TAPAHTUI JOUTSASSA - kesäkuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Päästötodistuksen Sysmän yhteiskoulusta saivat mm. joutsalaiset Kerttu Salomaa ja Siiri Vesanen. 

Liikemiehet Kalle Salminen ja Mikko Ikonen olivat

anoneet lupaa ammattimaisen autoliikenteen harjoittamiseen - Kalle linjalle Joutsa-Pertunmaa-Mäntyharju-Joutsa ja  Mikko linjalle Joutsan kirkonkylä-Tammilahden asemalaituri.

Maataloudellisen koetoiminnan keskusvaliokunta järjesti alueellisen maanviljelysseuran välityksellä apulannoituskokeita - Joutsassa tämä tapahtui Tuomas Laakson tilalla Vähä-Joutsassa. 

Kihlauksensa olivat julkaisseet neiti Kerttu Liukkonen Joutsasta ja herra Lauri Kuitunen Hirvensalmelta. 

 

Länsi-Savo 26.6.1925

Näin tekivät myös Lempi Kinkkula ja Kalle Nieminen.

 

Länsi-Savo 17.6.1925

Olipa vielä Väinö Sundströmkin rengastanut iittiläisen mielitietyn

 

Etelä-Suomen Sanomat 23.6.1925

KUNNALLISIA ASIOITA

Kunnanvaltuuston kokouksessa 15.6.1925

1) Valittiin verovalituksiin vastausta antamaan maaherran virastolle valtuuston puheenjohtaja J. Niinikoski.

2) Kunnan kirjastoille yhteisesti myönnettiin ylimääräisenä avustuksena kirjojen ostoon 3,100 mk., joka määrä edellyttää saamaan valtionapua. Kirjastonhoitajan palkkaukseen täksi vuodeksi myönnettiin 600 mk. Viime kokouksessa tehty päätös kirjaston suhteen peruutettiin samalla.

3) Kovalahden kansakoulun vuokra-asia jätettiin paikallisen johtokunnan tarkemmin harkittavaksi ja velvoitettiin se antamaan siitä valtuustolle tarkemman selostuksen.

4) Majataloista ja kyytilaitoksesta vv. 1926-29 päätettiin puoltaa alimpia tarjouksia.

*Lieneekö Joutsassa ollut Kovalahden kansakoulua...? Voisiko olla kyse Ruhalahden kansakoulusta. 

TYÖELÄMÄSTÄ

Pitkiä työpäiviä teetetty uittotöissä Joutsassa

Kuuluisan Kymi-yhtiön uittotöissä Joutsassa Kälkänjoella ja Siikawedellä ei näytä 8 tunnin työajasta tiedettämän mitään. Työpäivä on tänä keväänä, kuten ennenkin, ollut 10-tuntinen ja lisäksi on teetetty runsaasti ylityötä, maksamatta siitä säädettyä korotusta. Jos jotkut työläiset owat uskaltaneet waatia korotusta, on heille ilmoitettu, että joka ei halua tyytyä maksettuun 3 mkn tuntipalkkaan, saa lopputilin, 

mikä uhkaus on myös toteutettu. 

Monet työläiset owat walitettavasti niin arkoja, että owat tyytyneet maksettuun alhaiseen palkkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistys sai hakemansa arpajaisluvan 5000:lle yhden markan arvoiselle arvalle.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Onnellinen auto-onnettomuus

Sunnuntaina aamupäivällä, kun kauppias Paalanen Joutsan Ruorasmäeltä saapui autollaan Joutsan kirkolle ja väistäesään vastaantulevaa hevosta, luisui auton takaosa noin 1 metrin korkuista rinnettä alas kaatuen vaunu aivan kumoon. Vaunun takaistuimella istuvat lensivät tällöin jonkun matkan päähän. Auton ohjaaja Paalanen ja hänen rinnallaan istunut eräs vanha rouvashenkilö jäivät auton alle, josta heidät pelasti ohikulkijat. Auton alle jääneet saivat vain lievähköjä vammoja. Toiset pääsivät pelkällä säikähdyksellä. Auto sen sijaan särkyi jonkun verran.

