TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Väinö Suuronen Joutsasta oli saanut todistuksen Mikkelin Konepaja Oy:n autokoulukurssin suorittamisesta.

Uuno Harjula, Lyyli Kuitunen, Aili Peltonen ja Olga Lehtonen Joutsasta oli hyväksytty oppilaiksi Otavan eli Keski-Savon kansanopistoon.

Nimismies Lauri Hoviselle oli myönnetty virkavapautta 15.10.-31.10.1925 "yksityisten asiain vuoksi". Sijaisena toimi poliisikonstaapeli Toimi Nieminen.

Aksel Floor oli saanut myönteisen päätöksen muuttaa perheensä sukunimen nimeksi Salmi.

Kunnallislautakunta oli tehnyt valintansa kätilöksi. Valituksi tuli neiti Signe Ulriikka Nyman Lohjalta, varalle valittiin neiti Amanda Savola Viipurista. 

Kotikasvatusyhdistys oli suunnitellut pitävänsä "Kodinpäivän" 14.10 klo 06 ap Mieskonmäen koululla.

  

KUNNALLISIA ASIOITA

Julkaistiin tulo- ja omaisuusveron maksuunpantu määrä Mikkelin läänissä. Summa oli yli puolet pienempi kuin edellisenä vuonna eli 6.515.896 mk 10 p - tästä Joutsan osuus oli 103.236,50 mk.

Taksoituslautakunta piti kokouksensa ja päätti pitää kunnan yhtenä verovyöhykkeenä. Määrätyt veroperusteet linkin takaa.

Kanttori Lauri Markkula oli tehnyt valituksen Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.9.1925 tekemästä päätöksestä, jolla hänet oli valittu verotuksen tutkijalautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi. 

Myös lastenvalvoja V. Liukkonen oli valittanut syyskuisen kunnanvaltuuston kokouksen päätöksestä, jolla "valittajan palkankoroitusanomus sekä anomus käyttövarojen myöntämisestä kuluvaa vuotta varten oli hyljätty".

Joutsan kunnalle oli myönnetty Angesselän kansakoulun rakentamista varten 48,000 mk:n avustus ja 96,000 mk:n kuoletuslaina. 

Kokous kunnallisvaalivalmisteluja varten ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 18.10.1925 klo 12.00. Kokoukseen kutsuttiin porvarillisiin puolueisiin kuuluvia kuntalaisia, tarkoituksena valitsijayhdistyksen perustaminen. 

Kokouksessa hyväksyttiin yleisehdokkaaksi maanviljelijä Onni Heinikainen ja kirkonkylässä perustettu valitsijayhdistys asetti listalleen ehdokkaiksi: 2) opettaja B. Santala 3) maanvilj. Kalle Peltola 4) maanvilj. Taavi Sankari 5) maanvilj. Kalle Junkkari 6) maanviljelijä Erland Salonen 7) kaupp. Jalmar Hurri 8) mylläri Ferdinand Paasonen 9) räätäli Jalmar Purovirta 10) maanvilj. August Mikkola 11) maanvilj. Matti Mäkelä 12) kaupanhoitaja Adolf Laukkarinen 13) maanvilj. Paulus Kantele 14) maanvilj. Antti Paavola 15) maanvilj. Albin Kämppi 16) nahkuri August Sauvala 17) maanvilj. Kalle Lopansaari.

Lokakuun lopulla uutisoitiin, että Joutsan kunnalle oli myönnetty uusi määräaika kunnallisten vaalien ja niihin kuuluvien valmistavien toimenpiteiden toimittamiseksi. 

  

KARJANTARKASTUSYHDISTYS 

Karjantarkastusyhdistyksen johtokunnan kokous pidettiin sunnuntaina lokak. 18 pnä Nuorisoseuran talolla, jossa laadittiin tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten. 

Samana päivänä pidettiin myös yhdistyksen syyskokous, jossa hyväksyttiin tulo- ja menoarvio. Erovuoroisten tilalle johtokuntaan valittiin K. Junkkari ja V. Kämppi uudelleen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin mylläri Ferdinand Paasonen uudelleen.

PUHELINOSUUSKUNNAT

Kulkulaitosministeriö vahvisti Pappisten puhelinosuuskunnan taksan puheluista osuuskunnan puhelinjohdoilla Pappisten keskusasemalta Joutsan kirkonkylään ja Luhangan Tammijärvelle - maksu oli 1 mk kumpaankin paikkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuusmeijerin syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi 27.10.1925.

