PUNAISEN NAVETAN SALAISUUS - unennäössä selvinnyt rikos

Puhtaan sattuman kautta törmäsin tähän tapaukseen ja siitä suomeksi kirjoittaneeseen Totuus-lehteen. Tuli siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Ensin muutama sana lehdestä ja sen jälkeen itse tarina.

Wikipedia kertoo: "Totuus oli Duluthissa vuosina 1920–1929 ilmestynyt amerikansuomalainen aikakauslehti. Sen toimittaja ja ilmeisesti myös kustantaja oli syndikalistina tunnettu William Risto.

Lähinnä syndikalistiseksi työväenlehdeksi luokiteltu Totuus sisälsi paljon teosofiaan, henkisyyteen ja psykologiaan liittyvää aineistoa. Lehti oli myös voimakkaasti kommunismin vastainen. Se ilmestyi neljästä kuuteen kertaan vuodessa. Totuus Publishing Company julkaisi myös Riston kaunokirjallisia teoksia."

Totuus-lehtiin pääset tutustumaan TÄSTÄ (Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot).

Lehden ensimmäisessä numerossa 1.9.1920 tutkailtiin vanhoja rikoksia uudessa valossa - maallikona tulkitsen, että tämänkin rikoksen ratkaisu olisi syntynyt "yliluonnollisuuksien" kautta, tässä tapauksessa unennäön kautta, "johon ei silloin voinut löytyä mitään luonnollista selitystapaa."

Sir Conan Doyle kertomus Maria Mortenista eli "The Mystery of the Red Barn" (Punaisen navetan salaisuus) Williamin lehdestä:

"Maria Morten murhattiin 1827 ja murhan teki eräs nuori maalainen Corder, jonka olisi pitänyt mennä naimisiin tytön kanssa, mutta ei sitä tehnyt vaan salatakseen luvatonta yhtymistään tyttöön murhasi tämän. Hänen kiero menetelmänsä oli, ilmoittaa, että hän on menemäisillään naimisiin tytön kanssa, ja sitte ihan viime tingassa, ennen vihkimistä viekotteli tytön tyhjään navettaan jossa ampui tytön ja hautasi tämän ruumiın. Sen jälkeen Corder hävisi siitä ympäristöstä ja antoi myöhemmin tietää, että hän ja tyttö olivat salaisesti vihittäneet itsensä ja elelivät yhdessä jossakin paikassa, jonka paikan osotetta he eivät halunneet ilmaista.

⁰

Tuo murha tapahtui toukokuun 18 p. 1827 ja jonkun aikaa Corderin kiero rikosajatelma näytti luonnistuvan; rikos tullen enempi salatuksi senkin kautta, että Corder oli määrännyt navetan karjan käytettäväksi. Lurjus lähetteli kotiin kirjeitä, uskotellen asuvansa Wight'in saarella ja että hän Marian kanssa eli mitä parhaimmassa so- pusuhtaisuudessa. Jonkunlaista epäilyä herätti kuitenkin se, että kirjeiden leima oli aina Lontoosta. Mutta huolimatta tästä epäilyttävästä seikasta, asia ei olisi herättänyt huomiota, ellei aivan tavallisuudesta poikkeava luonnon salaperäisen lain ilmiö olisi sekaantunut juttuun ja tehnyt Corderin pirulliset laskelmat tyhjiksi.

Mrs. Morten, tytön äiti, uneksi kolmena yönä perättäin, että hänen tyttärensä on tullut murhatuksi. Tämä nyt sinänsä ei olisi ollut merkityksellinen, siksi että sellainen uneksuminen olisi voinut johtua pelosta ja huolesta, jota äiti tyttären suhteen tunsi. Mutta uni kumminkin oli ehdottomasti varma. Äiti unissaan näki punaisen navetan ja sitä paitsi sen kohdankin mihin murhattu oli haudattu. Tämä viimeksi mainittu seikka on merkityksellinen siksi, että tytön olisi voitu ajatella maininneen äidillensä, hänellä olevan siellä sovitun kohtauksen.

Äidin uneksuminen tapahtui maaliskuulla 1828, se on, kymmenen kuuta rikoksen jälkeen, mutta vasta puolivälissä huhtikuuta vaimo voi vaikuttaa mieheensä niin paljon, että mies ryhtyi mainituilla perusteilla toimittamaan tutkintoja asiassa. Viimeinkin nainen sai murretuksi miehensä aivan luonnolliset harkinnat ja lupa annettiin tutkia navettaa, josta oli nyt karja poistettu. Vaimo osotti kohdan lattiassa ja mies kaivoi. Kappale isoa huivia tuli pian näkyviin ja 18 tuumaa syvältä paljastui murhatun ruumis, kaivajien kauhistuneena hyökätessä ulos pahaenteisestä navetasta.

Murhaaja vangittiin Lontoossa, jossa hän oli mennyt sillä aikaa naimisiin tyttökoulun opettajattaren kanssa. Hän puolusteli itseänsä, väittäen tytön tehneen itsemurhan, mutta todistajat osottivat epäämättä, että kylmäverinen murha oli tapahtunut, sillä Corder todistettiin kulettaneen ei ainoastaan pistooleja, mutta myöskin kuokkakirveen navettaan. Tämä oli lautakunnan näkökanta ja hänet hirtettiin, tunnustaen tekonsa ennen hirttämistä."

☆ ☆ ☆

https://www.arthur-conan-doyle.com/index.php/A_New_Light_on_Old_Crimes

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

TAPAHTUI JOUTSASSA - lokakuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Hartolan piirin piirilääkäri määrättiin suorittamaan tuberkuloositarkastus mv. Rikhard Oskar Lindbergin karjalle.

Kulkukauppias August Salojärvi oli anonut lupaa kulkukaupan harjoittamiseen.

Kihlauksensa julkaisivat Iida Manninen ja Lauri Kuitunen sekä Hilja Saloranta ja Aatu Salo.

Vastikään perustetun Uimaniemen Osuuskassan säännöille anottiin vahvistusta.

