mikkelissä pidettiin läänin kuntien yhteinen kuntakokous, jossa päätettiin tiedustella mahdollisuutta päästä osalliseksi joko Kuopion tai Viipurin läänin läntisten kuntien piirimielisairaalahankkeeseen.

Vaihtoehtona oli oman sairaalan rakentaminen. 

Mielisairaalaksi soveltuvaksi maatilaksi oli valikoitunut Moision sotilasvirkatalo. Arkkitehti Mörneltä oli tilattu piirustukset 150-paikkaista sairaalaan varten. Hinta-arvio laitokselle oli 6.700.000,00 mk kaikkine varusteineen, paitsi vaatteet ja itse maatila.

Manttaalinomistajien kuntakokouksessa 

27.12.1924

valittiin kokouksen puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 

maanvilj. Tuomas Laakso ja varalle majatalonpitäjä Oskar Segerholm.

Tulo- ja menoarvio esitettiin. 

Manttaalikassaan päätettiin kantaa ensi vuonna 500 mk. manttaalia kohden. 

Kassan varoista päätettiin maksaa vanhaa kuoletuslainaa 15,000:-. 

Puheenjohtajan palkaksi määrättiin 100 mk. vuodessa. 

Itä- Hämeen Kansanopiston avustusanomus hylättiin.

Kunnanvaltuuston kokous 

19.12.1924 

Lahden seudun maamieskoulun laina- ja avustusanomus hylättiin.

Kunnan kantakirjaston johtokuntaan valittiin rouva Ida Ikonen, 

opettajatar M. Sarjola, postinhoitaja Anna Jurvanen, 

herrat Kasper Lehtonen, Onni Lehtinen ja Adolf Laukkarinen.

Päätettiin liittyä jäseneksi Kieltolakiliiton Mikkelin piiriin.

Maalaiskuntien liitolle päätettiin myöntää Smk. 9,000:- suuruinen kuoletuslaina.

Lapsivähennykseksi seuraavassa verotuksessa hyväksyttiin Smk. 1,000:-.

Jäseniksi tulo- ja omaisuusverolautakuntaan valittiin J. Niinikoski ja E. Salonen.

Tulo- ja menoarvio hyväksyttiin ja päättyi se Smk. 912,600:-, 

josta verotuksella kannettava Smk. 477,906:-.

Se on muuten seuraava:

Yleisiä kuluja kuten palkkoja, korjauksia

ym. kunnan omien laitosten kustannuksia 214,000:-, 

terveys- ja sairashoitoon 16,200:-, 

opetus- ja valistustoimeen, kansakoulunopettaj. palkkoihin 

kunnalta tuleva erä Smk. 37,964:-, 

koulurakennusten kunnossapitoon Smk. 199,823:-, 

vaatetusavustukseen, lämpöön ja valoon Smk. 42,830:-, 

muihin valistustarkoituksiin, kunnan kirjastolle Smk. 1,000:-, 

raittiuslautakunnalle 1,500:-, 

köyhäinhoitokustannukset kunnalliskodissa ja 

pitäjälle sijoitetuista hoidokeista 261,000:-.

Kunnalliset ilmoitukset päätettiin edelleen ilmoittaa 

3:ssa Mikkelissä ilmestyvässä sanomalehdessä.

LOHKOMISIA

Hipelin tilasta no 5

Joutsan kunnan Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat

Riianlampi, om. Antti Hiekkapuro

Hipeli, om. Mikko Manninen

Vanhatalon tilasta no 1

Joutsan kunnan Tolvasniemen kylässä tilat 

Niemelä, om. Benjam Saloniemi

Vanhatalo, om. Mikko Manninen 

Lepistön tilasta no 2

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä tilat 

Rantala, om. Juho Häkkinen

Lepistö, om. Oskar Saaritsa

Nurmaansaaren talosta no 5

Joutsan kunnan Ruskealan kylässä tilat

Nurmela, om. Vilppu Kilpinen

Turvala, om. Matti Oksa

Nurmaansaari, om. Juho Kokko

 
KAIKENLAISIA UUTISIA 

Talolliset käyttäwät hywäkseen työläisten hätää

"Kun kelirikko on tehnyt puun puutteen Joutsan kirkonkylässä kowaksi, 

owat talolliset, jotka sinne owat tuoneet halkoja, ottaneet niistä 150-160 mk. syleltä. 