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 

pidettiin Joutsan nuorisoseurantalolla sunnuntaina 4.10. 

Puheenjohtaja, opett. Santala luki selonteon liikkeen toiminnasta kuluneelta 

vuodelta, joka sellaisenaan hyväksyttiin. 

Uusien sääntöjen mukaan valittiin hallintoneuvosto, johon tulivat: 

Neulamäen myymäläkomitean alueelta räätäli Kalle Virtanen, 

Mieskonmäeltä metsänvartija Viljo Tuukkanen, 

Pappisista maanviljelijä Kalle Rantala, 

pääliikkeen alueelta maanviljelijä Taavi Sankari, maanviljelijä 

Toivo Kokko, pastori Lauri Heinonen, Eljas Lehtonen, 

maanviljelijä K. Junkkari ja kanttori Lauri Markkula. 

Varajäseniksi valittiin 

maanviljelijä Onni Heinikainen, Uuno Häkkinen ja Antti Paasonen.

Hallintoneuvoston jäsenten palkaksi määrättiin 25 mk. kokouspäivältä 

sekä yksinkertainen kyyti kievaritaksan mukaan. 

Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle 300 mkn vuosipalkka.

SOK:n, Elonvaran, Tulenvaran ja Yleisen Osuuskauppaliiton kokouksiin 

edustajiksi valittiin B. Santala ja varalle kunnallislautakunnan esimies J. Maunula.

 Hankkijan ja Joutsan Puhelinyhtiön kokouksiin valittiin edustajaksi 

kaupanhoitaja Uuno Tanskanen ja varalle L. Markkula sekä 

Puulaveden Höyrylaiva Oy:n kokouksiin johtaja U. Tanskanen.

"Yhteishyvä" päätettiin tilata kaikille jäsenperheille,

Kokouksen loputtua tarjottiin osanottajille kahvit. 

Kokouksen päätyttyä alkoi samassa paikassa ohjelmallinen 

osuuskaupan 10-vuotisjuhla, jossa puhuivat 

Osuusliike Hankkijan edustaja, johtaja Siljander, 

SOK:n Kotkan konttorin johtaja Vitikainen, 

SOK:n edustaja, hallintoneuvoston jäsen, johtaja A. Lappalainen, 

jotka kaikki lausuivat tervehdyksensä ja onnittelunsa 10-vuotiaalle liikkeelle. 

Viimeksimainittu antoi hallintoneuvoston puheenjohtajalle, 

opettaja B. Santalalle SOK:n merkin tunnollisesta ja ansiokkaasta 

työstä osuustoiminnan hyväksi.

Historiikin luki kaupahoitaja U. Tanskanen. 

Ohjelmassa oli vielä torvisoittoa ja sekakuorolaulua. 

Juhlan päätyttyä oli kutsuvieraille ja toimihenkilöille juhlapäivällinen kansakoululla.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Pirtumiehiä kiinni

Markkinoita vietettiin 1.10. Poliisit pidättivät itseteosta M. Kuitusen ja T. Laitisen ammattimaisesta pirtun kauppaamisesta. Juopuneita päätyi putkaan selviämään neljä kappaletta. 

Tulipalo

"Sunnuntaita t.k. 25 p:ää vasten yöllä syttyi Joutsan kirkonkylän lähistöllä 

asuvan torp. Otto Suonlaidan sauna tuleen, palaen kokonaan.

Edellisenä iltana oli saurassa kylvetty ja 

lienee tuli jäänyt kytemään leimahtaen yöllä 2 tienoissa ilmiliekkiin. 

Paikalle hälyytettiin puhelimellä kirkonkylästä sammutusjoukkoa. 

Pian väkeä saapukin ruiskujen kanssa vaan pelastaminen oli turhaa. 

Ainoastaan asuinrakennus ja läheiset ulkorakennukset saatiin säilymään. 

Sauna oli vakuuttamaton, joten omistajalle koitui tuntuva vahinko."

Myös Huttulan talon sauna syttyi tuleen. 

"Paikalle hälyytettiin heti tulen huomattua 

palokuntalaisia ruiskuineen, joten palo saatiin sammutetuksi. 

Tuli lienee syttynyt välikattoon joutuneesta kipinästä. 

Tämä on toinen kerta vuoden sisällä kun mainittu sauna yritti palaa."

