VIHERIN SILTA

Viherin vanha silta on nykyisin museosilta ja se ylittää Viherin ja Suonteen välisen Viherinkosken, joka ylitettiin ennen siltaa kahlaamalla. 

Joutsan kunnallislautakunta teki rakentamispäätöksen vanhan sillan rakentamisesta 1887 ja I.Hellgren sai sen huutokaupalla rakennettavakseen kokonaisella 1815 markalla. Sillan valmistumisesta ei ole tiedossa tarkkaa, virallista päivämäärää, ekat korjausmerkinnät kuitenkin on olemassa vuodelta 1894, jolloin sillan kansi uusittiin ja 1898 oli vuorossa kaiteet.

Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m - suurin aukko on 6,3 m ja suurin jänneväli 8,8 m. Siltaa korjattiin useana vuosikymmenenä ja se nielikin liikennekäytössä ollessaan markkoja melkoisesti.

Ensimmäiset uuden sillan rakentamista koskevat tutkimukset ja kustannusarvio tehtiin jo 1938 - tämä toistui useita kertoja, kunnes lopulta 1967 haettiin ja saatiin myöntävä päätös uuden sillan rakentamisesta. Uusi silta avattiin liikenteelle 1971.

Tiedot/lähteet:
Suomen historian pro gradu –tutkielma/Anna-Maria Holmstedt: Viherin silta
Wikipedia 

AGNES WIDING (os. Stenvall) - Aleksis Kiven lempilapsi

AGNES
Suomen Kuvalehti 6.10.1928

Agnes Karolina Anna Widing (o.s. Stenvall)  

​syntyi 12. elokuuta 1857 Nurmijärvellä. Vanhemmat olivat räätäli Albert Stenvall ja Kristiina Karoliina (Torppi). Lapsuudenkoti oli vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa. Työteliäisyyteen hän oppi jo nuorena tyttösenä, sillä hän kulki kylillä isänsä mukana auttaen häntä ompelutöissä.

​Agnesin setä oli kirjailija Aleksis Kivi. 15-vuotiaana, keväällä 1872, isä-Albert otti veljensä Helsingin Lapinlahden sairaalasta sairastamaan perheen torpan peräkamariin. Agneksen tehtäväksi tuli hoitaa äitinsä ohella sairasta kirjailijaa, jonka elämä oli himmentymässä. Vaikeasta tehtävästä huolimatta Kivi oli tyytyväinen hoitajaansa, koska piti veljensä tyttärestä. Setä Aleksis kuoli 31.12.1872.

Agnesin koti- ja Aleksis Kiven kuolinmökki
teoksesta Nurmijärven poika

Agnes avioitui 28-vuotiaana ja meni naimisiin 1885 merikapteeni Karl Fredrik Widingin kanssa. Aviomies ei ollut pitkäikäinen ja kuoli varhain. Agnes vietti lesken päiviä Helsingissä - niitä kertyikin lähes neljä vuosikymmentä. 

Elätettävänä oli ensin pieni tytär ja tämän kuoltua kaksi turvattomaksi jäänyttä Johan-veljen poikaa. Agnes teki parhaansa ja hankki leipää pöytään ompelutöitä tekemällä - hän otti myös nuoria oppiin. 

Elämää kuitenkin vaikeutti varojen jatkuva vähäisyys - puute majaili kodissa. Reuma vaikeutti niin oloa kuin ammatin harjoittamistakin, Agnesin on kerrottu kärsineen myös kovista päänsäryistä. Toimeentulon hankkiminen oli kaiken kaikkiaan raskasta.

​Vähävaraisuus pakotti ottamaan huoneistoon alivuokralaisia. 1890-luvun lopulla Vihtori Tiihonen, joka oli lähtöisin Nilsiän heränneistä piireistä, tuli asumaan Agnesin luokse. Keskustelujen jälkeen hän antoi Vihtorille  luvan järjestää seuroja kotonaan. Osallistuttuaan itsekin näihin tilaisuuksiin, hänestä tuli siitä päivästä lähtien uskollinen Herran ja Herran kansan seuraaja - ja sellaisena hän pysyi elämänsä loppuun asti.