Tähän hintaan on lisäksi täytynyt maksaa wetopalkkaa 50-70 mk., 

joten halkosylen hinta siten nousee kolmannelle sadalle.

Mikäli kerrotaan, 

owat maanomistajat weroperusteista tekemässään walituksessa ilmoittaneet, 

että Joutsan kirkonkylässä saa halkosyleltä korkeintaan 120 mk. 

Tämä osottaa, ettei Joutsan porwarien wäärinmuistamisella ole mitään rajaa." 

Kauppaoloista

Jo vanhemmista ajoista asti on Joutsa ollut tavallaan vilkas kauppapaikka, 

kun varsinaisiin liikekeskuksiin on ollut pitkät matkat. 

50 vuotta sitten oli Joutsan kirkonkylässä jo 3 sekatavarakauppaa

 ja senjälkeen on kauppoja lisääntynyt niin että 

nykyään on 5 varsinaista sekatavarakauppaa lisäksi.

Vanhimpia kauppiaita on ollut Tevalin, Schrowe, Kohonen, Kulmala, 

Paavilainen, Forsman, Ripatti, Nyman, Konttinen ym. 

Joutsan tätä nykyä huomattavin kauppaliike on T:mi Mikko Ikonen, 

jonka noin 35 v. sitten perusti Mikko Ikonen, 

hoitaen sitä hyvällä menestyksellä kuolemaansa asti. 

Sen jälkeen ovat perilliset jatkaneet liikettä. 

Toinen yhtä vanha kauppaliike on O. J. Hurrin sekatavarakauppa Uimaniemessä, 

joka myöskin on ollut jo 35 vuotta toiminnassa. 

Mikkelin Sanomat 15.12.1924

Juho Friiman Pärnämäessä on myös harjoittanut kauppaliikettä noin 30 vuotta. 

Kirkolla tätä nykyä on paitsi Ikonen, Leporanta, 

3 vuotta sitten avattu Abel Laitisen perilliset ja T. Salomaa. 

Erikoisliikkeistä huomattavin on P. Kankkusen kirja- ja paperikauppa, 

joka on täydellisimpiä kirja- ja paperikauppoja maaseudulla.

Joutsalainen liike-elämä on erikoisemmin huomattava siitä, että sen harjoittajain keskuudessa on tapahtunut kautta aikojen harvinaisen vähän vararikkoja.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo 31.12.1924

TAPAHTUMIA 

Tulevia, vuoden 1925 presidentinvaaleihin liittyviä valtiollisia esitelmätilaisuuksia ilmoitettiin pidettäväksi Joutsassa seuraavasti:

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Kirkonkokouksessa saatiin vihdoin valittua kirkon isännöitsijä, joka huolinee pestin. Valituksi tuli (vai joutui?) pastori L. Heinonen.

Uimaniemen sonniosuuskunta r.l. oli anonut vahvistusta säännöilleen.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan säästöpankin isännistön kokous 

päätettiin 

koroittaa kaikkien talletuksien korko säästötilillä ensi vuoden 1925 

alusta lähtien kahdeksaan (8) prosenttiin, mikä korko lisätään, 

kuten tähänkin asti, kahdesti vuodessa pääomaan.

Säästöpankin isännistöön valittiin uudelleen siitä eroamisvuorossa olevat isännät 

Heikki Temisevä, Juho Kauranen, Aksel Paasonen ja Kasper Lehtonen. 

Samoin valittiin säästöpankin hallituksen erovuoroiset jäsenet 

Heikki Temisevä ja Kalle Lopansaari sekä varajäsen David Maunula 

kukin uudelleen toimeensa.

Vuoden 1924 tilien tarkastajiksi tulivat maanviljelijä Onni Heinikainen, 

johtaja Uuno H. Tanskanen ja poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin 

sekä heidän varamiehikseen kirjakauppias Paavo Kankkunen ja 

kunnallislautakunnanesimies Josef Maunula.

Mikko Ikosen putiikista

Liikkeen perusti w. 1890 kauppias Mikko Ikonen. 

Jo 17 wuotiaana hän alotti liikeuransa weljensä liikkeessä Kangasniemellä, 

josta w. 1889 siirtyi Joutsaan ostaen täältä Huttulan tilan 

ja rupesi harjoittomaan woimaperäistä maanwiljelystä. 