Poliisia pakoon

Joutsasta kotoisin olevan Tuure Sihvosen Kotkan reissu oli ylittänyt uutiskynnyksen - hän oli päätynyt kaveriporukan kanssa pelaamaan korttia Norskan kalliolle. Taustoja ei selvitetty, mutta kun poliisit tulivat saarelle tarkastusmatkalle, oli Tuure tämän havaitessaan päättänyt pötkiä pakoon. Hänen hyppynsä metrin korkuiselta kallionkielekkeeltä oli tuhoon tuomittu - jalan kerrottiin menneen poikki reidestä ja Tuuren päätyneen sairaalahoitoon.

Metsäpalo
Eilen aamulla (7.6.) klo 1/2 11:n aikaan syttyi Joutsan pitäjän Marjotaipaleen kylässä Röykkälän talon maalla metsäpalo. Tulen arwellaan saaneen alkunsa joko wiinankeittäjäin tai murhapolttajain taholta. Palossa tuhoutui Jämsänkosken paperitehtaan puita useitten tuhansien markkojen arwosta ja kaswawaa metsää 3-4 hehtaarin alalta.

Kymin käräjillä tuomittiin mm. Joutsasta kotoisin oleva Juho Vilho Nieminen väkijuomien kuljetuksesta 900 mk:n sakkoon.

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Lukukauden päätyttyä käynnistettiin opettajien rekryjä. Opettajia haettiin mm. Pappisiin, Pärnämäkeen, Marjotapaleelle ja Ruhalahteen.

Alakansakoulu 10.6.1925

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA

Kirkkoneuvoston kokouksessa oli päätetty korottaa kirkon ja irtaimiston palovakuutuksen summa 300 000 mk:aan.

Päätettiin kiertokoulun opettajien palkoista, uusien kierokoulupiirien perustamisesta sekä toisten lopettamisesta. 

Päätettiin julistaa uusien koulupiirien opettajien virat haettaviksi.

Kuollut

Kirkkoherra Oskar Wilhelm Oksanen kuoli kotonaan Vetelin pappilassa. Oksanen oli toiminut uransa varhaisina vuosina pappina mm. Joutsassa ja Luhangassa.

Itse seurakunnasta:

  5.6. Its. Manu Mäkinen 81v 8kk 13pv - Pärnämäki 1

10.6. Mktp vo Malvina Suonlaita 51v 11kk 27pv - Joutsa 4

17.6. Tal. Juho Mäkelä 74v 10kk 20pv - Tammilahti 7

17.6. *Mylläri Akseli Paasonen 61v 1kk 15pv - Joutsa 4

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kesäkirje Joutsasta Jepen kirjoittamana

Joutsan Pappisten kotiopintolaisia ryhmäkuvassa

Kotikasvatusyhistyksen äänenkannattaja 

LUE MYÖS

Joutsan toukokuu 1925

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja Joutsan serakunnan kuolleiden luettelo 1925 - linkit teksteissä.

Juhannuksen juhlintaa Turun seudulla

Kuva: Pietinen, Aarne 1928
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Juhannusjuhlat alkavat olla ohitse ja aurinko paistaa! Tänään kurkataan, miten juhannus sujui vuosisata sitten Turun seudulla - artikkeli Turun Sanomista 26.6.1925.

"Juhannusaatto samoin kuin juhannuspäiwäkin kuluiwat Turun kaupungissa harwinaisen rauhallisesti. Minkäänlaisia epäjärjestyksiä tai huomattawampia tappeluita ei ollut. Humalaisiakin oli poliisin hoiwissa juhannuspäiwän aamuna wain 18 ja eilen aamulla 8.

Ainoastaan pari pienempää auto-onnettomuutta sattui. Ruissalon tiellä ajoi nim. wuokra-auto n:o 990 ojaan, tehden täydellisen kuperkeikan. Autossa oli ohjaajan lisäksi pari matkustajaa, jotka eivät kuitenkaan saaneet sanottawampia wammoja. Myöskin auton wahingot oliwat wähänlaiset. 

Juhannusaattona päiwällä syttyi Aura- ja Linnankatujen kulmauksessa Korppolaistenmäen linja-auton etuosa palamaan, mutta sammutettiin se pian. Palokunta kutsuttiin paikalle.

