TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan Osuuskaupan johtaja Uuno Tanskanen tuli valituksi Heinolan Osuuskaupan johtajaksi toimestaan irtisanoutuneen hra Halosen tilalle.

Helmi Kuitunen oli hyväksytty Turun Uudessa Talouskoulussa 10.3.1925 alkavalle kurssille. 

Lauri Heinosen työnhaku Humppilaan otti seuraavan askeleen - hänet oli määrätty suorittamaan  vaalinäytteensä (saarnan) 26.4.1925.

Joutsan ja Luhangan suojeluskuntien välisessä ampumakilpailussa Luhanka nappasi kiertopalkinnon voittaen kisan 573 pisteellä joutsalaisten pisteiden ollessa 542.

Maaherra vahvisti Uimaniemen sonniosuuskunnan säännöt.

KUNNALLISIA ASIOITA

Uhkasakkoa Joutsan kunnalle

Maaherra velvoitti uhkasakon uhalla kunnan avaamaan syyslukukauden alussa yhteisen kansakoulun Marjotaipaleen ja Pärnämäen piireihin ja ottamaan apuopettajan Pappisten piirin yläkansakouluun.

MERKKIPÄIVIÄ 

Tehtailija Fromholtz täytti 75 vuotta

75 vuotta täytti Joutsassa t.k. 24 pnä tehtailija A. E. Fromholtz.

Hra F. on syntynyt 24. 3. 1850 Kiskon pitäjässä Turun läänissä, mutta muutti yli 30 vuotta sitten Joutsaan. 

Jo nuorena poikana antautui hra F. oluttehtailijan ammattiin palvelemalla useissa kotimaisissa panimoissa, 

kuten Turussa ja Porvoossa y.m. Täydentääkseen ammattitietojaan matkusti tehtailija Fromholtz ulkomaille ollen m.m. toistakymmentä vuotta Berliinissä sekä useita vuosia eräissä muissa Saksan kaupungeissa ja noin parikymmentä vuotta suurissa pietarilaisissa panimoissa.

V. 1894 tuli tehtailija Fromholtz silloisen Joutsan Oluttehdas Oy panimomestariksi.

Nykyään on sanottu tehdas muutettu mietojen mallasjuomien ja virvoitusjuoma- tehtaaksi,  jonka suurimpana osakkeiden omistajana Fromhotz edelleen on.

Syntyisin suomenruotsalaisista vanhemmista, joiden alkuperä johtaa 

juurensa Saksasta, tullen Suomeen "Pommerin sodan" aikana, 

on hän perinyt rehevän huumorin ja erinomaisen hyvän tuulensa, huolimatta siitä, 

että elämä on hänelle antanut monta kovaa kolausta, 

mainittakoon hänen menettäneen vapaussodassa poikansa, joka kaatui Messukylässä.

Tehtailija Fromholtz on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa,

ollen sielultaan ja mieleltään pirteä vanhus, seuraten aikaansa visusti kuuluen m.m. kansalliseen edistyspuolueeseen huolimatta ruotsalaisesta syntyperästään ja kielestään, jonka vaikutusta ei pitkäaikainen Suomen salomailla oleskelu ole kyllin voinut poistaa.

Reippaalle vanhukselle, ja vieläkin ahkeralle kala- ja metsämiehelle 

toivomme leppoisaa elämän ehtoota.

HUVEJA

Joutsan VPK:n laskiaisena järjestämät hirsitalkoot ja naamiohuvit savuttivat suuren suosion. Talkoissa kerättiin hirsiä rakennettavaa kalustohuonetta varten ja naamiohuvit houkuttelivat runsaasti yleisöä, vaikka naamioituneita ei ollutkaan paljon.

Illan aikana nautittiin Nuorisoseuran torvisoittokunnan ja naamioitujen kvartetin esittämästä musiikista sekä kuunneltiin radiosta ulkomaista musiikkia. VPK:n esimiehen, kaupanhoitaja A. Laukkasen, järjestämät ohjelmanumerot, kuten karamellinsyönti ja kohtaloiden valssit pitivät yllä iloista tunnelmaa. Illan aikana tavattiin muutamia nuoria miehiä, jotka häiritsivät juhlaa juopuneella käytöksellään.

Tapahtuman taloudellinen tulos oli oletetusarvoisesti hyvä, mikä oli tärkeää aloittelevan VPK:n kaluston hankinnan kannalta.

MYYDÄÄN JA OSTETAAN

Uusi Suomi 29.3.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Maataloustuottajain paikallisyhdistyksen kevätkokous 

Hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Johtokunnan kokouksessa valittiin virkailijat jä päätettiin vuoden aikaista kilpailuista - jos osanottajia ilmaantuu.

VPK:n kevätkokous 

Käsiteltiin tiliasema. Päätettiin lähettää peltiseppä A. Järvi Palokuntaliiton harjoituskurssille. Kalustohuonerakennus kirjattiin rakennettavaksi kevään kuluessa ja uusien kalustotarpeiden osto jätettiin johtokunnalle.

Karjantarkastusyhdistyksen kevätkokous

Luettiin ja hyväksyttiin tilit edelliseltä vuodelta ja myönnettiin tili- ja vastuuvapaus johtokunnalle. Myönnettiin johtokunnalle valtuutus kerätä "sellainen lisämääräraha lehmältä, joka riittää kulujen peittämiseen kuluvalle vuodelle".

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Viinatehdas hävitetty Ala-Mankissa

Sunnuntaina, tkn 22 pnä häwittiwät isännät Ewert Uotila ja Matti Mankki 

suuren wiinatehtaan Joutsassa Marjotaipaleen kylässä Ala-Mankin talon maalta. 

Tehdas, jossa seuraawana yönä olisi walmistettu wiinaa, oli tawallista suurempi. 

Rankkia oli kaksi isoa tiinua, kaksi saawia ja yksi sementtitynnöri täynnä. 

Piipputynnöri oli kolmipiippuinen. 

Tekijöitä ei ollut paikalla, mutta jäljet johtivat lähellä olewaan Kiiparan torppaan. 

Jälestäpäin löydettiin tehtaan läheltä pari ammattimaista wiinantekijää. 

Noin 0,5 neliökilometrin alalta löysivät samat isännät neljän eri tehtaan jätteet, 

joissa aiwan äskettäin on wiinaa walmistettu.

Jospa kaikki isännät pitäisivät samantapaisia tarkastuksia tiluksillaan, 

totisesti surkea juoppouspahe, mikä Joutsassakin on wallalla, saisi ankaran wastaiskun.

Ammuskelua

Laskiaistiistaina pari juhlamielellä ollut nuorta miestä paukutteluvat pyssyllään pitkin kirkonkylää - huvikseen vissiin, arveltiin.

Joutsalaiset viinakaupoilla

Kotkan poliisi takavarikoi joutsalaismiehiltä, I. Niemiseltä ja Jalo M. Kuituselta useampia täysinäisiä  sprii-kanistereita. Toisesta jutusta kävi ilmi, ettei kaverukset olleet ensimmäistä kertaa asialla.

