TAPAHTUI JOUTSASSA - joulukuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Opettaja Hilma Salonen oli liittynyt Kotikasvatusyhdistyksen vuosijäseneksi. 

Elli Ikonen oli hyväksytty Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun oppilaaksi.

Laulajain päivää eli Sibelius-juhlaa vietettiin Sibeliuksen päivänä Joutsan nuorisoseuran talolla. Ohjelmassa oli soittoa eri instrumenteilla, puheita, esitelmä Sibeliuksesta, runonlausuntaa ja laulua erilaisilla kokoonpanoilla. 

Joutsan Säästöpankin ilmoitettiin olevan avoinna vuoden 1926 alusta lähtien kolmena päivänä viikossa.

Ilmoitettiin pidettäväksi yleinen iltama nuorisoseuran talolla Tapaninpäivänä sekä WPK:n iltama uudenvuodenpäivänä Työväentalolla ja Lucianpäivänä Perheiltamat.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN VIETTOA  JOUTSASSA

"Joutsassa oli Itsenäisyyspäivänä suojeluskunta kirkossa ja marssi sen jälkeen nuorisoseuran talolle, jossa oli luentoharjoitus ja Lotat tarjosivat kahwit. 

Illalla oli Lottien järjestämä arwokasohjelmainen illanvietto, josta mainittakoon rwa Kankkusen puhe, sekakuorollaulua, torwisoittoa, rwa Kerwisen yksinlaulu, tohtorinna Lewisonin pianonsoittoa ja rwa Kerwisen ja kanttori Lauri Markkulan kaksinlaulu esityksiä. Tilaisuudessa esitettiin myös näytelmä "Perintö"."

KUNNALLISIA ASIOITA

Maanteiden ylläpitokustannukset oli budjetoitu vuodelle 1926. Mikkelin läänin kokonaispotti oli 2.355,926 mk, josta Joutsan osuus oli 96.750 mk

Maaherra oli määrännyt tulo- ja omaisuusverotuslautakuntiin jäsenet. 

Joutsan valitut olivat Bernhard Santala, puheenjohtaja ja Frans Temisevä, varapuheenjohtaja. Jäseniksi määrättiin poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin (maaherran asiamies) ja varajäseneksi poliisikonstaapeli David Maunula (samalla maaherran asiamiehen varamies).

Manttaalinomistajain kuntakokouksessa 5.12. päätettiin seuraavista asioista: 

*Harankylään menevän kylätien kunnan huostaan ottamisesta tehty anomus hylättiin.

*Maanjako-oikeuden jäseneksi Akseli Laakson tilalle valittiin maanviljelijä Lauri

  Kuitunen.

*Manttaalikassan tulo- ja menoarvio hyväksyttiin seuraavalle vuodelle. Manttaalia

  kohden päätettiin kantaa 250 mk.

*Itä-Hämeen Kansanopiston avustusanomus Smk. 5,000:- hylättiin. 

*Ilmoitukset päätettiin seuraavana vuonna julkaista Mikkelin Sanomissa, Länsi-Savossa

  ja Vapaus lehdissä.

Walitus Joutsan kunnanwaltuuston päätöksestä

Postipysäkinhoitaja Otto Haikola, Joutsan pitäjästä, oli valittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemästä päätöksestä, koskeva asutuslautakunnan jäsenten vaalia.

Riitaa Joutsan kunnan kouluasioista

Talollinen Matti Laakso, Joutsan pit. Marjotaipaleen kylästä, on walittanut Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.11.25 tekemässä päätöksestä, jolla Ruhanlahden piirin kansakoulu oli päätetty siirtää Kotimäeltä Ylä-Hossolaan.

 

Kunnanvaltuuston kokous 29.12.

Käsiteltiin seuraavat asiat:

1) Lahdenseudun maamieskoululle myönnettiin vuodeksi 1926 300 mk. jokaista Joutsan kunnasta kotoisin olevaa oppilasta kohti.

2) Taksoituslautakunnalle myönnettiin oikeus ottaa sihteeri kohtuullista palkkiota vastaan.

3) Lainmukaiseksi perusvähennykseksi vuoden 1925 taksoituksessa määrättiin 2,500 mk. ja lapsivähennykseksi 1,000 mk.

4) Ruorasmäen koulun tulo- ja menoarviota ei käsitelty, koska Ruorasmäen kylä tulee jo ensi vuonna kuulumaan Pertunmaan kuntaan. 

5) Päätettiin ryhtyä alustaviin neuvotteluihin Maalaiskuntain Liiton kanssa Liiton valitsemiseksi yhdeksi kunnan tilintarkastajaksi vuodeksi 1926.

6) Tulo- ja omaisuusverotuslautakuntaan valittiin maanviljelijä Kalle Soisalo ja varalle työmies Jere Sievänen.

7) Luettiin useita maherran verovalituspäätöksiä ja päätettiin niihin tyytyä.

8) Tapaturmavakuutuslain määräämä n. s. kuntavakuutus päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Pohjasta ja määrättiin vakuutusmaksut väärin ilmoittaneille kaksinkertaisiksi.

9) Kunnalliset ilmoitukset päätettiin julkaista Länsi-Savossa, Mikkelin Sanomissa ja Vapaudessa.

10) Hartolan kunnan tekemään tienteko-valitukseen kunnan puolesta vastaamaan valittiin maanviljelijä Toivo Kokko.

11) Asutuslautakunnan jäsenen Otto Laitilan valitukseen vastaamaan valittiin valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Maanviljelijä Matti Laakson valitukseen Ruhalahden kansakoulu-asiassa vastaamaan valittiin maanviljelijä Erland Salonen.

12) Kirjastojohtokuntaan opettajatar Matilda Sariolan ja rva Ida Ikosen tilalle valittiin Hilma Lehtonen ja Aura Hellqvist.