Raisiossa juhannuksena kauhawalaiset käytännössä
Raisiossa tapahtui juhannusyönä puukotus, jonka uhri nykyisin wiruu Turun lääninsairaalassa. N.s. Kuninkaanojan maassa oliwat irtolainen Wiljo Lindroos ja torpparin poika I. Ihander ryypiskelemässä edellisen asunnossa. Juominki kehkeytyi tappeluksi, jolloin Ihander kimpaantunena tempasi puukkonsa, siwaltaen sillä Lindroosia rintaan ja selkään.
Lindroos tuotiin heti autolla Turun lääninsairaalaan. Hänen tilansa ei kuitenkaan lääkärin ilmoituksen mukaan ole hengenwaarallinen.

Maskussa lyöty mieheen keuhkoihin ulottuwa haawa
Juhannuspäiwäiltana oliwat Maskussa Maanpään kylän nuoret kokoontuneet kylän keskustaan iltaa wiettämään. Täällä syntyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä tilallisen pojan Urho Laineen ja rengin Bruno Kallion kesken riita. Tällöin Laine humalapäissään paljasti teräaseensa ja lõi sillä mainittua Kalliota kaksi haawaa rintaan, joista toinen ulottuu aina keuhkoihin asti.

Tiedustelimme eilen puukotetun tilaa täkäläisestä lääninsairaalasta, jonne hän heti illalla tuotiin ja ilmoitettiin meille, että hänen tilanja ei liene hengenwaarallinen.

Juhannustappelu Lapissa TL
Juhannuspäiwänä kun Lapin pitäjän Mäentaan kylässä eräässä torpassa pidettiin hartaushetkeä, tuliwat sinne myöskin tilallisen pojat Urho Siewilä Mäentaan kylästä ja Frans Äärilä Euran pitäjän Mestilän kylästä. Miekkosilla oli aikomuksena alun perin päästä tappelemaan, mutta kun ei muita halullisia ollut, ryhtyiwät he mukiloimaan toisiaan puukoilla.

Tuloksena oli, että kahakassa Siewilä sai kaksi puukonhaawaa selkäänsä ja yhden käsiwarteensa. Hänet kuljetettiin heti autolla Rauman sairaalaan, mistä eilen tiedustellessamme hänen wointiaan, ilmoitettiin, että hänen tilansa on kyllä heikko, mutta ei hengenwaarallinen.

Tapaturma ilotulitusta tehdessä Raisiossa

Juhannusaattoiltana Raision pitäjän Mahittulan kylässä oli työmies Oskari Kalliomäki ladannut puukannon ruudilla ja jollakin räjähtäwällä hapolla, aikoen ampua ilmaan juhlan kunniaksi paremmanpuoleisen panoksen. Tällöin sattui kuitenkin niin, että panos laukesikin yhtäkkiä. Panos osui Kalliomäkeä kaswoihin ja poltti happo kasvot warsin pahasti mennen käsiwarsi ranteesta poikki. 

Tapaturman uhri kuljetettiin heti Turun lääninsairaalaan, mistä hän pääsi seuraawana päivänä kotiinsa toipumaan." 

Turun Sanomat, 26.06.1925, nro 6497, s. 1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tytön rippikoulutarina

Vanhassa valokuva-albumissa on kuva nuoresta Tytöstä. 

Kasvoilla on hymyn kare, silmät loistavat ja hiukset on kammattu huolellisesti - käsissään hänellä on kukkia. Kuva on otettu Rautalammilla 17.7.1966 ja kuvan Tyttö on vasta 15-vuotias 

- juuri käynyt läpi rippikoulun ja saanut konfirmaation.

Rippikoululla, jonka Tyttökin kävi, on juuret pitkällä muinaisuudessa. Ripari ja konfirmaatio ovat lähes kaikille tuttuja siirtymäriittejä nuoruudesta aikuisuuteen ja rippijuhlat onkin nuoren ensimmäinen oma juhla. 

Tytön rippikoulun aikaan maaseudulla elettiin yhä tiiviisti yhteisöissä ja rippikoulu oli paitsi uskonnollinen oppimisen paikka myös merkittävä sosiaalinen tapahtuma. 

Rippileiri oli usein ensimmäinen kerta, kun nuoret viettivät pidemmän ajan poissa kotoa ja se tarjosi mahdollisuuden tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin nuoriin.