KUNNALLISIA ASIOITA
Kunnanvaltuuston kokouksessa 13.10.

 valittiin kunnan edustajiksi Helsingin kunnallispäiville 

tilanomistaja Toivo Kokko ja valtuuston puheenjohtaja Jalmari Niinikoski.

Hyväksyttiin Angesselän kansakoulun teko ulkosuojineen 

sahanhoitaja Nestor Salmiselle 222,000 mkn urakkasummasta.

Vuokrattiin Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistyksen kiertävälle veistokoululle 

huoneisto Pekkasen kylän Simukkalasta. 

Tämän koulun johtokunnan jäseniksi valittiin 

mv. August Mikkola, paikallispäällikkö Frans Temisevä ja mv. Otto Pessala.

Päätettiin myydä maanvilj. Jalmari Purojärvelle lisämaata 

korkeintaan 6 ha kunnan maalta 600 mkn hinnasta hehtaari.

Kunnallislautakunnan jäseniksi Akseli Niemisen tilalle valittiin 

Akseli Salomaa ja V. Liukkosen tilalle Armas Nyman. 

Varajäseniksi, valittiin Jalmari Nurmi ja Toivo Kokko.

Köyhäinhoitolautakunnan varajäseniksi valittiin 

nahkurit August Sauvo ja Veli Hintikka.

Vuokranantajien ja vuokranottajien kokouksessa 13.10.

valittiin Joutsan vuokralautakuntien jäseniksi: 

Itäiseen vuokralautakuntapiiriin vuokranantajien edustajaksi 

taloll. Vilho Kämppi, varalle taloll. Erland Salonen 

ja vuokramiesten edustajaksi torppari Tuomas Hokkanen, 

varalle torppari Oskari Kukkanen; 

sekä läntiseen piiriin vuokranantajain edustajaksi 

tilanomistaja Onni Lehtinen, varalle tilanomistaja Antti Paavola, 

ja vuokramiesten edustajaksi torppari Armas Nyman, 

varalle torpp. Jalmar Lindfors.

Länsi-Savo, 20.10.1924

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT
Kerrottin karjanharrastuksen olevan voimakkaassa nousussa
Joutsaan perustettiin karjantarkastusyhdistys 11/1923 ja toiminta aloitettiin tammikuussa 1924. Tarkastuskarjakoksi oli valittu tuolloin Inkeri Nurminen, Osuusmeijerin tukiessa toimintaa. 

Joutsaan perustettiin Wapaaehtoisen palokunta

Wiime sunnuntaina tkn 12 pnä pidettiin Joutsan nuorisoseuran talolla 

wapaaehtoisen palokunnan perustawa kokous. 

Siinä hyväksyttiin säännöt ja walittiin WPK: Ile 6-henkinen hallinto.

Hallintoon tulivat kaupanhoitaja Adolf Laukkarinen, tilanomistaja Onni Lehtinen, kansakoulunopetta ja Bernhard Santala, työmies Anshelm Palin, 

apteekkari Otto Kerwinen ja kirjakauppias Paawo Kankkunen. 

Heidän waramiehikseen walittiin 

isännöitsijä Otto Laitinen, suutari Lauri Laitinen, 

talollisen poika Joel Kämppilä ja kanttori Lauri Markula. 

Toimiwiksi jäseniksi edellämainittujen lisäksi 

asioitsija I. Sihwonen ja työmies Mikko Salonen.

Hallinto waltuutettiin hankkimaan palokalustoa 25,000 mkn arwosta. 

Mainittu rahamäärä toiwotaan saatawan kokoon lahjoituksina. 

Tähän mennessä on jo kertynyt n. 14,000 mk.

Palokunta päätti liittyä jäseneksi Suomen Palosuojelusyhdistykseen.

HUUTOKAUPPOJA 

Mikkelin Sanomat, 08.10.1924

Länsi-Savo, 27.10.1924

Lokakuussa kokoustettiin vilkkaasti - LOKAKUUN KOKOUSTEN SALDOA

Joutsan Osuuskaupan syyskokous 

19.10. nuorisoseuran talolla heti kirkonmenojen päätyttyä. 

Kokouksessa luettiin hallinnon laatima selonteko kaupan toiminnasta kuluneena vuonna. Päätettiin hallinnon jäsenten palkaksi 20 mk. kokous- ja 40 mk. inventoimispäivältä. 

Tämän lisäksi päätettiin maksaa 

hallinnon puheenjohtajalle 300 mk. ja sihteerille 150 mk. vuodessa. 

Eroamisvuorossa olevat hallinnon jäsenet K. Junkkari ja J. Maunula 

valittiin uudelleen sekä A. Jaatisen tilalle Aksel Oijala. 

Varajäsenet Matti Hossola, Matti Mäkinen ja Juho Salomaa 

valittiin kaikki uudelleen. 

Myymäläkomiteain jäseniksi valittiin: 

Mieskonmäkeen 0. Heinikainen uudelleen ja Oskar Salosen tilalle Paulus Kantele; 

Leivonmäkeen K. Keitanen ja O. Häkkinen uudelleen; 

Pappisiin Juho Lampinen uudelleen ja J. Lindforsin tilalle Antti Olkkonen; 

Pärnämäkeen, jonne myymälä on perustettu tämän vuoden aikana, 

valittiin myymäläkomitean jäseniksi Antti Kotimäki, Erland Salonen, 

Justus Mällönen, Matti Laakso, Adam Liukkonen ja Eevertti Uotila.

Myymäläkomiteain jäsenten palkoiksi määrättiin sama kuin hallinnon jäsenillekin, 

nim. 20 mk, kokous- ja 40 mk. inventoimispäivältä.

Lisäksi: 

Edustajaksi Yleisen Osuuskauppaliiton, SOKn, Tulenwaran ja Elonwaran kokouksiin walittiin op. B. Santala sekä waralle kunnallislautakunnan esimies Josef Maunula.

 Edustajaksi Osuusliike Hankkijan, Joutsan Puhelinosuuskunnan ja 

Puulaweden Höyrylaiwa-Osakeyhtiön kokouksiin walittiin 

kaupanhoitaja U. Tanskanen sekä waralle kanttori Lauri Markkula. 

