22 helmikuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - helmikuu 1926

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Lyydia Kivioja oli asetettu ehdolle 8 hakijan joukosta Ruskealan kunnalliskodin hoitajattaren virkaan. 

Iida Maria Maunula oli hakenut meijeriköksi Kaipion-Vesajärven Osuusmeijeriin päästen varasijalle.

Pappisten lainakirjasto kerrottiin pidettävän avoinna yläkansakoululla toistaiseksi tiistaisin klo 1-2 päivällä.

Kalle Manninen oli vihitty avioliittoon leskeksi jääneen Helmi Riihelän kanssa. Helmi oli Vaanian Anttilasta.

Kappalainen Lauri Heinonen oli jo aiemmin hakenut Somerniemen kirkkoherran virkaa. Heinonen oli osoitettu suorittamaan vaalinäytteensä 7.3. ja itse vaali ilmoitettiin toimitettavaksi 28.3.1926.


KUNNALLISIA ASIOITA
"Valittiin tulo- ja omaisuusverolautakuntaan vakinaiseksi jäseneksi räätäli Jalmari Niinikoski.
Ehdotus, että Joutsan kunta liittyisi jäseneksi Osuuskunta Katajaan, ei saavuttanut tarpeellista määräenemmisöä, joten se raukesi.
Vielä esiteltiin eräitä verovalistusasoita, jotka sellaisinaan hyväksyttiin."

Opetusministeriö oli määrännyt, että kirkonkylän kansakoulun lisärakennusta varten myönnetty 21.000 mk avustus tiputetaan 18.000 mk:aan rakennuskustannusten jäätyä arvioitua alhaisemmiksi.


KUNNALLISVAALIT
Kunnanvaltuutettujen vaalit toimitettiin 20.2.1926. 
Vaalihuoneet olivat avoinna äänestäjille klo 9-20. Näissä vaaleissa valittiin valtuutetut kolmen vuoden kaudelle ensimmäistä kertaa. 

Vaalikeskusteluja käytiin ja peliä pelattiin lehtien palstoilla - puitiin jos jonkin / kunkin ryhmittymän tekemisiä ja tekemättä jättämisiä.
(Vaalien alkuperäinen aikataulu oli muuttunut, koska Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli sekoittanut kuvioita.)

Äänestysinto oli laimeahkoa, vaikkakin vaalien kirjoitettiin olleen "aika lailla vilkkaammat" kuin edelliset. Joutsan äänioikeutettujen määrä oli 2887 - äänioikeuttaan käytti 1215 henkilöä; 573 porvarillista äänestäjää, 627 sosialistia - hylättyjä ääniä oli 13.

Valituksi tulivat:
8 porvaria -> Onni Heinikainen, Bern. Santala, Anna Jurvanen, Kalle Peltola, J. Sankari, 
A. Kämppi, E. Kokko ja J. Nieminen.
9 sosialistia -> J. Maunula, HJ. Lindfors, K. Tillanen, V. Dammert, J. Niinikoski, A. Salo 
H. Rintavaara, J. Manninen ja V. Borg.


Urheiluharrastuksista 
Kansakoululaisten keskuudessa oli herännyt into urheiluharrastusta kohtaan siinä määrin, että 20 oppilasta oli ilmoittautunut suorittamaan asianmukaiset urheilumerkkivaatimukset. 

Ulkoilmaurheilua varten koululle oli hankittu mm. sekunttikello, keihäs, kiekko, 2 kuulaa, palloja y.m. Kirjoitettiin: 
"Heti maan paljastuttua ryhdytään kuulema innolla harjoitteluun. Toivotamme nuorille urheilijoille jatkuvaa intoa ja menestystä yrityksissään." 

Pappisten laulukuoro 
"harjoittelee, ellen aivan väärin ole asioita kuullut, Hemmo Kallion ihanaa kaksiosaista kuvaelmaa "Pärttylin yö". On kerrassaan ilahduttavaa, että paikkakunnalla esitetään tuo vanhoja itäsuomalaisia kansantapoja kuvaava laulunäytelmä, joka tempaa mukaansa sekä vanhan että nuoren. Kun ei paikkakunnalla ole seurataloa, täytyy kappale, jossa esiintyy liki 30 näyttelijää, esittää vasta kesällä jossain tilapäisessä huoneustossa."


KÄLÄSTÄ KUULUU
Hirvenlahden opintokerho teki hiihtoretken Kälän koululle, jonne heidät oli kutsuttu Kälän Opintokerhon toimesta. 

"Opintokerho oli järjestänyt tämän vierailujuhlan erittäin arwokkaaksi ja hauskaksi. Ohjelma mm. oli monipuolinen ja kuului siihen laulua, lausuntoa, puhe, kertomuksia ym. Mielialan virkistämiseksi tarjoiltiin teetä."


LOHKOMISIA
Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat 
Laurila, om. Leena Ingeroinen
Jurkoselkä, om. Akseli Riihimäki
Uusi-Kilkki, om. Anselm Kuitunen 
Viitamäki, om. Jeremias Korpela
Halkokangas, om. Anselm Kuitunen 

Loppula, om. Ananias Manninen 
Kotimäki, om. Antti Kotimäki 


PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Ruorasmäen työwäenyhdistyksen wuosikokouksessa 7.2. käsiteltiin m.m. seuraawat asiat:
"Luettiin toiminta- ja tilikertomus wiime wuodelta ja tilintarkastajain lausunnon perusteella myönnettiin johtokunnalle ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuvapaus. 
Johtokunnasta erowuorossa olewat Antti Salonen, Taawi Saari ja Aksel Saari walittiin uudelleen, samoin walittiin warajäsenet Armas Tähtinen ja Kalle Mannila uudelleen. 
Tilintarkastajiksi walittiin Elsa Koskinen ja Juho Koskinen, waralle Tilda Niemi ja Saima Niemi. 
Koska Ruorasmäki tämän wuoden alusta siirtyi uuteen Pertunmaan kuntaan, niin yhdistyksen nimi, joka on ollut Joutsan Ruorasmäen Työväenyhdistys, muutettiin ja on se nyt Ruorasmäen Työwäenyhdistys. 
Sisäänkirjoitus- ja jäsenmaksut päätettiin pysyttää ennallaan. 
Kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden ensimäisenä sunnuntaina klo 10 ap.