​Lisääntyvä sairaalloisuus rajoitti Agnesin pääsyä seuroihin, ystävien avustuksella hän kuitenkin pääsi toisinaan kuulemaan sanaa ja tuolloin hänen ilonsa oli mitä suurin. Agnesin kodin ovi oli avoin ja hänellä kävikin vierailijoita niin lähikulmilta kuin kauempaakin. Kodin olot huomioiden, vieraat olivat hienovaraisia ja tulivat tervehdyskäynneille usein "kestitystarpeet" mukanaan.

Aleksis Kiven kuolemasta oli kulunut jo yli puoli vuosisataa. 
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli saanut tietää Agnesista ja seura antoi hänelle, "muun kiitollisuuden osoituksen ohella, korvaukseksi nuoruuden aikaisesta palveluksesta pienen, mutta rouva Widingille suuren rahasumman." Näin hän sai myöhäisen tunnustuksen setänsä hoitotyöstä - olihan hän tuonut rakkautta ja valoa suuren runoilijan ja läheisensä iltahämärään. Agnes oli tästä muistamisesta sekä iloissaan että ihmeissään - liekö Jumalan sormi ollut siinä mukana? - sen kaltaiselta ihmeeltä se oli tuntunut!

Agnesin sairaus paheni ja hän joutui sairaalahoitoon. Erityisesti hän ikävöi Jumalan sanaa ja ystäviä - hänelle, uskossaan vahvalle "Widingin tädille" suotiin se armo, että kuolema menetti hänen kohdallaan "kauhunsa" ja iankaikkisen elämän toivo muuttui varmuudeksi. Agnes armahdettiin maan päällisistä kivuistaan ja hän siirtyi rajan toiselle puolen 11.3.1931.

HS 15.3.1931

JK. Mainittakoon, että Agnesin äiti koki tapaturmaisen kuoleman ja isä Albert & toinen vaimonsa Wilhelmiina kuolivat raa'an ryöstömurhan uhrina 1913 Syvälähden mökissä.

​

Tarina koostettu ja tiedot kerätty lähinnä muistokirjoituksen pohjalta:
Hengellinen kuukauslehti, 01.03.1931, nro 3, s. 17
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/980169?page=17
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - syyskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Martta Liukkonen oli valittu Vuojoen 1-vuotiseen käytännöllistietopuoliseen karjanhoitokouluun. Hakijoita oli ollut 55 henkilöä. Martta lienee päätynyt karjanhoitoharjoittelijaksi maanviljelijä Alpo O. Luostariselle Kerimäen Suorantaan ja Hilja Lähde, Joutsasta hänkin, maanviljelijä Ferdinand Taskiselle Joroisten Kotkanhoviin.

Joutsan Osuuskaupan Pappisten myymälän hoitajaksi oli valittu hra Eino Nojonen Leivonmäeltä. O.J. Kaukoranta Joutsasta oli hakenut Tohmajärven Kunnalliskodin työnjohtajan paikkaa - hänet oli valittu varasijalle.

Heinolan ja ympäristön puhelinluettelo oli menossa painoon ja ilmoitukset sekä mahdolliset muutokset tietoihin pyydettiin jättämään ensi tilassa. 
Joutsa kuului tuolloin Heinolan kaupungin ja pitäjän sekä Sysmän, Hartolan, Luhangan, Mäntyharjun, Jaalan, Iitin, Nastolan, Asikkalan (ym.) pitäjien kanssa samaan julkaisuun. 

Jääkärikapteeni Ivar Aksel Kaurasen ja ylioppilas Kyllikki Einolan kuulutukset julkaistiin. Kuulutettu oli myös Kaarle Salminen Tolvasniemeltä ja Alma Maria Raittinen Taipaleen Ojalasta.

Mv. Oskari Segerholm oli kihlannut viljelijän tyttären Korpilahdelta, neiti Lyyli Vainiomäen.

TILASTOJA 

Mikkelin Sanomat oli kerännyt tietoja eri kunnanvaltuustojen kokoonpanoista - Joutsassa valtuustossa istui 10 porvaria ja 14 sosialistia. 

Porvarien enemmistö oli mm. Heinolassa, Asikkalassa, Hollolassa, Iitissä ja Lahdessa - Nastolassa juuri ja juuri, suhdeluvuilla 11-10.