Osuustoiminnallinen "Yhteishywä"-lehti päätettiin tilata

kaikille osuuskunnan jäsenille ja "Kuluttajain Lehti" niille, jotka sitä haluawat.  "Osuustoiminta-lehti" päätettiin tilata jokaiseen mymälään ja hallituksen jäsenille.

 Ulkopuolella kokouksen wirallisen ohjelman keskusteltiin 

Pärnämäen myymälän sijoittamisesta. 

Kokous yksimielisesti hywäksyi hallinnon tähänastisen toiminnan asettuen 

kannattamaan uuden myymälärakennuksen laittamista sopiwalle kohdalle. Rakennuspaikasta onkin jo alustawasti neuwoteltu maanomistajan kanssa.

Kokouksen päätyttyä piti SOKn Kotkan piirin piirineuvoja Samonen esitelmän osuustoiminnan synnystä ja kehityksestä meidän päiwiimme. 

Lopuksi tarjottiin kokouksen osanottajille kaupan puolesta pullakahwit.

Joutsan sos.dem. kunnallisjärjestön syyskokous 

"päätettiin seuraavista asioista:

Järjestön rahawarojen niukkuuden takia ei suurempaa agitatsionia katsottu 

woitawan järjestää, waan jätettiin se jokaisen järjestön omaksi huoleksi. 

Keskusteltiin kunnalliswaaleista ja päätettiin niihin ottaa osaa ainoastaan yhdellä listalla. 

Kunnallistoimikunnan kotipaikaksi tuli edelleen Joutsan työw.yhdistys. Kunnallistoimikuntaan walittiin Pekka Borg, Toiwo Laitinen, Jalmar Niinikoski, Anselm Paliin ja Jalmar Lindfors; waralta Wilho Borg ja Joosef Maunula. 

Tilintarkastajiksi tuli Aura Hellqwist ja Hilma Lehtonen.

Kokous määräsi Hj. Lindforssin ottamaan selkoa 

Laitjärwen Uimaniemen työväenyhdistyksen toimintaedellytyksistä, 

kun yhdistys on nukahtanut liian pitkään kesäuneen. 

Tilityksen suhteen päätettiin Pappisten nuoriso-osastoa muistuttaa.

On syytä huomauttaa, 

että kun järjestöt walitsemat edustajiaan kunnallisjärjestön kokouksiin, 

olisi edustajien täytettävä tehtävänsä. Hywin useat sen laiminlyöwät, 

osottaen siten wälinpitämättömyyttä yhteispyrinnöille. 

Kun osastot tarkemmin walitseisiwat edustajiaan, 

niin sitä paremmin tulisiwat järjestöjen toiwomukset toteutumaan 

ja sitä selwempi olisi myöskin niiden toiminta."

Joutsan Osuusmeijerin syyskokouksessa tk:n 21 pnä 

             luettiin hallituksen selonteko meijerin toiminnasta wuoden alkupuoliskolla. 

Walittiin eroamiswuorossa olewat hallituksen jäsenet 

T. Paawola ja B. Kuitunen sekä warajäsen Yrjö Ikonen uudelleen. 

Hallituksen jäsenten palkaksi määrättiin 10 mk. 

ja puheenjohtajalle 15mk. kokouspäivältä 

sekä yksinkertainen kyytiraha majatalotaksan mukaan.

Myönnettiin Joutsan wapaaehtoiselle palokunnalle awustusta 500mk.

Osuuskunta päätti jokaisesta meijerin kautta osuuskunnan jäsenille tilatusta 

"Pellerwo"-lehdestä suorittaa 7 mk. 

LIIKEYRITYKSET 

Vapaus, 08.10.1924

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA
Entinen koneasioitsija Salminen tuomittu 

Salminen ilmoitti tyytymättömyyttä päätökseen.

Salminen on wäärentänyt muutamia Hartolan kunnan tilallisten nimiä wekseleihin, 

jotka on siirtänyt sitten Agros-yhtiölle maksuksi maanviljelyskoneista, 

mistä on rahat käyttänyt omaksi hywäkseen."

"Mikkelin kaupungin raastuwanoikeudessa tuomittiin wiime maanantaina ent. koneasioitsija A. Salminen Joutsan pit. Tolwasniemen kylästä kuuden eri wekselin wäärentämisestä 7 w. 9 kk. ja 15 päivän kuritushuonewankeuteen ja olemaan 10 wuotta wailla kansalaisluottamusta. Samalla welwoitettiin syytetty korwaamaan todistajalpalkkioita y.m. kuluja yhteensä 2,678 mk.

Wekselinwäärentäjä tuomittu linnaan.

"Mikkelin raastuwanoikeudesia tuomittiin tkn 6 pnä 

entinen koneasioitsija Antti Salminen, Joutsan pitäjän Tolvasniemen kylästä, 

useista wekselinwäärennyksistä 

7 wuodeksi 9 kuukaudeksi 15 päiväksi kuritushuoneeseen ja 

menettämään kansalaisluottamuksenja 10 wuodeksi yli rangaistusajan 

sekä korvaamaan Kruunulle ennakolta yleisistä waroista maksetut 

todistajapalkat 637 mk ja kuluja asianomistajille 2,050 mk. 

Wastaaja ilmoitti tyytymättömyyttä päätökseen. 

Ylläolewaan rangaistukseen on yhdistetty tuomitulle aikaisemmin Hirwensalmella 

ja Pieksämäellä sanmanlaisista rikoksista tuomitut rangaistukset.

Tuomittu Salminen oli wäärentänyt erinäisten hartolalaisten talollisten nimiä wekseleihin ja muihin papereihin sekä tilannut Agros yhtiöltä maanviljelyskoneita näitten nimiin Otawan ym. asemille ja ottanut ne ulos omaksi hywäkseen. 

Jutun käsittely on wienyt pitkän ajan, kun sitä on täytynyt käsitellä sekä Hirvensalmella ja Pieksämäellä että täällä Mikkelissä, jossa juttu on ollut esillä neljä kertaa."

*Tämän tapauksen aiempia vaiheita avattu lokakuu 1923-koosteessa.

