Sivut

14 marraskuuta 2026

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Aleksi Pirttinen Puuppolasta

Aleksi Pirttisen elämä kuvastaa monen suomalaisen pienviljelijän elämänkulkua 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Hän nousi torpparista tilalliseksi, osallistui aktiivisesti työväen ja pienviljelijöiden toimintaan sekä otti osaa paikalliseen kunnalliselämään. Hänen elämäntyönsä näkyi niin kotitilalla kuin Puuppolan yhdistys- ja luottamustehtävissäkin lähes koko itsenäistyneen Suomen alkuvaiheiden ajan.

Torpparista pienviljelijäksi ja työväenliikkeen vaikuttajaksi Puuppolassa

Aleksi Hermanninpoika Pirttinen syntyi 5. elokuuta 1873 Korttajärven Puuppolassa, Jyväskylän maalaiskunnassa. Hänen vanhempansa olivat Hermanni Pirttinen ja Vendla Karoliina Puupponen. Aleksi eli kirjoitetun mukaan koko elämänsä kotiseudullaan ja kuului sukupolveen, joka näki ja koki Suomen yhteiskunnan muuttuvan torpparijärjestelmästä itsenäisten pienviljelijöiden aikaan. Hän kuoli 28. toukokuuta 1938 Puuppolan Niittylässä, 64 vuoden iässä.


Pienviljelijä Aleksi Pirttinen Jyväskylän Puuppolasta perheineen.
PIENVILJELIJÄ: MAANVUOKRAAJAIN JA PIENVILJELIJÄIN LIITON ÄÄNENKANNATTAJA 01.11.1928 ΝΟ 22

Mykkälän tila

Kesäkuussa 1920 sanomalehti "Saarijärven Paavo" uutisoi Aleksi Pirttisen, Pasi Kolun ja Aleks Wasaran ostaneen Lundin ja Johanssonin omistaman Mykkälän talon Korttajärven kylästä. Kauppa tehtiin Jyväskylän pitäjän vuokralautakunnan välityksellä sovinnollista tietä.

Ostajien tarkoituksena oli jakaa 65 hehtaarin suuruinen tila kolmeksi pientilaksi. Kauppahinta oli 55 000 markkaa, ja kauppaan sisältyi myös osa irtaimesta omaisuudesta sekä kylvöjä ja satoja. Lehdessä mainittiin, että ostajat maksoivat kauppasumman ilman valtion välitystä.

Tilan hankinta kuvastaa hyvin sitä murrosta, jossa entisistä torppareista tuli omien tilojensa omistajia ja itsenäisiä pienviljelijöitä.

Työväenyhdistyksen perustajajäsen ja kunnallinen vaikuttaja

Aleksi Pirttinen tunnettiin kotiseudullaan aktiivisena järjestö- ja kunnallismiehenä. Hänen 60-vuotispäivänsä johdosta vuonna 1933 julkaistussa kirjoituksessa kerrottiin hänen olleen mukana perustamassa Puuppolan työväenyhdistystä jo vuonna 1906. Hän kuului yhdistyksen jäseniin koko loppuelämänsä ajan.

Aleksi oli myös Puuppolan torppariosaston ja myöhemmin pienviljelijäin osaston perustajajäseniä. Näissä järjestöissä hän hoiti lukuisia luottamustehtäviä ja osallistui paikallisen työväen sekä pienviljelijöiden edunvalvontaan vuosikymmenten ajan.

Järjestötoiminnan rinnalla Aleksi Pirttinen vaikutti näkyvästi Jyväskylän maalaiskunnan kunnalliselämässä. Hän toimi muun muassa valtuustossa sekä köyhäinhoito-, taksoitus-, tutkija-, vaali- ja vuokralautakunnissa.

Aikalaiskirjoitusten mukaan hän oli tunnettu tehtäviensä tunnollisesta hoitamisesta. Vielä 60-vuotiaana hänen kuvailtiin olevan ”reipas ja pirteä kaikissa toimissaan”.

Työväenliikkeen uranuurtaja

Aleksi Pirttisen kuoleman jälkeen "Työn Voima" muisteli häntä vanhemman polven työväenliikkeen uranuurtajana. Lehti luonnehti häntä niin sanotun suurlakon ajan mieheksi, joka oli ollut mukana johtamassa Puuppolan työväenyhdistystä sen alkuvuosista lähtien. Pitkästä ja uskollisesta toiminnastaan hänet oli kutsuttu yhdistyksen kunniajäseneksi.

Myös pienviljelijäin osastossa Aleksista oli tullut keskeinen vaikuttaja. Hänen käytännön kokemuksensa maanviljelijänä sekä kiinnostuksensa maatalouteen nähtiin arvokkaana tukena nuoremmalle sukupolvelle.

Perhe

Aleksi Pirttisen puoliso oli Edla Abrahamintytär (os. Kolu), joka syntyi 26. huhtikuuta 1879 Puuppolan Kolun Perälässä. Edla kuoli 27. kesäkuuta 1940, runsaat kaksi vuotta miehensä jälkeen.

Kodin ja kunnallisten tehtävien rinnalla Aleksi ja Edla kasvattivat suuren perheen. Heidän lapsensa olivat Arvid Pirttinen, Anna Johanna Salo (os. Pirttinen), Olga Pynnönen (os. Pirttinen), Viljo Pirttinen, Laina Aleksintytär Korpela (os. Pirttinen), Helmi Puttonen (os. Pirttinen), Rauha Effia Pirttinen, Aina Maria Pirttinen ja Aleksis Pirttinen. Lasten varttuessa Pirttisten koti oli osa sitä puuppolalaista pienviljelijä- ja työväenyhteisöä, jonka rakentamiseen Aleksi osallistui koko aikuisikänsä ajan. (Lasten tiedot Genistä, kaikkia en ole tarkastanut/voinut tarkastaa alkuperäislähteistä.)

"Lepää rauhassa työnraataja"

Aleksin elämäntaival päättyi äkillisesti 1938. Kuolinilmoituksen mukaan hän "nukkui kuolonuneen ankaran keuhkokuumeen murtamana kotonaan Puuppolan Niittylässä". 

Perhe oli kiinteä osa Puuppolan kyläyhteisöä. Työn Voiman muistokirjoituksessa todettiinkin vainajan jättäneen jälkeensä puolison, lapset ja lastenlapset, jotka jäivät kaipaamaan perheen ja yhteisön arvostamaa isää, isoisää ja luottomiestä.

Työn Voima 30.5.1938



💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity yksityiseen HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja
  kommentoimaan 👍

Lähteet: 
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 
*Saarijärven Paavo 16.6.1920
*Työn Voima 8.8.1933 ja 30.5.1938
*Pienviljelijä: Maanvuokraajain ja pienviljelijäin liiton äänenkannattaja 1.11.1928
By at Ei kommentteja:
Labels: , , ,

25 lokakuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1926


ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Jalmari  Nieminen oli ostanut  Niilo ja Hilma Kivilaaksolta Myllypellon tilan no 7 Tammilahdesta. Kauppasumman kerrottiin olleen 85.000,00 mk.

Leskirouva Mölse oli anonut maaliskuussa maaherralta lupaa suomalaistaa perheen sukunimi. Nyt tämä oli hyväksytty ja Karoliina, Aina ja Reinar käyttivät jatkossa sukunimeä Purola.

Olga Salonen oli saanut todistuksen Lahden kansanopiston kotitalouskoulusta.