Tytön lapsuudenkoti oli Leivonmäen Taka-Ikolassa, jossa hän asui vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa maaseudun rauhassa.  Leivonmäelläkin olisi ollut mahdollista suorittaa rippikoulu, mutta ei  toki ollut tavatonta, että rippileirille lähdettiin naapuripitäjiin, tai jopa vähän kauemmaksikin.  Tämän tarinan Tyttö oli luonteeltaan seikkailunhaluinen ja hän halusi kokea jotain uutta. 

Lopulta Tyttö pakkasi vanhempiensa suostumuksella laukkunsa ja sydän täynnä odotusta hän suuntasi Rautalammille. Matkakin tuntui seikkailulta - olihan edessä rippileiri, joka täyttäisi nuoren uudesta tiedosta, uusista kokemuksista ja uusista ystävistä. 

Rautalampi järvien ympäröimänä pitäjänä tarjosi kauniit puitteet tulevalle leirille.

Rippileirin päivät täyttyivät raamatunluvusta, virsien laulusta ja hartauksista. Rippikoulunopettaja opetti nuorille kristinuskon perusasioita, kymmenen käskyä, uskontunnustuksen ja Isä meidän-rukouksen. Tyttö muisti, kuinka he opiskelivat ulkoa ja keskustelivat uskon kysymyksistä. Usein iltaisin sytytettiin kokko, ja nuoret lauloivat lauluja, juttelivat hiljaa ja nauroivat, suunnittelivat tulevaisuutta ja loivat muistoja, jotka kantaisivat läpi elämän.

Rautalammin konfirmoitavat 1966

Lopulta koitti se suuri päivä – konfirmaatio. Tyttö muisti jännittyneen odotuksen, kun he pukeutuivat valkoiseen. Kirkko oli täynnä vanhempia, sukulaisia ja ystäviä, jotka olivat tulleet todistamaan nuorten uskon tunnustamista. Urut soivat juhlallisesti, ja ilma oli sakeana odotuksesta.

Konfirmaatiossa nuoret polvistuivat alttarille ja pappi laski kätensä nuoren pään päälle, lausuen siunauksen sanat ja samalla nautittiin ensimmäinen ehtoollinen. Tyttö  muisti kuinka siinä hetkessä tuntui, että koko seurakunta seisoi hänen takanaan. Se oli henkilökohtainen hetki, mutta samalla syvästi yhteisöllinen. 

Konfirmaation myötä Tytöllekin avautui mahdollisuus toimia kummina, osallistua ehtoolliselle ja solmia avioliitto – hän oli nyt täysivaltainen seurakunnan jäsen.

Valokuva rippilapsesta on paljon enemmän kuin vain kuva. Se on todiste hetkestä, jolloin lapsuuden ja aikuisuuden raja hämärtyi ja jolloin tämäkin nuori Tyttö otti merkittävän askeleen elämässään. Se on muisto perinteestä, joka on kantanut vuosisatojen läpi ja joka yhä tänäkin päivänä vahvistaa nuorten yhteyttä uskoon ja yhteisöön. 

*Vuoden 1966 koko konfirmoidun poppoon rippikuvat sekä Leivonmäen että Rautalammin rippilapsista löytyy FB:n Havinoita-ryhmästä. Liity joukkoon, jos et vielä ole sitä tehnyt.

TAPAHTUI JOUTSASSA - toukokuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Äitienpäivää vietettiin v. 1925 toukokuun 17. päivä. Kälän kansakoululla järjestettyyn juhlaan oli saapunut runsaasti äitejä - myöskin nuorempaa väkeä sekä isäntämiehiä. Kansakoulun oppilaat esittivät juhlassa äideille laulua, runoja, puheita, vuorokeskusteluja yms.

Aiempina kuukausina ollaan seurattu kappalainen Lauri Heinosen työnhakua Humppilan kirkkoherran virkaan.  Hän antoi vaalinäytteensä (saarnasi) 26.4.1925. Toisella vaalisijalla ollut Lauri sijoittui äänestyksessäkin toiselle sijalle - Humppilan kirkkoherran virkaan valittiin Saarijärven kappalainen O.E. Saleva.