Wähän myöhemmin perusti hän myös kauppaliikkeen Joutsan kirkonkylään, 

joka oli ensimmäisiä paikkakunnolla. 

Aluksi oli liike wuokrahuoneustossa, 

josta se myöhemmin siirrettiin nykyiseen paikkaansa. 

Pienestä alusta liike kehittyi paikkakunnan suurimmaksi. 

Siwukauppoja oli myös Pappisissa ja Mieskomnäellä. 

Paitsi edellä mainittuja oli kirkonkylässä oma leipomo 

ja kahwila sekä limonaaditehdas.

Hänen kuolemanja jälkeen on liike kuulunut samalle perikunnalle 

toiminimellä "Mikko Ikonen".

Maailmansodan aikoina, jolloin tawaran saanti käwi waikeaksi

 warsinkin yksityiskouppiaille täytyi molemmat siwukaupat lopettaa.

Kapinan jälkeen alkoi taas kaupallinen elämä wähitellen wilkastua

 päästyään wapaaksi kaikenlaisista elintarwikesäännöstelmistä.

Liikkeen toiminta on säännöllisesti kehittynyt huolimatta niistä solvauksista, 

joilla on koetettu yksityisyrittäjiä saada kukistetuksi. 

Kireä aika näyttää kaupallisellakin alalla yhä jatkuwan ankaran kilpailun takia, 

lisäksi kaikenlaiset keinottelijat ovat ottaneet tawakseen 

käydä usein kauppaamassa ala-arwoisia tavaroitaan siten alentaen hintoja.

Rehellisiä liikeperiaatteita noudattaen, 

hankkimalla hyviä tawaroita halpoihin hintoihin, 

toiwoo liike edelleenkin saawutawansa yleisön suosion ja kannatuksen.

TÖITÄ HALUTAAN 

Helsingin Sanomat 04.12.1924

HALUTAAN VUOKRATA

Mikkelin Sanomat 01.12.1924

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Vihitty

Työmies Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Mickesson Haminasta.

Kuollut

2.12. Torp.p. Aksel Nieminen 14v 8kk 14p - Ulkotorpat 

3.12. Tal. Taavetti Kurkijoki 54v 7kk 15p - Uimaniemi 1

Länsi-Savo 05.12.1924

  3.12. Työm. Aleksander Bostelli 32v 5kk 24p - Venäjällä

  8.12. Työm. Risto Aataminpoika Rehnberg 71v9kk 4pv - Joutsa 

13.12. Its. Anna Tapper. 79v 10kk 4p - Joutsa 

17.12. Kunn.hoit. Rauha L. Nieminen 27v 10kk 12pv - Joutsa

21.12. Mktp.vo Karolina Metsänen 46v 8kk 13pv - Joutsa 1

21.12. Mktp.tr Hilma Vilander 26v 6kk 23pv - Pärnämäki 3

29.12. Torp.tr. Ida Saaren kuol. synt. poikalapsi

30.12. Its. Eeva Vanhalahti 63v 7kk 24pv - Tammilahti 8

Helsingin Sanomat 3.12.1924

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Mooses" oli kirjoittanut Vapaus-lehteen ja halusi tehdä selkoa viime vuosien kunnallisasioiden hoidosta tulevia vaaleja vartenn. Kirjoituksen otsikkona " Kirje Joutsan wähäwaraiselle wäestölle"

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1924

Joutsan tammikuu 1925

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi - uutisia, mainoksia ja muita menneen ajan höpinöitä - kaiken kaikkiaan privaatimpaa havinointia. 

Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

Joutsalaisten juhlanviettotapoja - JOULU

Vanhoilla ihmisillä on usein tapana sanoa: "Ei ennen näin ollut, eikä ihmiset ennen näin eläneet". Totta on, että ihmiset ovat paljon kehittyneempiä nyt, kuin mitä he olivat jokunen vuosikymmen taaksepäin. Niin aika on muuttunut ja me ihmiset ajan mukana.

Museovirasto Kansantieteen kuvakokoelma
Kuvaaja: Mikkola, Elma 1928

 

Itä-Hämeessä julkaistiin 02.10.1929  artikkeli joutsalaisista juhlanviettotavoista. 

Teksti on suora lainaus siitä  - kivaa ajankuvaa.