Otavan Opistoon oli kutsuttu Joutsasta: Aarne Kuitunen, Aino Lehkonen, Aili Möttönen ja Alma Salminen

Itä-Hämeen Hevosjalostusliiton syyskokouksessa oli Toivo Kokko edustanut Itä-Hämeen Maanviljelysseuraa.

Nimismies Hovisen sairasloma eli virkavapaus sairauden vuoksi jatkuu ainakin marraskuun loppuun saakka. Toimi Nieminen sijaistaa edelleen.

KYLILTÄ
Joutsan kirjastoseuralla oli iltama tkn 17 pnä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli torvisoittoa, kuorolaulua, runo, kertomus, satu, opettajien Vihisen ja Santalan puheet ja näytelmä: "Vaihdettu morsian". Yleisöä oli kohtalaisesti. Tulot iltamasta käyttään lukutuvan hankkimiseen.

                *Tämän julkaisun lopussa on linkki yleisönosaston kirjoitukseen, jossa näidenkin iltamien menoa ja meininkiä päiviteltiin. 

Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Joutsan osasto oli järjestänyt iltamat 31. lokakuuta Nuorisoseuran talolla. 

"Ohjelmassa oli torvisoittoa, kuorolaulua, runolausuntoa, opettaja Santalan puhe säästäväisyydestä ja rovasti Hovikosken puhe Lasten suojeluliiton merkityksestä ja työtavoista. Lopuksi esitettiin näytelmä »Pekan uni». Tilaisuus päättyi torvien säestyksellä yhteisesti laulettuun Maamme lauluun, lltamatulot olivat 1,100 mk."


Länsi-Savo 30.10.1926

 

KUNNALLISIA ASIOITA
Kunnanvaltuusto oli anonut, että kirkonkylällä saataisiin jälleen, aina kuukauden  ensimmäisenä arkipäivänä, pitää toripäivät - samalla anottiin, että karjanmyyntipäivät lakkautettaisiin.

Kunnallislautakunnan kokouksessa 29.10.1926 määrättiin perusteet tulevaa verotusta varten.

LOHKOMISIA
Hakala, om. Antti Vasenius
Kallio, om. Salomon Mäkinen
Pöyry, om. Taavetti Jokinen
Eerola, om. Juho Avikainen


Länsi-Savo 16.10.1926


PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Syksyn saapuessa Joutsan työväenyhdistyskin aktivoitui. Wapaus-lehden kirjoituksessa kehotettiin työläisiä ravistamaan pois velttous, liittymään mukaan järjestötoimintaan ja suosimaan omaa osuuskauppaa.

Esitettiin kuluneen toimikauden toiminta- ja tilikertomus. Ne hyväksyttiin sellaisenaan ja tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus.
Esitettiin ja hyväksyttiin tulevan kauden toimintasuunnitelma.
 
Seuran esimieheksi valittiin herra Matti Lehtonen.
Johtokunnan erovuoroiset jäsenet valittiin uudelleen, paitsi paikkakunnalta muuttaneen A. Laukkarisen tilalle valittiin Paavo Ottelin.
Valittiin eri toimikunnat ja henkilöt eri tehtäviin.
Vuotuinen jäsenmaksu nostettiin 2 markasta 5 markkaan; kertamaksu pidettiin ennallaan (25 mk).
Johtokunnalle esitettiin toivomus seuran sisäisen toiminnan ripeyttämisestä ja kehittämisestä.

Johtokunnan kokous 18. lokakuuta
Varaesimieheksi valittiin maanviljelijä F. Paasonen, kirjuriksi Tyyne Soilander.
Varasihteerksi lupautui vapaaehtoisesti opettaja B. Santala.
Rahastonhoitajaksi valittiin liikeapulainen L. Laitinen. 

Opintokerhoasiaa päätettiin käsitellä seuraavassa kuukausikokouksessa. Alustajaksi päätettiin pyytää nti H. Kupiainen Hartolasta (varalle op. B. Santala).
Käsiteltiin myös muita seuran sisäisiä asioita.

Tiivistetysti nuorisoseuratyön tilasta paikkakunnalla
Toiminta oli ollut hiljaista. Syynä olivat olleet paikkakunnan syrjäinen sijainti suhteessa keskusseuraan ja muihin seuroihin, jolloin vertaistuki sekä vaikutteiden ja virikkeiden puute oli jäänyt vähäiseksi. 
Myös paikkakunnan samojen aktiivien jakautuminen useisiin eri yhdistyksiin ja yleisen innostuksen puutteen katsottiin vaikuttaneen aktiivisuuteen.

Nyt uuden toimikauden alkaessa toivottiin toimintaan uutta virtaa: vanhempia pyydettiin mukaan ohjaamaan nuoria oikealle tielle - nuoria kehotettiin kokoontumaan toiminnan pariin, viemään nuorisoseura-aatetta eteenpäin ja innostamaan muitakin mukaan.

17. lokakuuta pidettiin työväentalolla veronmaksajain kokous. 
Verotuskysymyksestä puhui P. Salokannel. Keskustelun jälkeen hyväksyttiin ponsilauselma. 
Mikkelissä pidettävään veronmaksajain edustajakokoukseen valittiin edustajaksi Hjalmar Lindfors.

Samana päivänä, 17.10. pidettiin myös Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön edustajiston kokous, jossa käsiteltiin sääntöjen mukaiset asiat ja valittiin kunnallistoimikunta. Valituiksi tulivat W. Borg, W. Järvinen, Hilma Lehtonen, J. Niinikoski ja Hj. Lindfors, varalle A. Palin.



Länsi-Savo 7.10.1926



LIIKEYRITYKSET 
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kanttori L. Markkula ja sihteeriksi maanviljelijä Toivo Kokko.
Kaupanhoitaja Uuno Tanskanen luki johtokunnan laatiman kertomuksen liikkeen toiminnasta.
Hallintoneuvostosta erovuorossa olivat kanttori L. Markkula, Toivo Kokko ja räätäli Kalle Virtanen. Markkula ja Kokko valittiin uudelleen. Virtasen tilalle valittiin Väinö Häkkinen Leivonmäeltä. Varajäseniksi kanttori Niilo Tiitinen, Leivonmäeltä hänkin, ja maanviljelijä August Mikkola.
Hallintoneuvoston kokouspalkkioksi määrättiin 25 mk kokouspäivältä sekä yksinkertainen kyytiraha kyytitaksan mukaan.
Puheenjohtajalle päätettiin maksaa erikoispalkkiona 350 mk vuodessa.
Yleisen Osuuskauppojen Liiton, SOK:n, eläkelaitos "Elonvaran" ja Vakuutuslaitos "Tulenvaran" kokouksiin valittiin edustajaksi opettaja B. Santala, varalle kunnallislautakunnan esimies Josef Maunula.
Keskusosuusliike Hankkijan, Joutsan puhelinosuuskunnan ja Kangasniemen Höyrylaiva Oy:n kokouksiin edustajiksi valittiin kaupanhoitaja Uuno Tanskanen ja varaedustajaksi kanttori L. Markkula.
Aiempaa tapaa noudattaen päätettiin tilata osuuskaupan varoilla "Yhteishyvä"-lehti jokaiselle jäsenperheelle ja "Kuluttaja"-lehti sitä haluaville.
Kokouksen päätyttyä osallistujille tarjottiin kaupan puolesta pullakahvit.