13) Laitjärven lainakirjasto hyväksyttiin kunnan piirikirjastoksi.

14) Käsiteltiin ensi vuoden tulo-ja menoarvio, joka päättyy summaan 914,648 mk. 83 penniä. Taksoituksella koottava summa on 628,340 mk. 51 penniä.

LOHKOMISIA

Olvilan talosta No 6

Joutsankylässä lohkottiin tilat 

Syrjälä, om. Julius Karlsson

Rieskala, om. Oskar Manninen

Vanha-Kälän tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä lohkottiin tilat 

Kumpusuo, om. Akseli Salomaa 

Wanha-Kälä, om. Otto Kuitunen.

Uutelan tilasta n:o 2 

Ruorasmäen kylässä lohkottiin tilat 

Mutala, om. Taawetti Paronen 

Uutela, om. Nestor Lahtinen

Tammilahden kylän tilasta No 3

Lepola, om. Toivo Vesala 

Mahajärvi, om. August Salonen 

Tammilahden kylän tilasta No 4

Niittylä, om. August Mikkola

Kitkala, om. Salomon Ahonen

Siltala, om. Johan Avikainen

Ala-Mällösen tilasta No1

Pärnämäen kylässä 

Puru, om. Onni Manninen 

Ala-Mällönen, om. Otto Mällönen

Pekkalan tilasta No 1

Mieskonmäen kylässä

Kikkala, om. Richard ja Lyydia Komppa 

Tervakangas, om. Juho Laitinen

Haapala, om. Vilhelmiina, Oskar, Emil ja Sulo Haapala

Pekkala, om. Fabian Korpela

 

VUOSIKOKOUKSIA

Joutsan Hewosystäwäin Seuran wuosikokous 6.12.

*Hywäksyttiin Suomen Hewosjalostusliiton laatimat uudet mallisäännöt

  paikallisseuroille liiton esittämällä tawalla.

*Päätettiin ostaa kiertopalkinnoksi malja, josta ensi kerran kilpaillaan tammik. 3 pnä. *Walittiin toimikunta, joka ostaa maljan ja laatii sille jäännöt, ja tuliwat tähän 

  A. Paasonen, D. Wirtanen, D. Pessala ja A. Mikkola. 

*Yleiset kilpa-ajot päätettiin pitää tammik. 3 p. Joutsan kirkolla. Radan kuntoon laittoa

  warten walittiin erityinen toimikunta. Yleisen iltaman järjestää hewosystävät samana

  päiwänä. Iltaman hommaajiksi walittiin niinikään erityinen toimikunta.

Joutsan Maatalousseuran wuosikokous 6.12.

*Walittiin johtokuntaan erovuorossa olewat R. Lindberg, D. Lehtinen uudelleen ja

  uudeksi jäseneksi Yrjö Awikainen. Waralle F. Paasonen ja M. Hossola. 

*Hyväksyttiin tulo- ja meno-arwio ensi wuodelle. 

*Wihantarehukilpailu, joka johtuneesta syystä jäi wiime kesänä pitämättä, päätettiin

  pitää ensi kesänä. 

*Lypsykilpailut päätettiin toimeenpanna ensi wuoden ajalla seuran jäsenten kesken.

  Ajasta johtokunta ilmoittaa tarkemmin. 

*Edustajiksi pääseuran kokouksiin walittiin R. Lindberg. T. Paawola, F. Laakso 

  ja D. Lehtinen. 

*Jäsenmaksuksi hyväksyttiin 5 mk.

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Joutsan työwäenyhdistyksen kokouksessa 6.12.

*Welwoitettiin korwaamaan järjestyswaliokunta Joosef Maunulalle ne kulut, joita hänelle

  oli johtunut marrask. 1 p:nä pidetyssä iltamassa sattuneen puukotuksen johdosta. 

*Yhdistyksen talo päätett. wuokrata Joutsan W.P.K:n iltamien pitoa warten tammik. 1 p. 

*Yhdistyksen lukusaliin päätettiin tilata seuraawat lehdet: S. Sosiaalidemokraatti,

  Wapaus, Kuluttajain Lehti, Yhteishywä, Kotoa ja Kaukaa ja Kurikka.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Ikäwä tapaturma sattui Joutsan saha- ja sähkölaitoksella 12.12. jolloin 

tapaturman uhriksi joutui sahalaitoksella työskentelewä Iisakki Maunula 

ollessaan terwaamassa sirkkelin remmiä, jottei se luistaisi. 

Tällöin wasen käsi joutui jollain tavoin niin lähelle sirkkelin terää, että 

se leikkasi keskimmäisen sormen aiwan poikki ja wiotti etu-ja pikkusormea. 

Lääkäri Lewison, joka haawat sitoi, 

antoi pikkusormen wastaisesta käytöstä wain wähän toiveita. 

Etusormi sen sijaan parantunee.

Pari wuotta sitten sattui samalla sahalla tapaturma, joka wei työmies Inhalta jalan.

Työtapaturmatilastoihin Joutsan saha- ja sähkölaitoksen tuli uusi ikävä merkintä yllä olevan lisäksi, sillä torstaina 17.12.  sattui toinenkin onnettomuus samaisen puljun konehuoneessa.

"Kun joukko miehiä, mm. koneenkäyttäjä Frans Inha 

koettivat ottaa imukaasumoottorin mäntää pois silinteristä, syystä, että 

männän renkaat olivat pikeytyneet, sattui silinterissä räjähdys, 

jolloin veiviakselista irti päästetty mäntä lensi ulos silinteristä 

murskaten koneenkäyttäjä F. Inhan vasemman säären aika pahasti. 

Kuinka pahoin sääri on murskaantunut osoittaa sekin seikka, 

että luun siruja jo sahalla erkani sääriluusta.