Kirjoittaja (vaiko toimittaja, ilmeisesti I.V.) oli tavannut paikkakuntalaisen mummon, joka oli pyynnöstä kertonut miten Jousassa "juhlia ja pitoja vietettiin "ennen aikaan". 

Tavatessani erään vanhan mummon pyysin häntä kertomaan, miten täällä meidän "omassa" Jousassa ennen aikaan elettiin ja heidän tavoistaan, ja miten esim. Jousassa juhlia ja pitoja vietettiin. 

Seurasin suurella mielenkiinnolla hänen kertomistaan ja pääsin siihen tulokseen, että Jousassa niin kuin muuallakin ovat ihmiset eläneet ennenaikaan paljon yksinkertaisempaa ja vaatimattomampaa elämää kuin nyt. 

Jousalaisten joulun vastaanottamisesta ja vietosta hän kertoi seuraavaa:

Ei sen ajan joutsalaisten tarvinnut kiinnittää huomiotaan 

jouluvalmistuksiin monia viikkoja aikaisemmin ennen joulua, 

silloiset jouluvalmistukset olivat suuremmaksi osaksi vähäpätöisiä, 

joten niissä ei paljon aikaa mennyt. 

Noin kolmea päivää ennen joulua pestiin tupa, 

sillä siihen aikaan ei paljon muita huoneita ollut. 

Luulenpa, että tuvan pesu olikin suurin homma jouluvalmistuksissa, 

siksi kun sitä ei pesty kuin kaksi kertaa vuodessa, 

nimittäin jouluksi ja juhannukseksi. 

Kyllä kai tuntui silloin juhlalliselta kun saatiin puhdas tupa pitkästä ajasta. 

Sitten kun tupa oli pesty tuotiin pahnoja lattialle, 

jossa sitten kellittiin ja heitettiin olkinippusia kattoon, 

siinä oli taika, montako olkea jäi kattoon 

niin monta aumaa piti tulla sauraavana kesänä pellolle. 

Pahnoja käytetään vielä meidän päivinämmekin jouluna lattialla. 

Aattona kylvettiin keskipäivällä, 

että päästiin juhlan viettoon ennen iltaa. 

Jouluruokakin oli yksinkertaista, 

joten siinäkään ei ollut suurta laittamista, 

tärkeimmät keittoruuvista oli perunakeitto ja ohrajauhopuuro, 

siankinkku ja lehmän lapa tuotiin kokonaisena pöytään, 

näiden lisäksi suuri leipä ja kapallinen puulusikoita. 

Leipä niin suuri kun uuninsuusta sopi. 

Entäs se "kotitekoinen", 

joka myöskin kuului ruokapöytään, 

sitä säilytettiin suuressa pullossa tuvan nurkkalaudalla, 

siitä sitten talon isäntä kaatoi pienempään pulloon ja antoi ruokaryypyt. 

Kun syöminen oli toimitettu, ei ruokaa viety pois, 

vaan annettiin olla koko yön ruokapöydässä, 

siihen aikaan oli tapana syödä jouluyönä yhdeksän kertaa. 

Vaikka ruoka olikin hyvin yksinkertaista niin siitä huolimatta on uskottava, 

ettei silloisilla jousalaisilla ainakaan jouluna nälkä ollut. 

Kahvi oli myöskin harvinaista ja liikaa ylellisyyttä. 

Valoillakaan eivät jousalaiset silloin päässeet komeilemaan. 

Pärevalkea oli enin käytetty, joissakin 

varakkaimmissa taloissa valmistettiin talista kynttilöitä. 

Oli myöskin tapana jouluksi valmistaa niin sanottu "kulkkulamppu", 

se oli valmistettu siten, 

että teurastetulta eläimeltä otettiin henkitorvi, 

tali hakattiin ja keitettiin, 

jossa siten laskettiin lankaa niin kauan 

kunnes siihen kerääntyi talia niin paljon, 

että se täytti sen torven, 

sitten kun kynttilä oli laitettu valmiiksi 

tehtiin siihen puusta jalka. 

Näin valmistettua kynttilää poltettiin ainoastaan jouluna.

Kirkossa käyminen ja juhlan pyhittäminen 

olivat pääasiana siihen aikaan. 