KUOLLUT

Joutsan srk kuolleiden luettelosta puuttuu aukeama kuolleet 10/1925 - 02/1926. Sinne asti mennään lehtitiedoilla, jos niitä sattuu olemaan.

JOHAN GIDEON KOKKO  - Kuollut puoluetoveri

Lokakuun 27 p:nä kuoli kotonaan Joutsan kirkonkylässä 

maalari Johan Gideon Kokko 42 wuoden ikäisenä. 

K. oli ensimmäisiä miehiä kylwämässä sosialismin siementä Joutsaan. 

Ensimmäisenä hän kirjoitti nimensä Joutsan Työwäenyhdistyksen jäsenluetteloon, 

pysyen aatteelleen uskollisena kuolemaansa saakka. 

Rehellisenä työwäenasian esitaistelijana sai hän osakseen toweripiirinsä täyden luottamuksen ja toimi hän useissa yhdistyksen sekä kunnallisissa luottamustoimissa. 

 Wainajaa suree lähinnä äiti ja weli sekä laaja toweripiiri.

Kepeät mullat kunnon towerin haudalle!

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirjastonhoitaja oli kirjoittanut Länsi-Savoon Joutsan kirjasto-oloista. 

Aika huikeeta, kirjastoja oli tuolloin kaikkiaan 7 kappaletta!

LUE MYÖS

Joutsan syyskuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

VIHERIN SILTA

Viherin vanha silta on nykyisin museosilta ja se ylittää Viherin ja Suonteen välisen Viherinkosken, joka ylitettiin ennen siltaa kahlaamalla. 

Joutsan kunnallislautakunta teki rakentamispäätöksen vanhan sillan rakentamisesta 1887 ja I.Hellgren sai sen huutokaupalla rakennettavakseen kokonaisella 1815 markalla. Sillan valmistumisesta ei ole tiedossa tarkkaa, virallista päivämäärää, ekat korjausmerkinnät kuitenkin on olemassa vuodelta 1894, jolloin sillan kansi uusittiin ja 1898 oli vuorossa kaiteet.

Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m - suurin aukko on 6,3 m ja suurin jänneväli 8,8 m. Siltaa korjattiin useana vuosikymmenenä ja se nielikin liikennekäytössä ollessaan markkoja melkoisesti.

Ensimmäiset uuden sillan rakentamista koskevat tutkimukset ja kustannusarvio tehtiin jo 1938 - tämä toistui useita kertoja, kunnes lopulta 1967 haettiin ja saatiin myöntävä päätös uuden sillan rakentamisesta. Uusi silta avattiin liikenteelle 1971.

Tiedot/lähteet:
Suomen historian pro gradu –tutkielma/Anna-Maria Holmstedt: Viherin silta
Wikipedia 

AGNES WIDING (os. Stenvall) - Aleksis Kiven lempilapsi

AGNES
Suomen Kuvalehti 6.10.1928

Agnes Karolina Anna Widing (o.s. Stenvall),  

​syntyi 12. elokuuta 1857 Nurmijärvellä. Vanhemmat olivat räätäli Albert Stenvall ja Kristiina Karoliina (Torppi). Lapsuudenkoti oli vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa. Työteliäisyyteen Agnes oppi jo nuorena tyttösenä, sillä hän kulki kylillä isänsä mukana auttaen häntä ompelutöissä.

​Agnesin setä oli kirjailija Aleksis Kivi. 15-vuotiaana, keväällä 1872, isä-Albert otti veljensä Helsingin Lapinlahden sairaalasta sairastamaan perheen torpan peräkamariin. Agneksen tehtäväksi tuli hoitaa äitinsä ohella sairasta kirjailijaa, jonka elämä oli himmentymässä. Vaikeasta tehtävästä huolimatta Kivi oli tyytyväinen hoitajaansa, koska piti veljensä tyttärestä. Setä Aleksis kuoli 31.12.1872.

Agnesin koti- ja Aleksis Kiven kuolinmökki
teoksesta Nurmijärven poika

Agnes avioitui 28-vuotiaana ja meni naimisiin 1885 merikapteeni Karl Fredrik Widingin kanssa. Aviomies ei ollut pitkäikäinen ja kuoli varhain. Agnes vietti lesken päiviä Helsingissä - niitä kertyikin lähes neljä vuosikymmentä. 

Elätettävänä oli ensin pieni tytär ja tämän kuoltua kaksi turvattomaksi jäänyttä Johan-veljen poikaa. Agnes teki parhaansa ja hankki leipää pöytään ompelutöitä tekemällä - hän myös otti, tai ainakin haki, nuoria oppiin. 