SEURAKUNNALLISIA ASIOITA
Joutsan seurakunnan kirkonkokous

 "Kirkon isännöitsijäksi valittiin paikallispäällikkö F. Temisevä.
Kirkkoneuvostoon valittiin 

0. Temisevä, T.Laakso ja Anselm Kuitunen uudelleen.
Kirkkovaltuustoon valittiin 

Taavetti Mäkinen, Otto Kervinen, Matti Hossola ja Pentti Ruohtula uudelleen. 
Lisävaltuustoon valittiin 

Benjam Lehto ja Antti Städtstjenare uudelleen.  

Virkatalolautakuntaan valittiin 

Matti Hossola ja Antti Mäkinen sekä varalle August Sauvala."

Avioliittoon kuulutettu
Työmies Vilho Myntti Joutsasta ja työmiehen tr. Lempi Tynnilä Viialasta.

Kuollut
 2.10. Räätäli Vilppu Sihvonen, 80v 2kk 7pv -Tammilahti 7

 5.10. Työmies Onni Länki, 22v 6kk 209v - Tammilahti 

 6.10. Talp. Niilo Evert Simola 20v 1kk 13pv -Tammilahti 7

 6.10. Työl. Amanda Olavintytär 58v 5kk 10kk - Tammilahti

11.10. Mktp. Erik Salminen 61v 4kk 17pv - Joutsa 10

16.10. Leski Eva Stina Nyman 78v 11kk 7pv - Joutsa

21.10. Vuokr.vo Otteliana Mäkiaho 59v 9kk 20pv - Ruorasmäki

22.10. Tal.p. Lauri Emilinp. Taipale 2kk 12pv - Uimaniemi 

Vapaus 20.10.1924

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

"Eero" oli herännyt horroksesta ja kynäillyt oman näkemyksensä VPK:n varojen keräyksestä ja karjantarkastusyhdistyksestä.

LUE MYÖS
Joutsan syyskuu 1924

Joutsan marraskuu 1924

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ja kuolleiden osalta kirkonkirjat - linkit teksteissä.

JEREMIAS OTTELIN - poliisikonstaapeli

Joutsan nimismiespiirin vanhempi konstaapeli, Jeremias Ottelin - otti ja jäi eläkkeelle lokakuun lopulla 1931. Hän oli hyvin tunnettu ja tiedetty niin Joutsassa kuin naapuripitäjissäkin - olihan hän tehnyt varsin mittavan mittaisen virkauran poliisina - liki 36 vuotta "kaiken kansan keskuudessa".

Jeremias Ottelin oli syntyjään Hartolasta. Hän syntyi maanviljelijä Kustaa Adolf Ottelinin ja vaimonsa Vilhelmiina (Miina) Hokkasen perheeseen 20.6.1870. Äiti-Miinalle avioliitto oli toinen - hän oli jäänyt leskeksi aiemmasta liitostaan 1856. 

Kesällä 1877, Jeren ollessa 7-vuotias, perhe muutti Sysmän Särkilahteen, jossa hän vietti lopun lapsuutensa ja nuoruuden. Jeremias suoritti asevelvollisuuden Lappeenrannan rakuunarykmentissä tullen rakuunaksi. Siviiliin siirtyessään hän oli saanut jefreitterin arvon. 

Jeremias avioitui 12.10.1896 Anna Loviisansa kanssa. Hetimmiten häiden jälkeen he ottivat muuttokirjan Joutsaan ja näin alkoi uusi elämänvaihe siellä - Jeremias oli tullut valituksi ylimääräiseksi poliisikonstaapeliksi Joutsan nimismiespiiriin. 
Pestin muut hakijat olivat olleet itsellismies Wilppu Segerholm Joutsan pitäjästä, entinen jefreitteri Jabin Palmroos Leiwonmäen pitäjästä sekä wiinakontröllööri W. W. Böckerman Sysmän pitäjästä.

Lapsia perheeseen syntyi ainakin kymmenen (joidenkin tietojen mukaan jopa 13 tai 14?) ja usea heistä muutti sukunimensä myöhemmin Ottelinista Ottelaksi.

36 vuoden ajanjakso poliisivoimissa antoi ja otti sekä sisälsi paljon nähtyä ja koettua - näistä Jerellä oli kuuleman mukaan loppumaton varasto tarinoita kerrottavaksi. Poliisikonstaapelin, joskus varsin epäkiitollisenkin viran ohessa, hän oli hoitanut useaan otteeseen ulosottoapulaisen tointa sekä nimismiehen viransijaisuutta. 

Jeremias oli ollut mukana myös kunnallisten asioiden hoitamisessa, kuulunut eri järjestöihin ja yhdistyksiin sekä toiminut eri yritysten yms. johtokunnissa eri rooleissa. Olipa myös mainittu, että toimi palotarkastajana ja vakuutusasioitsijanakin. 

1925 tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin usealle isänmaan palveluksessa ansioituneelle, Jeremias Ottelin oli yksi heistä, saaden 2. luokan mitalin.

2. luokan mitali;Suomen Valkoisen
Ruusun Ritarikunta, kuva Finnasta

"Ja niinpä onkin myöskin ukko-kruunu muistanut tätä vanhaa palvelijaansa 
antamalla hänelle tämän tästä prenikoita jos minkänimisiä uskollisesta palveluksesta. 
Puuttumatta Jeremias Ottelinin muihin edesottamuksiin, on meidän vielä mainittava, 
että huutokauppamiehenä on mies vertaansa vailla täällä Itä-Hämeessä. 
Myöpä mies sitten vaikka rikkinäisen ämpärin, 
niin ihka uutena se ostetuksi tulee ja korkeasta hinnasta. 
Niin ylistävät ovat vasaramiehen puheet myytävästä esineestä."

Jere ehti viettää eläkepäiviään kuutisen vuotta kunnes sairastui ja kuoli 17.7.1937 keuhkokuumeeseen.

Hautajaisia vietettiin Joutsan uudella hautausmaalla 25.07.1937. Ystävien ja sukulaisten lisäksi vainajan muistoa läsnäolollaan kunnioittivat Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan piirin nimismies Raevaara ja kaikki poliisikonstaapelit. Siunauksen toimitti rovasti Yrjö Hovikoski.

Anna-vaimo eli leskenä Joutsassa kuolemaansa, 18.11.1951 saakka.