Joulukirkkoon lähdettiin valmistautumaan 

jo puolen yön aikana, sillä kukko lauloi niin aikaisin, 

kelloa ei silloin ollut ja kukotkin olivat varhaisempia 

kuin mitä jousalaisten kukot nyt ovat. 

Toinen joulupäiväkin vietettiin enimmäkseen kotona, 

siihen aikaan eivät paljonkaan ihmiset vieraissa käyneet. 

Viimevuosina ovat olot tässäkin kohden alkaneet muuttua. 

Vieraissakäynti on tullut yhä yleisemmäksi.

Tämä siis kerrottu, tai ainakin julkaistu, vuonna 1929, jolloin "mennyt aika" saattaisi ajoittua vuosisadan vaihteen tietämille ellei jopa kauemmaksikin menneisyyteen.

Lähde:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 02.10.1929, nro 42
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183569?page=3

TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö oli myöntänyt pankinjohtaja Lauri Markkulalle radioluvan eli luvan käyttää radiovastaanottolaitetta asunnossaan radioesitysten kuuntelemista varten.

Panimomestari Aksel Edvard Fromholtzin hakemassa lainhuudatuksessa Angesrannan palstatilaan R.No 3.11 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Niin ikään Virallisessa lehdessä kuulutettiin Mieskonmäen kylästä kotoisin olevan Fabian Laitisen kadottaneen Säästöpankin vastakirjan, jonka säästöpääoma oli 400 mk. Vastakirja julistetaan kuoletetuksi ja Fabian oikeutetuksi perimään saamisensa ellei vastakirja löydy kuudessa kuukaudessa.

Talollisen poika Toivo Kokko ym. valittivat kunnallistaksoituksta varten asetetuista veroperusteista vuodelle 1925.

Toivo oli myös hyväksytty  Ammatinedistämislaitoksen  järjestämälle maatalousmiesten moottorikurssille, 

Nuorisoseura järjesti marraskuun loppupuolella ohjelmalliset perheiltamat ja samalla ilmoitti tulevista tapaninpäivän yleisistä iltamista - ohjelmassa mm. "Miehen kylkiluu" - näytelmä.

"Nuokulla" oli pidetty raittiusjuhlat

T.k. 5 pnä pidettiin Joutsan nuorisoseuran talolla raittiusjuhlaa,

 jossa pirtu etupäässä nuorissa miehissä näytti huomattavaa osaa, 

eikä ainoastaan miehissä, mutta myöskin naisväen joukossa, 

kuului tämä ilomieli saaneen jalansijaa. 

Eräältä nuorukaiselta takavarikoitiin 1 litran pullo pirtua.

Siiri Pöyry oli aloittanut Tampereen talouskoulussa 12 vkoa kestävän talouskurssin. 

Kihlauksensa julkaisivat Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry

KUNNALLISIA ASIOITA

Syyskuussa kunnanvaltuusto oli päättänyt 75.000 mk:n lainan ottamisesta 5v pidemmällä laina-ajalla kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten - tämän maaherra vahvisti.

Joutsan - sekä Hartolan, Mäntyharjun ja Virtasalmen kunnat eivät olleet noudattaneet laatimiaan suunnitelmia oppivelvollisuuden täyttämiseksi. Mikkelin piirin kansakoulujen tarkastaja oli pyytänyt läänin Maaherralta toimenpiteitä siihen, että kunnat velvoitettaisiin noudattamaan suunnitelmiaan. 

Tulkintani mukaan tämä suunnitelmien noudattamatta jättäminen perustui siihen, ettei mainitut kunnat olleet perustaneet suunnitelmien mukaisia alakouluja eivätkä olleet hakeneet muutosta suunnitelmiin.

Kunnanvaltuuston kokouksessa  

10.11. päätettin seuraavista asioista:

Myönnettiin Joutsan V. P. K:lle avustusta palokaluston hankkimiseen Smk. 2,000:-.

Maalaiskuntain Liiton edustajakokoukseen 

valituille edustajille lausuttiin evästyksenä, että 

he puolestaan hyväksyisivät Maalaiskuntien Liiton esityksen 

m.m. rahoittamiskysymyksessä.

Valittiin henkilöt antamaan kunnan puolesta lausuntonsa verovalitusasioissa.

Oppivelvollisuuslain täytäntöönpanosta tehtyyn walitukseen 

wastaamaan walittiin J. Niinikoski.