"luettiin hallituksen selonteko kuiuneelta toimikaudelta. 
Valittiin erovuoroisten hallituksen jäsenten, talollisten Matti Hossolan ja Johan Salomaan tilalle taloll. Aleksis Jaatinen ja Aug. Mikkola sekä taloll. Aksel Rossin, joka on estetty toimimasta, taloll. Lauri Kuitunen. Varajäsen Emil Hintikka valittiin uudelleen. Hallituksen jäsenten palkkio pysytettiin entisen suuruisena, nim. 10 mk. kokouspäivältä ja yksinkertainen kievaritaksan mukainen kyytitiraha. 
Karjatalouslehteä päätettiin tilata Osuuskunnan varoilla kaikille jäsenille, kun ilmoittavat nimensä ja osoitteensa isännöitsijälle." 

 

Mikkelin Sanomat 20.10.1926

SYYSKÄRÄJÄT
Uutisoitiin Joutsan syyskäräjistä, jotka oli pidetty "wanhan kuun" puolella ja ne olivat kestäneet yhdeksän päivää. Käräjillä käsiteltiin runsaasti rikosasioita, joista suurimman osan muodostivat alkoholirikokset.
Uusia väkijuoma-asioita oli peräti 59, minkä lisäksi käsiteltiin aiemmilta käräjiltä lykättyjä tapauksia. Juopumusrikoksista määrätyt sakot vaihtelivat 100 markasta 3 000 markkaan. Eräs luhankalainen mies tuomittiin pirtuun liittyneistä rikoksista kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen.
Päätökseen saatiin oikeusjuttu, jossa pienviljelijä oli kaatanut puun, jonka arvoksi oli arvioitu 6 markkaa - oikeuskulut tekivät noin 780 markkaa. Kantajana asiassa kerrottiin olleen kansakoulunopettaja.
Yrjö Sieväsen pahoinpitelyä koskeva asia, josta oli seurannut kuolema, siirrettiin käsiteltäväksi seuraavilla välikäräjillä.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
A. Rossi oli saanut heinäkuussa murhatuomion,  7 vuotta kuritushuonetta. Hovioikeus oli palauttanut jutun kihlakunnanoikeuteen. Joutsan välikäräjien päätöksellä uusi tuomio oli 6 vuotta ja 10 kuukautta kuritushuonetta. 


"Auto-onnettomuus tapahtui Joutsan ja Hartolan välisellä Oravakivi-nimisen salmen lautalla lauantaina t.k. 9 pnä klo puoli 1 aikaan päivällä.  
Mainittuun aikaan ajoi tilanomistaja Juho V. Uotilan Chewrolet-mallinen kuorma-auto, lastattuna perunoilla ja rimahaloilla, matkalla Ansion kartanosta Joutsan kirkolle, niin lujalla vauhdilla Orakiven salmen lautalle, että auto jatkoi estepuomista huolimatta matkaansa edelleen ja syöksyi etuosaltaan järveen, samalla murtaen lautan jo hiukan lahoneen päädyn. 
Auton raskaasti kuormitettu takaosa pysyi kuitenkin lautalla, josta oli seurauksena, että lautan pää painui alas, ja murtunut kun oli, täyttyi lautta vedellä ja upposi autoineen. 
Onneksi ei paikka ollut varsin syvä, sillä jo sunnuntaina saatiin auto ja lautta vedetyiksi taljoilla ja vivuilla rantaan, joten myöskin lautan korjaustyöt voitiin aloittaa. Kesti kuitenkin parisen vuorokautta, ennenkuin liikenne saatiin aikaan Oravakiven salmen yli. Auto särkyi vähän. Sen kuljettaja säilytti henkensä aivan kuin ihmeen kautta. Syynä onnettomuuteen olivat auton epäkunnossa olevat jarrut."

Haminan lehdessä kirjoitettiin Kymin Popinniemessä tapahtuneesta ampumistapauksesta. Siinä kerrottiin Joutsasta kotoisin olevan maalari Ilosen ampuman laukauksen surmanneen työmies Väinö Leskisen. Ilonen oli toimittanut Leskisen sairaalaan ja mennyt sen jälkeen poliisin pakeille. Hän oli kertonut, että kyseessä oli vahingonlaukaus. 


"Viime viikon maanantaita vasten yöllä yrittivät varkaat tunkeutua Joutsan kirkonkylän Osuuskauppaan. Jostakin syystä tulivat varkaat pelästytetyiksi. He kerkisivät irroittaa jo yhden akkunan, mutta mitään tavaroita eivät he saaneet mukaansa."

Leivonmäellä oli tunkeuduttu saman liikkeen myymälään ja varkaiden arveltiin olevan samoja heppuja. 

Varis-Matin hävitetty viinatehdas 

Poliisit Maunula ja Tommola sekä raittiuspoliisi Väinö Liukkonen tekivät melkoisen löydön Joutsan Marjotaipaleen kylässä. Etsintä kohdistui "Varis-Matin" eli palstatilallinen Juho Niinisen taloon. Talon pihapiirissä sijaitsevasta ulkokeittiöstä eli kodasta paljastui viinatehdas sekä suuri tiinullinen valmista rankkia.

Koska oli ilmeistä, että tehdas oli ollut toiminnassa jo pidemmän aikaa, viranomaiset päättivät toteuttaa talossa perinpohjaisen etsinnän. Se kannatti: keittiön lattian alle oli kätketty ovelasti suuri, hanalla varustettu tynnyri, jossa oli 17 litraa valmista viinaa. Kätkö oli rakennettu niin taidokkaasti, ettei sinne johtanut lainkaan luukkua. Aina kun varastolla piti käydä, lattiasta täytyi irrottaa kokonaisia permantopalkkeja.

Poliisi hävitti tehtaan ja viinavaraston perinpohjaisesti. "Varis-Mattia" oli pidetty yhtenä Joutsan ovelimmista alan miehistä ja hän onnistuikin pitkään pakoilemaan kiinni jäämistä itse teossa. Tällä kertaa nallari kuitenkin napsahti, ja hän joutuu vihdoin vastaamaan teoistaan oikeuden edessä.


"Raittiuspoliisi Väinö Liukkonen ja torpparin poika Frans Suuronen löysivät viinatehtaan Mieskonmäen Ilolan torpasta. Tehtaalla, joka sijaitsi ulkokeittiössä, löytyi valmista rankkia iso tiinullinen. Varasto hävitettiin ja tehtailija Jeremias Salokangas tulee syytettäväksi oikeudessa."

Kalle Seikkala Joutsasta oli syytettynä Asikkalan käräjillä viinan myynnistä ja varastoinnista. Hän ei kuitenkaan saapunut istuntoon, jolloin juttu lykättiin seuraaviin käräjiin. Poissaolosta hänet tuomittiin kuitenkin 150 mk:n sakkoon.

  

Länsi-Savo 12.10.1926

SEURAKUNNALLISIA 

"valittiin kirkkoneuvostoon uudelleen maanviljelijät Juho Kauranen, Kalle Lopansaari ja Jeremias Havula. Virkatalolautakuntaan mv. Aug. Mikkola uudelleen ja Juho Salomaan tilalle mylläri Ferdinand Paasonen, varalta nahkuri Aug. Sauvala.
Eroamisvuorossa olevat kirkkovaltuuston jäsenet maanviljelijät August Mikkola ja Onni Lehtinen, mylläri Ferdinand Paasonen ja liikemies Vilppu Laitinen valittiin kaikki uudelleen. Heidän toimiaikansa kestää neljä vuotta ensi vuoden alusta."