KIRKOLLISIA UUTISIA JA SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3. hyväksyttiin tilit ja käsiteltiin papiston uutta palkkausjärjestelmää. 

Nykyinen papisto suostui ottamaan uuden palkkausjärjestelyn käytäntöön siten, että kirkkoherra saa käyttää neljän wuoden ajan isonpappilan wirkataloa kokonaisuudessaan, minkä jälkeen wasta seurakunnan hallintaan joutuvat äskettäin wahwistetussa palkkausjärjestelyssä määrätyt maa-alueet. Mikäli palkkausjärjestely koskee kappalaista, niin tulee se ilman ehtoja woimaan sellaisena kuin se wahwistetussa palkkkausjärjestelyssä on määrätty.

Kokouksessa walittiin wielä erityinen toimikunta, johon tuliwat apteekkari Otto Kerwinen, maanv. A. Mikkola ja puuseppä Dawid Mäkinen, laatimaan sanomuotoa papiston polkkausjärjestelyyn siirtymissopimukselle.

Vihitty

22.3.1925 vihittiin  Pärnämäen kylän Halkokankaalla talollisen tytär Ida Manninen ja talollisen poika Lauri Kuitunen.

Kuollut

  1.3. Its. Amanda Karoliina Ukkonen 75v 11kk 25pv - Tolvasniemi

  2.3. Työm. Vilppu Kokko 72v 8kk 27pv - Joutsa 2

  6.3. Mktp.p. Emil Saarinen 15v 1kk 5pv - Mieskonmäki 

  9.3. Rouva Rosa Matille Ikonen 58v 14pv - Joutsa 2

11.3. Mktp.vo Maria Sillqvist 61v 8kk 5pv - Tammilahti 7

13.3. Työl. Miina Munter 76v 10kk 12pv - Joutsa 2

18.3. Mktp.vo Kustaava Gestrin 71v 10kk - Uimaniemi 6

20.3. Talp. Pentti Heiles Peltola 1v 2kk 20pv - Joutsa 9

29.3. Työm. Väinö Pylväläinen 21v 7kk 28pv - Mieskonmäki 

30.3. Its. Miina Tähti 67v 10kk 29pv - Pärnämäki 1

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Joutsasta

Kirjoittajana "Jeppe" - makustelee isäntämiesten käräjätuomioilla ja nuorten miesten häiriökäyttäytymisillä. 

LUE MYÖS

Joutsan helmikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - PITKIÄ MIEHIÄ

Taannoin luotiin katsaus hämäläisten miesten pituuden kehitykseen. Tämän myötä törmäsin jokuseen nimeen, joiden takaa löytyy poikkeuksellisen pitkäksi venähtänyt mieshenkilö. 

Heistä kaikista on julkaistu hyvinkin paljon kirjoituksia ja tietoa on saatavilla runsain mitoin - halusin kuitenkin laatia heistä oman koosteen. Alla muutamia.

.

EDVARD ENQVIST

s. 2.1.1900 Alahärmä

230 cm, paino 149 kg, kengän koko 56 tai 58 - tarinasta riippuen.

Mainittu, että äiti oli lyhyt "vaimoihminen", 160 cm ja isä "pidempää sorttia", 180 cm.  Kolmesta veljestä yhdelle "oli riittänyt pituudeksi vain 120 cm". 

Enqvistin kerrotaan osallistuneen vapaussotaan, taistelleen mm. Vilppulassa, Tampereella ja Raudussa - haavoittunut pahasti. Invalidisoiduttuaan elätti itseänsä myymällä valokuvia itsestään ja "näyttäytymällä turuilla ja toreilla". 

Kuva Suomen Sosiaalidemokraatti- lehdestä no 38/1930

VÄINÖ MYLLYRINNE

s. 27.2.1909 Helsinki, k. 13.4.1963 Helsinki

Väinö Myllyrinne on tullutkin mainituksi jo aiemminkin. Hänelle on luotu omat kotisivut Väinö  Myllyrinne, Suomen pisin mies . 

Kotisivujen vastaavana mestarina toimii Väinön veljenpoika. Tällä sivustolla Väinön strategisiksi mitoiksi on ilmoitettu

pituus 247 cm (keskimäärin omien sanojensa mukaan). 

Mainoksissa usein 248 cm tai jopa 8’ 4’’ (=254 cm)

paino n. 175-180 kg

paita nro 52

hattu nro 66

kengät nro 58

vaaksa 40 cm

syli 275 cm

rinnan ympärys 170 cm

REINO RUTANEN 

s.16.8.1900 Äänekoski, k.12.12.1964 Viitasaari

"Pitkä-Reino" oli ristimänimeltään virallisesti Reinhold. Pituus ja paino vaihtelevat lähteestä riippuen.

Tottijärven lehti kirjoitti no 48/1935, että Reino olisi 234 cm pitkä ja 130 kg painava - suhteessa siis varsin hoikka. Sisaruksista oli mainittu, että hekin olisivat olleet pitkiä; veljistä toinen 210 cm ja toinen 216 cm sekä siskojen kerrottiin olleen 171 ja 166 cm:n mittaisia. Artikkelissa jopa väitettiin, että "4:ssä polvessa taaksepäin oli isän esi-isä ollut 240 cm ja äidin esi-isä 236 cm mittaisia".

Suomen Kuvalehti 6.12.1924

Äänekosken historiasta kertovalta sivustolla, jota jälleen kehun yhdeksi parhaimmista, kerrotaan Reinon olleen suurikokoinen jo syntyessään. Arveltiinpa hänellä olleen kasvuhormonihäiriö ja ellei jopa elefanttitauti.

Reinokin "näytteli itseään" kuten useat pitkäkasvuiset tekivät. Hankki kirjoituksen mukaan elantonsa eri aikoina mm. kulkukauppiaana ja kauppiaana sekä hierojana ja jopa "saarnamiehenä" tultuaan uskoon. Vanhuuden päivät Reino vietti Viitasaaren Muikunlahden vanhainkodissa. 

Siunaus ja hautaus tapahtui Turussa - kuulemma siksi, että Reino olisi testamentannut "luunsa korvausta vastaan Turun yliopistolle" Reinon tarinaan pääset TÄSTÄ

Äänekosken kaupunkisanomat on julkaissut Raimo Lampisen jälkeensä jättämiä postikortteja seutukunnalla. Toisenlainen tarina Reinosta useamman kuvan kera löytyy TÄÄLTÄ (Ramin kortit 138: Suomen pisin mies)

Varhaisimmilta ajoilta on mainintoja mm. seuraavista "jättiläisistä".

Lassi Urpilainen "Urpilan ukko" Kivijärven Urpilasta.

Wikipedia kertoo, että hän oli 

suomalainen 1700-luvun alussa Kinnulassa Urpilan talossa 

elänyt voimamies ja karhunkaataja. 

Kansanperinteessä Urpilainen esiintyy myös noitana ja jättiläisenä. 

Hän oli kuitenkin oikea henkilö,  

joka asiakirjain mukaan toimi 1707 käräjillä lautamiehenä.

Urpilaisen kerrottiin olleen niin tukevan, että kun hän makasi penkillä, 

oli lonkka kolme hirsikertaa korkea. 