Yhdistyksen kokouksen jälkeen pidetyssä johtokunnan kokouksessa walittiin kuluwaksi wuodeksi puheenjohtajaksi Oskar Järwinen, warapuheenjohtajaksi Taawi Saari, sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Onni Kiwiaho." 

Tolvasniemen työväenyhdistyksen vuosikous 14.2. 

"Luettiin wuosi- ja tilikertomus, joka hywäksyttiin ilman keskustelua ja myönnettiin johtok. ja rahastonhoitajalle tili- ja wastuuwapaus. 

Johtokuntaan tuliwat walituiksi w:ksi 1926 seuraawat: Hemmi Nieminen,                  S. Rintawaara, Hilja Saloranta ja Toiwo Dahl warsinaisiksi sekä Aatami Salo, Matti Kyyhkynen, Maria Wesanen ja Herman Wesanen waralle. 

Tilintarkastajaksi walittiin Kasper Tillanen ja Akseli Lehtonen wakinaisiksi sekä Toiwo Saloranta ja Herman Mäkelä waralle. 

Jäsenmaksuksi märättiin 1:25 mk. miehiltä ja 75 penniä naisilta. Rahastonhoitajan, kirjurin ja puheenjohtajan palkat päätettiin pitää ennallaan, nim. 30 mk. kullekin. 

Järjestysmiehiksi huwitilaisuuksiin walittiin Toiwo Saloranta, Toiwo Dahl, August Nyman ja Aatami Salo. Huwitoimikuntaan walittiin 8 henkilöä. 

Yhdistyksen kuukausikokoukset päätettiin pitää joka kuukauden toisena sunnuntaina klo 11 ap. Piirikokousehdokkaaksi walittiin Aatu Salo. Wapaus-lehden asiamieheksi walittiin A. Salo.

Johtokunta walitsi kokouksessaan samana päivänä puheenjoht. Hugo Rintawaaran, waralle Aatu Salon, kirjuriksi Hemmi Niemisen ja Hilja Salorannan waralle, jäsenmaksujen kantajaksi ja rahastonhoitajaksi Aatu Salon."

Joutsan Vapaaehtoisen Palokunnan yleinen kokous 14.2.
Päätettiin järjestää yleinen hiihtokilpailu kuun lopulla 28.2. neljässä eri sarjassa. Kilpailuihin saattoi ottaa osaa "kaikki, joilla on vähänkin urheiluharrastuksia".
Samana iltana päätettiin myös pitää yleinen iltama Nuorisoseuran talolla, ohjelmassa mm. suosiota saanut näytelmä "Oikea morsian".


URHEILU-UUTISIA

"Kilpailuihin otti osaa 10 miestä. Palkinnot jakaantuivat seuraavasti:
1. leipuri T. A. Toivanen; 2) paikallispäällikkö Frans Temisevä; 3) maanviljelijä Yrjö Avikainen: 4) taloil. poika Eino Maunula: 5) puuseppä K. Pahalahti. 
Lähinnä seuraavat olivat P. Sauvala ja E.Kaartinen

Yhteisen reki- ja hiihtoretken järjestivät lotat ja suojeluskunt-laiset samaksi illaksi Ristolan taloon, jossa oli palkintojen jako y.m. ohjelmaa. Lopuksi pyörittiin piirissä viulun soiton mukaan." 


ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Tulipalo
Tammilahdessa paloi talollinen Kalle Salosen sauna. Sauna oli ollut käytössä vasta parisen vuotta - vahinko oli suuri isoperheiselle pienviljelijälle.


KUOLLEITA
Kuolleiden luettelosta (SSHY Digitoidut aineistot) puuttuu sivu, jossa mm. helmikuu 1926. 
Lehtitietojen mukaan rajan toiselle puolen siirtyvät:
*Tyyne Simola 3.2.1926. 
*Yrjö Olavi Heilakka 7.2.1926
*August Järvinen 26.2.1926 

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Huolestuneet veronmaksajat esittivät lehdissä avoimen kysymyksen kunnallislautakunnan esimiehelle ja vuoden 1924 kunnallisten tilien tarkastajille, koska tilinpäätöstä ei ollut vielä esitetty, vaikka jo lähes vuosi on kulunut määrätystä määräajasta. 

Vastine edelliseen, laatinut Santala, Niinikoski ja Heinikainen.


LUE MYÖS

Havinoita oheistoiminta, 
keskustelu - kuvia ja lyhyitä pätkiä aihealueeseen liittyen

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

08 helmikuuta 2026

PELIMANNILEGENDA MIESKONMÄELTÄ - Tuomas "Pitkätukka" Hokkanen

Kuva: Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta 
Tänään nostetaan esille ja muistellaan yhtä Joutsan seutukunnan persoonallisimmista Tuomaista – Tuomas Hokkasta (1871–1947), joka tunnettiin kansan suussa paremmin nimellä ”Pitkätukka-Hokkanen”.

Hokkanen oli sivistynyt ja monitaitoinen mies, jolla musiikki virtasi verissä: hän toimi kiertokoulun opettajana 16 vuotta, oli rukkastentekijä, maanviljelijä ja ennen kaikkea itseoikeutettu hääpelimanni. Kerrotaan, että hän oppi soittamaan korvakuulolta jo 12-vuotiaana ja rakensi ensimmäisen viulunsa itse isänsä opastuksella.                                                                  

 Tuohon aikaan kaikki eivät kuitenkaan katsoneet viulunsoittoa hyvällä - viulua pidettiin monesti jopa "kyseenalaisena" soittimena. Joutsan silloinen pappi Lumme ristikin Tuomaan soittopelin karskisti ”pirun viuluksi” eikä sallinut sitä opetusmatkoilla. Hokkanen yritti hetken soittaa hanuria, mutta hylkäsi sen nopeasti – hän kun pelkäsi menettävänsä viulunsoittotaitonsa.