Avioliittoon kuulutettu
Itsellinen Yrjö Valtonen Joutsasta ja palvelija Martta Linnea Nummela Kalkkisista.
11.10. Kunn.hoid. Albertina Viitanen - 80v 1kk 10pv - Joutsa 2
12.10. Työm.p. Otto Johannes Lantz - 0v 4kk 2pv - Tammilahti 
            Its. Maria Tähtinen - 64v 3kk 8pv - Marjotaipale 
            Työm.tr. Sirkka Liisa Liukkonen 0v 0kk 2pv - Mieskonmäki 
16.10. Torp. Juho Korpela - 86v - 2kk - 3pv - Mieskonmäki 1
21.10. Tal.äiti Karolina Lepokangas - 77v 9kk 16pv - Laitjärvi 1
28.10. Työl. Kaisa Tiukkanen - 72v 11kk 3pv - Joutsa 4
29.10. Torp.vo. Kustaava Wiiala - 67v 5kk 6pv - Uimaniemi 4
31.10. Työm. August Mäkelä - 66v 5kk 3pv - Tammilahti 3


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Eeron napakka pakina ruotii Joutsan ryyppykulttuuria. Lue, millaista menoa ja rötöstelyä iltamissa todella todistettiin!

LUE MYÖS

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity yksityiseen HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja
  kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.


By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

27 syyskuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Neiti Elina Liukkonen oli valittu kunnan kätilöiksi Mäntyharjun kunnan toiseen kätilöpiiriin.

Angesselän kansakoulun opettajattareksi oli valittu Kerttu Kotka Kuhmoisista ja seurakunnan kiertokoulunopettajaksi Weera Laru Haapavedeltä, varalle Aili Myllymäki Lammilta. 

Emil Turunen Joutsasta oli päässyt oppilaaksi Harjun maatalouskoulun Karjanhoitokouluun. Artturi Laakson mainittiin puolestaan tulleen valituksi Mustialan Karjanhoitokoululuun.

Emanuel Hedman oli saanut kunniamaininnan Savonlinnan maatalousnäyttelyssä piipun pesistä. Edla Niemelä & Joutsan Osuusmeijeri saivat luokan 51. meijerivoista 50mk palkkion ja kunniakirjat arvopistein 11.

Kihlauksensa julkaisivat neiti Aino Salomaa Joutsasta ja herra  Mauri Salonen Laukaasta.

Nimismies Hovisen virkavapautta sairauden vuoksi jatkettiin ajanjaksolle 13.9.- 23.9. Sijaisena jatkoi poliisikonstaapeli Toimi Nieminen.

Läänin maaherran kirjoitettiin poikenneen tarkastusmatkallaan myös Joutsassa.

LUPA-ASIOITA
Nahkuri Veli Hintikka oli anonut lupaa kulkukaupan harjoittamiseen.

Maaseudun autoliikenteen kirjoitettiin vilkastuvan. Kauppias Israel Leporanta oli saanut Kulkulaitosministeriöltä luvan ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen kahdella autolla. Linjat Joutsan kirkonkylä - Korpilahden Rutalahti - Jyväskylä, Joutsan kirkonkylä - Luhangan Tammilahti- Korpilahden Korospohja ja Joutsan kirkonkylä - Heinola - Lahti.
Taksan kerrottiin olleen 1 mk hengeltä kilometriä kohti.

KUNNALLISIA ASIOITA
"Käytiin läpi ja hyväksyttiin kouluvaliokunnan ehdotus koulupiirijaon muutoksista. Hartolan kunnalle päätettiin ehdottaa yhteisen kuntakokouksen pitämistä eräiden koulupiirien yhdistämisestä. Samoin päätettiin ehdottaa yhteinen kuntakokous pidettäväksi Leivonmäen ja Kangasniemen kunnan kanssa koulun rakentamisesta Pajumäkeen. Kouluvaliokunnan ehdotuksen mukaan päätettiin valtioneuvostolta anoa viiden vuoden lykkäystä oppivelvollisuuslain täytäntöönpanoon kunnassa. Kansakoulunopettajille päätettiin olla maksamatta kunnan palkkaa.

Kunnallislautakuntaan valittiin erovuoroiset V. Järvinen ja J. Mällönen uudelleen sekä varalle J. Salomaa ja Otto Mällönen.

Köyhäinhoitolautakuntaan valittiin Toivo Pekkasen tilalle Jalmari Heinikainen ja Tuomas Laakson tilalle mv. J. A. Lahtinen sekä varalle Viljo Tuukkanen ja Pentti Ruohtula.

Taksoituslautakuntaan valittiin kunnallislautakunta sekä lisäjäseniksi kauppias M. Ikonen Joutsan kylästä, vuokraaja Juho Järvinen Marjotaipaleesta, maanv. Viht. Järvinen ja uustilallinen Vilho Kukkanen Mieskonmäestä, taloll. Yrjö Avikainen Tammilahdesta, torppari Aksel Salmi Uimaniemestä ja taloll. Viljam Kuitunen Tolvasniemestä.

 Kunnanvaltuusto toimii tutkijalautakuntana. 

Kansakoulujen johtokuntiin valittiin seuraavat henkilöt:
Kirkonkylän, apt. Otto Kervinen uudelleen ja Josef Maunulan tilalle nahkuri Aug. Sauvala
Marjotaipaleen Aksel Saarinen ja palstatilall. Jalmari Lahtinen sekä taloll. R. Pastilan tilalle Akseli Lehtonen
Mieskonmäen taloll. Otto Kuitunen ja Konsta Salminen uudelleen
Hankaan Samuli Purovirta ja Hugo Nurminen uudelleen
Tammilahden emäntä Manda Riitaoja ja taloll. J. Salokoski uudelleen
Pärnämäen taloll. Mikko Mannisen tilaille torppari Aksel Lehtonen ja Juho Vesanen uudelleen
Angesselän torpp. Jalm. Lindfors ja taloll. Taav. Ahonen uudelleen
Pynnölän taloll. Juho Ulmanen ja kirvesmies A. Byman uudelleen
Ruhalahden Aksel Puttonen uudelleen ja Adam Liukkosen tilalle Aulis Liukkonen, Vallaspellon emäntä Tilda Kokon tilalle maanvilj. Toivo Kokko
Pajumäen koulupiiriin entinen johtokunta uudelleen.

Kirjastojohtokuntaan valittiin mv. Onni Lehtinen uudelleen ja A. Laukkarisen tilalle kauppa-apul. Lauri Laitinen.

Raittiuslautakuntaan valittiin opettajatar Sariolan, neiti Aino Simon ja Paavo Kankkusen tilalle mv. Vilho Borg, rouva Hilma Lehtonen ja kauppa-apul. Väinö Liukkonen sekä Jalm. Lindfors, Lauri Heinonen ja Ferd. Paasonen uudelleen.

Metsälautakuntaan valittiin Tuomas Laakso ja Viljo Tuukkanen. Holhouslautakuntaan valittiin rouva Hilma Lehtonen uudelleen.

Angesselän kansakoulurakennusten vastaanottajaksi kunnan puolesta valittiin kunnallislautak. esimies J. Maunula ja opettaja Bernhard Santala. Angesselän koulurakennuksen muutoksista aiheutuvan urakkasumman korotus, 2,000 mk., päätettiin maksaa urakoitsijalle. 

Luettiin Maalaiskuntien liiton tilintarkastajan kirjelmä, jonka johdosta päätettiin kunnallislautakunnan esimies J. Maunulalta vaatia kunnan rahastojen kassapäiväkirja kuntoon yhden viikon aikana tai muussa tapauksessa tullaan tekemään kantelu maaherralle."
 