Talollinen Heikki Mohrin hakemassa lainhuudatuksessa Kukkulan 0,0329 osalukuiseen ja 0,0055 manttaalin veroiseen perintötaloon R.No 10/5 ei oltu pystytty toteennäyttämään edeltäjän saantoa ja omistusoikeutta ko. tilaan. Kuulutettiin niitä, "jotka paremman oikeuden nojalla tahtovat estää tilansaannon laillistusta" astumaan esiin ja nostamaan mahdollisen kanteen annettun määräajan puitteissa.

Rikhard Komppa ilmoitti, että oli tuonut lahnoja sikiytymistä varten Vesilampiin.

Mikkelin Sanomat 18.5.1925

LUPA-ASIOITA

Bentsiiniasema Joutsaan

Joutsan Osuuskauppa oli anonut lupaa 4000 kg sisältävän bensiiniaseman rakentamiseen.

Työväenyhdistys anoi arpajaislupaa 5000 arpaa käsittäville arpajaisille 1925 ja -26 aikana - arvan yksikköhinta 1 markka.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kirjastojen valtionavustukset

Joutsan kantakirjastolle myönnettiin palkkausavustusta 600 mk ja Mieskonmäen kirjastolle tietokirjallisuuteen 40 mk.

Kunnallisverojen ensimmäinen kanto vuodelta 1924 ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 27, 28 ja 29 päivinä toukokuuta.

  

              

LOHKOMISIA

Liukkosen tilasta No. 6

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Nurkkala, om. Vilppu Sinisalo

Lampila, om. Antti Lampila

Liukkonen, om. Adam Liukkonen

Kuuselan tilasta No. 2 

Tolvasniemen kylässä lohkottiin tilat:

Metsälä, om. August Hasa

Kuusela, om. Erik Laitinen

Tyyskänmäen tilasta No.1

Marjotaipaleen kylässä lohkottiin tilat:

Isolahti, om. Aksel Hallman

Puustelli, om. August Kyyhkynen

Tyyskänmäki, om. Antti Tyyskänmäki

Vallasjoen tilasta No.1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat:

Koivula, om. Otto Lahtinen

Vallasjoki, om. David Vallasjoki

Ylä-Mällösen tilasta No.1

Pärnämäen kylässä lohkottiin tilat:

Hiekkala, om. Juho Långström 

Ylä-Mällönen, om. Justus Mällönen 

MAANTIEASIOITA

Viipurin maajako-oikeus kokoontui Mikkelin läänissä ja siellä käsiteltiin useampiakin joutsalaisten tekemiä valituksia ja asioita.

HUUTOKAUPPOJA 

30.5.1925 Hankaan koululla tarjottiin urakalla rakennettavaksi talousrakennus.

Vapaus 20.5.1925

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan Suojeluskunnan kannatusyhdistyksen perustava kokous ilmoitettiin pidettäväksi Nuorisoseuran talolla 1. helluntaipäivänä.

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuuskaupan osuuskunnan kokouksessa hyväksyttiin sääntöjen muutosehdotus osuuskauppojen mallisääntöjen mukaiseksi.

Ompeluksia

Polkupyörätarpeita

Majoitusta

HELLUNTAIN VIETOSTA

Helluntain vietto oli herättänyt ajatuksi Jepessä, joka oli sanoittanut ajatuksensa seuraavasti: 

Helluntaipyhät oliwat rauhatonta aikaa Joutsan Tammilahdessa. 

Nuoret pojat oliwat kaikki Iyöttäytyneet yhteen sakkiin 

ja sitten sitä kuljettiin pitkin kylien raittia wiinapullot taskussa, 

huudettiin ja hoilattiin sekä wiskeltiin ihmisten portit pitkin metsiä. 

Pienempiä tappeluita lienee sakin kesken tapahtunut, 

joista ei suurempia jälkiseurauksia sentään ole kuulunut.

 Eiköhän näillekin nuorille miehille löytyisi jalompia harrastuksia, 

joista woisi koitua heille itselleen ja toisille hyötyä? 

Wai mitä arwelewat ne lasten wanhemmat, 

jotka näkewät lapsensa kulkewan humalaisina pitkin kujia ja 

laskewan juustaan mitä ilettäwimpiä juttuja ja kirouksia. 