Rakkaimman viuluistaan hän osti vajaalla viidellä markalla - rikkinäisenä - mäntyharjulaiselta "Hassun-Pekalta". Hokkanen etsi kavereidensa kanssa kolme päivää Tuukkasen metsästä juuri oikeanlaista kansipuuta saadakseen soittimensa kuntoon. Tämä viulu oli hänelle lopulta yhtä rakas kuin oma vaimo Mari!

Tuomas ja Mari olivat erottamaton työpari. Kun Tuomas soitti, Mari ”pompotti” tahtia toisella viululla ja lauloi mukana. Heidän soittonsa kerrotaan hiponeen taiteellisuuden rajamaita: ”Kun Hokkanen veti vanhan loikon ja Aaltos-Jussi ja Elina sen tanssivat, niin häpeään jäivät nykyajan jatsit!”

Hokkasen tuotemerkiksi muotoutuneet pitkät hiukset ei ollut vain tyylivalinta. Väitetään, että lääkäri Levison oli suositellut pitkiä hiuksia Hokkasen vaivoiksi koituneisiin päänsärkyihin - ja ihme kyllä - tämä lääke tuntui tehoavan. Kylillä kyllä kuiskuteltiin, että kenties juuri tuolla pitkällä tukalla oli osuutta siihen mestarilliseen taitoon, jolla hän instrumenttiaan käsitteli.

Tuomas oli peloton mies, joka sävelsi itselleen myös omia kipaleita, kuten Juomarin katumus, Vanhanpojan valssi ja Kuoleman valssi. 

Hän ei juuri kuvia kumarrellut ja totesi kerran, ettei pelkää mitään muuta kuin kolmea ”hirmua”: ”On kolme hirmua: ukkosenilma, suojeluskuntalainen ja joku kolmas.”

Hokkanen ja Mari-vaimonsa olivat hyvin pidettyjä esiintyjiä ja he soittivat kyläjuhlissa vielä lähes 80-vuotiaina, säilyttäen paikkansa Joutsan rakastetuimpina esiintyjinä. 

Tuomaan ja Marin soittamat sävelet soivat vieläkin joutsalaisten muistojen tarinoissa!

Tiedot: Itä-Häme 1.12.1928 ja Mieskonmäkeläistä perinnettä-kirjasta, josta myös kuva. Kuvassa Hokkaset talonsa Sumppilan pihapiirissä.

Havinat oheistoiminta Facebookin HAVINOITA-ryhmässä. Tuu mukaan!


25 tammikuuta 2026

TAPAHTUI JOUTSASSA - tammikuu 1926



ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Tyyne Mesiäinen oli valmistunut alakansakoulun opettajaksi Tornion seminaarista.

 L.J. Mäkelä oli aloittanut opinnot Lahden seudun maamieskoulussa.

Poliisikonstaapeli Kalle Tommola oli nimitetty ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan ym. pitäjien nimismiespiiriin. 

Armas ja Martti Kuitunen olivat saaneet 3.1.1926 vuoden mittaisen porttikiellon työväentalolle häiritsevän käytöksen vuoksi. 


Kappalainen Lauri Heinonen oli edennyt ja asetettu ensimmäiselle ehdokassijalle Somerniemen kirkkoherran virkaan. 

Metsätyönjohtaja Paavali Lehmuskoski oli anonut muuttokirjaa Forssan Kuhalasta Joutsaan. 

 
HS 28.1.1926


KUNNALLISIA ASIOITA
Postipysäkinhoitaja Otto Haikula oli jälleen valittanut kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä, joka koski tällä erää Ruorasmäen koulun talousarvion hyväksymistä.

Kirjastojohtokunnan kokouksessa 24.1. valittiin kantakirjaston johtokunnan jäsenten keskuudesta puheenjohtajaksi neiti Anni Jurvanen, varalle rouva A. Hellqvist. Rahastonhoitajaksi mv. Onni Lehtinen.
Lukutupa päätettiin perustaa kantakirjaston yhteyteen. Lukutupa on toistaiseksi auki samoina päivinä kuin kirjastokin. Lukutupaa varten hankitaan elupäässä ammatti- ja aikakauslehtiä, joten yleisöllä on tilaisuus käydä lukemassa ja lainaamassa samalla kertaa.

Valmistautuminen helmikuun 20.pvä pidettäviin kunnallisvaaleihin oli täydessä käynnissä. Alkuperäinen vaalipäivä oli alun alkaen 4.12.1925. Ruorasmäen liittäminen Pertunmaahan oli kuitenkin sekoittanut pakkaa, sillä ruorasmäkeläiset kuuluivat vaaliluettelossa Uimaniemen äänestysalueeseen ja ei käynyt päinsä, että tuoreina pertunmaalaisina olisivat käyttäneet ääntänsä "vieraan pitäjän" päättäjien valintaan.

Iso peukku muuten joutsalaisille naisille!
 
Mikkelin Sanomat 27.1.1926


URHEILU-UUTISIA
Hewosystäväin seura järjesti kilpa-ajot
Ajot suoritettiin neljässä sarjassa ja niihin otti osaa kaikkiaan 32 hevosta. Joutsan oloihin nähden tulokset olivat erikoisen hyviä - varsinkin, kun huomioi radan heikon kunnon. 
Uutuutena oli vasta hankittu kiertopalkinto - pokaalin sai haltuunsa mv. Toivo Kivilaakso Luhangasta omistamallaan "Tuiman Tyttö"-nimisellä tammallaan. 