Länsi-Savo, 20.07.1937, nro 80

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri sanomalehdistä / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm.

Itä-Häme, 05.11.1931, nro 84, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183483?page=2 

Uusi Suomi, 01.01.1925, nro 1, s. 8

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1506209?page=8

Mikkelin Sanomat, 02.05.1896, nro 51, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/528469?page=2

Heinolainen, 30.04.1935, nro 48, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1942603?page=2

Itä-Häme, 28.07.1937, nro 81, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1184391?page=2

Parit kirkonkirjojen sivut:

Sysmä vihityt 1887-1932 (AP I Eb:1) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44949&pnum=40 

Joutsa lastenkirja 1900-1909 (AP I Ab:10) Sivu 119-120 Jousa, No 4 Ylä-Hulikka, Pentti mäkit., Kylmälä (poliisikonst.), Suonlaita mäkit. ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25773&pnum=61 

Joutsa rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:19) Sivu 108 Jousa, No 4 Ylähulikka ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46580&pnum=111 

Joutsa kuolleet 1916-1958 (AP I F:2) 1937 Maalis- Heinäkuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=46586&pnum=55 

TAPAHTUI JOUTSASSA- syyskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Kirkonkylän koulun apuopettajaksi oli valittu Aino Huovinen. Kätilöksi  Mailis Lindell ja varalle Eliina Ylönen Sysmästä.

Linda Ruohtula hyväksyttiin oppilaaksi Orimattilan kotitalousopistoon.

Wiipurin maanjako-oikeuden ilmoitettiin kokoontuvan 29.9.-1.10. Joutsan pitäjän kirkonkylän Majatalossa.

Vapaus, 15.09.1924, nro 107, s. 4

MUUTA UUTISOINTIA

Kaunis ja seurattava esimerkki

"Eräs talollinen, joka ei halua nimeään julkisuuteen, 

on lahjoittanut Joutsan Mieskonmäen Työväenyhdistykselle, 

urheilun edistämistä ja urheiluwälineiden hankkimista warten 50 mk., 

josta mainittu yhdistys lausuu tälle kauniin lahjoituksen tekijälle 

ja aikansa tasalla olewalle henkilölle sydämmelliset kiitoksensa.

Seuratkaapa toisetkin tätä urheilua harrastawan henkilön esimerkkiä, 

että saataisiin paikkakunnan kauwan nukkunut työläisnuoriso 

wirkistymään ja ripeämpään toimintaan itsensä ja aatteensa hywäksi."

KUNNALLISIA ASIOITA
Anomus Joutsan kunnallisverotuksen kumoamisesta hylätty

Maanviljelijä Richard Oskari Lindbergin, Joutsan. pit. Joutsan kylästä, 

anomuksen, että Joutsan kunnassa vuoden 1923 tuloista toimitettu kunnallistaksoitus kokonaan kumottaisiin, on maaherra hylännyt.

Länsi-Savo, 17.09.1924, nro 108, s. 4

Kunnanvaltuuston kokous 8.9. - käsiteltiin ja päätettiin seuraavat asiat:

Luettiin Itä-Hämeen Maamiesseuran kirjelmä, koskewa metsämaitten luokitusta.

Kirjelmä ei antanut aihetta mihinkään toimenpiteisiin. Samoin luettiin Suomen 

Palosuojeluyhdistyksen kirjelmä, joka aihetta antamatta merkittiin pöntäkirjaan.

Yhteisen, suuremman paloruiskun hankkimista kuntaan kannatettiin 

ja walittiin kuntaa sen hankinnassa edustamaan J. Maunula.

Kihlakuntain edustajakokoukseen ei walittu edustajaa.

Kunnan tilit ja tilintarkastajain niistä antama lausunto luettiin, 

Tiliwelwollisille myönnettiin tili ja wastuuvapaus.

Kirkonkylän kansakoulun lisärakennukseen waltioapua anomaan 

walittiin apteekkari Otto Kerwinen.

Kunnallislautakunnan esimiehen palkka määrättiin 8,000 mk 

ja köyhäinhoitolautakunnan esimiehen palkka 4,000 mk. wuodessa. 

Kunnallislautakunnan esimieheltä ja köyhäinhoitolautakunan esimieheltä 

päätettiin waatia takaukset heidän haltuunsa joutuvista waroista. 

Kunnallislautakunnan esimieheksi walittiin Joosef Maunula ja waralle Juho Salomaa. Köyhäinhoitolautakunnan esimieheksi walittiin Kalle Junkkari 

sekä waralle Tuomas Laakso. Laakson sijaan jäjeneksi A. Palin.

Köyhäinhoitolautakuntaan walittiin J. Mäkinen.

Piirimiehiksi walittiin: J. Wahlman, O.Pessala, J.Hurri, S.Saariwirta, A. Kotimäki, 

E. Saarinen, A. Nyman, T. Sokkanen, D. Salonen, R. Kerttunen, M. Mäkelä, 

K. Peltola ja J. Lampinen. 

Kansakoulujen johtokuntiin walittiin Hilma Lehtonen, A. Laakso, M. Pöyry, A. Hannula, 

J. Tikander, A. Nyman, Walter Haara, A. Kuitunen, W. Tuukkanen, J. Heinikainen, 

Os Pöyry, T. Paronen, A. Olkkonen, P. Ruohtula, R. Kesiäinen, K. Paalanen, 

M. Laakso, J. Niinikoski, W. Harila ja K. Ihamäki. 

Taksoituslautakuntana toimii kunnallislautakunta, johon lisäjäseniksi taksoitusta toimittamaan walittiin A. Laakso, A. Palin, K. Salminen, A. Lehtonen, J. Sinkkonen, 

A.Wilkman, D. Heinikainen, E. Saarinen, R. Kuitunen, A. Puttonen,

O. Pöyry, W. Wirtanen, A. Salomaa, K. Liukkonen, J. Liewänen, S. Roos ja A. Kämppi.

Kuntain edustajakokoukseen Mikkeliin lokak. 11 pnä 

walittiin J. Maunula ja Hj. Lindfors.