Sosialistien enemmistöllä mentiin Joutsan lisäksi mm. Hartolassa, Heinolan pitäjässä, Luhangassa ja Sysmässä - Mäntyharjulla jako oli tasan.

KUNNALLISIA ASIOITA

 

Vapaus 16.9.1925

Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa 

21 pvä käsiteltiin ja päätettiin seuraavista asioista

Joutsan kunnalliskodin rakennusten korjaus ja uusiminen, 

josta on arkkitehti M. Paalasen suunnittelema ehdotus, 

jossa wanhan päärakennuksen laitto 40-45 hoidokille tulisi maksamaan 

250,000-300,000 mk tai sen tilalle uusi 500,000 mk, ja mielisairasosasto 12 potilaalle, 

joka olisi uudestaan rakennettawa, 250,000 mk. 

Päätettiin tulla toimeen korjauksilla, 

jotka jäivät köyhäinhoitolautakunnan toimeksi, jolle myös annettiin oikeus 

hankkia piirustukset mahdollisista uudistuksista.

Luettiin Mikkelin läänin maanwiljelysseuran kirjelmä 

Imatran sähköwoiman saannista paikkakunnalle, jota hanketta kannatettiin ja 

annettiin sen eteenpäin wieminen kunnallislautakunnan toimeksi.

Käsiteltiin lastenwalwojan palkankorotusanomus 

ja päätettiin wapauttaa nykyinen lastenvalwoja toimestaan, jonka 

wiran täyttäminen jäi kunnallislautakunnan toimeksi.

Marjotaipaleen alakansakoulun opettajan asunnoksi tarjotun rakennuksen 

osto 90,000 mk:lla hylättiin.

Ihantlammen laskuhanke ei antanut kunnan puolesta aihetta toimenpiteisiin.

Angesselän piiriin perustettu kirjasto, jota tarjotttin kunnan piirikirjastoksi, hyväksyttiin.

Entiseen päätökseen nojaten 

ei walittu edustajaa yhteiseen kokoukseen hartolalaisten kanssa 

Niemistenkylän kansakouluasiassa.

Walittiin jäsenet kunnallislautakuntaan wuosiksi 1926-28: 

J. Lindfors walittiin uudelleen sekä uudeksi jäseneksi J. Lahtinen Tammilahdesta, 

waralle walittiin Onni Lehtinen ja K. Lehtonen.

Köyhäinhoitolautakuntaan walittiin 

A. Nyman ja Silja Lehtonen, waralle Aura Hellqwist ja A. Sauwala. 

Kansakoulujen johtokuntiin walittiin:
Kirkonkylän: rouwa Hellqwist ja O. Lehtinen sekä J. Purowirta;
Hankaan: J. Hawula ja O. Oksanen; 
Ruorasmäen koulun johtokuntaan ei walittu jäseniä, 
koska koulu eroaa tulewan wuoden alusta Pertunmaan kuntaan.
Marjotaipaleen: W. Kämppi ja W. Dammert.
Pärnämäen: S. Mäkelä ja J. Mällönen.
Pappisiin: W. Järwinen ja A. Likander.
Mieskonmäkeen: T. Hokkanen, P. Kantele ja A. Nieminen.
Ruhalahden: A. Ilonen ja E. Salonen.
Pynnölän: W. Liukkoonen ja J. Tähtinen
Angesselän: F. Nieminen ja W. Säynätmäki.
Wallaspellon: B, Kuitunen, T(ilda). Kokko, A. Wirtanen, 

R. Ripatti, J. Hietala ja M. Oksa.
Pajumäen: D. Kukkanen, K. Salonen ja W. Korpela.

Kouluwaliokuntaan walittiin B. Santala, T(oivo). Kokko ja M. Mäkinen.