Kerran Kokkolassa käydessään Urpilainen otti siellä puolen tynnyriä suoloja 

selkäänsä ja leiviskän painoisen rautakangen käteensä ja 

hiihti näiden tavaroiden kanssa kotiinsa Kivijärven Urpilaan.

Daniel Cajanus (1703-1749), papinpoika Paltamosta. Hänen pituudeksi on kirjoituksissa mainittu 247 cm. 

Tanelin on kerrottu saaneen elinkeinonsa pituudestaan ja hän lähtikin ulkomaille "esiintymään". Taneli pestattiin myös Preussin kuningas Fredrik Wilhelm I:n "pitkistä miehistä" koostuvaan rykmenttiin, missä hän ei kuitenkaan kauaa viihtynyt. "Pitkä-Taneli" kuoli Alankomaiden Haarlemissa. 

Jaakko Rauva - "Satakunnan Jättiläinen" 

s. 3.8.1820 Mouhijärvi - k. 13.5.1855 Puolassa

Pituudeksi mainittu 3 kyynärää ja 18-20 tuumaa, harteikkaaksi kuvattu.  Jostain luin, että olisi ollut ammattipainijana Ranskassa (?). Ei leveillyt voimillaan, mutta hevosensa vuoksi oli kyllä valmis uhrautumaan.

Suometar kirjoittaa 6.4.1852

Hän on talonpoika Rauan tilalta Mouhijärwen pitäjässä; 

i'ältä on hän 32 wuoden wanha ja pituudelta 3 kyynärää 17 tuumaa;

sangen ruumiikas on hän myös. 

Kädet on hänellä 6 tuumaa leweät, ja jalat 18 tuumaa pitkät. 

Ruumiillista woimaa ei häneltä myöskään puutu; 

Tampereen markkinoilla oli hän kerran nostanut täyskaswuisen hewosen 

maasta ja kannellut sitä käsissänsä, kuin muuta leikkikappalta. 

Sitä ennen oli hän kotonansa nostanut hewosen yli aidan, 

ja Sirun myllyllä Karkun pitäjässä oli hän myllärin pyynnöstä, 

monen katsojan läsnäollessa, yksinänsä muuttanut yhden myllykiwen 

paikaltansa pois, johon työhön olisi tarwittu wähintäkin neljä riskiä miestä. 

Mutta waikka Rauwa on näin wäkewä, 

kuuluu hän luonnolleen olewan hywin hiljainen ja tasainen. 

Itse sanoo hän wielä kaswawansa. 

Luultawasti onhän nykyjään Suomessa pisin mies; 

lysti olisi tietää, jos hänellä on wertaistansa. 

Eräs kauppamies Tampereelta on houkutellut hänen lähtemään Pietariin, 

jossa häntä näytetään niinkuin jotakin erinkummaista kappalta paaston aikana, 

jolloin siellä muita iloja juuri ei ole paljon tarjolla.

Jaakon on kerrottu olleen iloinen ja kohtelias vieraille, jotka kävivät hänen luonaan. Kertonee sekin jotain hänestä, sillä tarina kertoo, että kun hevonen ei jaksanut 

vetää halkokuormaa, riisui Jaakko sen valjaista ja veti itse kuorman kotiin.

MINÄJÄRVEN JOPPI

Mynäjärven torpasta Yläneeltä.

Joppi oli Rauvan Jaakon tapaan hevosensa voimia säästelevä voimamies. Hänestäkin liikkui jos jonkinlaisia tarinoita.  

Kun Joppi tuli vanhaksi, niin voimat tietysti häneltäkin vähenivät, 

mutta käsivoimia oli sentään vielä. 

Niinpä hän kerran pani kätensä suoraksi pöydän päälle 

ja käski erään miehen istumaan kämmenelle. 

Sitten hän nosti käsi suorana miehen useita kertoja ylös.

Suomalaia voimamiehiä -  kooste näistä ja muistakin varhaisemmista hemmoista: Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, tarinat alkavat s. 7

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Rikhard Kuitusella järjestetty maataloudellinen valistustilaisuus todettiin pidetyksi ja onnistuneeksi.

Joutsan kappalainen L. Heinonen haki tammikuussa Humppilan kirkkoherran virkaa. Vaaliehdolle haettuun virkaan hänet asetttiin sijalle kaksi, Kuhmalahden kirkkoherran jälkeen ja ennen Humppilan vt. kirkkoherraa.

Joutsalainen A. Manninen oli ostanut Sipilä nimisen maatilan talollinen Aatu Kompalta Hirvensalmelta.

Työmies Kalle Vesterlund Kouvolasta oli pyytänyt naimakirjaa Joutsaan.
Aino Ihantjärvi ja Eino Pöyry olivat puolestaan päättäneet lähteä eri teille - he purkivat kihlauksensa.

Mikkelin Sanomat 13.02.1925

TILASTOJA

Itsenäistyneitä tiloja Mikkelin läänissä

Vuokra-alueiden lunastamisesta annetun lain voimaan tulemisesta lähtien vuoden 1924 loppuun oli Mikkelin läänissä erotettu ja itsenäistytetty kaikkiaan 3157 vuokra-aluetta, joista torppia ja lampuotitiloja 2533 ja mäkitupa-alueita 624. Joutsan luvut olivat: torppia ja lampuotitiloja 84 sekä mäkitupa-alueita 4, yht. 88.

LOHKOMISIA

Rantalahden ja Kassin tiloista no 1

Joutsan kunnan Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat

Tyynelä, om. August Tähtinen

Katajamäki, om. Kasper Paronen

Hietakari, om. Oskar Ripatti

Rantalahti, om. Kalle Koskinen

Kassi, om. Fanny Lehtimäki

MYYDÄÄN / OSTETAAN 

Länsi-Savo 11.02.1925 nro 17

HUVEJA

Länsi-Savo 18.02.1925 nro 20

Samana päivänä pidetään talkoot ja toivotaan 

maanomistajain tuovan rakennuspuita kalustohuonetta varten. 

Hirsien tuojilla on vapaa pääsy iltamaan. 

Iltaman aikana yleisöllä tilaisuus kuunnella radioesityksiä. 

Toivotaan runsasta osanottoa.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestö

Sääntömääräinen kevätkokous ilmoitettiin pidettäväksi 1.3. klo 10 ap. Joutsan työväentalolla.

Kunnallistoimikunnan kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Hjalmar Lindfors,  sihteeriksi Pekka Borg ja rahastonhoitajaksi Jalmar Niinikoski, kaikki uudelleen.

Joutsan Marttayhdistyksen toiminta edellisenä vuonna

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana oli toiminut Elina Kankkunen ja kirjurina S. Santala. Jäsenmäärä 26 - tapahtumat: yhdet iltamat, kahdet esitemätilaisuudet ja yhdet viikon mittaiset ruuanlaittokurssit (8 oallistujaa). Liitolta oli herunut avustusta 200 mk. 

Joutsan Työwäenyhdistys

piti wuosikokouksensa helmikuun 15 pvnä, 

johon olikin saapunut runsaasti yhdistyksen jäseniä. 