Toivoisin, että te isät ja äidit, joilla on wielä waltaa lastenne yli, 

neuwoisitte heitä noudattamaan parempia tapoja. 

Ei kai kukaan haluaisi lapsensa joutuwan 

juomarien tielle, wankilaan ja mielisairaalaan, kuten monelle on käynyt. 

Wai ettekö soisi, että lapsenne woisi elää puhdasta ja inhimillistä elämää,

 joten ei tarvitseisi kärsiä niitä katkeria kokemuksia, 

mitä nykyajan wanhempi polwi on saanut kestää? - Kysyy Jeppe.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

 3.5. Tal.vo. Olga Maria Tupala 41v 2kk 5pv - Ulkotorpat

 5.5. Työl. Anna Lovisa Ruth 78v 8kk 4pv - Joutsa 2

13.5. Työl. Eeva Stiina Laitinen 83v 1kk 3pv - Joutsa 2

14.5. *Tal. Akseli Laakso 39v 4kk 3pv - Joutsa 3

          Its.p. Uuno Tyynenp. Lehtonen  10pv - Pärnämäki 4

16.5. *Tal.tr. Lyyli Kuitunen 16v 1kk 9pv - Mieskonmäki

17.5. Its. Martta Vahvan kuolleena syntynyt tyttölapsi- Joutsa 1

21.5. Työm. Jeremias Lahtinen 73v 2kk 5pv - Joutsa 2

22.5. Torp.tr. Silja Juhontytär Purojärvi 1pv - Pärnämäki 1

27.5. Työl. Kaisa Tähtinen 60v 6kk 13pv - Joutsa 2

          Työl. Kaisa Mäkinen  76v 2kk 29pv - Tammilahti 8

*kuolinilmoitus löytyy tämän blogin kuolinilmoituksia aakkoselliselta välilehdeltä

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Jeppe oli toukokuussa aktiivinen ja kirjoitteli "helluntai-hulinoiden" lisäksi muistakin ajatuksistaan.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1925

Muuta pientä aihealueen tarinointia

HAVINOITA Facebooķ-ryhmä

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Väinö Sakari Konttinen

 

Liikennetarkastaja, asemapäällikkö Väinö Sakari Konttinen täytti 50 vuotta 10.2.1939 Vaasassa.

Hän oli syntynyt Joutsassa 10.2.1889. Vanhemmat olivat Sakari Konttinen ja Hilma Erika, os. Salonen. 

Väinöllä oli ainakin kaksi sisarusta; Elsa Maria (s.1890) ja Arvi Johannes (s.1893), joka kuoli lapsena 1899. Väinön ollessa pari vuotias, muutti perhe Mäntyharjulle. 

Tästä pari vuotta eteenpäin kuoli Sakari-isä, helmikuussa 1893. Hän oli kovin nuori menehtyessään, vain vajaat 39 vuotta. Äiti-Hilma puolestaan nukkui kuolon uneen Mäntyharjulla pitkällisen taudin murtamana parisenkymmentä vuotta myöhemmin, 1.7.1913.

Väinö panosti opintoihin; lehtitietojen mukaan hän suoritti keskikoulun Mikkelin lyseossa, kauppaopiston Turussa - ylioppilaaksi hän tuli Vaasan lyseosta ja alemman oikeustutkinnon hän suoritti Helsingin yliopistossa.

Rautateiden palvelukseen Väinö astui 1909 aloittaen työuransa virkamiesharjoittelijana Mikkelissä. Lipunmyyjäksi Dibuniin (Tipunan pysäkki) hänet nimitettiin 1914 ja ll luokan kirjuriksi Pietariin 1916. 

Oltuaan 1918 sotalaitoksen palveluksessa asemakomendanttina Riihimäen asemalla, hänet nimitettiin samana vuonna II luokan kirjuriksi Vaasaan ja 1926 I luokan kirjuriksi. 

Laihian asemapäälliköksi Väinö nimettiin 1932 ja samalla tittelillä tuli siirto Kuopioon 1933. Tämän jälkeen koitti paluu Vaasaan, josta Väinölle avautui Vaasan aseman asemapäällikön paikka 1938. 