Piirilääkäri I. Levison oli virkamatkoilla Sysmässä, joten 

loukkaantuneen sitoi apteekkarin rouva Ida Kervinen. 

Lääkärin lausunnosta riippuu, miten jalalle lopullisesti käy. 

Tämä on toinen onnettomuus samalla viikolla. 

Aikaisemmin katkesi työmies lisakki Maunulalta 

vasemman käden neljä sormea, paitsi peukalo. 

Mainita sopii vielä, että sirkkelissä noin pari vuotia sitten 

katkesi samalta koneenkäyttäjä Frans Inhalta oikea jalka, 

joka leikattiin tyysten poikki polven alapuolelta.

Vahingon aiheutti sama imukaasumoottori kuin nytkin. 

Sietäisi laittaa riittävät suojat tapaturman varalta."

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Eero - pakinaa Joutsasta ja kunnallisvaaleista

LUE MYÖS

Joutsan marraskuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

"Aku" August Mutanen - Lokotohvi

Lokotohvi - "Aku" August Mutanen - kutsu- ja kuokkavieras jousalaisissa pidoissa.

"Jokaisessa pitäjässä tapaa olla joku tai useampiakin omituisia pitäjänkasvatteja, kaikille tuttuja tyyppejä, joista voi sanoa: Siinä paha, missä pannaan!

Eräs sellainen Joutsan kasvatti oli Aku Mutanen, tunnettu nimellä Lokotohvi. Nimensä lie saanut ihmeteltävästä liikkuvaisuudestaan. Niinkuin lokomotiivi hän jätti kilometrit taakseen.

Jos joutsalaisella pojalla oli salainen mielitietty Hirvensalmella ja hän halusi lähettää rakkaudenkirjeen suoraan lemmittynsä käteen, saattoi hän huoletta uskoa asian Lokotohvin suoritettavaksi. 25 pennistä hän kirjeen perille vei. Eikä valtion posti häntä jättämään kyennyt, sillä joskin se linjalla ohi ajoi, niin jo seuraavan pysäkin kohdalla pyyhkäsi Lokotohvi taas edelle.

Luottaa häneen voitiin, pitkäkyntisyydestä ei kukaan häntä moittinut. Mutta se ei hänen oikeudentajuntaansa mahtunut, että löydetty tavara olisi luovutettava omistajalleen. 

Jos hän maantieltä löysi jonkun esineen, ei hän millään muotoa sitä pois luovuttanut. 

Jos sen häneltä väkisin otti, niin kyllä hän sen sopivassa tilaisuudessa takaisin talteensa otti.

Missä ikänä kansaa kokoontui ja erittäinkin juhlissa, kuten häissä, hautajaisissa, kylänluvuissa, siellä nähtiin myös Lokotohvi. Hiljaa hiipien pyörähti hän oven raosta suoraan tuvan kiukaalle ja istua nökötti siellä hyvin tietäen, että kunhan toiset ovat kestityksestä osansa saaneet, tulee hänenkin vuoronsa. 

Ketään ei hän häirinnyt, eikä kellekään pahaa tehnyt, mutta työnteon hän taitavasti vältti ja jätti muille miehille. "Ei ou aekoo! ei ou aekoo! Moantie on pitkä!"  hoki hän, kun töihin pyydettiin.

Nuorempina päivinään suoritteli hän kyllä torpparien veropäiviä, vieläpä kuittasi kyläläisten osuudet maailman sodassa, kaivaen ryssille vallihautoja. Miten lie urakkansa tehnyt, tottapahan täydestä meni!

Kun Joutsassa Lokotohvi mainitaan, silloin vetäytyy joutsalaisen suu hymyyn ja kaskuileminen alkaa. Ikävä Lokotohvia! Kaikesta puutteellisuuksista huolimatta, hän oli varsin omalaatuinen ja mielenkiintoinen persoonallisuus." -Itä-Häme 1.12.1928-

**

Kulkumies saavutti elämänsä määränpään 28.11.1926. 

Hän oli syntynyt 16.5.1859 ja eli elämänsä naimattomana, ollen kululla ja toimittaen emäntien (ja muidenkin) asioita palkkiota, ruokaa ja yösijaa vastaan. 

Lokotohvia kutsuttiin myös Loko-Akuksi ja on kerrottu, ettei hän sietänyt sukunimeään, Mutasta (joka ilmestyy hänen nimensä perää rippikirjassa 1910-1919 ). 

Kerrotaan, että Lokotohvi olisi kävellyt pisimmillään Kauniaisista Joutsaan muutamassa päivässä. Hän oli mennyt maailmansodan aikana vallitustöihin Kauniaisiin junalla Mäntyharjulta. Töiden päätyttyä olisi ollut mahdollisuus valtion järjestämään paluukyytiin, mutta Aku ei moisesta innostunut. "Eihän siellä piäse ees kiukaalle makuamaa, eikä sua piimiä eikä muuta, mitä minä sellaisista kyytilöistä".

Akua pidettiin myös valmissanaisena miehenä.

Joutsan kanttori oli ostanut uudet sarkahousut ja toimitti ne Akulle kiitosta odottaen. "No, pitelenhän näitä vähän aikua"' Aku tuumi.

Kerrottiin myös, että jos hänet oli saatu houkuteltua työntekoon ja päästetty välillä syömään, ei Akua enää kannattanut yrittää töihin samana päivänä. "Kun sua syötyä, ei työ enää maita."

Akua ei juuri kuvattavaksi saatu. 

Akseli Paasosen hautajaisia vietettiin v. 1925. Lokotohvi oli hautajaisissa kuokkavieraana ja apteekkari Otto Kervinen houkutteli pahaa aavistamattoman ja tunnetusti kuvaamista välttelevän Loko-Akun sivummalle - tuolloin onnistuttiin nappaamaan tähänkin postaukseen levinnyt ainutlaatuinen otos.