Taksoituslautakuntaan walittiin 12 jäsentä. Siihen tuliwat 

Jousan kylästä: T. Paawola ja K. Lehtonen; 

Laitjärweltä W. Soisalo; 

Marjotaipaleesta W. Sundström; 

Mieskonmäestä F. Korpela ja A. Laitinen; 

Pärnämäestä L. Kuitunen; 

Tammilahdesta J. Anttila ja O. Kuitunen; 

Tolwasniemestä M. Kyyhkynen; 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Tutkijalautakuntaan walittiin 12 jäsentä 

Jousan kylästä L. Markkula ja K. Lehtonen

Laitjärveltä T. Sankari 

Marjotaipaleelta A. Koskinen

Mieskonmäeltä W. Tuukkanen ja R. Kuitunen

Pärnämäestä J. Tikander

Tolvasniemestä A. Salonen

Tammilahdesta F. Ekroos ja D. Kuitunen sekä 

Uimaniemestä A. Rossi ja R. Kilpinen.

Metsälautakuntaan walittiin A. Kämppi ja A. Liukkonen.

Holhouslautakuntaan: O. Lehtinen.

Majoituslautakuntaan: L. Markkula, Sandra Santala ja Y. Ikonen 

sekä waralle A. Hossola ja J. Salomaa.

Rakennuslautakuntaa ei walittu.

Raittiuslautakuntaan: Anna Jurwanen, Eine Temisewä, 

Aura Hellqwist, P. Kankkunen ja F. Temisewä.

Raittiuspoliisiksi walittiin F. Temisewä ja J. Lindfors sekä 

heille asianomaista lupaa anomaan J. Niinikoski.

Ruhalahden kansakoulun wuokra- ym. asiat jäivät seuraavaan kokoukseen.

Apteekkari O. Kerviselle myönnettiin lupa 

myydä denaturoitua spriitä ja siitä walmistettuja aineita.

S. Laitisen tatoitusvalitukseen wastaamaan walittiin J. Niinikoski.

Waltiollisten waalilautakuntien menoihin myönnettiin korvaus satunnaisista menoista.

HUVEJA

Työväenyhdistyksen syysjuhlia oli vietetty syyskuun 13. pvä ja tapahtumasta kirjoitettiin seuraavasti:

Joutsan työwäenyhdistyksen syysjuhlat ja arpajaiset oliwat t.k. 13 pnä. 

Ne onnistuiwat kauniin sään wallitessa hywin. 

Arwat loppuiwat kesken. 

Talon pihamaa ja huoneet oliwat yleisöä täynnä; käytös siiwoa. 

Parhaat kiitokset on lausuttawa kaikille niille, 

jotka lahjoilla ja antimilla awustiwat arpajaistoimikuntaa sekä 

niille uutterille towereille, jotka aikaa ja woimaa säästämättä tekiwät 

työtä arpajaisten kaikinpuolisen onnistumisen hywäksi.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Julkaistiin tiedoksianto Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön alaisille puolueosastoille ja ilmoitettiin työväentalolla pidettävästä sääntömääräisestä syyskokouksesta 18.10.1925 klo 10 ap.

Jousan Osuuskaupan osuuskunnan syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi nuokulla 4.10.1925. Kokouksen jälkeen jatkot osuuskunnan 10-vuotista taivalta juhlien.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Warkauksia Joutsassa

Rohkea warkaus tapahtui Joutsan työwäentalolla t.k. 1 p:nä. 

Kun wahtimestarin rouwa Aura Hellqwist poistui kyökistä toiseen huoneeseen 

jättäen käsilaukkunsa pöydälle, katosi se siitä kenenkään huomaamatta, 

waikka huoneessa oli useita henkilöitä.

13. pvä varastettiin, jälleen samassa paikassa, Lauri Tammiselta hänen urheilupalkintona voittamansa kirjevaaka ja kahvinsäilytysastia.

Puukotus

T.k. 2 pvnä iski satamassa, Seurahuoneen lähellä 

työm. Wieno Lehtinen Hartolasta puukolla työm. Armas Cederbergiä Joutsasta 

oikealle puolen rintaa keuhkoihin asti ulottuwan haavan. 

Isku oli niin woimakas, että käsiwarrestakin lihas katkesi. 

Puukottaja, joka oli humalassa, on wangittu. 

Puukotettua hoidetaan sairaalassa.

Kumpikin owat 20-wuotiaita.   