Johtokuntaan walittiin erowuorossa olleet 

P. Borg, Hilma Lehtonen, Matti Mäkinen ja M. Teittinen uudelleen. 

Suwitoimikuntaan walittiin 8 jäsentä, järjestyswaliokuntaan 10 jäsentä ja ravintolatoimikuntaan samoin 10 jäsentä. 

Jäsenmaksut päätettiin pitää ennallaan. 

Tilintarkastajiksi walittiin Jalmar Niinikoski ja Joosef Maunula, 

waralta Toiwo Airila ja L. Kuitunen. 

Esitettiin toiminta- ja tilitertomus wiimekuluneelta wuodelta. 

Toimintakertomuksesta käwi selwille, että kertomuswuonna on menty askel eteenpäin wähäisistä woimista huolimatta. Kansanjuhlia on ollut 3, iltamia 24, kuukausikokouksia 10 ja ylimääräisiä kokouksia 2. Henkisen työn alalla on yhdistys koettanut tehdä woitawansa.

Johtokunnan kokouksessa walittiin puheenjohtajaksi Pekka Borg, sihteeriksi Hilma Lehtonen, rahastonhoitajaksi Matti Mäkinen ja jäsenkirjuriksi M. Hellqwist.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Koulupoika hukkui 

Lauri Salonen lähti kouluun perjantaina 20.2. kuten useasti aiemminkin. Matka taittui kirkonkylän lahden yli luistellen, mutta hän joutui "yksiöiselle jäälle", joka petti. Hänet saatiin vedestä vartissa, mutta elvytysyrityksistä huolimatta häntä ei enää saatu pelastettua. Lauri oli menehtyessään kansakoulun neljännellä luokalla.

Nuoret juopottelijat 

Kansakoulupoikien joukkio poikkesi nimipäivillä tarkemmin erittelemättömässä talossa. Sahtikaljaa oli tarjolla, jota pojat "oliwat ottaneet niin riskisti, että oliwat täydessä tuurissa poistullessaan. Kerrotaan heidän jo hieroneen tappeluakin keskenään".

TÖITÄ HAETAAN

Mikkelin Sanomat 27.02.1925

 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Mikkelin Sanomat 13.02.1925 nro 18

Kuollut

  1.2. Torp.p Heikki Nieminen 1kk  2pv - Mieskonmäki 

         Mkpt Vilppu Laitinen 75v 9kk 10pv - Joutsa 7

         Tal.vo Elmi Peltola 45v 7kk 19pv - Joutsa 9

  2.2. Työl. Albertina Salonen 75v 10kk 15pv - Ruorasmäki 

  6.2. Mktp Otto Hägglund 70v 6kk 22pv - Pärnämäki 

  8.2. Työl. Vendla Jokelainen 74v 2kk 28pv - Joutsa 2 

11.2. Tal. Verner Säynätmäen kuolleena syntynyt tyttölapsi - Tammilahti 8

12.2. Tal. veli Antti Juho Kämppilä 74v 8kk 22pv -  Joutsa 1

13.2. Tal.vo Milda Emilia Säynätmäki 37v 3kk 15pv - Tammilahti 8

17.2. Majatal.pit.vo Amanda Segerholm 49v 6kk 1pv - Joutsa 4

20.2. Its.p Lauri Salojärvi 12v 11kk 22pv - Joutsa 1

22.2. Työm.vo Anna Kuitunen 65v 8kk 8pv - Tolvasniemi 1

          Työm.vo Johanna Valtonen 66v 3kk 3pv - Tammilahti 9

23.2. Its. Anna Lisa Liukkonen 78v 5kk 4pv - Mieskonmäki

Mikkelin Sanomat 20.02.1925

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA

Kirjeitä Joutsasta

Erittäin harmillinen laitos kuluttajille on ollut koko olemassaoloajan Joutsan sähkölaitos, sillä walonsaanti sieltä on niin epävarmaa, että täytyy olla aina öljylamppu sammumisen waralta. Hinta wirralle on kyllä asetettu hywin korkea, ja toiset käyttäwät sitä lamppukaupalla walokaudella, jota ei tiedä kuinka pitkä se on. Walon heikkoudesta ei ainakaan mielestäni woi syyttää koneenhoitajaa sillä siinä on ollut useampiakin miehiä. Luulisi nykyisillä taksoilla kannattawan hankkia kunnollista waloa.

Jeppe oli lähettänyt "Kirjeen Joutsasta" Vapaus-lehteen. 

LUE MYÖS

Joutsan tammikuu 1925

Joutsan maaliskuu 1925

TULE MUKAAN

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kirkonkirjat - linkit teksteissä.

Hämäläiset kasvaneet 120 vuodessa 2,5 cm

Ihmisten pituus vaihtelee ja siihen vaikuttavat vahvasti perimä, ravinto ja ympäristötekijät. Lopullisen mittansa ihminen saavuttaa keskimäärin 15-20 vuotiaana. Naiset yleensä 15-17 vuotiaana ja miespuoliset 18-21 vuotiaana.

FinTerveys 2017 - tutkimuksen mukaan 18-19 vuotiaiden miesten pituus oli keskimäärin 180,8 cm - 40-49 vuotiaiden 178,6 cm ja 60-69- vuotiaiden 175,9,7 cm.

Wikipedia kertoo, että Väinö Myllyrinne oli aikanaan Suomen ja Euroopan pisin mies sekä jonkin aikaa myös maailman pisin. Hän oli 247–251,4 senttimetriä pitkä, joskin tiedot vaihtelevat. Yleisemmin Myllyrinteen pituuden kerrotaan olleen 248 senttimetriä. Itse hän sanoi pituutensa olleen esiintymisaikoina 247. Myllyrinteen paino oli 175–180 kilogrammaa ja syli 275 senttimetriä. Hänen rinnanympäryksensä oli 170, kengännumero 58, hatun numero 66 ja paidan numero 52.

Alla olevassa kuvassa vasemmalla Suomen suurin tykkimies Väinö Myllyrinne, keskellä ylikersantti Kylmälä ja oikealla alikersantti Heikkilä.

Ja nyt varsinaiseen asiaan - 1924 mm Turunmaa-lehdessä julkaistiin artikkeli 

"Hämäläisten pituus 120 vuotta sitten ja nyt"

 Suomen waltionarkistossa säilyneissä wanhoissa sotilaspapereista 

löytyy m.m. merkintöjä ruotusotilaitten pituudesta. 

Tehdessään sanotussa arkistossa hämäläissukuja koskevia 

tutkimuksia kirjailija Jalmari Finne löysi nämä merkinnät, 

ja on Suomen kansan alkuunpannun antropoloogisen tutkimisen 

aloitteentekijän ja johtajan, professori Yrjö Kajawan, 

pyynnöstä toimittanut ne kopioiduksi. 

Wiime torstaina piti prof. Kajava näitten tietojen pohjalta 

Duodecim-seurassa esitelmän hämäläisten miesten pituudesta 

1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. 

Esitelmästä on meillä seuraavassa tilaisuus julkaista selonteko.