Vielä seuraavana vuonna, 1939, hän tuli valituksi Valtionrautateiden 6. liikennejakson (Kokkolan Kaulirannan, Ylivieskan-Iisalmen, Laurilan Kemijärven ja Oulun Nurmeksen rataosien) I. luokan liikennetarkastajaksi.

Henkilönä Väinön kerrottiin olleen rehti, miellyttävä ja toverillinen, luonteeltaan vaatimaton. Työtehtävissään täsmällinen ja huolellinen, joka huolella ja vastuuntuntoisuudella hoiti virkaansa.

Virkamiesten yhteistoiminta oli Väinön sydäntä lähellä. Hän toimi Kuopiossa ja Vaasassa Virkamieskerhon puheenjohtajana ja oli Asemapäällikköyhdistyksen johtokunnan jäsen.

Valtiollisessa ja poliittisessa suhteessa Väinö oli omaksunut terveen porvarillisen maailmankatsomuksen ja lukeutui Kokoomuspuolueeseen. 

Kuopiossa ollessaan hän kuului kaupunginvaltuustoon ja Kuopion Kokoomuksen johtokuntaan. Vaasassa ollessaan hän tuli valituksi Vaasan Suomalaisen Klubin johtokuntaan.

Väinö oli avioitunut 17.12.1932 Laina Matilda Niemisen kanssa. Pariskuntaa siunattiin ainakin yhdellä pojalla, joka syntyi 1934. 

Vaasan vuosien jälkeen perhe muutti Tampereelle. Liikennetarkastaja Konttinen kuoli siellä 1.5.1953 ja hänet haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle. 

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja satunnaiset otannat kirkonkirjoista.

Uusi Aura, 29.05.1909, nro 121, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/803040?page=4

Suur-Savo, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1304058?page=1

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Poismuuton vuoksi huutokauppa Himan toimesta Mh pappilassa 

Mikkelin Sanomat, 03.07.1913, nro 73, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1271076?page=1

Uusi Suomi, 11.02.1939, nro 40, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1801251?page=8

Savon Suunta, 08.01.1938, nro 3, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2092021?page=1

Ilkka, 10.02.1939, nro 39, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990703?page=3

Vaasa, 10.02.1939, nro 39, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2137607?page=4

Salmetar, 07.10.1939, nro 114, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2085077?page=3

Tammerfors Aftonblad, 26.11.1947, nro 222, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2296699?page=3

Mäntyharju rippikirja 1890-1899 (MKO175-189 I Aa:37) Sivu 1371 Skyttälä 9 Pappilan palvelijat, piiat ; 

Mäntyharju kuolleet 1890-1906 (MKO271-274 I F:9) Sivu 44 Vuosi 1893 helmi, maalis ; SSHY  

Mäntyharju lastenkirja 1890-1899 (MKO663-675 I Ab:18) Sivu 1370 Rengit, Piiat ; SSHY  

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1952-1966 (AP I F:8) 1953 toukokuu ; SSHY  

TAPAHTUI JOUTSASSA - huhtikuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Markkinoita vietettiin huhtikuun 1.pvä, jonne oli kerääntynyt runsaasti väkeä. Pirtukauppiaat olivat hyvin edustettuina ja eikä lieveilmiöiltä vältytty.  Jo markkina-aattona alkoi "elämä" - apulaisnimismies ja poliisit keräsivät talteen juopuneita ja takavarikoivat kaikkiaan n. 15 litraa pirtua. 

Itä-Hämeen Marttayhdistysten piiriliiton johtokunta oli sijoittanut hyväksymänsä kotitalousharjoittelija Linda Lehtisuon Perniöstä Ruohtulan tilalle. 

Hugo Onali oli valittu yhdeksi varamieheksi Lappeen maamiesseuran maatalousneuvojan toimeen.

Kauppias L. Järvinen Heinolasta oli ostanut Uushollan perintötilan Uimaniemeltä  mv. T. Tuomaalalta. A. Jaatinen Joutsasta puolestaan halusi ostaa kevään aikana, keskikokoisen tai pienemmän, hyvin hoidetun maatilan.

Torppari Aksel Floor Uimaniemeltä oli anonut lupaa saada muuttaa oma ja perheensä sukunimi nimeksi Salmi.