Tapahtumapaikaksi päättelin Kotkan kaupungin

Albin Kuitunen oli syytettynä väärän rahan kauppaamisesta Hollolan ym. pitäjien välikäräjillä, mutta jutun käsittely lykkääntyi syyskäräjiin.

Ilkityö

Syysk. 20 pvnä sytytettiin tuleen Joutsan pit. Tammilahden kylässä 

erään mäen alla bentsiinitynnyri, jonka muuan rahtimies oli jättänyt kuormastaan 

eikä ollut kerinnyt pois noutamaan. 

Palaessaan synnytti bentsiini ankaran räjähdyksen, 

tuottamatta kuitenkaan muuta wahinkoa kuin bentsiinin menetyksen, 

joka koitui toiminimi M. Ikosen liikkeelle.

Hewonen ruhjonut itsensä

Syysk. 21 päivän wastaisena yönä ruhjoi itsensä ojaan 

nähtäwästi piehtaroidessaan taloll. T. Kaiwomäen hewonen 

Joutsan pit. Tammilahden kylässä. 

Seuraawana aamuna löydettiin eläin ojasta pää pahoin murskaantuneena. 

Hewosen kuntoon tulemisesta on wähät toimeet.

Tapahtui myös harvinaisen surullinen murhenäytelämä, jossa kerrottiin "tylsämielisen" pojan surmanneen isänsä.

Warkaus Joutsassa 

Syyskuun 25. päivän wastaisena yönä murtautui waras tai warkaat 

lasin kautta Joutsan pitäjän Tammilahden kylässä 

talollisen Robert Uusi-mäkelän pihakamariin. 

Saaliinaan weiwät warkaat itsellismies Otto Wesalan rahat noin 400 mk., 

ison padan ja kahwipannun y.m. tawaraa. 

Warkaista ei ole tietoa. 

"Joutonaikkonen" Saara Komppa, syntyisin Joutsasta, oli pidätetty Kouvolassa. 

Hän oli yhden ja saman viikon aikana päätynyt kolmeen eri kertaan poliisien hoiviin päätään selvittelemään. Viimeisimmällä kerralla hänet passitettiin lääninvankilaan odottamaan maaherran toimenpiteitä.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskodin johtajattaren toimen hakuaikaa jatkettiin syyskuun 10. pvään saakka.

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

A. Liukkonen haki karjakkoa

 

HS 25.9.1925

TÖITÄ HALUTAAN

 

SEURAKUNNALLISIA 
Kuollut

  1.9. Työm. Kaarle Mannila 72v 5kk 22pv - Ruorasmäki 1

10.9. Tal.vo. Sesilia Kihlström 42v 2kk 22pv - Laitjärvi  

22.9. Tal.p. Niilo Ruohtula 34v 9kk 13pv - Kirkkola 4

29.9. *Tal. Kaarle Kust. Kylmälä - Laitjärvi 3

Joutsan Kotkatniemellä kuoli myös *Maria Ulmanen 12.9.1925, 88 vuoden vanhana. Hän oli Mäntyharjun Pertunmaalta.

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Sopimatonta työmiehen kohtelua Joutsassa. 

Wiime pestuumarkkinain aikana pestasi Joutsan kunnalliskodin johtokunta 

edelleen mainitun kodin työnjohtajaksi A. Lahtisen. 

Köyhäinhoitolautakunnan esimies katsoi johtokunnan menettelyn laittomaksi 

ja pestasi mainittuun toimeen erään toisen henkilön sekä 

ilmoitti Lahtiselle jollain paperilapulla, että 

hän on toimestaan wapaa silloin kuin haluaa, 

mutta saa jäädäkin kunnalliskotiin, ellei tahdo muuttaa. 

Sitten johtokunta wielä puolestaan pestasi erään henkilön kyseelliseen toimeen, 

mutta tämäkään ei kelwannut. 

Ihmetellä täytyy sitä porwarillista mieliwaltaa, mikä 

wielä on wallalla tällaisissakin asioissa, mutta muistetaanpa towerit wielä tämäkin. 

Nimim. "Kylän heittiö".

LUE MYÖS

Joutsan elokuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

KUOLINILMOITUKSIA JOUTSA-LEIVONMÄKI-LUHANKA

Tänään meni rikki 500:n raja 👏👏

Kuolinilmoitukset löytyvät tämän blogin pääsivun välilehdiltä aakkostettuna. 
Jos et halua plarata kaikkia lävitse, käytä välilehdellä ollessa laitteesi hakutoimintoa - hakusanana toimii sukunimi. Muutamien henkilöiden kohdalla mm. muistokirjoituksia, tietoa hautauksesta tms.

Osio on jatkuvasti päivittyvä.

Mikäli haluat ottaa osaa projektiin jakamalla kuolinilmoituksia alueen ihmisistä, niin laita kuvia tulemaan esim. Messengerin kautta / Nina Lönn.

Työvelvollisuus ja työvoiman ilmoittautumiskirja

Laki yleisestä työvelvollisuudesta vahvistettiin sodan aikana 16.6.1939 ja vuonna 1942 säädettiin Uusi työvelvollisuuslaki. 

1939 säädetyn työvelvollisuuslain tarkoituksena oli turvata työvoiman riittävyys ja varmistaa, että kaikki välttämättömät työt tulivat tehdyiksi. Vuoden 1942 laki oli tarkennus tähän lakiin, ja sen tavoitteena oli varmistaa työvoiman käyttö sodan ja poikkeusolojen aikana. 

Sota-ajan työvelvollisia Ristisaaren erottelussa.
Lusto - Suomen Metsämuseo/Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksen kokoelma

Koska suuri osa työvoimasta oli rintamalla, tämä loi merkittävän työvoimapulan siviilisektorilla. Laki siis antoi valtion viranomaisille laajan oikeuden määrätä henkilöitä pakollisiin työtehtäviin, mikä poikkesi normaaleista työmarkkinakäytännöistä ja mahdollisti työvoiman tehokkaan ohjaamisen ja kohdentamisen. Näin pyrittiin varmistamaan, että tarvittavat työt tulivat tehdyksi - vaikka ne olisivat olleet epäsuosittuja ja ei niin "mediaseksikkäitä".

Työvelvollisuuskutsuntoja järjestettiin alueellisesti ja niistä ilmoitettiin yleisin kuulutuksin työvoimapiireittäin. Niillä oli merkittävä vaikutus suomalaisten arkeen, pahimmillaan monet joutuivat jättämään kotinsa ja perheensä useiksi kuukausiksi.

Työvelvollinen voitiin määrätä mihin tahansa työhön, johon hän terveytensä ja kykyjensä puolesta soveltui. Työmääräystä annettaessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan huomioimaan henkilön ikä, perheolot ja jos vain mahdollista, työvelvollinen pyrittiin ohjaamaan töihin, joihin hän oli "vapaaehtoinen". 
Se, jolle työvelvollinen työskenteli, maksoi työntekijälle palkkaa, joka oli työehtosopimuksen mukainen.

Vuoden 1942 lain mukaan kutsuntaikäisiä olivat kaikki vuosina 1889–1923 syntyneet, jotka eivät olleet muulla tavalla kytketyt työvoimaksi tai sotapalvelukseen - tämä siis koski myös mm. sotapalveluksesta kotiutettuja ja toistaiseksi lomautettuja miehiä. 

Kutsunnoissa annettuja työmääräyksiä oli noudatettava rangaistuksen uhalla, esim. työmääräyksen saaneen oli ilmoittauduttava hänelle määrätyn ja nimetyn työnantajan työmaalla. Työvelvollinen sai kantaakseen työvoiman ilmoittautumiskirjan, joka oli pidettävä aina mukana, kuten henkilöllisyystodistuskin. 

Iso-mummimme työvoiman ilmoittautumiskirja 

Työvelvollisuudesta voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä tai jos henkilö työskenteli jo tärkeäksi katsotussa tehtävässä, kuten elintarviketuotannossa. Myös raskaana olevat ja pieniä lapsia hoitavat naiset voitiin vapauttaa. 

Kaikkihan eivät tietenkään tätä lain suomaa määräystä olleet valmiit noudattamaan... 
Kun esiintyi työvelvollisuuden välttelyä tai kun henkilö oli todettu selvästi epäsosiaaliseksi ja työtä vieroksuvaksi, passitettiin hänet rangaistukseksi erityiselle työleirille. Sekä miehille että naisille oli omat leirinsä ja päätös sinne lähettämisestä tehtiin erillisellä määräyksellä.

Työvoiman ilmoittautumiskirja poistettiin käytöstä 15.11.1944. 

Koostettu netistä kerätyistä tiedoista; mm. Wikipedia, Kotiseutuliitto, Yle.

TAPAHTUI JOUTSASSA - elokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Isännöitsijä Väinö Ahvenainen oli saanut Pellervo-Seuran 25-vuotisjuhlassa kunniakirjan, joka myönnettiin "eräille" pidemmän aikaa osuusmeijerien palveluksessa toimineille.

Länsi-Suomen kansanopisto oli hakenut johtajatarta ja agronomiaineiden opettajaa - varasijalle oli valittu Aino Järvinen (fil. kand.) Joutsasta.

Pärnämäen yläkansakoulun opettajaksi oli valittu op. Rauha Elina Westerlund ja Pärnämäen ja Marjotaipaleen alakansakoulun opettajaksi op. Hertta Rauha Puupponen. Ruorasmäen kansakouluun Toini Hahl ja Pappisten alakansakouluun Aino Elina Salonen.

Suoma Simola Joutsasta oli valittu Joensuun talouskouluun talous- ja säilöönpanokurssille.

Yrjö Ottelin kihlasi Sanni Laineen Orimattilasta. 
Hilma Koskinen Joutsasta oli mennyt kihloihin 30.8.1925 Fredrik Kärkkäisen kanssa Suojärveltä. Hilma oli opettajatar ja Fredrik piiripäällikkö.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnallisvaalien vaaliluetteloiden ilmoitettiin olevan nähtävillä tarkastusta varten äänestysalueittain.

PIKKU-UUTISIA

Markkinoita vietettiin taas tavallisuuden mukaan Joutsassa kuukauden ensimäisenä päivänä. Kauppiaita, n.s. ,"helppoheikkejä", oli keräytynyt hyvän joukon, mutta saivat he tällä kertaa tyytyä pieniin tuloksiin, sillä yleisöä oli niukalti. Heinäkiireet ja osaksi ehkä huonot säätkin lienevät estäneet kansaa kokoontumasta markkinoille, joitten merkitys tosin vuosi vuodelta jo muutenkin on alkanut vähentyä.

Lähetysjuhla pidettiin Joutsan kirkossa sunnuntaina, elok. 2 pnä. Tilaisuudessa puhui mm. lähetyssaarnaaja H. Sihvonen. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää.

Itä-Hämeen Hevosjalostusliitto järjesti tamma- ja varsanäyttelyn . "Hevosia oli tuotu näyttelyyn melko runsaasti ja laadulleenkin olivat ne yleensä kelpo tavaraa."

Nuorisoseuran kesäjuhlat tuli myös pidetyksi. Päiväjuhla kului rattoisasti urheilun merkeissä. Iltajuhlassa oli perinteiset musisoinnit: torvisoittokuntaa, pianonsoittoa,  yksin-ja kuorolaulua, puheita ja kaiken kruununa näytelmä "Kahden tulen välissä". Lopuksi vielä tanssia pyörähdeltiin. Kaiken kaikkiaan yleisön kerrottiin olleen näkemäänsä ja kuulemaansa tyytyväisiä.

Tapahtumarikkaalle elokuulle osui vielä Joutsan Suojeluskunnan ja Lotta Svärd-yhdistyksen järjestämät arpajaiset. Niitä vietettiin sunnuntaina elokuun 30 pnä nuorisoseuran talolla. 

"Päiväjuhla alkoi klo 2 päivällä, jonka ohjemassa oli kilpailuja 4-ottelussa, pienoiskivääriammunnassa, nuolenheitossa, renkaanheitossa ja naulanlyönnissä.

Päiväjuhlan ohjelmassa esitti torvisoittoa Joutsan torvisoittokunta, laulua Nuorisoseuran sekakuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen puhuen isänmaan rakkaudesta ja kansalaistemme uhrautuvaisuudesta omaa maatamme kohtaan.    