Sanottuihin sotilaspapereihin on merkitty jokaisen mitatun sotilaan ikä. 

Sitä paitsi käy niistä useimmissa tapauksissa ilmi sotilaan kotipitäjä, wieläpä kotikyläkin. Wieraspaikkakuntalaisista sotilaista ilmoitetaan kuitenkin wain se lääni, josta mies on ollut kotoisin, ulkomaalaisista, joita ruotujoukoissa myös oli, ainoastaan kansallisuus, kuten wirolainen, ruotsalainen jne. 

Tässä koko maatamme käsittävässä suuressa aineistossa, joka sisältää 

armeijan miehistön mitat wuosina 1783, 1775, ja 1800 ja 1805, 

on hämäläisiä kaikkiaan 3127. 

Nämä miehet owat kuuluneet Hämeenlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, jonka seitsemässä kompaniassa oli sotilaita Orimattilasta, Nastolasta, Iitistä, Artjärveltä, Lammilta, Koskelta, Tuuloksesta, Luopioisista, Hauholta, Pälkäneeltä, Sahalahdelta, Janakkalasta, Hausjärveltä, Wanajasta, Rengosta, Asikkalasta, Laukaalta, Korpilahdelta, Hartolasta, Sysmästä, Joutsasta, Heinolasta, Mäntyharjulta, Akaasta, Sääksmäeltä. Tyrwännöstä, Hattulasta, Kalwolasta, Kuhmoisista, Padasjoelta, Längelmäeltä ja Jämsästä.

Kun ruotusotilaitten merkitty ikä waihtelee 12 ja 70 wuoden wälillä, 

eikä nähtävästi warsin suurta karsintaa sotilaaksi otettaessa ole toimitettu, 

antaa kysymyksessä oleva aineisto melko tyhjentäwän kuvan Hämeen miespuolisen wäestön pituudesta edellämainittuina wuosina.

Kuten jo edellä mainittiin, on mitatuita hämäläisiä kaikkiaan 3127. 

Näistä on kuitenkin 25 wuotta nuorempia, 

ja siis henkilöitä, joita ei woi laskea täysikaswuisiksi, 168, 

joten aineisto käsittää kaikkiaan 2959 täysikaswuista miestä. 

Parhaassa miehuuden iässä (ikävuosien 25 ja 45 wälillä) olevia on 2355, 

jota wastoin ikävuosien 45 ja 75 wälillä on ainoastaan 604 henkeä.

Mittaukset osoittavat, että 

täysikaswuisen hämäläisen pituus on yllämainittuina wuosina ollut keskimäärin 169,3 sm.

Parhaalle miehuusiälle (ikäwuosille 25-44) laskettu keskipituus 

oli kaikkien täysikaswuisten keskipituutta 2 mm. pienempi eli 169,1 sm. 

Tutkitussa aineistossa ei näin ollen woi havaita minkäänlaista 

lisäytyneen iän aiheuttamaa pituusmitan wähenemistä. 

Tämä johtunee osittain siitä, että wanhempia ikäwuosia edustaa 

werrattain wähäinen lukumäärä - ikäkautena 61-70 ainoastaan 19 tapausta 

- joten tulosta on pidettävä tilapäislaatuisena, 

osittain mahdollisesti myös siitä, että wain wahwimmat ja samalla

myös kookkaammat miehet owat myöhemmällä ikäkaudellaan jääneet sotilasammattiinsa. 

Lyhin täysikasvuiselle merkitty mitta oli 148,5 sm., joka esiintyy 6 kertaa. 

Pisin merkitty mitta oli 188 sm. Se esiintyy neljästi.

Pituutensa perusteella jaettiin henkilöt kolmeen pääryhmään: 

lyhytkaswuiset, jotka eivät täytä 160 sm:ä, 

keskikokoiset, joiden mitta waihtelee arvojen 160 ja 169,9 wälissä, 

sekä pitkäkaswuiset, joiden mitta on 170 sm. tai yli sen. 

Aineistossa on lyhytkaswuisia 28 miestä eli 1 pros., 

keskikokoisia 1760 eli 50,6 pros. ja 

pitkäkaswuisia 1167 eli 39,4 prosenttia.

 Kukin pääryhmä jaettiin wielä omiin alaryhmiinsä, nim. 

lyhytkaswuiset kääpiöihin, (korkeintaan 129,9 sm.), joita ei ole ollenkaan, 

hyvin lyhyihin (130- 149,9 sm.), joita on on 6, ja lyhyihin (150-159,9 sm.), joita on 22, keskikokoiset alakeskimittaisiin (160-163,9 cm.), joita on 164, keskimittaisiin 

(164-166,9 sm.), joita on 625, ja ylikeskimittaisiin (167-169,9 sm.), joita on 975, 

pitkäkaswuiset pitkiin (170-179,9 sm.), joita on 1117, hywin pitkiin (180-199,9 sm.), 

joita on 50, ja jättiläisiin (200 sm. ja yli sen), joita ei ole ollenkaan.

Runsaiten esiintyvät siis pitkät, ylikeskimittaiset ja keskimittaiset. 

Koko täysikaswuisia koskewαstα aineistosta lasketun pituusmitan keskiarvo, 

169,1 sm., osoittaa, ettă 17:nnen ja 18:nnen sataluvun maihteessa hämäläiset miehet - ruotusotilaitten mittalukujen keskiarwojen mukaan arwosteltuina - 

kuuluivat ylikeskimittaisiin.

Hämäläisten pituusmitoista myöhempină aikoina 

on meillä warempain tutkijain mukaan seuraavat tiedot. 

Guft. Retzius mittasi matkoillaan Suomessa w. 1869 kaikkiaan 12 täysikaswuista hämäläistä miestä, joiden pituuden yhteinen keskiarwo oli 168,1 sm. 

I. R. Westerlund julkaisi w. 1900 tulokset 

asewelvollisuus tarkastuksissa wuosina 1885-1892 tehdyistä mittauksista. 

Näiden mukaan oli 20326 Hämeestä kotoisin olevan asewelwollisen 

pituuden yhteinen keskiarwo 167,8 sm. 

Huomattawa kuitenkin on, että asevelvollisuusiässä oleva 21-wuotias nuorukainen 

ei ole täysikaswuinen, joten siis Westerlundin laskema keskiarwo 

ei osita täysikaswuisen hämäläisen miehen keskimittaa. 

Iwar Wilskman esittää eräässä julkaisussaan w. 1922 tutkielman 

miehuusiässä olevien (25-45 wuoden ikäisten) Suomen miesten pituudesta. 

Mitattujen joukossa on 5386 hämäläistä, joiden pituuden keskiarvo oli 171,7 sm.

Werrattaessa edellämainittuja tuloksia toisiinsa, 

owat Westerlundin saamat arwot, jotka eivät ilmaise täysikasvuisten mittoja, 

jätettäwät ulkopuolelle wertailun. 

Niinikään on Relziuksen 12 mitatusta hämäläisestä laskettua 

keskiarwoa pidettävä hyvin satunnaisena, joten ainoastaan 

Wilksmanin tulos jää mahdolliseksi käyttää suoranaiseen wertailuun.