Kuva: Joutsan kirja / Martta Ikosen kokoelma, jonne sen lahjoittanut Sisko Kokko.

Teksti: Itä-Häme ja Joutsan kirja

TAPAHTUI JOUTSASSA - marraskuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Joutsan kunnalliskodin johtajatar Maria Mankinen oli valittu Sippolan kunnalliskodin johtajattareksi. Hänen tilalleen valittiin neiti Maria Myllymäki.

Tampereen talouskoulun 3-kuukautiselta kurssilta oli saanut päästötodistuksen mm. Hilma Niemi Joutsasta.

Lauri Heinonen haki jälleen uutta virkaa, tällä kertaa Somerniemen kirkkoherraksi.

Poliisikonstaapeli Jeremias Ottelin oli määrätty Heinolan kihlakunnan kruunuvoudin E. Hjelmanin ulosottoapulaiseksi Joutsan nimismiespiiriin puolen vuodena ajaksi 1.12.1925 alkaen.

Käräjähuoneet vuokrattiin seuraavaksi 3-vuotiskaudeksi seuraavan vuoden alusta lukien, Joutsassa kauppias Y. Ikoselta Huttulan tilalta - tilavuokra oli 190 mk kultakin käräjäpäivältä.

Ilmoitettiin pidettäväksi karjanhoitokurssit Joutsassa Rusilan talossa 30.11.-12.12.1925. Järjestävänä tahona Itä-Hämeen Maanviljelysseura ja kurssin johtajana toimi seuran karjatalousneuvoja Anna Laamanen

Kyytilaitosten järjestely vuosiksi 1926-1928 Joutsan kestikievaritalot, niiden hoitajat ja vuotuiset maksut: Kirkonkylän kestik.talo taloll. O. Segerholm, 9,200 mk, Kälän kestik.talo taloll. O. Kuitunen 7,900 mk; Uimaniemen kestik.talo kaupp. O. J. Hurri, 4,000 mk; Pappisten kyytiasema taloll. O. Riitaoja 2,500 mk, Kortesalmen kyytias. kaupp. A. Laitinen, 1,500 mk.

Mieskonmäessä aiemmin järjestetyssä Kodinpäivän tilaisuudessa kerrottiin olleen 95 kuulijaa, kirjallisuutta oli myyty 70 markalla ja samalla perustettiin opintokerho.

KUNNALLISIA ASIOITA

Kansakoulurakennukset. Opetusministeriö on myöntänyt Joutsan kunnalle kirkonkylän kansakoulun lisärakennuksia varten 21,000 markan suuruisen avustuksen ja 42,000 markan suuruisen kuoletuslainan.

Kunnanvaltuuston kokouksessa  21.11.1925 käsiteltiin seuraavat asiat:

"Maalaiskunta"-lehti päätettiin tilata edelleen seuraavaksi vuodeksi 

kunnan virkailijoille. Kunta suorittaa puolestaan puolet tilausmaksuista. 

Tilausten kerääjäksi valittiin J. Maunula.

Tielautakunnan tulo- ja menoarvio vuodelle 1926 esitettiin ja päättyy se Smk. 97,750:-, hyväksyttiin tielautakunnan esittämällä tavalla.

Asutuslautakuntaan valittiin seuraavaksi vuodeksi vakinaisiksi 

maanvilj. Akseli Salomaa ja torpp. Jalmari Lindfors sekä varalle Kasper Lehtonen.

Kieltolakiliiton Mikkelin aluejärjestölle päätettiin maksaa jatkuvasti vuosittain 

ja määrättiin ensi vuodeksi 200 mk.

Majoituslautakunnan ehdotuksesta esitettiin rahakorvauksena suoritettava määrä sotalaitokselle niiden luontaissuorituksen asemasta, jotka ovat aikaisemmin olleet voimassa. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Esitettiin Suomen Palosuojelusyhdistyksen kirjelmä kunnan jäseneksi liittymisestä. 

Asia ei antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin.

Esitettiin maaherran välipäätös kanttori L. Markkulan valituksen johdosta, jolla valituksella hän tahtoi vapautusta tutkijalautakunnan puheenjohtajan toimesta. 

M. vapautettiin ja sijaan valittiin maanvilj. Onni Lehtinen, varalle räätäli J. Purovirta.

V. Liukkosen maaherranvirastoon tekemään valitukseen valtuuston päätöksestä, 

jolla lastenvalvojan palkankorotus hylättiin, valittiin vastauksen antajaksi J. Niinikoski.

Ryhmävakuutukset pakollisessa tapaturmavakuutuksessa päätettiin ottaa vakuutusyhtiö Kansasta. Vakuutusten tekeminen jätettiin kunnallislautakunnan huoleksi.

Kunnan tiloilla oleva palvelusväki ja muut kunnan vakuutettavat henkilöt 

päätettiin vakuuttaa Kansassa.

Esitettiin maaherran välipäätöksiä verotus- y. m. asioista, 

joihin vastauksen antajaksi valittiin J. Niinikoski.

Koska Angesselän koululle myönnetyt määrärahat koulun rakentamista varten 

oli loppuun käytetty, myönnettiin täksi vuodeksi vielä 15,000 mk. lisämääräraha sanottuun tarkoitukseen. Muut Agnesselän koulun rakentamista koskevat 

asiat jätettiin koulun johtokunnan huoleksi.

Esitettiin Ruhalahden kansa-koulun vuokra-asia sanotun kansakoulun siirtämisestä 

Ala-Hossolaan. Koska vuokra täällä on tuntuvasti halvempi, niin päätettiin koulun siirtämistä puoltaa. Vuokrakirjan hyväksyjäksi valittiin koulun johtokunta.