Talollinen Osmo Niemelä Luhangasta kihlasi Selma Kämppilän Joutsasta. Kihloihin menivät myös Taavi Lampinen Joutsasta ja Anna Katajisto Mouhijärveltä.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kortesalmeen anottiin rakennettavaksi silta

Kunta oli valtuuttanut Onni Heinikaisen anomaan Joutsan ja Kangasniemen rajalla olevaan Kortesalmeen rakenettavaksi ja kunnossapidettäväksi silta valtion varoin.

Taksoituslautakunta sai 37 päivää kestäneen työn tuloksena tehdyksi vuoden 1924 tuloja koskevan verotuksen. Alustavan laskelman mukaan veroäyrejä kertyi 78.324 ja äyrin hinnaksi arvioitiin. n. 6:20.

Tarkistettujen laskelmien mukaan veroäyrejä kertyi 73.146 ja äyrin hinta tämän perusteella 6:53. Lopullinen hinta selviää tutkijalautakunnan tekemien muutosten jälkeen.

HUUTOKAUPPOJA 

 

Länsi-Savo 1.4.1925

Länsi-Savo 8.4.1925

LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Puhelinlaitososuuskunnan ja Heinolan Telefoni Oy:n välisessä riidassa kulkulaitosministeriö oli määrännyt, että riitakysymys oli jätettävä sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. 

P. Kankkunen ja P. Borg olivat perustaneet yhteisen yrityksen

Länsi-Savo 17.4.1925

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Tulipalo Uimaniemellä

Hankaan kansakoulun ulkorakennus paloi "poroksi wanhan kuun lopulla". Rakennukseen kuului mm. navetta, halkovaja, aitta jne. Opettaja  menetti palossa 2 lehmää, 10 kanaa, tekstiilejä yms. Palon arveltiin saaneen alkunsa koulupoikien tupakanpoltosta.

Pirtua otettu takawarikkoon.

"Tkn 1 pnä takawarikoiwat Joutsan ja Leiwonmäen poliisi 

Joutsan kirkolla mäkitup. A. Ahlon torpan konttorista, halkowajasta ja 

torpan pihamaalta lumesta 16 täysinäistä pirtukanisteria, kukin noin 1 litran wetoinen. 

Kanisterit oliwat Joutsan markkinoille tuoneet weljekset I. ja Joos. Lindqwist Heinolasta. Heillä oli tarkoitus ne myydä, mutta joutuiwatkin ne nyt parempaan talteen."

Tammikuussa Alma Rantala Pappisista tippui tyttärensä Siskon kanssa jäihin ja Alma jäi kadoksiin. Kevään koittaessa, 19.4. Alma löytyi hukkumispaikan läheltä ja pääsi lopulta viimeiselle matkalleen.

Kymin ja Pyhtään pitäjien talvikäräjillä tuomittiin joutsalaiset Otto Aalto 200 mk:n sakkoon viinan hallussapidosta ja Armas Kuusimäki 400 mk:n sakkoon juopumuksesta ja puukonkannosta iltamissa.

Puukotus Pärnämäessä

"Pitkänäperjantaina oli joitakin päihtyneitä nuoria miehiä kokoontunut 

Juho Vesaisen torpalle Joutsan pitäjän Pärnämäen kylään. 

Tällöin oli syntynyt - kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa kiistaa miesten kesken. 

Tätä tahtoi torpan emäntä Elina Vesainen asettaa mennen myös vetämään kiinni oven, jonka eräs pihalla oleva räyhääjä oli jättänyt auki. 

Silloin taloll. poika Sulo Mällönen iski puukolla emäntä Vesaista rintaan 

hiukan oikealle puolelle keuhkopussiin saakka ulottuvan haavan.

Puukotettu toimitettiin heti lääkärinapua saamaan ja 

hänet vietiin Hirvensalmen kunnansairaalaan hoidettavaksi."

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 
Kuollut

2.4. Tal.vo Anna Lena Liukkonen* 64v 3kk 25pv - Pärnämäki 6

8.4. Työl. Stiina Mäkinen 75v 1kk 10pv - Joutsa 2

25.4. Its. Miina Järvinen 64v 9kk 7pv - Uimaniemi 6

*kuolinilmoitus kuolinilmoituksia J-M-välilehdellä

LUE MYÖS

Joutsan maaliskuu 1925

Joutsan toukokuu 2025

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.