 
Heinolan Sanomat 25.9.1926


LOHKOMISIA
Koivisto, om. Artturi ja  Maria Ahvenainen 
Ahola, om. Ville ja Miina Ruhanen
Metsälä, om. Maurits ja Heta Salmi
Hautasyvä, om. Fanny Niemelä

Rajala, om. August Vilen 
Puustelli, om. Anna Marja Leppä
Puutarha, om. Väinö Stadsjenare 
Saaritsa, om. Sipi Saaritsa

Koitti, om. Kalle Mäkinen
Keronlahti om. Asarias Jänttinen
Huhtiniemi, om. Konstantin Salminen
Toivola, om. Marja Eloranta 
Lepistö, om. Vilho ja Lauri Kukkonen

Rantamäki, om. Antti ja lida Nieminen 
Rantapylsy, om. Erik Pylsy

Suomäki, om. Albertiina Niininen
Panninmäki, om. August Leppä

Onnela, om. Emil Schildt 
Hotila, om. Leander Peltonen

Mutkala, om. Ville Mietttinen 
Uotila, om. Kaarlo Juho Uotilan perilliset

Uutela, om. Salomon Jokinen
Rainionmäki, om. Tuomas Kuitunen
Kiiliälä, om. Tobias Manninen

Wuorela , om. Amalia Järvinen
Mäkelä, om. Matti Pöyry
Wanha-Hollo, om. Yrjö Pursiainen 

 
MERKKIPÄIVIÄ 

"60 vuotta täytti eilen Joutsan taloudellisen elämän huomatuin mies, Säästöpankin kamreeri, asianajaja Arthur Aleksander Ahwenainen.

Kamreeri Ahvenainen on syntynyt Mäntyharjulla syyskuun 3. pnä 1866. Hänen wanhempansa oliwat maakauppias Johan Ahvenainen ja waimonsa Eewa, os. Röykkälä. 

Käytyään 7 luokkaa Jywäskylän lyseota tuli kamreeri Ahvenainen wuosiksi 1892-1894 Jyväskylässä ilmestyneen "Suomi"-lehden aputoimittajaksi. Hän siirtyi sitten asianajajaksi Joutsaan toimien sellaisena w.w 1894-1903.


Lukemattomat owat perunkirjoitukset, asianajot, jaot y.m. toimet, joita kamreeri Ahwenainen näinä wuosina on hoitanut ja edelleen hoitaa, tullen näissä toimissa tunnetuksi laajalti oman pitäjän rajojen ulkopuolellakin. Oli asia mitä oikeudellista laatua tahansa, aina käännyttiin Ahvenaisen puoleen ja aina hän sen hoiti asiakkaiden tyydytykseksi. 

Warsinainen elämäntehtävä on kamreeri Ahwenaisella Joutsan Säästöpankin kamreerin toimi, jota hän on hoitanut kaikella kiitoksella wuodesta 1903 alkaen ja edelleen hoitaa. Siinä toimessa hän on saavuttanut pankkia käyttäwän yleisön luottamuksen ja kunnioituksen.

Kamreerin toimen ohella hoitaa hän edelleenkin jonkun werran asianajoa ja on ollut pariin eri kertaan w.t. nimismiehenä Joutsassa.

Pankkimiehenä on Ahwenainen tunnettu tunnontarkkana ja huolellisena wirkamiehenä, nauttien pankin hallituksen, isännistön sekä asiakkaiden piirissä jakamatonta luottamusta ja kunnioitusta. Pitkä on se päivätyö, jonka hän on Joutsan Säästöpankin hywäksi tehnyt. 

Henkilönä on kamreeri Ahvenainen herttainen luonne, aina walmis neuvoillaan - miksi ei kukkarollaan - tarvitsewaisia auttamaan. Waltiollisilta mielipiteillään hän oli ennen nuorsuomalainen, nyt edistysmielinen.

Surutonta ei elämä ole hänelle ollut, suurin suruista kai on ollut se, kun hänen poikansa lakit. ylioppilas Jussi Ahwenainen kaatui wapaussodassa koulukaupunkinsa Heinolan edustalla 15. 3. 18.

Toivomme kamreeri Ahwenaisselle rauhaisaa elämän iltaa."


HUUTOKAUPPOJA 
  
Mikkelin Sanomat 17.9.1926


TAPAHTUMIA 
Sateisesta syyssäästä huolimatta seurantalolle oli kokoontunut kohtalaisesti väkeä viettämään suojeluskunnan syysjuhlaa. 

​Juhlinta aloitettiin jo päivällä toiminnallisella ohjelmalla, jossa miteltiin urheilun -  pienoiskivääriammunnan sekä nuolen- ja renkaanheiton parissa. Varsinainen iltaohjelma pyörähti käyntiin kello seitsemältä torvisoittokunnan musiikkitervehdyksellä.  Tämän jälkeen opettaja Santala toivotti yleisön tervetulleeksi, minkä lisäksi ohjelmassa kuultiin kertomus ja yksinlaulua ennen väliaikaa. Tauon aikana lotat vastasivat juhlavieraiden kestitsemisestä tarjoilemalla kahvia.

​Väliajan ja toisen soitto-osuuden jälkeen seurasi illan pääpuhe, jonka piti pastori Antti Leinonen. Puheessaan hän korosti vapaan ja itsenäisen Suomen suojelun tärkeyttä sekä pyhää velvollisuutta vaalia esi-isien jättämää perintöä. Leinonen kehotti ihmisiä liittymään sankoin joukoin suojeluskuntalaisten rivistöihin ja muistutti, että maapuolustustyössä tarvitaan niin miehiä kuin naisiakin. Lisäksi puheessa nostettiin esiin korkeiden elämänarvojen, lain ja hyvien tapojen kunnioittaminen.

​Toiminnallisen ja puhepainotteisen osuuden jälkeen tunnelmaa kohotti mieskuoro reippailla lauluesityksillään. Onnistunut ja kaikin puolin hyvin sujunut syysjuhla päätettiin yhteiseen näytelmäkappaleeseen.

NIITÄ NÄITÄ 
Mäntyharjun  Telefoonoyhdistys oli saanut oikeuden Joutsan Ruorasmäellä toimivaan Mäntyharjun Osuuskaupan myymälään vetää 11 kilometrin mittainen sivujohto Pertunmaalla sijaitsevalta keskusasemalta. 

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
Hämeenläänin paloapuyhdistys laajensi toimintaansa naapuriläänien rajapitäjiin. Joutsan uudeksi asiamieheksi mainittiin paikallispäällikkö Frans Temisevä. 

Heinolan Sanomat 1.9.1926

Joutsan Lottien johtokunnan kokous pidettiin Honkaharjulla 12.9. Vierailijana kokouksessa oli piirijohtokunnan puheenjohtaja, rouva Voutila. Hän antoi monta hyvää vinkkiä tulevaa varten. "Tällainen harvinainen vierailu on omiaan innostamaan ja antamaan uutta virikettä lotille heidän vapaaehtoisessa työssään."

Pohjoismaiden Yhdyspankki oli jakanut Mikkelin suojeluskuntapiirin s.kunnille lahjoituksia, Joutsan suojeluskunta sai 500 mk.

LIIKEYRITYKSET 
Joutsan Osuuskaupan myynti 1926 elokuussa oli 353.145,42 mk, lisäys edellisen vuoden elokuun myyntiin 13,27%. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Toivo Leppänen Joutsasta oli jäänyt poliisin haaviin Kotkan kauppatorilla muassaan 2 litraa pirtua, joka joutui takavarikkoon.

"Viime lauantai-iltana olivat talolliset J. Vahlman sekä Yrjö ja Aaro Hulikkala järjestäneet talkoot Joutsan kylässä. Tilaisuudessa olleiden eräiden juopuneiden miesten kesken syntyi tappelu, jossa kelloseppä Matti Hartosta lyötiin puukolla kaulaan, toisten saadessa nyrkin ja halon iskuja."

Jalo Mooses Kuitunen, kotoisin Joutsasta, tuomittiin Haminan raastuvanoikeudessa väkijuomien salakuljetuksesta 2000 mk:n sakkoon. Kuitunen asui Vehkalahden Suurmustassa ja oli viime heinäk. 15 pnä yhdessä kumppaniensa, Vennisen ja Kurkon kanssa, kuljettanut Hillonniemeen 180 litraa spriitä.

TYÖMARKKINAT
 
HS 19.9.1926

HS 30.9.1926

HS 26.9.1926



SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
03.09. Talon eläkel. Tuomas Uusholla - 72v 9kk 16pv - Uimaniemi 2
            Tal.veli Aleksis Mällönen - 35v 1kk 6pv - Pärnämäki 1
04.09. Kauppias Albin Laitinen - 56v 5kk 23pv - Mieskonmäki 1
05.09. Työm.p. Erkki Manninen - 15v 3kk 18pv - Pärnämäki 2
18.09. Suutari Otto Salo - 63v 1kk 21pv - Joutsa
21.09. Mktp Manu Mäkinen  - 70v 4kk 29pv - Tammilahti 5
23.09. Tal. Erik Laitinen  - 59v 3kk 20pv - Tolvasniemi 2
27.09. Räät. Antti Piil - 80v 10kk 4pv - Tolvasniemi 2


 
Keskisuomalainen 21.9.1926



LUE MYÖS

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity yksityiseen HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja
  kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

30 elokuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA- elokuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ruhalahden kansakoulun opettajaksi oli valittu ja hyväksytty herra Uuno Harjula ja väliaikaiseksi opettajattareksi Helmi Marianna Myllys Terijoelta.

Angesselän alakansakouluun puolestaan Lyyli Vihinen Hartolasta. 
Yläkoulun opettajattareksi tuli valituksi Aino Huovinen Viipurista ja käsityönopettajaksi David Mäkinen Joutsasta.

Tyyne Tamminen oli valittu karjanhoitoharjoittelijaksi J. Ruskealan tilalle Hartolaan.

Jyväskylän Seminaarin uusiksi oppilaiksi hyväksyttyjen joukossa oli mm. Matti Vilander Joutsasta.

Liikemies Toivo Kauranen oli anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjalla Joutsa - Mäntyharjun asema.

Kappalainen Heinonen oli hakenut vanhan kuun puolella Janakkalan kappalaiseksi. Hänet oli asetettu vaaliehdolle toiselle sijalle.

Nimismies Hovinen oli saanut virkavapautta sairauden vuoksi ajalle 19.8.-13.9.
Poliisikonstaapeli T. Niemisen ilmoitettiin toimivan sijaisena.

Talonpoikaissäädyn historia - kirjan kuvittamista varten kustannusosakeyhtiö Otava haki henkilökuvia, näiden joukossa oli myös Heikki Kauraniemi Joutsasta.


KUNNALLISIA ASIOITA

Hyväksyttiin aviottomien lasten huoltajain ohjesääntö, jonka valvoja V. Liukkonen oli aikaisemmin esittänyt ja kunnallislautakunta tarkistanut.

N. k. eläinmyyntipäivät päätettiin ilmoittaa lakkautetuiksi, koska niistä ei ole kunnalle hyötyä, eikä kunta myöskään ryhdy yhtä päivää varten laittamaan toria kuntoon. Yhä uusiintuvien laittomien kuukausimarkkinain ehkäisemiseksi päätti valtuusto määrätä 50 markan uhkasakon, jolle anot. maaherran vahvistus sekä kihlakunnanoikeudelle valtuutta korottaa se aina 5,000 mkaan asti. 
Samalla valtuusto päätti anoa toripäiviä jokaisen kuukauden 1. päiväksi. Näitä varten varaisi kunta tarpeellisen maa-alueen sekä huolehtisi järjestyksen pidosta.

Kunnan tilit v:lta 1924 hyväksyttiin, antamalla tilintekijälle varoitus tilien liiallisesta viipymisestä. Päätettiin toimittaa inventaario kaikesta kunnan omaisuudesta sekä valittiin sitä varten henkilöt.

Luettiin Mikkelin läänin piirimielisairaalatoimikunnan kirjelmä, koskeva varojen hankintaa tulevaa vuotta varten ja päätti valtuusto ottaa ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 8,000 mk. sairassijaa kohti eli yht. 48,000 mk. Valtuusto päätti tämän yhteydessä tarjota Leivonmäen kunnalle 2 sairassijaa. Kauppaa tekemään valtuutettiin tal. poika Toivo Kokko ja Jalm. Niinikoski. 

Kunnan kantakirjastolle päätettiin antaa erikoiseksi kirjastohuoneeksi nykyinen sairaanhoitajan asuinpaikka ja hänen asuntonsa sijoitetaan alakansakoulun huoneustoon.

A. Rossin tilalle ankaan kansakoulun johtokuntaan valittiin takoll. poika H. Nurminen täksi vuodeksi. 

Aviottomien lasten valvojalle myönnettiin 50 mk. matka-avustus lastensuojeluliiton kursseille Lahteen. 

Kunnanhuoneen vahtimestari päätettiin sanoa irti toimestaan ensi marrask. 1 p:stä, josta lähemmät toimenpiteet jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi samoinkuin toimen uudelleen täyttämisestä. 

Saimaan, Puulaveden ja Päijänteen kanavoimisja koskevan asian edistämistä varten päätettiin ensi vuoden menoarvioon ottaa 1,000 markan määräraha.

Joutsan kunnanvaltuusto oli päättänyt anoa lykkäystä oppivelvollisuuden täytäntöönpanoon ja oli jättänyt anomuksen valmistelun kouluvaliokunnalle. Kouluvaliokunta oli järjestänyt asiasta kokouksen yhdessä vt. kansakouluntarkastajan kanssa, minkä jälkeen hakemus oli määrä jättää valtioneuvostolle. Angesselän koululle kerrottiin valmistuvan uusi koulurakennus seuraavaan kuuhun mennessä.

LOHKOMISIA
Rahikkala, om. Emil Komppa 
Mäkelä, om. Antti Lehtinen 
Oksala, om. Juho Salokoski 
Hiekkavaara, om. Tuomas Hokkanen 
Honkala, om. August Honkanen 
Haara, om. Matilda ja Julius Tuukkanen 

Perälä, om. August Miettinen 
Jaakkola, om. Malakias Lahtinen 
Hakala, om. Antti Vasenius
Rusila, om. Amanda Kinkkula 


HUVEJA



antaa ensi sunnuntaina klo 1 päivällä laulajaiset Joutsan kirkossa. Avustajiksi ovat lupautuneet laulajatar, rouva Hanna Aarnio Lahdesta ja hra Selim Hovikoski. Tilaisuudessa esitetään m.m. useita Wennerbergin psalmeja, joiden soolo-osat laulaa rva Aarnio.

KOETTUJA KARKELOITA
Joutsan Nuorisoseuran kesäjuhla järjestettiin 15. päivänä nuorisoseuran talolla runsaan yleisön läsnä ollessa. Tervehdyspuheen piti Frans Temisevä ja juhlapuheen työn merkityksestä sekä itsekurin harjoittamisen välttämättömyydestä, tohtori O. J. Brummer.  
Musisoinnista vastasi Joutsan mies- ja sekakuoro kanttori Lauri Markkulan johdolla. Kaksinlaulua, torvisoittoa ja viuluduettoja esittivät Wiljo Temisevä ja Jalmari Purovirta, Selim Hovikosken säestämänä. Lisäksi ohjelmistossa oli runonlausuntaa ja esitettiin näytelmä.

Aiemmin päivällä pidettyjen urheilukilpailujen parhaat tulokset
 * 5-ottelu: 1) E. Pöyry 349,21 p, 2) M. Laitinen 318,72 p, 3) U. Uoti 315,6 p
 * 3 000 m juoksu: 1) J. Hänninen (10.25,0), 2) O. Wilkman (10.27,2), 3) P. Ottelin (10.54,5)
 * Seiväshyppy: 1) T. Toivonen (263 cm), 2) A. Tammelin (248 cm), 3) A. Toivonen (248 cm)
 * Muut lajit (voittajat): Naulanlyönti T. Toivonen, renkaanheitto P. Sauvala ja nuolenheitto W. Oijala.

Teatterivierailu Joutsassa vieraili myös Taidekiertue-niminen näyttelijäseurue esittäen "Hetan kosijat" - nimisen näytelmän. Mikkelin Sanomien tulkinnan mukaan "Olisi toiwottawaa, että "tällaiset kiertueet ottaisivat ohjelmistoonsa maaseudulla liikkuessaan täysipainoisia näytelmiä, sillä nyt esitetty näytelmä oli sisällöltään kaiken arvostelun ala-puolella."

MYYDÄÄN
 
Keskisuomalainen 19.8.1926



 
HS 13.8.1926



ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Juhannuspäivänä sattuneen ampumatapauksen johdosta syytettynä ollut Akseli Rossi tuomittiin 7 vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi.

Miestappo talkootansseissa 
Tammilahden Lehtimäellä pidettiin tavanmukaiset talkootanssit. Muutamien miesten kerrottiin olleen varsin päihtyneitä ja iltamyöhään heidän välilleen sanottiin syntyneen keskinäistä rähinää ja nujakointia. 
Seuraavana aamuna pellonojasta löydettiin pahoin pään ruhjevammoja saanut irtolaismies Yrjö Sievänen, joka kuoli matkalla lääkäriin. Taposta epäiltynä oli pidätetty talollisen poika Toivo Ihantjärvi, jonka epäiltiin lyöneen Sievästä tuvan seinältä hakemallaan puntarilla. Ihantjärvi oli kiistänyt teon.

Pyörävaras iski kirkkotarhassa, josta anastettiin pappilan vuokraajan  polkupyörä.

Raittiuspoliisi V. Liukkonen apureineen hävitti 21.8. Marjotaipaleen kylässä suuren viinatehtaan, jossa tuhottiin muun muassa 280 litraa rankkia, neljä kuparista keittoastiaa, sama määrä piipputynnyreitä ja 12 piippua. Tehtailijoita ei saatu paikalta kiinni.

Kymen Korkeakosken patorakennuksella tapahtui samana päivänä, 18.8. kaksi vakavaa putoamisonnettomuutta n. 20 minuutin välein. Ensimmäinen näistä koski Antti Lampista Joutsasta ja toinen Juho Rissasta Kymistä. 
Antti oli tippunut 8 metrin korkeudella olevasta patoaukosta alas seisaalleen lautojen päälle sillä seurauksella, että sai useita ruhjeita ympäri kehoa, erityisesti päähänsä ja jalkoihinsa. Hänet kuljetettiin hoidettavaksi Karhulan sairaalaan - vammat eivät kirjoitetun mukaan olleet hengenvaarallisia. Antin mainittiin olleen 18-vuotias ja perheetön. (Rissaselle ei käynyt yhtä hyvin, hän tippui päälleen ja menehtyi saamiinsa vammoihin.)

Talollinen Akseli Wirtanen Jousan kylästä sai harmikseen tuntuvat vahingot, sillä salama vei häneltä kuusi lammasta.


Keskisuomalainen 31.8.1926


AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 
Joutsan Tarkastusyhdistyksellä oli paikka avoinna tarkastuskarjakolle. Hakemuksia vastaanotti A. Jaatinen.


HS 10.8.1926


KIRKOLLISIA ASIOITA JA ILMOITUKSIA 
Seurakuntalaisissa oli herännyt ajatus uuden alttaritaulun hankkimisesta kirkkoon. Rahaa oli kerätty jo 3000 mk  - uuden maalauksen arveltiin kustantavan "moniaita kymmeniä tuhansia markkoja".
Samassa jutussa todettiin, että "Joutsan kirkon nykyinen alttaritaulu,joka kuvaa Kristusta ristillä, on vanha, vähäarvoinen ja tuntemattoman henkilön tekemä."

Joutsan kirkolla vietetyssä ewankeliumijuhlassa puhuivat lääninrovasti Hovikoski sekä pastorit Heinonen ja Varjovaara. Tilaisuuden kolehti ja tarjoilutuotot kerryttivät lähetysseuralle yhteensä 1 301 markkaa.

Kuollut
18.08. Työm. Yrjö August Sievänen - 22v 3kk 21pv - Tammilahti 9
28.08. Mk.tr. Tyyne Juhontytär Sunttila - 0v 5kk 18pv - Uimaniemi 2


VAROKAA VAAN!
 
Heinolan Sanomat 25.8.1926


LUE MYÖS

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.
By at Ei kommentteja:
Labels: , , , ,

26 heinäkuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - heinäkuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Elli Evi Maria Tennbergin sukunimen suomalaistuttaminen oli saanut päätöksen ja häneen uusi sukunimensä oli Tinavuori.

Majlis Lindell  Joutsasta oli valittu Ulvilan 1. kätilöpiirin kätilöksi.

Angesselän alakansakoulun väliaikaiseksi opettajattareksi oli valittu ja hyväksytty Lyyli Vihinen Hartolasta. 
Kangasniemelle Särkimäen kansakoulun opettajattareksi oli valittu Aili Heilakka Joutsasta.
Uuraisille, Haukimäen yläkansakouluun oli valittu ja hyväksytty opettajaksi Elsa Elisabeth Kiander Joutsasta. 

Kappalainen L.J. Heinonen oli hakenut Janakkalan kappalaisen virkaa

Kesäkuussa avioliittoon kuulutettu Yrjö Jeremias Ottelin tuli vihityksi morsionsa Aleksandra Laineen kanssa.

 

Vapaus 16.7.1926

LUPA-ASIOITA
Tilanomistaja Otto Laitinen oli anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen linjalla Joutsan kirkonkylä - Mäntyharjun asema.
Talollisen poika Pauli Kämppilä oli myös anonut lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseksi, lupa-anomus koski koko Mikkelin läänin aluetta.

KUNNALLISIA ASIOITA
Ilmoitettiin, että kunnan asutusneuvojan tehtäviä hoitaa toistaiseksi kauppiaan poika Jalmari Hurri.