Joutsan vapaehtoiselle palokunnalle myönnettiin tehdystä anomuksesta 

lupa pitää luento-ja ja sisäharjoituksia kunnanhuoneessa vuokratta."

LUPA-ASIOITA

Tulenarkojen aineiden säilyttäminen 

Suomen Mineraaliöljy Oy, Helsingin kaupungista oli anonut lupaa saada asettaa Kirkonkylään bensiinin jakelulaitoksen 4000 l:n maanalaisine säiliöineen.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT JA LIIKEYRITYKSET 

Osuusliike Kataja r.l:n perustava kokous pidettiin Mäntyharjulla. 

Toiminta-alueeksi määriteltiin Mäntyharjun, Pertunmaan, Joutsan ja Hartolan pitäjät. 

Nuorisoseuran vuosikokous 8.11.1925

"Seuran puheenjohtajaksi walittiin F. Temisewä. 

Johtokuntaan tuliwat erownorossa olewat A. Paasonen, B. Santala ja L. Laitinen uudelleen, lisäksi rwa Santala sekä waralle P. Kankkunen ja D. Mäkinen.

Rawintolatoimikuntaan walittiin rwat Elin Kauranen, Silja Laitinen, A. Pessala, neidit Tyyne Soilander, Eine Temisewä ja Mirjam Leporanta, järjestysmiehiksi A. Paasonen, 

T. Kauranen ja P. Ottelin ja tilintarkastajiksi Alli Ahwenainen, Anna Jurwanen, 

waralle M. Ikonen ja D. Laitinen.

Senran keskuuteen päätettiin perustaa erityinen laulukuoro ala-osastoksi nimellä: "Joutsan Nuorisoseuran Sekakuoro". Kuoro tulee toimimaan itsenäisesti ja on sillä omat sääntönsä ja rahastonsa.

Samoin esitettiin nuorisoseuralle alaosastoksi perustettawaksi 

"Joutsan Torvisoittokunta"-niminen yhdistys, jolle nuorisoseura luovuttaa soittimensa. Torwisoittokunta tulee myös toimimaan erillisenä omien sääntöjensä nojalla, 

jotka nuorisoseura wahwistaa.

Seuran jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 2 mk wuosijäseniltä. 

Johtokunnalle lausuttiin toiwomuksena, että seuran sisäistä toimintaa 

koetettaisiin saada wirkistymään perheiltamien ja esitelmätilaisuuksien awulla."

Joutsan wapaaehtoisen palokunnan syyskokous

Hallituksesta joutui erowuoroon arwan kautta herrat 

A. Palin, B. Santala ja O. Kerwinen, jotka kaikki walittiin uudelleen; 

waralle walittiin hrat L Markkula, O. Laitinen, L. Laitinen ja I. Kämppilä myös uudelleen. Tilintarkastajiksi walittiin kuluwan wuoden tilejä tarkastamaan 

hrat Y. Ikonen, J. Purowiria, waralle J. Ottelin.

Jäsenmaksu kannattawilta jäseniltä päätettiin pitää ennallaan 10 Smk wuodessa.

Samana päivänä oli myös W.P.K:n hallinnollinen kokous, jossa päätettiin useista 

seuran toiminnan ja taloudellisia oloja koskewista kysymyksistä. 

Päätettin mm. toimeenpanna iltama palokannan hywäksi 

jos mahdollisia wielä tämän wuoden aikana. 

Iltamia järjestämään waltiin erikoinen toimikunta.

OIKAISU

 

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Myrkytys

"Saippuakivellä myrkytti itsensä Joutsan kirkonkylässä erään tukkiyhtiön metsätöiden johtajan emännöitsijä t.k. 15 pnä. Paikalle kutsuttiin heti lääkäri, jonka määräyksestä 

sairas toimitettiin Hartolan sairaalaan, jossa hän kuitenkin kuoli pari päivää myöhemmin. Syytä tekoon ei tiedetä. Vainaja oli äskettäin muuttanut paikkakunnalle Leivonmäeltä."

Toinen kirjoitus kertoo, että nainen oli 24-vuotias, oli ehtinyt olla sairaassa 1,5 vuorokautta ennen kuolemaansa kertoen tehneen teon omasta vapaasta tahdosta. Alkoholilla arveltiin olleen osuutta asiaan.

Puukotus Työväentalolla

Markkinat ja Työväen talolla jäjestetyt tanssit muotoituivat osin humalahakuisten hulinoinniksi. 

"Tilaisuuteen oli saapunut runsaasti humalaisia, jotka alkoivat räyhätä ja hieroa tappelua.

Järjestysmiehenä toimiva kunnallislautakunnan esimies J. Maunula koetti kieltää räyhää-jiä, jolloin eräs lõi häntä puukolla käsivarteen sekä useampia kertoja muualle ruumiiseen. Haavat eivät kuitenkaan osuneet ihoon asti.  Puukottaja poistui heti.

Pienempiä kahakoita oli ollut talon lähistöllä samana iltana useampia. 

Seuraavana päivänä olivat tavanmukaiset markkinat, jossa torikauppiaat kaupittelivat tavaroitaan. Kai jossain lienee ollut saatavana miestä väkevämpääkin, koska poliisit päi-vän kuluessa korjasivat 9 miestä putkaan selvittelemään itseään. Joukossa kuului olleen vii-nakauppiaitakin, jotka joutunevat vastaamaan käräjillä teostaan.

Poliisi takavarikoi Joutsasta kotoisin olevalta Arvi Laaksoselta 5 litraa pirtua.

SEURAKUNNALLISIA 

Kirkkovaltuuston kokous

Hyväksyttiin tulo-ja menoarvio seuraavalle vuodelle. 