Tielautakunnan tulo ja menoarwio wuodelle 1925 hyväksyttiin, 

Wuokralautakunnan arkiston tarkastajaksi walittiin Onni Heinikainen.

Selityksen antajiksi muutamiin werowalituksiin walittiin J. Niinikoski.

 

HUVEJA

Vapaus, 10.09.1924, nro 105, s. 4

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Työväenyhdistyksen kuukausikokous ilmoitettiin pidettäväksi 7.9.2024

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Salaman tuhoja

Hiljattain riehui erittäin ankara ukonilma Joutsan Tammilahden kylässä.

 Talollisen Topias Mannisen riihen katon repi se kokonaan, 

kulettaen toisen puolen kattoa noin 100 metrin päähän. 

Ja samoin repi tal. Juho Uotilan riihirakennuksen katosta toisen puolen 

sekä vei heinäladosta katon kauvas metsään. 

Kunnan talon pelloilta kaatoi se ruiskuhilaat niin, että ainoastaan muutamia jäi pystyyn. Ankara sade lisäksi vahingoitti kuivia rukiita, joten vahinko on tuntuva.

Kavallus

Mikko Ikosen liikkeessä työskennellyt kauppa-apulainen, Sillanmäki nimeltään, oli kavaltanut liikkeen varoja 3000 mk. Hän tunnusti teon ja sai passituksen lääninvakilaan.

Roteva rakennusmestari

"ainakin itsemielestään 

on Joutsassa eräällä rakennuksella, koska ei hänelle kelvannut toisten apu 

ja eräänä päivänä kimpaantui työmiehiinsä siitä, 

kun he auttelivat toisiaan raskaimpien pölkkyjen nostamisessa, 

uhaten antaa lopputilin heti paikalla niille, jotka toistaan auttelevat. 

Näyttelipä lompsaansakin, kehuen, että siellä on roinaa, jolla maksetaan. 

Mutta taisi lompsa olla tyhjä, koska ei sieltä hellinnyt penniäkään, 

kun miehet keräilivät työkalunsa kokoon ja lähtivät katselemaan sellaista työpaikkaa, jossa saavat ihmismäisemmän kohtelun. 

Toisia rakennusmiehiä kehoitetaan välttämään sanottua työpaikkaa niin kauan, 

että entisille miehille on tilit suoritettu.

HUUTOKAUPPOJA 

Länsi-Savo, 17.09.1924, nro 108, s.4

Länsi-Savo, 29.09.1924, nro 113, s. 4

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

1.9. Trp.tr. Hanna Oskarintr. Kukkanen, 5kk 5pv  - Mieskonmäki

1.9. Mkvo Alma Laitinen, 39v 4kk 10pv - Uimaniemi 6

8.9. Mkvo Maria Kihlström, 77v 2kk 14pv - Laitjärvi 3

8.9. Työm.p. Veikko Akselinpoika Toivonen, 5kk - Joutsa 2

19.9. Työm. Tuomas Björninen, 72v 9kk 4pv - Tammilahti 13

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Juttua Joutsasta 

LUE MYÖS

Joutsan elokuu

Joutsan lokakuu

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

LYHYITÄ PÄTKIÄ - Lyyli Brummer

Postitorvi : Suomen postiyhdistyksen
äänenkannattaja, 01.01.1931, nro 1

Lyyli Wilhelmiina Brummer syntyi Joutsassa 3.3.1885 rovasti Fredrik Alexander Brummerin ja vaimonsa Wilhelmina Jaatisen monilapsiseen perheeseen.  

Lapsuutensa Lyyli vietti Joutsassa ja tyttökoulun hän kävi Jyväskylässä, josta sai päästötodistuksen 1902. Lyylin kerrotaan  "antautuneen" koulunsa jälkeen postialalle ja hän  suoritti virkamiestutkinnon 1907. 

Lyylin ollessa 19-vuotias, isä-Fredrik kuoli. Leskeksi jäänyt äiti-Wilhelmina jäi asumaan, vielä kotona olevien lastensa kanssa Rauhalaan, kirkkoherran virka-asuntoon,  kunnes ottivat muuttokirjan Joutsasta Tampereelle maaliskuussa 1908.

1913 Lyyli sai 900 mk:n matkarahan venäjänkielen oppimista varten itse keisarikuntaan ja 1914 hänet nimitettiin ekspeditöörin apulaiseksi (harjoittelijaksi) Tampereen postikonttoriin. Seuraavana vuonna, maaliskuussa 1915, Brummereiden äiti Wilhelmina siirtyi ajasta ikuisuuteen (Tampereella).

Ekspeditöörin apulaisena toimiessaan Lyyli hoiti useaan otteeseen ekspeditöörin viransijaisuutta. 1925 hänet nimitettiin kirjuriksi samaiseen konttoriin. Ensikirjurin viran hän sai 1929, jossa tehtävässä hän toimi kuolemaansa saakka. 

Lyyli näyttäisi asuneen Tampereella osoitteessa Läntinenkatu 36, sillä hän oli hakenut itselleen "asuintoveria" lehti-ilmoituksella (1917). 

Hän toimi aktiivisesti Tampereen NNKY:ssä ja oli yksi sen "uskollisimmista jäsenistä". Hänen kerrottiin olleen "monet vuodet vastuunalainen" ja oli kuulunut vuodesta 1925 yhdistyksen johtokuntaan. Myös raittiusaatteen edistäminen oli hänelle tärkeä asia.

Lyyli Brummer, postityöntekijä, Joutsa.
POSTIMUSEON KOKOELMAT
Valokuvakokoelmat

Lyyli kuoli keuhkokuumeeseen 3.1.1931 Tampereella, vain vajaan 46-vuoden ikäisenä. 

Työtoverien keskuudessa Lyyli tunnettiin erittäin sympaattisena ja ystävällisenä työtoverina, jonka poismeno oli Tampereen postikonttorin virkailijakunnan sekä ystävien ja tuttavien keskuudessa herättänyt syvää kaipausta. Myös veljet ja sisaret olivat surun murtamia. 

Olkoonkin, että Lyyli oli monessa asiassa varsin pätevä ja monitaitoinen, mutta kaikkea ei hänkään ollut saanut syntymässään - kirjoitettiin, että "..monia ja suuriakin lahjoja oli Jumala hänelle antanut, mutta ei laulun lahjaa..".

Luetun perusteella voi kuitenkin todeta, että Lyyli oli erityisen pidetty. 

Häntä muistelleet ovat käyttäneet häntä kuvatessaan lukemattoman määrän adjektiiveja, kuten mallikelpoinen, reipas, rohkea, työhön tarttuva, velvollisuudentuntoinen, herkkä, herttainen, suora, avulias, auttavainen, hengellinen, ystävällinen, ymmärtäväinen jne.

Lyyli siunattiin haudan lepoon loppiaisena 6.1.1931 Tampereella. 

Paikalla oli omaisten ja sukulaisten lisäksi suuri joukko ystäviä, tuttavia sekä työtovereita. Siunauksen toimitti piispa Jaakko Gummerus ja lauluesityksiä esitittivät mm. Postitalon mieskuoro ja NNKY:n naiskuoro. 

Sisarukset, tri Onni Brummer ja everstin rouva Sisko Valkama lausuivat sydämiinkäypiä muistosanoja sisarestaan, joka oli omistanut elämänsä rakkauden käskyn täyttämiselle.

Uusi Suomi, 04.01.1931, nro 3

Loppiaisiltana kokoontuivat vielä omaiset, ystävät ja työtoverit NNKY:n tiloihin muistelemaan vainajaa musiikkiesitysten kera.

*Mikä oli postilaitoksen ekspeditööri - entä ensimmäinen kirjuri? 

Se selviää mm. HAVINOITA - Facebooķ-ryhmä stä - liity jäseneksi ja lue lisää.

(Laita ryhmän hakukenttään hakusanaksi esim Brummer, niin löytyy 🙂)

Tiedot kerätty ja tarina koostettu mm. seuraavista lähteistä

Postimies, 16.01.1913, nro 2, s. 10 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/898363?page=10
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Keskisuomalainen, 06.01.1931, nro 3, s. 4
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1863910?page=4
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tampereen Sanomat, 01.04.1917, nro 77, s. 4

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1318175?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Postitorvi : Suomen postiyhdistyksen äänenkannattaja, 01.01.1931, nro 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/886385?page=4

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kotia kohti : Suomen N. N. K. Y:n äänenkannattaja, 01.02.1931, nro 2, s. 9

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/995981?page=9

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirkonkirjat

Joutsa rippikirja 1900-1909 (AP_I I Aa:16) Sivu 173 Jousa, No 12 Rauhala (kirkkoherra) (Brummer Jaatinen Lehtonen Segerholm...) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25762&pnum=174 / Viitattu 21.09.2024

Joutsa muuttaneet 1901-1910 (AP I Ba:1) 1908, helmi-toukokuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=25779&pnum=66 / Viitattu 21.09.2024

Tampereen tuomiokirkkoseurakunta kuolleet 1919-1935 (AP I F:5) 1931 tammikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=31624&pnum=170

SERKUSTEN PAININHEITTO

Kuva itse ottama,ei liity tapaukseen

Heinäkuussa 1929 lehdissä kirjoiteltiin Leivonmäellä tapahtuneesta raa'asta murhasta, jonka kaltaista ei ollut tapahtunut paikkakunnalla miesmuistiin.

Toivo Einar Halinen oli Markkulan talon 30-vuotias isäntä, joka oli kirjoitusten mukaan kihlannut emännöitsijänsä ja häät oli suunniteltu syksyksi. 

Yrjö Ilmoniemi oli Toivon serkku äidin puolelta, Jyväskylän pitäjän Oravasaaren kylästä, iältään 21- vuotias. Hänet oli mainittu työmieheksi.

Paininheitto
Maanantaina 15.7.1929 klo 9 aikaan Yrjö oli saapunut vierailulle tätinsä luokse Markkulan taloon Leivonmäelle. Lehtitietojen mukaan kotosalla Toivo-serkun lisäksi olisivat olleet emännöitsijä ja kaksi palvelijaa, jotka olivat 15-vuotiaita. 

Kun ruoka oli nautittu, Yrjö ehdotti serkulleen, että lähtisivät "heittämään painia". Pojat painelivat pihalle ja ryhtyivät tuumasta toimeen. 
Lystiä ei tiettävästi kestänyt kauan, sillä jossain vaiheessa Yrjö otti puukon vyöltään ja alkoi lyömään sillä Toivoa. Kerrottiin, että useita kertoja ja että yksi iskuista osui suoraan sydämeen sillä seurauksella, että Toivo menehtyi välittömästi. Kirjoitettiin, että Toivo olisi ehtinyt sanomaan "minä olen kuollut" kaatuessaan maahan. 

Pakomatka
Yrjö otti jalat alleen ja aloitti pakomatkan, jota kesti vajaan viikon verran. 

Kiinniottamiseen johtavasta vihjeestä oli luvattu 1.000 markan palkkio ja Yrjön tuntomerkit jaettiin pitkin pitäjiä : pituus 176 cm, otsassa arpi, rosokasvoinen, tumma kihara tukka. Keskisuomalainen oli ehtinyt julkaista vielä kuvankin karkulaisesta.

Keskisuomalainen, 20.07.1929, nro 163

Etsintöihin otti osaa lehtikirjoitusten mukaan poliisien lisäksi ainakin Toivakan, Kangasniemen, Joutsan ja Leivonmäen suojeluskunnat. Havaintoja Yrjöstä oli tullut mm. Toivakan ja Kangasniemen rajojen liepeiltä. Lopulta hänet saatiin kiinni - paikasta oli monia eri variaatioita, mutta enin osa johti kuitenkin Kangasniemen Synsiön kylään. 

Asarias Tiihosen torpassa oli ollut töissä entuudestaan tuntematon mies, jonka työnjohtaja oli tunnistanut "etsintäkuulutetuksi". Vihjeen tultua kolme konstaapelia ja kuusi suojeluskuntalaista olivat lähteneet karkulaista vangitsemaan. Yrjö oli kuitenkin ollut kiinniottajia vikkelämpi ja ehtinyt pötkiä pakoon, torpan pojan Otto Tiihosen avustamana.