Määrättiin maatalouskiinteistöjen veroperusteet

Esim. Heinolan Sanomat kirjoitti, että vertailu muissa kunnissa tehtyihin arvioihin, Joutsassa viljelty maa ja luonnonniitty on arvioitu tuottoarvoltaan "tavattoman korkeaksi". Ainoastaan metsämaan tuotto oli kirjoittajan mukaan "kohtalaisen alhainen".

Joutsan kunnallisvaalien keskuslautakunnalle oli määräajassa jätetty 2 porvarien ja 1 sosialistien vaalilistaa. Porvarilliset ovat vaaliliitossa keskenään.

LOHKOMISIA

Taikinaniemen tilasta no 1 

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat: 

Taikinaniemi, omist. Abel Nieminen

Suoniemii, omist. Antti Juho Salonen 

Hautasyvä, omist. Fanny Lehtimäki

Tupalan tilasta no 9 

Joutsan kunnan Tammilahden kylässä lohkottiin tilat: 

Rajala, omist. Tuomas Suonsaari  

Tupala, omist. Nestor Tupala.

Hotisenmäen talosta no 3  

Joutsan kunnan Laitjärven kylässä lohkottiin tilat: 

Rantala, omist. Otto Laitinen

Uusitalo, omist. Iivari Kylmälä 

Hätisenmäki. omist. Kalle Kylmälä

MERKKIPÄIVIÄ 

70-vuotta täytti 9.11.1924 Juho Simola Tammilahden Arolassa.

HUVEJA

Suojeluskunta ilmoitti järjestävänsä suojeluskuntapäivien aikana juhlatilaisuuksia,

itsenäisyyspäivänä 6.12. yleinen jumalanpalvelus kirkossa klo 12.00 ja sen jälkeen yleinen kansanjuhla Nuorisoseuran talolla. 

Lotat ilmoittivat järjestävänsä seuraavana päivänä vielä yleiset iltamat.

HUUTOKAUPPOJA 

Heinolan Sanomat  08.11.1924

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT YMS.

Kirkkovaltuuston kokous 2.11.

Hyväksyttiin tulo- ja menoarvio pienin muutoksin vuodelle 1925.

Myönnettiin vapaaehtoiselle palokunnalle avustuksena 1.500,00 mk.

Luettiin ja hyväksyttiin kirkollismaksujen rästiluettelo.

23.11.1924 oli vilkas kokouspäivä - ainakin neljä kokousta saman päivän aikana:

Joutsan tarkastusyhdistyksen syyskokous 

päätettiin yhdistyksen toimintaa jatkaa ja walittiin johtokuntaan 

K. Junkkari, T. Paawola, F. Kämppi ja Y. Ikonen sekä 

tilintarkastajaksi K. Junkkari ja A. Jaatinen, waralle D. Pessala ja A. Salomaa. 

Johtokunnan laatima tulo- ja menoarwio hywäksyttiin. 

Jäsenmaksuksi määrättiin 15 mk lehmältä. 

Tarkastusyhdistys on ollut toimimassa tämän wuoden ajan 

ja kuuluu siihen ainoastaan kirkonkylän lähiympäristön karjanomistajat. 

Yhdistyksen toimintaa ei ole woitu ulottaa kauemmaksi, 

kun ainoastaan yksi tarkastuskarjakko on ollut käytettäwissä, 

joten uusia jäseniä ei ole woitu toistaiseksi ottaa.

Joutsan puhelinosuuskunnan kokous

Valittiin 

*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (P.Kankkunen, vars.jäs.  - varajäsenet I.Leporanta ja Y.Hovikoski).

*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Laukkarinen) ja varatilintarkastajat (O.Laitinen ja M.Ikonen)

*hyväksyttiin tulo- ja menoarvio seuraavalle vuodelle

*vahvistettiin taksat paikallis- ja ulkolinjapuheluille sekä vierailta puhelinyhtiöiltä perittävät maksut

*määrättiin jäsenmaksut

Kirkkoneuvoston kokouksessa 

"oli uudelleen käsiteltäwänä kysymys, 

kuka saadaan seuraawaksi kolmiwuotiskaudeksi kirkonisännöitsijäksi, 

kun aikaisemmin kirkkowaltuuston walitsemat henkilöt 

owat kieltäytyneet ottamasta mainittua wirkaa wastaan. 