Elämää kuitenkin vaikeutti varojen jatkuva vähäisyys - puute majaili kodissa. Reuma vaikeutti niin oloa kuin ammatin harjoittamistakin, Agnesin on kerrottu kärsineen myös kovista päänsäryistä. Toimeentulon hankkiminen oli kaiken kaikkiaan raskasta.

​Vähävaraisuus pakotti ottamaan huoneistoon alivuokralaisia. 
1890-luvun lopulla Vihtori Tiihonen, joka oli lähtöisin Nilsiän heränneistä piireistä, tuli asumaan Agnesin luokse. Keskustelujen jälkeen Agnes antoi Vihtorille  luvan järjestää seuroja kotonaan. Osallistuttuaan itsekin näihin tilaisuuksiin, hänestä tuli siitä päivästä lähtien uskollinen Herran ja Herran kansan seuraaja - ja sellaisena hän pysyi elämänsä loppuun asti.

​Lisääntyvä sairaalloisuus rajoitti Agnesin pääsyä seuroihin, mutta ystävien avustuksella hän kuitenkin pääsi toisinaan kuulemaan sanaa ja tuolloin hänen ilonsa oli mitä suurin.

Agnesin kodin ovi oli avoin ja hänellä kävikin vierailijoita niin lähikulmilta kuin kauempaakin. Kodin olot huomioiden, vieraat olivat hienovaraisia ja tulivat tervehdyskäynneille usein "kestitystarpeet" mukanaan.

Kun Aleksis Kiven kuolemasta oli kulunut jo yli puoli vuosisataa, oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saanut tietää Agnesista ja seura antoi hänelle "muun kiitollisuuden osoituksen ohella, korvaukseksi nuoruuden aikaisesta palveluksesta pienen, mutta rouva Widingille suuren rahasumman." 

Näin hän sai myöhäisen tunnustuksen setänsä hoitotyöstä - olihan hän tuonut rakkautta ja valoa suuren runoilijan ja läheisensä iltahämärään. Agnes oli tästä muistamisesta sekä iloissaan että ihmeissään - liekö Jumalan sormi ollut siinä mukana? - sen kaltaiselta ihmeeltä se oli tuntunut!

Agnesin sairaus paheni ja hän joutui sairaalahoitoon. Erityisesti hän ikävöi Jumalan sanaa ja ystäviä - hänelle, uskossaan vahvalle "Widingin tädille" suotiin se armo, että kuolema menetti hänen kohdallaan "kauhunsa" ja iankaikkisen elämän toivo muuttui varmuudeksi. Agnes armahdettiin maan päällisistä kivuistaan ja hän siirtyi rajan toiselle puolen 11.3.1931.

HS 15.3.1931

JK. Mainittakoon, että Agnesin äiti koki tapaturmaisen kuoleman ja isä Albert & toinen vaimonsa Wilhelmiina kuolivat raa'an ryöstömurhan uhrina 1913 Syvälähden mökissä.

​

Tarina koostettu ja tiedot kerätty lähinnä muistokirjoituksen pohjalta:
Hengellinen kuukauslehti, 01.03.1931, nro 3, s. 17
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/980169?page=17
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Liukkonen oli valittu Vuojoen 1-vuotiseen käytännöllistietopuoliseen karjanhoitokouluun. Hakijoita oli ollut 55 henkilöä. Martta lienee päätynyt karjanhoitoharjoittelijaksi maanviljelijä Alpo O. Luostariselle Kerimäen Suorantaan ja Hilja Lähde, Joutsasta hänkin, maanviljelijä Ferdinand Taskiselle Joroisten Kotkanhoviin.

Joutsan Osuuskaupan Pappisten myymälän hoitajaksi oli valittu hra Eino Nojonen Leivonmäeltä. O.J. Kaukoranta Joutsasta oli hakenut Tohmajärven Kunnalliskodin työnjohtajan paikkaa - hänet oli valittu varasijalle.

Heinolan ja ympäristön puhelinluettelo oli menossa painoon ja ilmoitukset sekä mahdolliset muutokset tietoihin pyydettiin jättämään ensi tilassa. 
Joutsa kuului tuolloin Heinolan kaupungin ja pitäjän sekä Sysmän, Hartolan, Luhangan, Mäntyharjun, Jaalan, Iitin, Nastolan, Asikkalan (ym.) pitäjien kanssa samaan julkaisuun. 