"Vasta aamun koittaessa palasi torpan poika opastusmatkaltaan 

saatettuaan murhaajaa noin neljän tunnin matkan ja opastettuaan 

tekemällään karttaluonnoksella rosvoa matkan määränä Virtasalmi. 

Mies yritti ensin olla asiasta aivan tietämätön, 

sekä sitten johtaa etsijät aivan päinvastaiseen suuntaan, 

vaan huomattuaan, että oma kohtalonsakin oli vakavan tilanteen edessä, 

puhui mies suoraan, mihin suuntaan oli roistoa opastanut.

Kun näin oli päästy aivan tuoreille jäljille, 

lähdettiin takaa-ajoon poikki soiden ja salojen jalkapatikassa. 

Ja murhaajan saamasta kahdeksan tunnin etumatkasta huolimatta tavoitetiin 

hänet jo lauantai-aamuna klo 9.30 Koittilan sydänmaalla Mustanmäen torpassa, mihin mies oli poikennut syömään ja kyselemään metsäpolkuja Haukivuorelle."

Kiinni jäänyt Yrjö lähetettiin ensin Joutsan piirin nimismiehelle kuulusteluja varten, joka toimitti hänet edelleen Mikkelin Lääninvankilaan. Ottokin joutui pidätetyksi ja hänet pistettiin odottamaan kuulusteluja Kangasniemen vanginkuljettajan luokse.

Joissakin artikkeleissa murhan motiiviksi oli kerrottu vanhat kaunat ja toisaalla kerrottiin, että Yrjö olisi surmannut serkkunsa, koska tämä oli kieltäytynyt antamasta hänelle rahaa lainaksi.

Tuomio

Yrjön kerrottiin olleen poliiseille tuttu jo entuudestaan - hänen kirjoitettiin olleen sotilaskarkuri ja "tavoiltaan hulttiomainen". 

Murhajuttu oli jo kuukautta myöhemmin, elokuun 16. päivänä Joutsan ym. pitäjien käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden käsiteltävänä. 

"Oikeuden puheenjohtajana toimi hovioikeudenneuvos Olavi Rasinen 

ja virallisena syyttäjänä piirinnimismies, varatuomari Martti Raevaara. 

Jutussa kuultiin kaikkiaan 7 todistajaa, joiden lausunnoista kävi m.m. ilmi, että 

Ilmoniemi teon tehdessään ei ollut juovuksissa, vaikka hän itse väitti 

olleensa niin juopunut, ettei muista tapauksesta mitään. 

Viisi tuntia kestäneen käsittelyn jälkeen julisti Kihlakunnanoikeus asiassa päätöksen, tuomiten Ilmoniemen Rikoslain 21 luvun 2 §:n 1 kohdan nojalla 

tahallisesta taposta pidettäväksi 12 vuotta kuritushuoneessa, 

jonka ohessa hänet velvoitettiin suorittamaan erinäisiä korvauksia. 

Kun Ilmoniemi on aikaisemmin tehnyt Jyväskylän pitäjässä ryöstön, 

josta häntä ei ole vielä tuomittu, siirrettiin asia edelleen 

Jyväskylän pitäjän käräjäkunnan Kihlakunnanoikeuden käsiteltäväksi 

ja Ilmoniemi passitettiin Mikkelin Lääninvankilaan."

(Jyväskylän ryöstöstä tuli 6 kuukauden tuomio 1930 - oli varastanut Oravisaaressa V. Janhoselta kellon ja pahoinpidellyt uhrin).

Ennen kohtalokasta sukulaisvierailua kerrottiin Yrjön majailleen Adi Lukkarisen talossa Kangasniemen Tiiholassa. Markkulaan saapumista edeltävänä iltana Yrjö oli lainannut majapaikastaan polkupyörän ja ilmoittanut poikkeavansa Leivonmäellä, mutta ei viipyisi reissullaan kauan, sillä kiinnijäämisen riski tehdyistä laittomuuksista oli niin suuri.

Yrjö kantoi vastuunsa, tiettävästi avioitui myöhemmin, perusti perheen ja jatkoi sukua.

Toivo oli tunnettu ja mielletty ns. kunnolliseksi mieheksi. 

Hän oli syntynyt 9.6.1899 ja hänellä oli yksi veli, Väinö Oskar (s.25.12.1896). 

Poikien vanhemmat olivat Matti Halinen ja Alma (os. Häkkinen).  

Keskisuomalainen, 17.07.1929, nro 160

*Lehtiartikkeleissa Toivon iäksi oli mainittu 24-vuotta, mutta kuolinilmoituksen ja kirkonkirjojen mukaan hän oli 30-vuotias. 

*Lehtiartikkeleissa Toivon oli kerrottu olleen kihloissa emännöitsijänsä kanssa -  kuolinilmoituksessa morsianta ei kuitenkaan mainita ja tietoa kihlauksesta en löytänyt.

HAVINOITA 

Facebooķ-ryhmä - liity jäseneksi

Ryhmässä julkaistaan tekstejä, joista ei ole varsinaisiksi blogi-postauksiksi ja ehkä "asteen verran yksityisempää" havinointia. Myös jäsenet voivat julkaista omia tarinoita ja muistelmia 🙂

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri sanomalehdistä / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, mm.

Sisä-Suomi, 17.07.1929, nro 160

Itä-Häme, 24.07.1929, nro 31

Länsi-Savo, 25.07.1929, nro 86

Sisä-Suomi, 18.08.1929, nro 188

Itä-Häme, 21.08.1929, nro 35

https://digi.kansalliskirjasto.fi

Perustietoja tarkastettu kirkonkirjoista, mm.

Leivonmäki syntyneet 1895-1914 (AP I C:3) Sivu 56-57 1899 kesäkuu  

SSHYLeivonmäki rippikirja 1910-1919 (AP_I I Aa:7) Sivu 166 Leivonmäki No 1, Markkula 

Leivonmäki rippikirja 1890-1899 (AP I Aa:5)  Sivu 256 No 1 Markkula

Leivonmäki kuolleet 1914-1944 (AP_KON I F:4) Sivu 80 1929

http://www.sukuhistoria.fi