Kirkkoneuvosto asetti uusiksi ehdokkaiksi 

1:lle sijalle pastori L. Heinosen, 

2:lle kirjakauppias P. Kankkusen ja 

3:lle talollisen Akseli Laakson, 

joiden lopullisesta järjestyksestä päättää kirkkowaltuusto. 

Saapa nähdä, joko näistä miehistä saadaan kirkon isännöitsijä."

"Eero" - nimimerkki kuvailee tapahtumia ja pakinoi aiheesta TÄÄLLÄ

Joutsan Sähkö - ja Sahaosuuskunnan kokous

Valittiin 

*johtokunnasta erovuorossa olevat jäsenet uudelleen (O.Lehtinen ja O.Kervinen, vars.jäs. - varajäsenet P.Kankkunen ja L.Markkula).

*tilintarkastajat (J.Ottelin ja A.Ahvenainen) ja varatilintilintarkastaja (Hj.Purovirta)

*myönnettiin Joutsan Palokunnalle 500 mk:n avustus

LIIKEYRITYKSET 

Puuseppä P. Kankkunen hommasi sähkökäyttöisen, uudenaikaisen "puusepän työkoneen". Kone oli tuoretta-24 vuosimallia ja valmistettu Tanskassa. 

Kankkunen oli ilmoittanut, että aikoo ryhtyä valmistamaan "kaikenlaisia rakennus- ja taloustarpeita myytäväksi". 

Enää ei siis tarvinnut tilata ovia, ikkunoita, huonekaluja kaupungista vaan nyt niitä pystyttiin valmistamaan omalla kylällä.

Matkustajakodit ja kahvilat

"Läänin maaherra on myöntänyt 

Joutsan pitäjästä olevalle vahtimestari Johan Toivo Järviselle luvan 

Vilppulan kunnan manttaalinomistajien omistamasta 

Suojantalosta vuokraamassaan huoneistossa 

Vilppulan pit. Ajostaipaleen kylässä 

harjoittaa matkustajakoti-, ruokala- ja kahvilaliikettä nimellä 

»Suojan yömaja ja kahvila«"

Heinolainen  01.11.1924

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Välikäräjillä 17.11

käsiteltiin 13 juttua, joista suurin osa koski kieltolain rikkomuksia.

Ikävä tapaturma

5.11.1924 kävi torppari Matti Sieväselle, Joutsan Puralta, köpelösti. 

Matti oli lähtenyt asioilleen kirkolle ja kun hän saapui hevosineen Pannuvuoren kankaalle, oli hevonen pillastunut syystä tai toisesta. Matti loukkaantui ja sai ruhjevammoja päähänsä. 

Paikka ei ollut vilkasliikenteinen ja Matti virui paikalla, kunnes tokeentui sen verran, että pääsi "haparoimaan" läheiseen Samsin torppaan, josta hänet autettiin edelleen piirilääkärin hoteisiin. 

Matin tila todettiin "vakavaksi" ja hän päätyi hoidettavaksi Hartolan sairaalaan. 

Viinan villitsemät 

"Joutsan Pappisten kylässä vieteltiin viime sunnuntaina veriset häät. 

Tanssin lomassa tapella rymyytettiin puukoilla viinan villitseminä. 

Seuraus oli, että neljä miestä sai puukon pistoja. Yksi vaarallisemman. 

Eräskin pukari sai seitsemän puukon haavaa. 

Lääkäri sai työtä tarpeeksi, sitoessaan "urhojen" haavoja.

Muuten mainittakoon, että Pappisten kylä, 

joka näihin aikoihin asti on ollut Joutsan siisteimpiä kyliä, 

on viime aikoina muodostunut oikeaksi hulikaanipesäksi, 

jossa tämän tästä tapella nujuutetaan. 

milloin lievemmillä, milloin vakavammilla seurauksilla, kuten nytkin."

*Hääparina olivat palvelija Hilma Laitinen ja työmies Antti Järvinen. 

Häitä vietettiin Melkan talossa ja tanssin lomassa syntyi "rymytappelu". 

Jalmari Putin kerrottiin saaneen seitsemän puukon haavaa ympäri kehoa ja veljensä Filemon Putti sekä Lauri Tamminen saivat lievempiä vammoja. 

August Tammelinin puolestaan kerrottiin innostuneen tappelun tuoksinnassa niin kovin, että löi haavan omaan käteensä! 