Kaunis sää myös suosi juhlia. Yleisöä oli saapunut runsaasti eri puolilta pitäjää sekä kauempaakin. Arvat myös loppuivat kesken joten myöhemmin tulijat jäivät ilman.

Juhlailtama alkoi Nuorisoseuran talolla klo 7 ip, jonka ohjelmassa oli torvisoittoa, pai-kallispäällikkö Frans Temisevän tervehdyspuhe, laulua (sekakuoro), viuluesityksiä, 

tuomari Aarre, tohtorinna L. Lewisonin säestyksellä, yksinlaulua, neiti Greta Thurman. 

Juhlapuheen piti toimittaja Laamanen, lausuntoa esitti opettajatar neiti Huovinen. 

Vielä saatiin kuulla sahalla soittoakin, jota esitti tuomari Aarre. Näytelmänä esitettiin "Esaijas Pölkkysen jälkikesä", mikä sujui aika hyvin oloihin nähden."

LUOKATONTA

Heinolan Sanomat 29.8.1925

Itsepintainen härkä

"Sellainen oli Ruorasmäen Juoson talossa. Se oli mennyt luwattomille retkille, joten isäntä haki sen pois. Kun se ei muutoin lähtenyt oli se nuorassa talutettawa. Waan sepä ei ollutkaan taipuwainen kulkemaan talutusnuorassa, waan riuhtasi itsenjä irti ja paiskautui maantien ojassa olewaan kiwilouhikkoon, niin  rajusti, että sai hengellään maksaa  härkäpäisyytensä."

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Kirjoitettiin "vanhan kuun" puolella sattuneesta auto-onnettomuudesta: 

"Taloll. Otto Kuitusen auton ollessa matkalla Joutsan kirkolta Hirwensalmeen, 

juoksi Kokon talon luona lehmä metsästä maan tielle asettuen siihen poikittain. Jarruttamisesta huolimatta ei autoa saatu pysäytetyksi, waan syöksyi se yrittäessään wälttää yliajoa ojaan kumoon. Autossa olleista matkustajista puuseppä Ahosen solisluu katkesi ja poliisikonstaap. Ottelin sai pienempiä wammoja. Autonohjaaja Sulo Kuitunen sitä wastoin selwisi säikähdyksellä. Yritettäessä nostaa autoa ylös ojasta, syttyi siinä tulipalo, wahingoittuen waunun etuosa pahasti, kun räjähdystä peläten ei uskallettu mennä tulta sammuttamaan."

Toisessa versiossa kuvattiin onnettomuutta hiukan "perusteellisemmin" ja siellä kerrottiin Ahosen ja Ottelinin menettäneen tajuntansa hetkeksi ja Ahonen olisi saanut katkenneen solisuun lisäksi "pahan tärähdyksen". Ahosen terveydentilaa avattiin muutenkin, sillä tiedettiin kertoa, että hän oli juuri käynyt Joutsassa lääkärissä verenmyrkytyksen vuoksi ja tämän onnettomuuden seurauksena hänet kuskattiin vielä  Hirvensalmen sairaalaan. 

Joutsasta kotoisin olevan ja postijunan matkustajan, työmies R.A. Salokosken hallusta takavarikoitiin 16 litraa pirtua Otavan asemalla sikäläisen poliisi Vuorimaan toimesta.

Kymin ja Pyhtään käräjillä työmies Sulo Matti Salonen maksoi oppirahoja kahdesta eri viinankuljetuksesta ja yhdestä juopumuksesta yhteensä n. 1000 markan verran.

 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Kunnalliskotiin haettiin johtajatarta ja mielisairasosaston hoitajatarta. Työsuhde-etuna "vapaa asunto lämpöineen ja sähkövaloineen sekä ruokalaitoksen ruokavaroista". Tämä pyydettiin huomioimaan palkkavaatimusta esitettäessä.

HS 12.8.1925

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

22.8. Tal. Juho Rosman 72v 5kk 12pv - Tammilahti 7

23.8. Torp.p. Joel Robertinpoika Kuitunen 2kk 16pv Mieskonmäki

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirje Ruorasmäestä - kirjoittanut "Kyläläinen"

LUE MYÖS
Joutsan heinäkuu 1925

Joutsan syyskuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.