 
Mikkelin Sanomat 22.1.1926

TILASTOJA 
Joutsan väkiluvun ilmoitettiin olevan vuoden 1925 lopulla 5643 henkilöä - 394 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 
Syntyneitä oli 74 poikaa, 52 tyttöä -  yht. 126 henkilöä.
Kuolleita 52 miestä, 40 naista - yht. 92 henkilöä.
Seurakuntaan muutti 15 miestä ja 29 naista - yht. 44 henkilöä.
Seurakunnasta muutti 46 miestä, 67 naista - yht. 113 henkilöä. 
Siviilirekisteriin siirtyi 12 miestä ja 8 naista - yht. 20 henkilöä.
Pertunmaan uuteen seurakuntaan siirrettiin 168 miestä ja 179 naista eli 347 entisestä joutsalaisesta tuli pertunmaalaisia.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Joutsan skunnan vuosikokous 24.1. nuorisoseuran talolla. 
"Kokouksen avasi p.pääll. F. Temisevä, jonka jälkeen kokouksen puheenjohtajaksi valittiin op. B. Santala ja kirjuriksi P. Kämppilä.

Esitettiin skunnan vuosikertomus ja tilit sekä tilintarkastajain kertomus; kokous myönsi johtokunnalle ja tilintekijälle tilivapauden. Samoin hyväksyttiin esikunnan laatima tulo- ja menoarvio vuodelle 1926.

Esikuntaan valittiin I. Lewison, Y. Ikonen, J. Salomaa ja B. Santala; varalle O. Kervinen ja O. Lehtinen.
Tilintarkastajiksi valittiin A. Ahvenainen ja J. Ottelin; varalle D. Maunula ja A. Paasonen.
Kurinpitolautakuntaan valittiin J. Ottelin, D. Maunula ja A. Paasonen; varalle O. Lehtinen ja J. Sihvonen."

"Esitettiin yhdistyksen vuosikertomus ja tilit edelliseltä kalenterivuodelta sekä tilintarkastajain lausunto, johtokunnalle ja tilintekijälle myönnettiin täydellinen tili- ja vastuuvapaus sanotulta ajalta.

Erovuoroon johtokunnasta arvan kautta joutuivat tohtorinna L. Levison, rouva S. Leporanta ja neiti Alli Ahvenainen, joista valittin uudelleen tohtorinna L. Levison ja Alli Ahvenainen. S. Leporannan tilalle valittiin Katri Ikonen sekä lisäjäseneksi johtokuntaan rouva E. Kankkunen, varalle rouva Hilma Laukkarinen ja opettajatar M. Sarjola. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin edelleen rouva L Levisson. 
Hyväksyttiin johtokunnan laatima tulo- ja menoarvio.

Samana päivänä pidetyssä johtokunnan kokouksessa valitsivat johtokunnan jäsenet keskuudestaan seuraavat virkailijat: sihteeriksi rouva Ida Ikosen varalle neiti Alli Ahvenainen, rahastonhoitajaksi rva Sandra Santalan. Muonituspäälliköksi valittiin rva Elina Kankkunen; saniteettiosaston päälliköksi neiti Katri Ikonen ja varustusosaston päälliköksi rva Sandra Santala."

LIIKEYRITYKSET 
Liikekalenterin mukaan Joutsassa toimineita maakauppiaita:
Friman, Juho, Pärnämäki.
Harjula, V., Kanervamäki.
Toim. A. Heilakka, Pappinen.
Hurri, O. J., Pertunmaa, Uimaniemi.
T:mi Mikko Ikonen.
Joutsan Osuuskauppa r.l.
Kankkunen, Paavo, kirjak.
Abel Laitisen Perill.
Laitinen, Albin, Kortesalmi.
Leporanta, І.
Salomaa, Toivo, Joutsa, Savenaho

Joutsan Osuuskaupan vuoden 1925 myynti oli 3.600.000 mk - kasvu edelliseen vuoteen 700.000 mk. Säästökassan kassanvaihto oli yli 500.000 mk, lisäystä edelliseen vuoteen yli 300.000 mk.

"Walittiin arwalla puheenjohtajaksi kanttori Lauri Markkula ja warapuheenjohtajaksi mw. Toiwo Kokko sekä sihteeriksi pastori Lauri Heinonen.

Johtokuntaan walittiin op. B. Santala, kunnallislautakunnan esimies Joosef Maunula ja kolmantena jäsenenä sekä puheenjohtajana kaupanhoitaja U. Tanskanen.

Walittiin myymälätoimikuntien jäsenet ja tuliwat niiksi:
Mieskonmäen: A. Heinikainen, A. Salomaa, P. Kantele ja puheenjohtajaksi W. Tuukkanen.
Leiwonmäen: W. Häkkinen, J. Junttimäki, M. Haapanen ja puheenjohtajaksi K. Wirtanen.
Pappisten: K. Ruohtula, A. Okkonen, J. Simola ja puheenjohtajaksi K. Peltola.

Johtokunnan ja myymäläneuwoston jäsenten palkaksi määrättiin 20 mk kultakin kokouskerralta.
Myönnettiin johtokunnalle waltuus tehdä sitoumuksia korkeintaan 700 tuh. mk:aan asti. Kuukaustilien tarkastajiksi walittiin pastori Lauri Heinonen ja K. Junkkari.
Wuosiwoittoon nähden ei mitään eroitusta tehty eri tavaralajeissa."


ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Sisä-Suomi 5.2.1926



AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 
Haettiin kunnankätilöä 5 kuukauden ajaksi - jopa vakinaiseksi.


YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Pakinaa JoutsastaEero kirjoittaa näkemyksistään verotuksesta ja kunnallisvaaleista 


LUE MYÖS

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

18 tammikuuta 2026

KUVAN TAKAA - Rakeen perheestä Pelkosenniemeltä

Voi, miten kiva kuva kahdesta pojanvesselistä - oli ensimmäinen ajatukseni! Kuvateksti oli otsikoitu Kotikoivun juurella ja itse  kuvateksti kertoo: 

Kuvassa Pauli ja Lauri Rae, Pelkosenniemeltä. Kaksoset ikä 5 v. 
Pojat ovat 9 veljeksestä nuorimmat. Tyttöjä on 3. Lasten isä on kuollut.
Äiti elää yksin 12 lapsensa kanssa, joista 2 vanhinta on poissa kotoa töissä. 

Jokin tässä herätti mielenkiinnon - mitä kuvan takaa löytyy?

 
Koitto : Opettajayhdistyksen terveys ja
raittius julkaisema, 01.01.1939, nro 5

Rakeet eivät ole minulle "tuttuja" entuudestaan sen enempää kuin Pelkosenniemikään. Kuvatekstistä saadaan kuitenkin lähtötiedoksi, että Pauli ja Lauri olivat kaksoset ja Ojalan/kirjoittajan laskuopin mukaan syntymävuodeksi muodostuu 1934.

Syntyneiden luetteloja noilta vuosilta ole käytettävissä, Genistä sen sijaan löytyi perhekuntaa. 
Eri lähteistä sain kasattua jonkinlaisen tarinan tyngän - tosin itse kuvan poikasista, Paulista ja Laurista, ei juurikaan kerrottavaa löytynyt. Genin tietojen mukaan Lauri oli syntynyt 8.5.1934 - tämä koskenee myös Paulia. Isän kuollessa pojat olivat siis +2 v. vanhoja.

Tämän monilapsisen perheen vanhemmat olivat Juho Emil Rae, ent. Räsänen (1882-1936) ja Hilda Sofia Yrttiaho (1896 -1971). 

Syntyneiden luettelossa Emilin ristimänimi oli Emil Johannes, mutta useissa teksteissä nimi on muodossa Emil Juho tai Juho Emil, vht. arrendaattori Johan Räsänen ja vmo Maria Korhonen, Kuopio Savilahti 2. 

Sofia, virallisesti Hilda Sofia, oli syntyisin Sodankylästä, vht its. Kalle (Kaarle) Yrttiaho ja vmo Hilda Karoliina Mäkitalo

Emil oli muuttanut 1908 Kemijärvelle työmiehen tittelillä ja seuraavana vuonna hän ilmoittaa, että 16.12.1909 lähtien nimensä on Emil Rae, aiemman Emil Räsäsen sijaan. 

1911 Emil on mainittu konttoristiksi ja 1912 saanut kulkukauppaoikeuden vuodeksi. Hänen on mainittu toimineen myös Pohjolan Sanomien asiamiehenä ja sittemmin näkyi olevan kasööri / kirjanpitäjä. Emil oli ottanut osaa myös kunnalliselämään Pelkosenniemellä ja oli työskennellyt ainakin Kemi Oy:n palveluksessa.


PERÄ-POHJOLAINEN 18.09.1913 NO 106


Perhe lienee pitänyt sijaa Mäkitalossa, jossa Rakeet pitivät lehti-ilmoittelun mukaan jonkinlaista kahvila-kauppaa.



Kasöörinä ollessaan Emil joutui ns. jännän äärelle - luultavasti kokemaan jopa "kauhun hetkiä" - Kemijärven Javarusjoen Saarikoskella. 

Lehtijuttu vuodelta 1933  kertoo, että viisihenkinen seurue, johon kuului Emilin lisäksi tukkilaiset Eino Yliheikkilä, Heikki Haataja, A. Mikkola sekä tukkilaisten keittäjätär, olivat laskemassa koskea alas. 
Veneessä olijat eivät olleet tietoisia, että vonkamiehet olivat aiemmin päivällä sumaa purkaessaan vetäneet kosken yli kuusipuomin ja jättäneet sen siihen. He huomasivat sen kyllä, mutta vasta muutamaa metriä ennen - tämä oli kuitenkin ihan liian myöhään ja niin virta painoi veneen puomin alle täyttäen sen vedellä. 

Haatajan onnistui pysyä veneessä muiden joutuessa veden varaan. Emil sai napatuksi tukin kainaloonsa ja  keittäjätär puolestaan sai otteen hänestä. Lopulta kovaonniset koskenlaskijat saatiin kaikki pelastetuksi, tosin keittäjätär oli menettänyt tajunsa tuossa tuoksinassa. Tukkimiehien omaisuutta ja kokin tarpeet jäivät Ahdin saaliiksi - Emilin repussa olleet paperirahat saatiin sentään kuivatuksi ja käyttökelpoisiksi.

Emil kuoli loppukesällä 1936. Hänet haudattiin Pelkosenniemelle  - siunauksen toimitti vt. kirkkoherra Voutilainen. 

Lapin Kansa 25.08.1936


Viime sunnuntaina kätkettiin Pelkosenniemellä haudan lepoon metsäkasööri Emil Rae.  
Ruumiinsiunauksen toimitti seurakunnan v.t. kirkkoherra Voutilainen. 

Vainajaa oli saattamassa runsas ystävä- ja sukulaispiiri. 
A.B. Kemi O.Y:n puolesta laski pitkäaikaiselle työntekijälleen hautakummulle seppeleen konttoripäällikkö Hulkko. Työtoverien seppeleen laskivat työnjohtaja Matti Honkanen ja konttoristi Oiva Hulkko. Vielä laskettiin haudalle omaisten ja ystävien seppeleitä ja kukkia.

 Pidetyn vainajan ja tunnollisen työntekijän hautakumpu jäi 
kauniisti todistamaan siitä muistosta, minkä hän jätti jälkeensä.




Lähteinä käytetty mm. Kemijärven, Kuopion seurakuntien kirkonkirjat, Geni ja Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kuopio maaseurakunta syntyneet 1880-1885 (MKO17-26) 1882 kesäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28269&pnum=113 
Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1886-1892 (MKO115-149) Sivu 416 Mustinharju ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28637&pnum=391 
Kuopio maaseurakunta lastenkirja 1881-1890 (MKO196-208) Sivu 41 Savilaks 2 Mustinharju ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=30019&pnum=34 
Kuopion tuomiokirkkosrk lastenkirja 1893-1910 (MKO150-170) Sivu 882 Räsänen ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28038&pnum=443 
Kuopion tuomiokirkkosrk rippikirja 1893-1910 (MKO190-228) Sivu 882 (Räsänen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=28034&pnum=885 
->muutto Kemijärvelle. Kuopion tuomiokirkkosrk muuttaneet 1905-1910 (MKO38-49) Sivu 205 toukokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=31190&pnum=208 
Kemijärvi muuttaneet 1900-1908 (MKO1) Sivu 29 vuosi 1908 tammikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=6078&pnum=29
Pelkosenniemi asiakirjoja 1921-1989 (AP II Bj:48)   ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=50409&pnum=509
Pelkosenniemi asiakirjoja 1921-1989 (AP II Bj:48) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=50409&pnum=510


Perä-Pohjolainen, 30.12.1909, nro 151, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/676541?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kaleva, 16.10.1912, nro 240, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1235014?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pohjolan Sanomat, 01.11.1915, nro 25, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219757?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lapin Kansa, 14.02.1929, nro 19, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1564200?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pohjolan Sanomat, 17.06.1933, nro 135, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1895812?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Koillis-Suomi, 04.09.1936, nro 9, s. 2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2025327?page=2
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot








28 joulukuuta 2025

TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Opettaja Hilma Salonen oli liittynyt Kotikasvatusyhdistyksen vuosijäseneksi. 

Elli Ikonen oli hyväksytty Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun oppilaaksi.

Laulajain päivää eli Sibelius-juhlaa vietettiin Sibeliuksen päivänä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli soittoa eri instrumenteilla, puheita, esitelmä Sibeliuksesta, runonlausuntaa ja laulua erilaisilla kokoonpanoilla. 

Joutsan Säästöpankin ilmoitettiin olevan avoinna vuoden 1926 alusta lähtien kolmena päivänä viikossa.

Ilmoitettiin pidettäväksi yleinen iltama nuorisoseuran talolla Tapaninpäivänä sekä WPK:n iltama uudenvuodenpäivänä Työväentalolla ja Lucianpäivänä Perheiltamat.

"Joutsassa oli Itsenäisyyspäivänä suojeluskunta kirkossa ja marssi sen jälkeen nuorisoseuran talolle, jossa oli luentoharjoitus ja Lotat tarjosivat kahwit. 
Illalla oli Lottien järjestämä arwokasohjelmainen illanvietto, josta mainittakoon rwa Kankkusen puhe, sekakuorollaulua, torwisoittoa, rwa Kerwisen yksinlaulu, tohtorinna Lewisonin pianonsoittoa ja rwa Kerwisen ja kanttori Lauri Markkulan kaksinlaulu esityksiä. Tilaisuudessa esitettiin myös näytelmä "Perintö"."

KUNNALLISIA ASIOITA
Maanteiden ylläpitokustannukset oli budjetoitu vuodelle 1926. Mikkelin läänin kokonaispotti oli 2.355,926 mk, josta Joutsan osuus oli 96.750 mk

Joutsan valitut olivat Bernhard Santala, puheenjohtaja ja Frans Temisevä, varapuheenjohtaja. Jäseniksi määrättiin poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin (maaherran asiamies) ja varajäseneksi poliisikonstaapeli David Maunula (samalla maaherran asiamiehen varamies).

Manttaalinomistajain kuntakokouksessa 5.12. päätettiin seuraavista asioista: 
*Harankylään menevän kylätien kunnan huostaan ottamisesta tehty anomus hylättiin.
*Maanjako-oikeuden jäseneksi Akseli Laakson tilalle valittiin maanviljelijä Lauri
  Kuitunen.
*Manttaalikassan tulo- ja menoarvio hyväksyttiin seuraavalle vuodelle. Manttaalia
  kohden päätettiin kantaa 250 mk.
*Itä-Hämeen Kansanopiston avustusanomus Smk. 5,000:- hylättiin. 
*Ilmoitukset päätettiin seuraavana vuonna julkaista Mikkelin Sanomissa, Länsi-Savossa
  ja Vapaus lehdissä.

Postipysäkinhoitaja Otto Haikola, Joutsan pitäjästä, oli valittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskeva asutuslautakunnan jäsenten vaalia.

Talollinen Matti Laakso, Joutsan pit. Marjotaipaleen kylästä, on walittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemässä päätöksestä, jolla Ruhanlahden piirin kansakoulu oli päätetty siirtää Kotimäeltä Ylä-Hossolaan.

 


Käsiteltiin seuraavat asiat:
1) Lahdenseudun maamieskoululle myönnettiin vuodeksi 1926 300 mk. jokaista Joutsan kunnasta kotoisin olevaa oppilasta kohti.
2) Taksoituslautakunnalle myönnettiin oikeus ottaa sihteeri kohtuullista palkkiota vastaan.
3) Lainmukaiseksi perusvähennykseksi vuoden 1925 taksoituksessa määrättiin 2,500 mk. ja lapsivähennykseksi 1,000 mk.
4) Ruorasmäen koulun tulo- ja menoarviota ei käsitelty, koska Ruorasmäen kylä tulee jo ensi vuonna kuulumaan Pertunmaan kuntaan. 
5) Päätettiin ryhtyä alustaviin neuvotteluihin Maalaiskuntain Liiton kanssa Liiton valitsemiseksi yhdeksi kunnan tilintarkastajaksi vuodeksi 1926.
6) Tulo- ja omaisuusverotuslautakuntaan valittiin maanviljelijä Kalle Soisalo ja varalle työmies Jere Sievänen.
7) Luettiin useita maherran verovalituspäätöksiä ja päätettiin niihin tyytyä.
8) Tapaturmavakuutuslain määräämä n. s. kuntavakuutus päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Pohjasta ja määrättiin vakuutusmaksut väärin ilmoittaneille kaksinkertaisiksi.
9) Kunnalliset ilmoitukset päätettiin julkaista Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaudessa.
10) Hartolan kunnan tekemään tienteko-valitukseen kunnan puolesta vastaamaan valittiin maanviljelijä Toivo Kokko.
11) Asutuslautakunnan jäsenen Otto Laitilan valitukseen vastaamaan valittiin valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.
Maanviljelijä Matti Laakson valitukseen Ruhalahden kansakoulu-asiassa vastaamaan valittiin maanviljelijä Erland Salonen.
12) Kirjastojohtokuntaan opettajatar Matilda Sariolan ja rva Ida Ikosen tilalle valittiin Hilma Lehtonen ja Aura Hellqvist.
13) Laitjärven lainakirjasto hyväksyttiin kunnan piirikirjastoksi.
14) Käsiteltiin ensi vuoden tulo-ja menoarvio, joka päättyy summaan 914,648 mk. 83 penniä. Taksoituksella koottava summa on 628,340 mk. 51 penniä.