Jalmari päätyi hoidettavaksi Joutsan kunnallissairaalaan ja muut parantelivat haavojaan kotioloissa.

Kuolemaan johtanut tappelun nujakka

Joutsassa kirjoilla ollut Valtteri Laitinen oli joutunut ongelmiin Pieksämäellä. 

Pieksämäen elävienkuvien teatteri oli vienyt näytöksensä "Kullervo" Neuvolan kylän Räisäsen taloon. Näytännön päätteeksi aloitettiin tanssit, mutta useiden humalaisten tempauksien vuoksi riennot keskeytettiin. 

Tunteisiinhan se meni ja kapinamieli nousi!

Rähinöitsijöitä alettiin poistamaan ja tässä yhteydessä Valtteri löi puukollaan häntä poistamaan tullutta Vihtori Carlbohmia rintaan. Isku koitui molempien kohtaloksi - Carlbohm menehtyi n. vartin kuluttua ja Laitisen koljanderi joutui myöhemmin samana iltana pidätetyksi ja hänet toimitettiin odottamaan jatkotoimia Pieksämäen vanginkuljettajan huomaan. 

Valtterin oli kerrottu viime aikoina viettäneen "epäsäännöllistä elämää" ja Vihtorin kerrottiin olleen 25-vuotias kauppias ja hänet tunnettiin muutoinkin "siivoksi mieheksi".

Ampumatapaus

"Wiime lauantaina klo 12 aikaan päivällä 

tapahtui Helsingin Fredriksbergissä seuraava ampumatapaus. 

Yöwahti Abram Hannula ojensi yöwahti Johan Laitiselle 

tyhjäksi luulemansa mauser pistoolin. 

Ojennettaessa laukesi kuitenkin pistooli ja luoti osui Laitisen watsaan. 

Laitinen tuotiin hoidettawaksi kirurgiseen sairaalaan ja Hannula pidätettiin. 

 Laitinen on syntynyt 1866 Joutsassa, naimisissa ja yhden lapsen isä, 

Hannula taasen on syntynyt 1861, naimisissa, mutta lapseton."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Avioliittoon kuulutettu

Työmies Arvo Juho Heinonen Joutsasta ja neiti Impi Maria Mikkelsson.  

Vihitty

Työmies Vilho Myntti ja työmiehen tr. Lempi Tynnilä Viialasta.

Kuollut

  5.11. Tyom. Juho Lahtela 66v 5kk 21 p - Joutsa 2

  7.11. Eläk. muori Maria Gynther 67v 8kk 14p - Mieskonmäki 1

  7.11. Itsell. Miina Silen 79v 7kk 23p - Joutsa 2

10.11. Työm. vo Karolina Nurminen 79v 25p - Joutsa 2

11.11 Tal. p. Yrjö Vilppu Mattila 1v 7kk 9p - Laitjärvi 2

13.11 Työm. vo Riikka Ahonen 64v 5kk 6p - Mieskonmäki 3

13.11. Tal. p. Pauli Nurminen 19v 5kk 3p - Uimaniemi 2

14.11. *Työm. Evert Sukkela 20v 2kk - Uimaniemi 5

14.11. Its. Eeva Stina Laine 59v 8kk 23p - Ruorasmäki 2

19.11. Työm. Antti Smal 68v 12p - Ulkotorpat

26.11. Vilhelmi Tuomaanp. 70v 3k 17p - Joutsa 

26.11. Tal. Maria Stina Ruhanen 75v 1kk 22p - Uimaniemi 3

30.11. Työm. Otto Laitinen 68v 11kk 7p - Uimaniemi 3

*Konttoristi, alikersantti Evert Sukkelainen, s. 1904 Joutsassa, oli menehtynyt Tiutisen laivaonnettomuudessa Kotkassa 14.11.1924.

Seurakunnasta muuttaneita 

Rautatieläinen Rikhard Silvonen Joutsasta oli muuttanut Kouvolaan. 

Samoin työläinen Saara Komppa.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Nimim. Kyläläinen oli kirjoittanut Mikkelin Sanomiin raittiusasiasta ja lasten raittiusjuhlasta otsikolla "Kirje Joutsan Ruorasmäeltä"

LUE MYÖS
Joutsan lokakuu 1924

Joutsan joulukuu 1924

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.