 Tämä vertailu osoittaa, että hämäläisten miesten keskimitta 

on wähän yli sadan wuoden aikana lisäytyinyt noin 2,5 sm:llä.

Tämä pituuden lisäys on epäilemättä asetettuva yhteyteen sanotulla ajanjaksolla tapahtuneitten yleisten elinehtojen kaikinpuolisen parantumisen kanssa.

TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin oli kuluvaksi vuodeksi määrätty torppari Kalle Tommola.

Raittiuspoliisiksi samalle ajanjaksolle määrättiin suojeluskunnan paikallispäällikkö Frans Temisevä. Tähän toimeen kuului oikeus kotietsintöjen suorittamiseen.

Kirjoitettiin, että kappalainen L. Heinonen oli hakenut Humppilan kirkkoherran wirkaa.

Presidentti Ståhlberg täytti 60-vuotta 28.1.1925. Joutsan kansakoulun opettajat eivät noudattaneet valtioneuvoston päätöstä liputtaa ja antaa lupapäivä lapsille presidentin merkkipäivänä - tämä oli myös vastoin kansakouluntarkastajan kehotusta.

Kaupanhoitaja A. Laukkarinen (Joutsan kantakirjasto) oli osallistunut Lahdessa pidetylle kirjastokurssille ja saanut osanottotodistuksen sieltä.

Kansanvalistus ja kirjastolehti

Kihlauksensa julkaisivat Tyyne Kaipainen Joutsasta ja Kaarlo J. Ahlberg Helsingistä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Vuokralautakunnan kokous 13.1.

Lautakunnan jäsenet valitsivat puheenjohtajaksi W. Liukkosen Laitjärveltä ja varalle O. J. Hurrin Uimaniemestä.

Kunnanvaltuuston kokous 24.1.1925

Valittiin valtuuston puheenjohtajaksi uudelleen J. Niinikoski, 

varapuheenjohtajaksi maanvilj. Toivo Kokko. 

Puheenjohtajan palkaksi hyväksyttiin 800 mk. vuodessa, 

jäsenten palkaksi 20 mk. kokoukselta 

sekä kyytimaksuksi 1 mk. km. edestakaisin.

Päätettiin yhtyä Kangasniemen kunnanvaltuuston tekemään päätökseen, 

ryhtyä yhteisesti anomaan Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta Kortesalmen sillan uudestaan rakentamista. Anomusta laatimaan valtuutettiin maanvilj. Onni Heinikainen.

Ennakkomääräraha kuntien yhteisen piirimielisairaalan hankkimiseksi 

3,000 mk päätettiin myöntää maksettavaksi.

Tänä talvena toimitettavassa henkikirjoituksessa valittiin kunnan puolesta edustajiksi

 K. Junkkari, A. Nyman, Kasper Tillanen, A. Salomaa, O. Haikula, J. Mällönen, 

Hjalmar Lindfors ja J. Sievänen.

Kunnallislautakunnan esimiehelle päätettiin antaa uudestaan muistutus siitä, 

ettei hän vieläkään ole jättänyt tilintarkastajille vuoden 1923 tilejä tarkastettavaksi. Päätettiin vaatia, että hänen on ne jätettävä tarkastettavaksi 2 viikon ajalla. 

Ellei hän sen ajan kuluttua niitä valmista, niin päätettiin pyytää maaherran toimenpidettä, jonka anomuksen tekeminen maaherralle jätettiin maanvilj. Toivo Kokon huoleksi.

Länsi-Savo, 21.01.1925

Kirjastojohtokunnan kokous 6.1.

valittiin johtokunnan puheenjohtajaksi rouva Ida Ikonen, 

varapuheenjohtajaksi neiti M. Sarjola, rahastonhoitajaksi Onni Lehtinen.

Kunnan kantakirjasto on tähän asti ollut siinä vanhanaikaisessa kunnossa 

millaiseksi se oli alkujaan laitettu.

Uusia kirjoja ei myös ole ostettu moneen vuoteen, 

joten lainausten luku on vuosi vuodelta vähentynyt. 

Viime vuonna myönsi valtuusto varoja kirjastolle, sen uudestaan järjestelyä varten 

vaan on se siirtynyt näihin asti. 

Kirjaston uudestaan järjestely ajanmukaiselle kannalle tulee tehtäväksi lähiaikoina. 

Uusia kirjoja tullaan hankkimaan kirjastoon.

Eripuolilla olevat piirikirjastot tulee myös järjestettäväksi uudelleen.

MAAHERRAN VAHVISTAMAA

Lauttaussäännöt

Maaherra oli vahvistanut lauttaussäännön metsätuotteiden lauttausta varten Joutsan ja Leivonmäen pitäsissä olevassa Vallasjoessa.

KOULUT JA KURSSIT

Huomattava maataloudellinen valistustilaisuus Joutsassa

Itä-Hämeen maanviljelysseura ilmoitti järjestävänsä viikon mittaiset maatalouskurssit 2.-8.2. Uimaniemellä Rikhard Kuitusella Keltamäen talossa. Kurssista uumoiltiin jo etukäteen tulevan "harvinaisen arvokas tilaisuus" sillä kurssiohjelmassa oli laaja skaala erilasia luentoja maatalouteen liittyen.

"Luennot havainnollistutetaan taikalyhtykoneella näytetyillä varjokuvilla ja taulukoilla, piirroksilla y.m."

TAPAHTUMIA 

Länsi-Savo 28.01.1925 / nro 11

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Lotta-Svärdyhdistyksen paikallisosaston vuosikokous 

Johtokuntaan valittiin entiset 

paitsi rva Heinoselle pyynnöstään myönnettiin ero johtokunnan jäsenyydestä 

ja hänen tilalleen valittiin neiti Alli Ahvenainen. 

Johtokunta valitsi keskuudestaan virkailijat: 

puheenjohtajaksi edelleen tohtorinna Levison, 

sihteeriksi rouva Ida Ikonen, 

rahaston ja kalustonhoitajaksi rouva S. Santala.

Joutsan skunnan vuosikokous tammik. 30 pnä 

puheenjohtajana toimi kaupanhoitaja A. Laukkarinen 

ja sihteerinä maanvilj. Lindberg. 

Kokouksessa oli käsiteltävänä sääntöjen määräämät asiat. 

Esikuntaan valittiin edelleen entiset jäsenet 

I. Levison, P. Kankkunen, Y. Ikonen ja J. Salomaa vakinaisiksi 

ja varalle O. Lehtinen ja A. Paasonen. 

Tilintarkastajiksi A. Ahvenainen ja J. Ottelin sekä heille varamiehet. 

Hyväksyttiin suojeluskunnan tilit v. 1924 sekä 

myönnettiin tilintekijälle ja esikunnalle tili- ja vastuuvapaus kysymyksessä olevalta ajalta.

Vielä keskusteltiin kannatusyhdistyksen tarpeellisuudesta 

joka oli jo ennemmin päätetty perustaa.