Jääkärikapteeni Ivar Aksel Kaurasen ja ylioppilas Kyllikki Einolan kuulutukset julkaistiin. Kuulutettu oli myös Kaarle Salminen Tolvasniemeltä ja Alma Maria Raittinen Taipaleen Ojalasta.

Mv. Oskari Segerholm oli kihlannut viljelijän tyttären Korpilahdelta, neiti Lyyli Vainiomäen.

TILASTOJA 

Mikkelin Sanomat oli kerännyt tietoja eri kunnanvaltuustojen kokoonpanoista - Joutsassa valtuustossa istui 10 porvaria ja 14 sosialistia. 

Porvarien enemmistö oli mm. Heinolassa, Asikkalassa, Hollolassa, Iitissä ja Lahdessa - Nastolassa juuri ja juuri, suhdeluvuilla 11-10.

Sosialistien enemmistöllä mentiin Joutsan lisäksi mm. Hartolassa, Heinolan pitäjässä, Luhangassa ja Sysmässä - Mäntyharjulla jako oli tasan.

KUNNALLISIA ASIOITA

 

Vapaus 16.9.1925

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 

21 pvä käsiteltiin ja päätettiin seuraavista asioista

Joutsan kunnalliskodin rakennusten korjaus ja uusiminen, 

josta on arkkitehti M. Paalasen suunnittelema ehdotus, 

jossa wanhan päärakennuksen laitto 40-45 hoidokille tulisi maksamaan 

250,000-300,000 mk tai sen tilalle uusi 500,000 mk, ja mielisairasosasto 12 potilaalle, 

joka olisi uudestaan rakennettawa, 250,000 mk. 

Päätettiin tulla toimeen korjauksilla, 

jotka jäivät köyhäinhoitolautakunnan toimeksi, jolle myös annettiin oikeus 

hankkia piirustukset mahdollisista uudistuksista.

Luettiin Mikkelin läänin maanwiljelysseuran kirjelmä 

Imatran sähköwoiman saannista paikkakunnalle, jota hanketta kannatettiin ja 

annettiin sen eteenpäin wieminen kunnallislautakunnan toimeksi.

Käsiteltiin lastenwalwojan palkankorotusanomus 

ja päätettiin wapauttaa nykyinen lastenvalwoja toimestaan, jonka 

wiran täyttäminen jäi kunnallislautakunnan toimeksi.

Marjotaipaleen alakansakoulun opettajan asunnoksi tarjotun rakennuksen 

osto 90,000 mk:lla hylättiin.

Ihantlammen laskuhanke ei antanut kunnan puolesta aihetta toimenpiteisiin.

Angesselän piiriin perustettu kirjasto, jota tarjotttin kunnan piirikirjastoksi, hyväksyttiin.

Entiseen päätökseen nojaten 

ei walittu edustajaa yhteiseen kokoukseen hartolalaisten kanssa 

Niemistenkylän kansakouluasiassa.

Walittiin jäsenet kunnallislautakuntaan wuosiksi 1926-28: 

J. Lindfors walittiin uudelleen sekä uudeksi jäseneksi J. Lahtinen Tammilahdesta, 

waralle walittiin Onni Lehtinen ja K. Lehtonen.

Köyhäinhoitolautakuntaan walittiin 

A. Nyman ja Silja Lehtonen, waralle Aura Hellqwist ja A. Sauwala. 

Kansakoulujen johtokuntiin walittiin:
Kirkonkylän: rouwa Hellqwist ja O. Lehtinen sekä J. Purowirta;
Hankaan: J. Hawula ja O. Oksanen; 
Ruorasmäen koulun johtokuntaan ei walittu jäseniä, 
koska koulu eroaa tulewan wuoden alusta Pertunmaan kuntaan.
Marjotaipaleen: W. Kämppi ja W. Dammert.
Pärnämäen: S. Mäkelä ja J. Mällönen.
Pappisiin: W. Järwinen ja A. Likander.
Mieskonmäkeen: T. Hokkanen, P. Kantele ja A. Nieminen.
Ruhalahden: A. Ilonen ja E. Salonen.
Pynnölän: W. Liukkoonen ja J. Tähtinen
Angesselän: F. Nieminen ja W. Säynätmäki.
Wallaspellon: B, Kuitunen, T(ilda). Kokko, A. Wirtanen, 

R. Ripatti, J. Hietala ja M. Oksa.
Pajumäen: D. Kukkanen, K. Salonen ja W. Korpela.

Kouluwaliokuntaan walittiin B. Santala, T(oivo). Kokko ja M. Mäkinen.