LOHKOMISIA
Niinimäki, om. Risto Niinimäki
Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki
Likolahti, om. Antti ja Anna Kammonen
Suomäki, om. Gideon Lehto
Rasinaho, om. Taavetti Simo 
Mannisenaho, om. August ja Anna Lahtinen 
Harjula, om. Vilppu Harjula
Koulu, om. Joutsan kunta 
Kauppala, om. Hiskias Paalanen
Tuomala, om. Antti ja Väinö Stadstjernan


HUVEJA
Vapaus 14.7.1926

 

HUUTOKAUPPOJA 
30.8. ilmoitettiin pidettäväksi, ellei laillista estettä ilmaannu, julkinen pakkohuutokauppa Iivarin tilalla, jossa Otto Pöyryn omistamat Mattila- ja Iivari-nimiset tilat myydään eniten tarjoavalle. 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

 
Vapaus 16.7.1926

Jalo Mooses Kuitunen oli saanut 3.000 mk sakot viinan salakuljetuksesta Kymin kihlakunnanoikeudessa.

Kun talollinen Kalle Lotansaari?? Joutsan pit. Pappisten kylästä wiime tiistaina t.k. 20 päivän iltana meni nostamaan n.k. polakoukkuja Putkolan selältä, nousi erään koukun mukana miehen ruumis, joka tunnettiin Heiskan talon isännäksi, Antti Siewäseksi, Joutsan pit. Pappisten kylästä. Tarkemmin asiaa tutkittua kävi ilmi, että Siewänen oli maanantaina lähtenyt Niiniälän talonpojan Tuure Mannisen ja kaswatti Antti Savelan kanssa samalla weneellä kulkemaan mainitun Putkolanselän yli. Todennätöisesti owat kaikkiki kolme edellämainittua henkilöä hukkuneet, sillä wene löytyi jonkun matkan päästä ruumiin löytöpaikasta kumollaan. Toisia hukkuneita ei toistaiseksi ole löydetty.

Ainakin Mikkelin Sanomissa kirjoitettiin 28.7.1926, että Manninen ja Savela olivat pelastuneet.

​Kuten kesäkuulta muistetaan, juhannuspäivä muuttui Rossin perheessä murheen päiväksi. Asia oli käsittelyssä välikäräjillä ja Uimaniemen kylästä kotoisin oleva talollinen A. Rossi oli tuomittiin 7 vuodeksi kuritushuoneeseen sekä menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi tahallisesta taposta.

​Rossi esitti puolustuksekseen, ettei hänen tarkoituksenaan ollut ampua vaimoaan. Hänen mukaansa laukaus oli vahinko, joka tapahtui vaimon juoppoudesta ja elämäntavoista seuranneen riidan ja siitä aiheutuneen hermostuneisuuden vuoksi.
​Oikeudessa kuultiin runsaasti todistajia molemmilta puolilta, eikä Rossi selityksistään huolimatta välttynyt tuomiolta tahallisesta taposta.

"T. k. 19 päimän iltana oli talollinen Antti Siewänen Joutsan pitäjän Tammilahden kylästä lähtenyt soutamaan kahta miestä Angesselän järwen yli n.s. Harwilanrantaan, jossa tapasi erään toisen isännän. Miehet lienewät nauttineet wäkijuomia, koska paluumatkalla Tammilahteen Siewänen. hukkui. 
Hän oli perheellinen jättäen jälkeensä waimon ja 6 lasta."

MUITA MUTINOITA
Voi-voi...voita
Länsi-Savo 22.7.1926

Vastine voi-kiista
"Arv. "Kuluttaja" kirjoituksessaan syyttää Joutsan Osuusmeijerin hallitusta ja meijerin isännöitsijää muka liian korkean voinhinnan kiskomisesta vähittäiskaupassa. Joutsan osuusmeijerin hallitus on jättänyt meijeriltä myytävän voin vähittäishinnan määräämisen isännöitsijän, Aug. Sauvalan huoleksi siitä syystä, että hallitus kokoontuu sääntöjen mukaan vain kerran kuussa, ollen siis liian jäykkä elin seuraamaan voin viikottaisia hintavaihteluita. "Kuluttaja" huomauttaa, että nykyään otetaan Joutsan osuusmeijerillä vähittäin myydessä voista 35:- kg., joka on enemmän kuin Helsingissä Valion voin tukkuhinta. 
"Kuluttaja" ei näy tuntevan lainkaan sitä mittatappiota, mikä aina syntyy vähittäinmyynnissä. "Kuluttaja" ei myöskään ole seurannut lähimpien kaupunkien. Mikkelin ja Jyväskylän, voin vähittäishintoja, joka on 35:- kg. 

Mitä taas siihen tulee, että joku kirkonkylän herroista ostaa voinsa Hartolan osuusmeijeristä 30 mk. kg, niin olen vakuutettu siitä, että voikilo tulee kalliimmaksi, kun se 23 km. päästä haetaan, sillä kukaan ei lähde 1 kg. voita ostamaan Hartolan meijeristä, kun hintaero on vain 5 markkaa.

Eiköhän ole meijerin edun mukaista, että Joutsan meijerin valmistama 1-luokkainen voi voidaan myydä mitä korkeimpiin hintoihin, sillä silloinhan voidaan maidon tuojille tilittää parempia hintoja rasvakilosta. Jos meijerivoin hinta on arv. "Kuluttajan" mielestä liian kallis, niin miksi ei hän osta Joutsan Osuuskaupasta hyvää margariinia tai maatiaisvoita, jota on aina sieltä saatavissa.

Joutsa, 26. 7. 26
T. Paavola. Hallituksen puheenjoht."


SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Avioliittoon kuulutettu
Vihitty
Kuollut
07.07. Työm.p. Väinö Adaminp. Liukkonen - 0v 0kk 1pv - Mieskonmäki 1
            Torp. äiti Anna Laitinen- 79v 4kk 28pv - Mieskonmäki 1
08.07. Työm.p.  Veikko Viljo Salonen - 3v 8kk 7pv - Joutsa
09.07. Työm. Aleksis Rantanen - 36v 0kk 19pv - Joutsa 2
10.07. Hoitol. Matti Wasenius - 49v 4kk 20pv - Joutsa 2
11.07. Suutari Justus Kyyhkynen - 20v 10kk 9pv - Marjotaipale 
12.07. Eläk. Maria Simola - 61v 3kk 25pv - Uimaniemi 1
15.07. Työm.vo. Maria Karoliina Mäkelä - 67v 6kk 0pv - Tammilahti 3
            Työm. August Kaipanen - 72v 10kk 2pv - Joutsa 2
            Työm. Otto Wilen - 71v 3kk 14pv - Uimaniemi 
18.07. Työm. Otto Keskinen - 42v 0kk 12pv Joutsa 2
            Torp.tr.tr. Aune Leppä 0v 0kk 1pv - Pärnämäki 5
19.07. Tal. Antti Sievänen 51v 8kk 2pv - Tammilahti 7
25.07. Torp.vo. Maria Stina Ruhanen 71v 1kk 20pv - Uimaniemi 3


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 21.7.1927





Sisä-Suomi, 10.07.1926, nro 152



LUE MYÖS

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

💡Blogilla on oheistoimintaa Facebookissa - liity HAVINOITA-RYHMÄÄN
  ja tule mukaan seuraamaan - halutessasi myös muistelemaan, osallistumaan ja kommentoimaan 👍
By at 2 kommenttia:
Labels: , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

LUETUIMMAT VUODEN SISÄLLÄ