LOHKOMISIA
Joutsankylässä lohkottiin tilat 
Syrjälä, om. Julius Karlsson
Rieskala, om. Oskar Manninen

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat 
Kumpusuo, om. Akseli Salomaa 
Wanha-Kälä, om. Otto Kuitunen.

Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat 
Mutala, om. Taawetti Paronen 
Uutela, om. Nestor Lahtinen

Lepola, om. Toivo Vesala 
Mahajärvi, om. August Salonen 

Niittylä, om. August Mikkola
Kitkala, om. Salomon Ahonen
Siltala, om. Johan Avikainen

Pärnämäen kylässä 
Puru, om. Onni Manninen 
Ala-Mällönen, om. Otto Mällönen

Mieskonmäen kylässä
Kikkala, om. Richard ja Lyydia Komppa 
Tervakangas, om. Juho Laitinen
Haapala, om. Vilhelmiina, Oskar, Emil ja Sulo Haapala
Pekkala, om. Fabian Korpela

 


VUOSIKOKOUKSIA
*Hywäksyttiin Suomen Hewosjalostusliiton laatimat uudet mallisäännöt
  paikallisseuroille liiton esittämällä tawalla.
*Päätettiin ostaa kiertopalkinnoksi malja, josta ensi kerran kilpaillaan tammik. 3 pnä. *Walittiin toimikunta, joka ostaa maljan ja laatii sille jäännöt, ja tuliwat tähän 
  A. Paasonen, D. Wirtanen, D. Pessala ja A. Mikkola. 
*Yleiset kilpa-ajot päätettiin pitää tammik. 3 p. Joutsan kirkolla. Radan kuntoon laittoa
  warten walittiin erityinen toimikunta. Yleisen iltaman järjestää hewosystävät samana
  päiwänä. Iltaman hommaajiksi walittiin niinikään erityinen toimikunta.

*Walittiin johtokuntaan erovuorossa olewat R. Lindberg, D. Lehtinen uudelleen ja
  uudeksi jäseneksi Yrjö Awikainen. Waralle F. Paasonen ja M. Hossola. 
*Hyväksyttiin tulo- ja meno-arwio ensi wuodelle. 
*Wihantarehukilpailu, joka johtuneesta syystä jäi wiime kesänä pitämättä, päätettiin
  pitää ensi kesänä. 
*Lypsykilpailut päätettiin toimeenpanna ensi wuoden ajalla seuran jäsenten kesken.
  Ajasta johtokunta ilmoittaa tarkemmin. 
*Edustajiksi pääseuran kokouksiin walittiin R. Lindberg. T. Paawola, F. Laakso 
  ja D. Lehtinen. 
*Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 5 mk.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 
*Welwoitettiin korwaamaan järjestyswaliokunta Joosef Maunulalle ne kulut, joita hänelle
  oli johtunut marrask. 1 p:nä pidetyssä iltamassa sattuneen puukotuksen johdosta. 
*Yhdistyksen talo päätett. wuokrata Joutsan W.P.K:n iltamien pitoa warten tammik. 1 p. 
*Yhdistyksen lukusaliin päätettiin tilata seuraawat lehdet: S. Sosiaalidemokraatti,
  Wapaus, Kuluttajain Lehti, Yhteishywä, Kotoa ja Kaukaa ja Kurikka.


ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Ikäwä tapaturma sattui Joutsan saha- ja sähkölaitoksella 12.12. jolloin 
tapaturman uhriksi joutui sahalaitoksella työskentelewä Iisakki Maunula 
ollessaan terwaamassa sirkkelin remmiä, jottei se luistaisi. 
Tällöin wasen käsi joutui jollain tavoin niin lähelle sirkkelin terää, että 
se leikkasi keskimmäisen sormen aiwan poikki ja wiotti etu-ja pikkusormea. 

Lääkäri Lewison, joka haawat sitoi, 
antoi pikkusormen wastaisesta käytöstä wain wähän toiveita. 
Etusormi sen sijaan parantunee.

Pari wuotta sitten sattui samalla sahalla tapaturma, joka wei työmies Inhalta jalan.

Työtapaturmatilastoihin Joutsan saha- ja sähkölaitoksen tuli uusi ikävä merkintä yllä olevan lisäksi, sillä torstaina 17.12.  sattui toinenkin onnettomuus samaisen puljun konehuoneessa.

"Kun joukko miehiä, mm. koneenkäyttäjä Frans Inha 
koettivat ottaa imukaasumoottorin mäntää pois silinteristä, syystä, että 
männän renkaat olivat pikeytyneet, sattui silinterissä räjähdys, 
jolloin veiviakselista irti päästetty mäntä lensi ulos silinteristä 
murskaten koneenkäyttäjä F. Inhan vasemman säären aika pahasti. 
Kuinka pahoin sääri on murskaantunut osoittaa sekin seikka, 
että luun siruja jo sahalla erkani sääriluusta.

Piirilääkäri I. Levison oli virkamatkoilla Sysmässä, joten 
loukkaantuneen sitoi apteekkarin rouva Ida Kervinen. 
Lääkärin lausunnosta riippuu, miten jalalle lopullisesti käy. 
Tämä on toinen onnettomuus samalla viikolla. 
Aikaisemmin katkesi työmies lisakki Maunulalta 
vasemman käden neljä sormea, paitsi peukalo. 

Mainita sopii vielä, että sirkkelissä noin pari vuotia sitten 
katkesi samalta koneenkäyttäjä Frans Inhalta oikea jalka, 
joka leikattiin tyysten poikki polven alapuolelta.

Vahingon aiheutti sama imukaasumoottori kuin nytkin. 
Sietäisi laittaa riittävät suojat tapaturman varalta."

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 
Eero - pakinaa Joutsasta ja kunnallisvaaleista

LUE MYÖS


Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

25 joulukuuta 2025

"Aku" August Mutanen - Lokotohvi

Lokotohvi - "Aku" August Mutanen - kutsu- ja kuokkavieras jousalaisissa pidoissa.

"Jokaisessa pitäjässä tapaa olla joku tai useampiakin omituisia pitäjänkasvatteja, kaikille tuttuja tyyppejä, joista voi sanoa: Siinä paha, missä pannaan!

Eräs sellainen Joutsan kasvatti oli Aku Mutanen, tunnettu nimellä Lokotohvi. Nimensä lie saanut ihmeteltävästä liikkuvaisuudestaan. Niinkuin lokomotiivi hän jätti kilometrit taakseen.

Jos joutsalaisella pojalla oli salainen mielitietty Hirvensalmella ja hän halusi lähettää rakkaudenkirjeen suoraan lemmittynsä käteen, saattoi hän huoletta uskoa asian Lokotohvin suoritettavaksi. 25 pennistä hän kirjeen perille vei. Eikä valtion posti häntä jättämään kyennyt, sillä joskin se linjalla ohi ajoi, niin jo seuraavan pysäkin kohdalla pyyhkäsi Lokotohvi taas edelle.

Luottaa häneen voitiin, pitkäkyntisyydestä ei kukaan häntä moittinut. Mutta se ei hänen oikeudentajuntaansa mahtunut, että löydetty tavara olisi luovutettava omistajalleen. 
Jos hän maantieltä löysi jonkun esineen, ei hän millään muotoa sitä pois luovuttanut. 
Jos sen häneltä väkisin otti, niin kyllä hän sen sopivassa tilaisuudessa takaisin talteensa otti.

Missä ikänä kansaa kokoontui ja erittäinkin juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, kylänluvuissa, siellä nähtiin myös Lokotohvi. Hiljaa hiipien pyörähti hän oven raosta suoraan tuvan kiukaalle ja istua nökötti siellä hyvin tietäen, että kunhan toiset ovat kestityksestä osansa saaneet, tulee hänenkin vuoronsa. 

Ketään ei hän häirinnyt, eikä kellekään pahaa tehnyt, mutta työnteon hän taitavasti vältti ja jätti muille miehille. "Ei ou aekoo! ei ou aekoo! Moantie on pitkä!"  hoki hän, kun töihin pyydettiin.

Nuorempina päivinään suoritteli hän kyllä torpparien veropäiviä, vieläpä kuittasi kyläläisten osuudet maailman sodassa, kaivaen ryssille vallihautoja. Miten lie urakkansa tehnyt, tottapahan täydestä meni!

Kun Joutsassa Lokotohvi mainitaan, silloin vetäytyy joutsalaisen suu hymyyn ja kaskuileminen alkaa. Ikävä Lokotohvia! Kaikesta puutteellisuuksista huolimatta, hän oli varsin omalaatuinen ja mielenkiintoinen persoonallisuus." -Itä-Häme 1.12.1928-

**
Kulkumies saavutti elämänsä määränpään 28.11.1926. 
Hän oli syntynyt 16.5.1859 ja eli elämänsä naimattomana, ollen kululla ja toimittaen emäntien (ja muidenkin) asioita palkkiota, ruokaa ja yösijaa vastaan. 

Lokotohvia kutsuttiin myös Loko-Akuksi ja on kerrottu, ettei hän sietänyt sukunimeään, Mutasta (joka ilmestyy hänen nimensä perää rippikirjassa 1910-1919 ). 

Kerrotaan, että Lokotohvi olisi kävellyt pisimmillään Kauniaisista Joutsaan muutamassa päivässä. Hän oli mennyt maailmansodan aikana vallitustöihin Kauniaisiin junalla Mäntyharjulta. Töiden päätyttyä olisi ollut mahdollisuus valtion järjestämään paluukyytiin, mutta Aku ei moisesta innostunut. "Eihän siellä piäse ees kiukaalle makuamaa, eikä sua piimiä eikä muuta, mitä minä sellaisista kyytilöistä".

Akua pidettiin myös valmissanaisena miehenä.
Joutsan kanttori oli ostanut uudet sarkahousut ja toimitti ne Akulle kiitosta odottaen. "No, pitelenhän näitä vähän aikua"' Aku tuumi.
Kerrottiin myös, että jos hänet oli saatu houkuteltua työntekoon ja päästetty välillä syömään, ei Akua enää kannattanut yrittää töihin samana päivänä. "Kun sua syötyä, ei työ enää maita."

Akua ei juuri kuvattavaksi saatu. 
Akseli Paasosen hautajaisia vietettiin v. 1925. Lokotohvi oli hautajaisissa kuokkavieraana ja apteekkari Otto Kervinen houkutteli pahaa aavistamattoman ja tunnetusti kuvaamista välttelevän Loko-Akun sivummalle - tuolloin onnistuttiin nappaamaan tähänkin postaukseen levinnyt ainutlaatuinen otos.

Kuva: Joutsan kirja / Martta Ikosen kokoelma, jonne sen lahjoittanut Sisko Kokko.
Teksti: Itä-Häme ja Joutsan kirja

LUETUIMMAT VUODEN SISÄLLÄ