Taksoituslautakuntaan walittiin 12 jäsentä. Siihen tuliwat 

Jousan kylästä: T. Paawola ja K. Lehtonen; 

Laitjärweltä W. Soisalo; 

Marjotaipaleesta W. Sundström; 

Mieskonmäestä F. Korpela ja A. Laitinen; 

Pärnämäestä L. Kuitunen; 

Tammilahdesta J. Anttila ja O. Kuitunen; 

Tolwasniemestä M. Kyyhkynen; 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Tutkijalautakuntaan walittiin 12 jäsentä 

Jousan kylästä L. Markkula ja K. Lehtonen

Laitjärveltä T. Sankari 

Marjotaipaleelta A. Koskinen

Mieskonmäeltä W. Tuukkanen ja R. Kuitunen

Pärnämäestä J. Tikander

Tolvasniemestä A. Salonen

Tammilahdesta F. Ekroos ja D. Kuitunen sekä 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Metsälautakuntaan walittiin A. Kämppi ja A. Liukkonen.

Holhouslautakuntaan: O. Lehtinen.

Majoituslautakuntaan: L. Markkula, Sandra Santala ja Y. Ikonen 

sekä waralle A. Hossola ja J. Salomaa.

Rakennuslautakuntaa ei walittu.

Raittiuslautakuntaan: Anna Jurwanen, Eine Temisewä, 

Aura Hellqwist, P. Kankkunen ja F. Temisewä.

Raittiuspoliisiksi walittiin F. Temisewä ja J. Lindfors sekä 

heille asianomaista lupaa anomaan J. Niinikoski.

Ruhalahden kansakoulun wuokra- ym. asiat jäivät seuraavaan kokoukseen.

Apteekkari O. Kerviselle myönnettiin lupa 

myydä denaturoitua spriitä ja siitä walmistettuja aineita.

S. Laitisen tatoitusvalitukseen wastaamaan walittiin J. Niinikoski.

Waltiollisten waalilautakuntien menoihin myönnettiin korvaus satunnaisista menoista.

HUVEJA

Työväenyhdistyksen syysjuhlia oli vietetty syyskuun 13. pvä ja tapahtumasta kirjoitettiin seuraavasti:

Joutsan työwäenyhdistyksen syysjuhlat ja arpajaiset oliwat t.k. 13 pnä. 

Ne onnistuiwat kauniin sään wallitessa hywin. 

Arwat loppuiwat kesken. 

Talon pihamaa ja huoneet oliwat yleisöä täynnä; käytös siiwoa. 

Parhaat kiitokset on lausuttawa kaikille niille, 

jotka lahjoilla ja antimilla awustiwat arpajaistoimikuntaa sekä 

niille uutterille towereille, jotka aikaa ja woimaa säästämättä tekiwät 

työtä arpajaisten kaikinpuolisen onnistumisen hywäksi.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Julkaistiin tiedoksianto Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön alaisille puolueosastoille ja ilmoitettiin työväentalolla pidettävästä sääntömääräisestä syyskokouksesta 18.10.1925 klo 10 ap.

Jousan Osuuskaupan osuuskunnan syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi nuokulla 4.10.1925. Kokouksen jälkeen jatkot osuuskunnan 10-vuotista taivalta juhlien.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Warkauksia Joutsassa

Rohkea warkaus tapahtui Joutsan työwäentalolla t.k. 1 p:nä. 

Kun wahtimestarin rouwa Aura Hellqwist poistui kyökistä toiseen huoneeseen 

jättäen käsilaukkunsa pöydälle, katosi se siitä kenenkään huomaamatta, 

waikka huoneessa oli useita henkilöitä.

13. pvä varastettiin, jälleen samassa paikassa, Lauri Tammiselta hänen urheilupalkintona voittamansa kirjevaaka ja kahvinsäilytysastia.

Puukotus

T.k. 2 pvnä iski satamassa, Seurahuoneen lähellä 

työm. Wieno Lehtinen Hartolasta puukolla työm. Armas Cederbergiä Joutsasta 

oikealle puolen rintaa keuhkoihin asti ulottuwan haavan. 

Isku oli niin woimakas, että käsiwarrestakin lihas katkesi. 

Puukottaja, joka oli humalassa, on wangittu. 

Puukotettua hoidetaan sairaalassa.

Kumpikin owat 20-wuotiaita.   

Tapahtumapaikaksi päättelin Kotkan kaupungin

Albin Kuitunen oli syytettynä väärän rahan kauppaamisesta Hollolan ym. pitäjien välikäräjillä, mutta jutun käsittely lykkääntyi syyskäräjiin.

Ilkityö

Syysk. 20 pvnä sytytettiin tuleen Joutsan pit. Tammilahden kylässä 

erään mäen alla bentsiinitynnyri, jonka muuan rahtimies oli jättänyt kuormastaan 

eikä ollut kerinnyt pois noutamaan. 

Palaessaan synnytti bentsiini ankaran räjähdyksen, 

tuottamatta kuitenkaan muuta wahinkoa kuin bentsiinin menetyksen, 

joka koitui toiminimi M. Ikosen liikkeelle.

Hewonen ruhjonut itsensä

Syysk. 21 päivän wastaisena yönä ruhjoi itsensä ojaan 

nähtäwästi piehtaroidessaan taloll. T. Kaiwomäen hewonen 

Joutsan pit. Tammilahden kylässä. 

Seuraawana aamuna löydettiin eläin ojasta pää pahoin murskaantuneena. 

Hewosen kuntoon tulemisesta on wähät toimeet.

Tapahtui myös harvinaisen surullinen murhenäytelämä, jossa kerrottiin "tylsämielisen" pojan surmanneen isänsä.

Warkaus Joutsassa 

Syyskuun 25. päivän wastaisena yönä murtautui waras tai warkaat 

lasin kautta Joutsan pitäjän Tammilahden kylässä 

talollisen Robert Uusi-mäkelän pihakamariin. 

Saaliinaan weiwät warkaat itsellismies Otto Wesalan rahat noin 400 mk., 

ison padan ja kahwipannun y.m. tawaraa. 

Warkaista ei ole tietoa. 

"Joutonaikkonen" Saara Komppa, syntyisin Joutsasta, oli pidätetty Kouvolassa. 

Hän oli yhden ja saman viikon aikana päätynyt kolmeen eri kertaan poliisien hoiviin päätään selvittelemään. Viimeisimmällä kerralla hänet passitettiin lääninvankilaan odottamaan maaherran toimenpiteitä.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskodin johtajattaren toimen hakuaikaa jatkettiin syyskuun 10. pvään saakka.

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

A. Liukkonen haki karjakkoa

 

HS 25.9.1925

TÖITÄ HALUTAAN

 

SEURAKUNNALLISIA 
Kuollut

  1.9. Työm. Kaarle Mannila 72v 5kk 22pv - Ruorasmäki 1

10.9. Tal.vo. Sesilia Kihlström 42v 2kk 22pv - Laitjärvi  

22.9. Tal.p. Niilo Ruohtula 34v 9kk 13pv - Kirkkola 4

29.9. *Tal. Kaarle Kust. Kylmälä - Laitjärvi 3

Joutsan Kotkatniemellä kuoli myös *Maria Ulmanen 12.9.1925, 88 vuoden vanhana. Hän oli Mäntyharjun Pertunmaalta.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Sopimatonta työmiehen kohtelua Joutsassa. 

Wiime pestuumarkkinain aikana pestasi Joutsan kunnalliskodin johtokunta 

edelleen mainitun kodin työnjohtajaksi A. Lahtisen. 

Köyhäinhoitolautakunnan esimies katsoi johtokunnan menettelyn laittomaksi 

ja pestasi mainittuun toimeen erään toisen henkilön sekä 

ilmoitti Lahtiselle jollain paperilapulla, että 

hän on toimestaan wapaa silloin kuin haluaa, 

mutta saa jäädäkin kunnalliskotiin, ellei tahdo muuttaa. 

Sitten johtokunta wielä puolestaan pestasi erään henkilön kyseelliseen toimeen, 

mutta tämäkään ei kelwannut. 

Ihmetellä täytyy sitä porwarillista mieliwaltaa, mikä 

wielä on wallalla tällaisissakin asioissa, mutta muistetaanpa towerit wielä tämäkin. 

Nimim. "Kylän heittiö".

LUE MYÖS

Joutsan elokuu 1925

Joutsan lokakuu 1925 

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

KUOLINILMOITUKSIA JOUTSA-LEIVONMÄKI-LUHANKA

Tänään meni rikki 500:n raja 👏👏

Kuolinilmoitukset löytyvät tämän blogin pääsivun välilehdiltä aakkostettuna. 
Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi. Muutamien henkilöiden kohdalla mm. muistokirjoituksia, tietoa hautauksesta tms.

Osio on jatkuvasti päivittyvä.

Mikäli haluat ottaa osaa projektiin jakamalla kuolinilmoituksia alueen ihmisistä, niin laita kuvia tulemaan esim. Messengerin kautta / Nina Lönn.

Työvelvollisuus ja työvoiman ilmoittautumiskirja

Laki yleisestä työvelvollisuudesta vahvistettiin sodan aikana 16.6.1939 ja vuonna 1942 säädettiin Uusi työvelvollisuuslaki. 

1939 säädetyn työvelvollisuuslain tarkoituksena oli turvata työvoiman riittävyys ja varmistaa, että kaikki välttämättömät työt tulivat tehdyiksi. Vuoden 1942 laki oli tarkennus tähän lakiin, ja sen tavoitteena oli varmistaa työvoiman käyttö sodan ja poikkeusolojen aikana. 

Sota-ajan työvelvollisia Ristisaaren erottelussa.
Lusto - Suomen Metsämuseo/Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen kokoelma

Koska suuri osa työvoimasta oli rintamalla, tämä loi merkittävän työvoimapulan siviilisektorilla. Laki siis antoi valtion viranomaisille laajan oikeuden määrätä henkilöitä pakollisiin työtehtäviin, mikä poikkesi normaaleista työmarkkinakäytännöistä ja mahdollisti työvoiman tehokkaan ohjaamisen ja kohdentamisen. Näin pyrittiin varmistamaan, että tarvittavat työt tulivat tehdyksi - vaikka ne olisivat olleet epäsuosittuja ja ei niin "mediaseksikkäitä".

Työvelvollisuuskutsuntoja järjestettiin alueellisesti ja niistä ilmoitettiin yleisin kuulutuksin työvoimapiireittäin. Niillä oli merkittävä vaikutus suomalaisten arkeen, pahimmillaan monet joutuivat jättämään kotinsa ja perheensä useiksi kuukausiksi.

Työvelvollinen voitiin määrätä mihin tahansa työhön, johon hän terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltui. Työmääräystä annettaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan henkilön ikä, perheolot ja jos vain mahdollista, työvelvollinen pyrittiin ohjaamaan töihin, joihin hän oli "vapaaehtoinen". 
Se, jolle työvelvollinen työskenteli, maksoi työntekijälle palkkaa, joka oli työehtosopimuksen mukainen.

Vuoden 1942 lain mukaan kutsuntaikäisiä olivat kaikki vuosina 1889–1923 syntyneet, jotka eivät olleet muulla tavalla kytketyt työvoimaksi tai sotapalvelukseen - tämä siis koski myös mm. sotapalveluksesta kotiutettuja ja toistaiseksi lomautettuja miehiä. 

Kutsunnoissa annettuja työmääräyksiä oli noudatettava rangaistuksen uhalla, esim. työmääräyksen saaneen oli ilmoittauduttava hänelle määrätyn ja nimetyn työnantajan työmaalla. Työvelvollinen sai kantaakseen työvoiman ilmoittautumiskirjan, joka oli pidettävä aina mukana, kuten henkilöllisyystodistuskin. 

Iso-mummimme työvoiman ilmoittautumiskirja 

Työvelvollisuudesta voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä tai jos henkilö työskenteli jo tärkeäksi katsotussa tehtävässä, kuten elintarviketuotannossa. Myös raskaana olevat ja pieniä lapsia hoitavat naiset voitiin vapauttaa. 

Kaikkihan eivät tietenkään tätä lain suomaa määräystä olleet valmiit noudattamaan... 
Kun esiintyi työvelvollisuuden välttelyä tai kun henkilö oli todettu selvästi epäsosiaaliseksi ja työtä vieroksuvaksi, passitettiin hänet rangaistukseksi erityiselle työleirille. Sekä miehille että naisille oli omat leirinsä ja päätös sinne lähettämisestä tehtiin erillisellä määräyksellä.

Työvoiman ilmoittautumiskirja poistettiin käytöstä 15.11.1944. 

Koostettu netistä kerätyistä tiedoista; mm. Wikipedia, Kotiseutuliitto, Yle.