Päätettiin pyytää lupaa lehtipuiden myymiseen kirkkoherran virkatalon maalta.

LUE MYÖS

Joutsan lokakuu 2025

Joutsan joulukuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1925

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Väinö Suuronen Joutsasta oli saanut todistuksen Mikkelin Konepaja Oy:n autokoulukurssin suorittamisesta.

Uuno Harjula, Lyyli Kuitunen, Aili Peltonen ja Olga Lehtonen Joutsasta oli hyväksytty oppilaiksi Otavan eli Keski-Savon kansanopistoon.

Nimismies Lauri Hoviselle oli myönnetty virkavapautta 15.10.-31.10.1925 "yksityisten asiain vuoksi". Sijaisena toimi poliisikonstaapeli Toimi Nieminen.

Aksel Floor oli saanut myönteisen päätöksen muuttaa perheensä sukunimen nimeksi Salmi.

Kunnallislautakunta oli tehnyt valintansa kätilöksi. Valituksi tuli neiti Signe Ulriikka Nyman Lohjalta, varalle valittiin neiti Amanda Savola Viipurista. 

Kotikasvatusyhdistys oli suunnitellut pitävänsä "Kodinpäivän" 14.10 klo 06 ap Mieskonmäen koululla.

  

KUNNALLISIA ASIOITA

Julkaistiin tulo- ja omaisuusveron maksuunpantu määrä Mikkelin läänissä. Summa oli yli puolet pienempi kuin edellisenä vuonna eli 6.515.896 mk 10 p - tästä Joutsan osuus oli 103.236,50 mk.

Taksoituslautakunta piti kokouksensa ja päätti pitää kunnan yhtenä verovyöhykkeenä. Määrätyt veroperusteet linkin takaa.

Kanttori Lauri Markkula oli tehnyt valituksen Joutsan kunnan kunnanvaltuuston 21.9.1925 tekemästä päätöksestä, jolla hänet oli valittu verotuksen tutkijalautakunnan jäseneksi ja puheenjohtajaksi. 

Myös lastenvalvoja V. Liukkonen oli valittanut syyskuisen kunnanvaltuuston kokouksen päätöksestä, jolla "valittajan palkankoroitusanomus sekä anomus käyttövarojen myöntämisestä kuluvaa vuotta varten oli hyljätty".

Joutsan kunnalle oli myönnetty Angesselän kansakoulun rakentamista varten 48,000 mk:n avustus ja 96,000 mk:n kuoletuslaina. 

Kokous kunnallisvaalivalmisteluja varten ilmoitettiin pidettäväksi kunnantuvalla 18.10.1925 klo 12.00. Kokoukseen kutsuttiin porvarillisiin puolueisiin kuuluvia kuntalaisia, tarkoituksena valitsijayhdistyksen perustaminen. 

Kokouksessa hyväksyttiin yleisehdokkaaksi maanviljelijä Onni Heinikainen ja kirkonkylässä perustettu valitsijayhdistys asetti listalleen ehdokkaiksi: 2) opettaja B. Santala 3) maanvilj. Kalle Peltola 4) maanvilj. Taavi Sankari 5) maanvilj. Kalle Junkkari 6) maanviljelijä Erland Salonen 7) kaupp. Jalmar Hurri 8) mylläri Ferdinand Paasonen 9) räätäli Jalmar Purovirta 10) maanvilj. August Mikkola 11) maanvilj. Matti Mäkelä 12) kaupanhoitaja Adolf Laukkarinen 13) maanvilj. Paulus Kantele 14) maanvilj. Antti Paavola 15) maanvilj. Albin Kämppi 16) nahkuri August Sauvala 17) maanvilj. Kalle Lopansaari.

Lokakuun lopulla uutisoitiin, että Joutsan kunnalle oli myönnetty uusi määräaika kunnallisten vaalien ja niihin kuuluvien valmistavien toimenpiteiden toimittamiseksi. 

  

KARJANTARKASTUSYHDISTYS 

Karjantarkastusyhdistyksen johtokunnan kokous pidettiin sunnuntaina lokak. 18 pnä Nuorisoseuran talolla, jossa laadittiin tulo- ja menoarvio seuraavaa vuotta varten. 

Samana päivänä pidettiin myös yhdistyksen syyskokous, jossa hyväksyttiin tulo- ja menoarvio. Erovuoroisten tilalle johtokuntaan valittiin K. Junkkari ja V. Kämppi uudelleen. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin mylläri Ferdinand Paasonen uudelleen.

PUHELINOSUUSKUNNAT

Kulkulaitosministeriö vahvisti Pappisten puhelinosuuskunnan taksan puheluista osuuskunnan puhelinjohdoilla Pappisten keskusasemalta Joutsan kirkonkylään ja Luhangan Tammijärvelle - maksu oli 1 mk kumpaankin paikkaan.

PUOLUEET, YHDISTYKSET, JÄRJESTÖT, LIIKEYRITYKSET 

Joutsan Osuusmeijerin syyskokous ilmoitettiin pidettäväksi 27.10.1925.

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 

pidettiin Joutsan nuorisoseurantalolla sunnuntaina 4.10. 

Puheenjohtaja, opett. Santala luki selonteon liikkeen toiminnasta kuluneelta 

vuodelta, joka sellaisenaan hyväksyttiin. 

Uusien sääntöjen mukaan valittiin hallintoneuvosto, johon tulivat: 

Neulamäen myymäläkomitean alueelta räätäli Kalle Virtanen, 

Mieskonmäeltä metsänvartija Viljo Tuukkanen, 

Pappisista maanviljelijä Kalle Rantala, 

pääliikkeen alueelta maanviljelijä Taavi Sankari, maanviljelijä 

Toivo Kokko, pastori Lauri Heinonen, Eljas Lehtonen, 

maanviljelijä K. Junkkari ja kanttori Lauri Markkula. 