Kuluvan vuoden aikana päätettiin suojeluskunnan keskuudessa toimeenpanna ampuma-kilpailuja joka kuukausi aina määrättynä sunnuntaina.

Harjoituksissa useimmiten käyneille sekä 

ampumatulosten perusteella jaetaan vuoden lopussa palkinnot. 

Esikunnan huoleksi jätettiin tälle kilpailulajille sääntöjen laatiminen.

Valitsijamiesvaalien tuloksia

LIIKEYRITYKSET 

Osuusmeijerin ylimääräinen kokous 17.1.

Hyväksyttävänä oli samana päivänä pidetyn huutokaupan tarjoukset laivan ja proomun myymiseksi. Kokous ei voinut hyväksyä tehtyjä tarjouksia, vaan kaupan päättäminen siirrettiin hallituksen vastuulle.

Vapaus 12.01.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Jäihin putosi 11.1.

pari neitosta kirkolta kotiin mennessään Viherinjärvellä lähellä myllyä. 

Pahaa aavistamatta kulkivat neitoset jäätä pitkin sellaisen paikan kohdalle, 

joka virran vaikutuksesta oli joku päivä sitten ollut sula. 

Paikka oli jonkun verran jäätynyt ja päälle satanut lunta, joten eivät huomanneet kohtaa. 

Neitoset pääsivät onneksi omin voimin pois saatuaan kylmän kylvyn. 

Useampia putoamistapauksia on sattunut viime aikoina. 

Leudon sään vaikutuksesta ovat jäät käyneet heikoiksi, joten on syytä niitä varoa. Angesselän puolella ovat jäät lähteneet noin 10 km. pituudelta. 

Pappisista kirkonkylään on venheellä kulku ollut esteetön.

Viileän veden valelemaksi joutui myös Hermanni Laitisen hevonen. Hermanni ja hepo olivat matkalla kirkonkylälle, kun Suonteella ollessaan heppa tippui jäihin. Paikalle osuneiden naapureiden avustuksella saatiin polle takaisin jäälle ja kylmää kylpyä suuremmilta vahingoilta vältyttiin.

Tapaturma

Kun walokuvaaja Akseli Rinne ja 

talollisenpoika Filppu Ruhanen Joutsan Uimaniemeltä, 

oliwat t.k. 25 pvä tulossa eräästä häätilaisuudesta Ruorasmäen kylästä, 

laukesi Rinteen kädessä sattumalta ollut taskuase. 

Kuula sattui F. Ruhaseen, 

tunkeutuen watsaan ja tullen ulos istumalihaksista. 

Haawoittunut wietiin heti lääkärin apua saamaan. 

Hengenwaaraa ei liene. 

Kysymyksessä on pelkkä tapaturma.

Heikon jään uhreja

Tkn 18 pnä klo 12 aikaan päivällä lähti Joutsan Pappisissa 

Ryyttisen talon emäntä Alma Rantala ja hänen 13 wuotias tyttärensä Sisko 

potkukelkalla jäätä pitkin Pappistenlahden toisella puolella olewaan Sepänniemeen. 

Kun he saapuivat matkan warrella olewaan n.k. Muurahaisniemeen, 

jatkoiwat he edelleen jäätä pitkin matkaa Sepänniemeen, 

waikka rannasta lähtiessään heitä waroitettiin sille osalle jäätä menemästä, 

mutta kun sielläkin oli kaiken päivää ihmisiä liikkunut, 

eivät he osanneet waaraa peljätä ja niin he jatkoiwat matkaa. 

Nk. Myllyjoen suussa oli jää kuitenkin niin heikkoa, 

että molemmat sekä äiti että tytär painuiwat pohjaan. 

Läheisen talon lapset olivat kyllä kuulleet awunhuutoja ja 

ilmoittaneet niistä aikuisille, mutta kun jäällä oli liikkunut useita ihmisiä, 

ei ilmoitukseen kiinnitetty sen enempää huomiota. 

Kun äitiä ja tytärtä ei kuulunut kotiin saapuviksi, alettiin etsintä 

ja wasta tkn 21 pnä saatiin nuotan awulla ensin kelkka ja sitten tytär ylös. 

Äitiä ei ole wielä löytynyt.

Naisen ruumis löydetty Hartolassa 

T. k. 17 pnä löydettiin Jääsjärwestä 

Hartolan pitäjässä sijaitsewan Wehkasalon saaren pohjoisrannalta 

jäähän kiinni tarttuneen naishenkilön ruumis, jolta puuttuu pää ja toinen jalka. 

Kuka wainaja on, ei warmuudella tiedetä, 

mutta luultawaa on, että löydetty on toissa kesänä hukkuneen 

Joutsan pitäjästä kotoisin olewan naisen ruumis. 

Ruumis on wiety Hartolan seurakunnan ruumishuoneelle. 

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

  4.1. Työm.vo Malvina Salminen 69v 25pv - Joutsa 2

  4.1. Mktp Otto Liukkonen 59v 10kk - Pärnämäki 6

  9.1. Leskivo Anna Maria Uutela 67v 5kk 16pv - Joutsa 2

13.1. Työm.vmo Malvina Niinimäki 63v 11kk 7p - Marjotaipale

14.1. Its.p. Kauko Kalervo Aaltonen 5v 7kk 28pv - Joutsa 4

18.1. Tal.vo Alma Adolfina Rantala 40v 7kk 15pv - Tammilahti 2

          Tal.tr Sisko Linnea Rantala 13v 13pv - Tammilahti 2

20.1. Työm. Samuli Mäkinen 77v 6kk 5pv - Mieskonmäki

21.1. Leski Karolina Rommerdy 80v 8kk 18pv - Tammilahti

22.1. Työm. Juho Kuusela 56v  8kk 15pv - Joutsa 2

24.1. Työm. Ananias Nurminen 73v 11kk 28pv - Joutsa 2

28.1. Mkpt.p. Antti Akselinp. Saarinen 20pv - Pärnämäki 4

LUE MYÖS
Joutsan joulukuu 1924

Joutsan helmikuu 1925

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi 

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

OPETTAJATAR HELLÄ SIGRID OKSA

Kansakoulun lehti : kansanopetuksen eri
aloja käsittelevä aikakauslehti, 31.08.1934

Hellä Sigrid Oksa (os. Ojala) valmistui opettajaksi Heinolan seminaarista 1907. Hän päätti työuransa opettajana Kouvolassa ja kuoli 22.7.1934, vain 49 vuotiaana.

Hellä oli syntynyt 1.11.1884 Sysmässä, Karilanmaan Ojalassa. Vht talollinen Antti Kustaa ja Selma Ojala. (Kirkonkirjoissa esiintyy sukunimenä myös Ojanen.) 

Hellän syntymäperhe oli hyvin naisvaltainen. Antti ja Selma saivat, laskujeni mukaan, kaikkiaan kuusi tytärtä. Hellän lisäksi: Helmi 1881, Rauha Siviä 1887, Selma Sylvia 1890 (ylioppilas, Hkiin 8.8.1915 no20) , Tyyni Elisa 1892, Hanna Juliaana 1898

Sysmän Karilanmaan kansakoulu aloitti toimintansa 1907.