Varajäseniksi valittiin 

maanviljelijä Onni Heinikainen, Uuno Häkkinen ja Antti Paasonen.

Hallintoneuvoston jäsenten palkaksi määrättiin 25 mk. kokouspäivältä 

sekä yksinkertainen kyyti kievaritaksan mukaan. 

Lisäksi hallintoneuvoston puheenjohtajalle 300 mkn vuosipalkka.

SOK:n, Elonvaran, Tulenvaran ja Yleisen Osuuskauppaliiton kokouksiin 

edustajiksi valittiin B. Santala ja varalle kunnallislautakunnan esimies J. Maunula.

 Hankkijan ja Joutsan Puhelinyhtiön kokouksiin valittiin edustajaksi 

kaupanhoitaja Uuno Tanskanen ja varalle L. Markkula sekä 

Puulaveden Höyrylaiva Oy:n kokouksiin johtaja U. Tanskanen.

"Yhteishyvä" päätettiin tilata kaikille jäsenperheille,

Kokouksen loputtua tarjottiin osanottajille kahvit. 

Kokouksen päätyttyä alkoi samassa paikassa ohjelmallinen 

osuuskaupan 10-vuotisjuhla, jossa puhuivat 

Osuusliike Hankkijan edustaja, johtaja Siljander, 

SOK:n Kotkan konttorin johtaja Vitikainen, 

SOK:n edustaja, hallintoneuvoston jäsen, johtaja A. Lappalainen, 

jotka kaikki lausuivat tervehdyksensä ja onnittelunsa 10-vuotiaalle liikkeelle. 

Viimeksimainittu antoi hallintoneuvoston puheenjohtajalle, 

opettaja B. Santalalle SOK:n merkin tunnollisesta ja ansiokkaasta 

työstä osuustoiminnan hyväksi.

Historiikin luki kaupahoitaja U. Tanskanen. 

Ohjelmassa oli vielä torvisoittoa ja sekakuorolaulua. 

Juhlan päätyttyä oli kutsuvieraille ja toimihenkilöille juhlapäivällinen kansakoululla.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Pirtumiehiä kiinni

Markkinoita vietettiin 1.10. Poliisit pidättivät itseteosta M. Kuitusen ja T. Laitisen ammattimaisesta pirtun kauppaamisesta. Juopuneita päätyi putkaan selviämään neljä kappaletta. 

Tulipalo

"Sunnuntaita t.k. 25 p:ää vasten yöllä syttyi Joutsan kirkonkylän lähistöllä 

asuvan torp. Otto Suonlaidan sauna tuleen, palaen kokonaan.

Edellisenä iltana oli saurassa kylvetty ja 

lienee tuli jäänyt kytemään leimahtaen yöllä 2 tienoissa ilmiliekkiin. 

Paikalle hälyytettiin puhelimellä kirkonkylästä sammutusjoukkoa. 

Pian väkeä saapukin ruiskujen kanssa vaan pelastaminen oli turhaa. 

Ainoastaan asuinrakennus ja läheiset ulkorakennukset saatiin säilymään. 

Sauna oli vakuuttamaton, joten omistajalle koitui tuntuva vahinko."

Myös Huttulan talon sauna syttyi tuleen. 

"Paikalle hälyytettiin heti tulen huomattua 

palokuntalaisia ruiskuineen, joten palo saatiin sammutetuksi. 

Tuli lienee syttynyt välikattoon joutuneesta kipinästä. 

Tämä on toinen kerta vuoden sisällä kun mainittu sauna yritti palaa."

KUOLLUT

Joutsan srk kuolleiden luettelosta puuttuu aukeama kuolleet 10/1925 - 02/1926. Sinne asti mennään lehtitiedoilla, jos niitä sattuu olemaan.

JOHAN GIDEON KOKKO  - Kuollut puoluetoveri

Lokakuun 27 p:nä kuoli kotonaan Joutsan kirkonkylässä 

maalari Johan Gideon Kokko 42 wuoden ikäisenä. 

K. oli ensimmäisiä miehiä kylwämässä sosialismin siementä Joutsaan. 

Ensimmäisenä hän kirjoitti nimensä Joutsan Työwäenyhdistyksen jäsenluetteloon, 

pysyen aatteelleen uskollisena kuolemaansa saakka. 

Rehellisenä työwäenasian esitaistelijana sai hän osakseen toweripiirinsä täyden luottamuksen ja toimi hän useissa yhdistyksen sekä kunnallisissa luottamustoimissa. 

 Wainajaa suree lähinnä äiti ja weli sekä laaja toweripiiri.

Kepeät mullat kunnon towerin haudalle!

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Kirjastonhoitaja oli kirjoittanut Länsi-Savoon Joutsan kirjasto-oloista. 

Aika huikeeta, kirjastoja oli tuolloin kaikkiaan 7 kappaletta!

LUE MYÖS

Joutsan syyskuu 1925

Joutsan marraskuu 1925

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

VIHERIN SILTA

Viherin vanha silta on nykyisin museosilta ja se ylittää Viherin ja Suonteen välisen Viherinkosken, joka ylitettiin ennen siltaa kahlaamalla. 

Joutsan kunnallislautakunta teki rakentamispäätöksen vanhan sillan rakentamisesta 1887 ja I.Hellgren sai sen huutokaupalla rakennettavakseen kokonaisella 1815 markalla. Sillan valmistumisesta ei ole tiedossa tarkkaa, virallista päivämäärää, ekat korjausmerkinnät kuitenkin on olemassa vuodelta 1894, jolloin sillan kansi uusittiin ja 1898 oli vuorossa kaiteet.