Heti seminaarista päästyään Hellä toimi siellä opettajana, ollen siis koulun eka ope. 

Tämän jälkeen Hellä siirtyi Salon seudulle, Halikkoon Vartsalan kansakouluun. 

Pari vuotta tästä hän lähti Valkealan kunnan Kouvolan aseman kansakoulun opettajaksi 1911. Koulun lopettaessa toimintansa, hän siirtyi kauppalan kansakoulun opettajaksi, josta jäi eläkkeelle huonon terveytensä vuoksi.1.9.1932.

Kouvolassa Hellä tutustui kollegaansa, Rauman seminaarin kasvattiin Niilo Oksaan (syntyjään Rosenqvist). Niilo oli heidän tavatessa leskeytynyt kansakoulun opettaja ja kahden lapsen isä - kolmas lapsi oli kuollut vauvana. 

Hellä ja Niilo lähentyivät siinä määrin, että päätyivät solmimaan avioliiton 1924. He saivat kaksi lasta, Anna-Marian 1925 ja Heikki Velin 1928.

Opettaja-pariskuntien asema mm. palkanmaksun ja luontaisetujen suhteen ei aina ollut niin mutkatonta ja selvää. Korkein hallinto-oikeus oli käsitellyt viiden vuoden ajan, vuodesta 1927 lähtien riita-asiaa, joka koski opettajien kanssa naimisissa olevien opettajattarien luontaisetuja. 

Kouvolan kauppalanvaltuusto oli päättänyt poistaa kansakoulunopettajattarien, Hellä ja Lyyli Oksan asunto- ja luontaisedut sillä perusteella, ettei ollut täyttä selvyyttä siihen, kuuluivatko ne heille opettajien kanssa naimisissa olevina, kun heidän miehensä kumpikin saivat niistä kunnalta rahallisen korvauksen. 

Viipurin läänin maaherra oli ratkaissut asian 1931 ja tällä päätöksellä rouvat velvoitettiin suorittamaan korvauksia Kouvolan kauppalalle. Hellän saatavat olivat 7130 mk ja Lyylin 4580mk. 

Tämän jälkeen (1932) KHO katsoi kuitenkin päätöksessään, että kauppalan tulee maksaa Hellälle saatavasta erästä 4700 mk ja Lyyli sai korvattavaksi osuudekseen 313,30 mk. Lisäksi he saivat oikeudenkäyntikuluihin korvausta yhteensä 300 mk.

Hellän on kerrottu olleen "rehellinen luonteeltaan ja vaatimaton olemukseltaan". 

Hän kuului Kouvolan sekakuoroon, oli aktiivinen toimija eri yhdistyksissä - ajoi innolla raittiusasiaa. Naisyhdistyksen sekä sen aatteen sanottiin olleen hänelle erityisen rakas.

Oksat muuttivat Kouvolasta Lahteen kesällä 1933 - Niilo oli saanut viran Lahden kaupungin Läntisestä kansakoulusta (vuodesta 1946 lähtien Länsiharjun koulu). Talonsa ja tonttinsa he myivät rouva E. Enbäckille. 

Muuttoa edelsi läksiäiset ja niihin kirjoitettiin osallistuneen jopa sata henkilöä! 

Pidettiin puheita, laulettiin ja lausuttiin - kahvia nautittiin ja seurusteltiin aina pikkutunneille saakka.

Elämä Lahdessa asettui uomiinsa, mutta Hellän sairaus ei helpottanut. 

Muuttoa seuraavana vuonna hän kohtasi matkansa pään ja vapautui tuskistaan läheisten suureksi suruksi. Kuolintieto on kirjattu Sysmän seurakunnan kuolleiden luetteloon, vaikka perhe asuikin Lahdessa. Kuolinsyyksi on mainittu "syöpäkasvi".

"Väsyneen vaeltajan" tomumaja kätkettiin Sysmän Otamon hautausmaahan kauniin kukkakummun alle. Omaisten lisäksi Hellää olivat saattamassa viimeiselle matkalle suuri joukko ystäviä mm. Kouvolasta ja Lahdesta. Siunauksen toimitti pastori Hyrske. 

"Sinne kotiseutunsa multiin, kukkakummun alle sai leposijansa tämä tunnontarkka, oppilailtaan, mutta itseltään vieläkin enemmän, vaativa opettaja."

Itä-Häme 25.07.1934

"Opettajatar Hellä Oksa oli esikuvallinen opettaja ja kasvattaja, 

opettajapersonallisuus, 

jolle hänen työnsä ja kutsumuksensa oli kaikki kaikessa. 

Sydämensä koko lämmöllä ja antaumuksella, 

tunnollisena hän uurasti tahtoen kaikkensa antaa kasvattiensa hyväksi. 

Hän oli opettaja, jota toteltiin, rakastettiin ja kunnioitettiin. 

Kaivaten häntä muistelee satoihin nouseva nuorten parvi, joiden elämää 

hän huolehtivana äitinä jälkeenkinpäin seuraili ja neuvoillaan opasti.

Kouvolan opettajiston keskuudessa kaivataan myös hänen 

sydämellistä, vaatimatonta, avuliasta ja aina palvelevaa olemustaan. 

Siellä hän myös tunnollisesti ja ansiokkaasti suoritti tehtäväänsä 

opettajayhdistyksen monivuotisena sihteerinä ja rahastonhoitajana.

Vieraanvaraisena, osaaottavana ja mainiona seuraihmisenä 

saavutti opettajatar Hellä Oksa laajan ystäväpiirin, 

joka sydämestään häntä kaipaa.

Jk.

Kolmisen viikkoa Hellän kuoleman jälkeen perhettä seurasi uusi tragedia - hänen ja Niilon poika hukkui uintireissulla 11.8.1934 reilun kuuden vuoden iässä.

Uusi Suomi 15.08.1934, nro 217

Tarina koostettu ja tiedot kerätty mm. 

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 

Keski-Suomi, 01.08.1907, nro 86, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1047514?page=2

Suomalainen Wirallinen Lehti, 25.07.1911, nro 167, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1296480?page=1

Vartsalan koulu 25v. Salon Seudun Kunnallislehti, 31.10.1933, nro 123, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1888904?page=2

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 10.08.1934, nro 32, s. 6

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935705?page=6

Kouvolan Sanomat, 06.10.1931, nro 111, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868192?page=2

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 05.01.1933, nro 1, s. 20

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935622?page=20

Kouvolan Sanomat, 08.06.1933, nro 61, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868508?page=2

Kouvolan Sanomat, 15.06.1933, nro 64, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1868492?page=2

Kouvolan Sanomat, 24.07.1934, nro 81, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869526?page=3

Kouvolan Sanomat, 31.07.1934, nro 84, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1869513?page=3

Lahti, 14.08.1934, nro 93, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1873386?page=2

SSHY

Sysmä syntyneet 1865-1890 (AP I C:5) 1884 Oktober ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44945&pnum=273 

Hellä: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=74

Heikki: Sysmä kuolleet 1919-1936 (AP_KON I F:3) 1934 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44952&pnum=75