Silta on tyypiltään kaksiaukkoinen puinen tukiansassilta, jonka pituus on 29,5 m ja leveys 5,4 m - suurin aukko on 6,3 m ja suurin jänneväli 8,8 m. Siltaa korjattiin useana vuosikymmenenä ja se nielikin liikennekäytössä ollessaan markkoja melkoisesti.

Ensimmäiset uuden sillan rakentamista koskevat tutkimukset ja kustannusarvio tehtiin jo 1938 - tämä toistui useita kertoja, kunnes lopulta 1967 haettiin ja saatiin myöntävä päätös uuden sillan rakentamisesta. Uusi silta avattiin liikenteelle 1971.

Tiedot/lähteet:
Suomen historian pro gradu –tutkielma/Anna-Maria Holmstedt: Viherin silta
Wikipedia 

AGNES WIDING (os. Stenvall) - Aleksis Kiven lempilapsi

AGNES
Suomen Kuvalehti 6.10.1928

Agnes Karolina Anna Widing (o.s. Stenvall),  

​syntyi 12. elokuuta 1857 Nurmijärvellä. Vanhemmat olivat räätäli Albert Stenvall ja Kristiina Karoliina (Torppi). Lapsuudenkoti oli vaatimaton mökki Tuusulan Syvälahdessa. Työteliäisyyteen Agnes oppi jo nuorena tyttösenä, sillä hän kulki kylillä isänsä mukana auttaen häntä ompelutöissä.

​Agnesin setä oli kirjailija Aleksis Kivi. 15-vuotiaana, keväällä 1872, isä-Albert otti veljensä Helsingin Lapinlahden sairaalasta sairastamaan perheen torpan peräkamariin. Agneksen tehtäväksi tuli hoitaa äitinsä ohella sairasta kirjailijaa, jonka elämä oli himmentymässä. Vaikeasta tehtävästä huolimatta Kivi oli tyytyväinen hoitajaansa, koska piti veljensä tyttärestä. Setä Aleksis kuoli 31.12.1872.

Agnesin koti- ja Aleksis Kiven kuolinmökki
teoksesta Nurmijärven poika

Agnes avioitui 28-vuotiaana ja meni naimisiin 1885 merikapteeni Karl Fredrik Widingin kanssa. Aviomies ei ollut pitkäikäinen ja kuoli varhain. Agnes vietti lesken päiviä Helsingissä - niitä kertyikin lähes neljä vuosikymmentä. 

Elätettävänä oli ensin pieni tytär ja tämän kuoltua kaksi turvattomaksi jäänyttä Johan-veljen poikaa. Agnes teki parhaansa ja hankki leipää pöytään ompelutöitä tekemällä - hän myös otti, tai ainakin haki, nuoria oppiin. 

Elämää kuitenkin vaikeutti varojen jatkuva vähäisyys - puute majaili kodissa. Reuma vaikeutti niin oloa kuin ammatin harjoittamistakin, Agnesin on kerrottu kärsineen myös kovista päänsäryistä. Toimeentulon hankkiminen oli kaiken kaikkiaan raskasta.

​Vähävaraisuus pakotti ottamaan huoneistoon alivuokralaisia. 
1890-luvun lopulla Vihtori Tiihonen, joka oli lähtöisin Nilsiän heränneistä piireistä, tuli asumaan Agnesin luokse. Keskustelujen jälkeen Agnes antoi Vihtorille  luvan järjestää seuroja kotonaan. Osallistuttuaan itsekin näihin tilaisuuksiin, hänestä tuli siitä päivästä lähtien uskollinen Herran ja Herran kansan seuraaja - ja sellaisena hän pysyi elämänsä loppuun asti.

​Lisääntyvä sairaalloisuus rajoitti Agnesin pääsyä seuroihin, mutta ystävien avustuksella hän kuitenkin pääsi toisinaan kuulemaan sanaa ja tuolloin hänen ilonsa oli mitä suurin.

Agnesin kodin ovi oli avoin ja hänellä kävikin vierailijoita niin lähikulmilta kuin kauempaakin. Kodin olot huomioiden, vieraat olivat hienovaraisia ja tulivat tervehdyskäynneille usein "kestitystarpeet" mukanaan.

Kun Aleksis Kiven kuolemasta oli kulunut jo yli puoli vuosisataa, oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seura saanut tietää Agnesista ja seura antoi hänelle "muun kiitollisuuden osoituksen ohella, korvaukseksi nuoruuden aikaisesta palveluksesta pienen, mutta rouva Widingille suuren rahasumman." 

Näin hän sai myöhäisen tunnustuksen setänsä hoitotyöstä - olihan hän tuonut rakkautta ja valoa suuren runoilijan ja läheisensä iltahämärään. Agnes oli tästä muistamisesta sekä iloissaan että ihmeissään - liekö Jumalan sormi ollut siinä mukana? - sen kaltaiselta ihmeeltä se oli tuntunut!

Agnesin sairaus paheni ja hän joutui sairaalahoitoon. Erityisesti hän ikävöi Jumalan sanaa ja ystäviä - hänelle, uskossaan vahvalle "Widingin tädille" suotiin se armo, että kuolema menetti hänen kohdallaan "kauhunsa" ja iankaikkisen elämän toivo muuttui varmuudeksi. Agnes armahdettiin maan päällisistä kivuistaan ja hän siirtyi rajan toiselle puolen 11.3.1931.

HS 15.3.1931

JK. Mainittakoon, että Agnesin äiti koki tapaturmaisen kuoleman ja isä Albert & toinen vaimonsa Wilhelmiina kuolivat raa'an ryöstömurhan uhrina 1913 Syvälähden mökissä.

​

Tarina koostettu ja tiedot kerätty lähinnä muistokirjoituksen pohjalta:
Hengellinen kuukauslehti, 01.03.1931, nro 3, s. 17
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/980169?page=17
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot