Kuolemanajo Raisiossa

Jaakkiman Sanomat 18.8.1926:

Tk. 10 pnä lähti kolmihenkinen seurue, 

johon kuului m.m. liikemies E. J. Pihlström Turusta autolla Naantaliin.

Matka tapahtui Citroen-yksityisvaunulla, 

jota ohjasi kortin saanut ajaja Sulo Sävel Syrjälä. 

Juuri kun auto oli pääsemässä Raision joen sillalle, se luisui tien oheen, 

kääntyi kierroksen ympäri ja paiskaantui sillan toiselle puolen 

tien oheen tehtyään sitä ennen ilmassa kaksi kuperkeikkaa 

ja käännyttyään samalla ympäri, niin että etupää oli kohti Turkua. 

Rytäkässä meni auton tuulilasi aivan sirpaleiksi, 

vasemmanpuoleiset kurasiivet lyttyyn 

ja molemmista saman puolen pyöristä kumit pois päältä. 

Autossa olleista pääsi ohjaaja ilman vammoja. 

Takana istuneista sai kauppias Pihlström reiän päähänsä 

sekä joitakin sisäisiä vammoja, joihin hän myöhemmin kuoli. 

Muut mukana olleet saivat vaikeita vammoja.

Auton ohjaaja Syrjälä saapui jokunen aika jälkeenpäin tekemään 

poliisilaitoksen keskusosastolle selkoa kuolemanajostaan, 

mutta oli tällöin niin sekaisin ja ottanut siksi paljon ryyppyjä, 

että pantiin putkaan selviämään. 

Todettu ei ole, oliko hän surmanajon sattuessa päissään.

Onnettomuudessa surmansa uhriksi joutunut kauppias Pihlström oli 39-vuotias mies. Häntä jäivät lähinnä suremaan puoliso ja kolme lasta.

Suomen eläinlääkärilehti 1.2.1925

Tarinoita tapahtuneesta on useammanlaisia - joku niistä on varmasti lähempänä totuutta kuin toinen. Tosiasia on, että oma mielenkiintoni tästä  kuitenkin heräsi ja halusin hiukan katsastella itse tapahtumaa kuin sen henkilöitäkin.

Näitä sanoja kirjoittaessa en vielä tiedä, saanko aineksia yhtään, vähän vai paljon, mutta päätin, että tämä tulee julkaisuksi joka tapauksessa.

Itse onnettomuus tapahtui siis 10.8.1926 n. klo 5 (tai 6) aikoihin iltapäivällä. Kerrottiin, että kuljettaja Sulo Syrjälä ja liikemies E.J. Pihlström olivat olleet ennen kohtalokasta matkaa ruokailemassa Turussa Rautatiehotellissa. Tarjoilijatar Mary Grönroos lähti heidän kyytiinsä hotellilta, aikomuksenaan vierailla sukulaistensa luona Naantalissa. Auto oli Syrjälän kiesi. 

Tiedot onnettomuudesta ovat osin hyvinkin ristiriitaisia. Oliko kuljettaja ratissa humaltuneena vai oliko humalatila hankittu tämän järkyttävän onnettomuuden jälkeen? Silminnäkijät kertoivat, että "auton wauhti oli wallan hirmuinen eikä sitä sillan lähistöllä näkynyt wähääkään pienettävän. Kerrotaanpa niinkin, että auton nopeusmittari oli osoittanut, kun se onnettomuuden johdosta oli pysähtynyt, 90 kilometrin tuntivauhtia."

(Yhdessä julkaisussa kirjoitettiin, että autossa olisi ollut neljäskin henkilö -räätälimestari Akseli Syrjälä Iso-Hämeenkadun varrelta. )

Syrjälä tosiaan selvisi vammoitta, Grönroos ja Pihlström toimitettiin Turkuun lääninsairaalaan, jossa Pihlström menehtyi.

Asiaa puitiin lokakuussa Maskun syyskäräjillä. 

Kuljettaja Syrjälä oli myöntänyt olleensa autoa ajaessaan humalassa, mutta kielsi ajaneensa liian kovaa. Vastaajaa syytettiin kuolemantuottamuksesta sekä juopuneena autolla ajosta. Koska neiti Grönroos ei ollut vielä lopullisesti parantunut ja oli sairaalassa, asian käsittely siirrettiin talvikäräjien neljänteen istuntopäivään.

Syrjälä tuomittiin lopulta 10.3.1927 "yhdellä teolla tapahtuneista varomattomuudesta tuotetusta kuolemantuottamuksesta ja ruumiinvammasta 1 vuodeksi ja 6 kuukaudeksi vankeuteen, autolla juopuneena ajamisesta 2 kuukaudeksi vankeuteen ynnä autoille säädetyn nopeuden ylittämisestä 20 päiväsakkoon eli 1 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen. Samalla tuomittiin Syrjälä maksamaan erinäisiä korvauksia". 

Syrjälä ilmoitti tyytymättömyytensä päätökseen ja valitti tuomiosta Turun hovioikeuteen, joka kuitenkin vahvisti kihlakunnanoikeuden päätöksen.

Entäpä itse tarinan henkilöt?

Liikemies Pihlström osoittautui olevan etunimiltään Edvin Julius.  Hän oli syntynyt 3.8.1887 Turussa. Vanhemmat olivat tarkastusmies, koneenkäyttäjä Anders Julius Pihlström ja Ida Johanna, os. Pitkänen. Edvin oli 10-vuotias, kun isänsä kuoli.

Edvin avioitui Aina Maria Kajetskyn kanssa jouluaaton aattona, 23.12.1917. Aina Maria oli mekaanikko, talonomistaja Nikolai Kajetskyn ja Olga Maria Kuulan tytär. Perheeseen syntyi 4 lasta, joista Linda Linnea eli vain reilut kaksi kuukautta vuonna 1925. 

Edvin on mainittu välitysliikkeen omistajaksi ja hän oli ollut aktiivisesti mukana Metsästysseura Tapion toiminnassa, kuuluen mm. sen johtokuntaan. Edvinille oli myönnetty radiovastaanottolupa ja hän piti liikettä Puolalankatu 4:ssä.

TURUN SANOMAT 12.05.1925 NO 6456

Edvin oli viikkoa ennen kohtalokasta automatkaa täyttänyt 39 vuotta. 

Jälkeen jääneet kolme lasta, Åke, Irma ja Else, olivat kaikki alaikäisiä isän kuollessa.

Edvin haudattiin 18.8.1926 Turun vanhalle hautausmaalle.  

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hautahaun mukaan Pihlströmien sukuhauta on edelleenkin olemassa.

 

Turun Sanomat 15.8.1926

Kyydissä mukana olleen naisen kerrottiin olleen tarjoilijatar Mary Grönroos, joka oli töissä Rautatiehotellissa. Hän sai jalkoihinsa pahoja ruhjevammoja, jotka olivat vakavia, muttei hengenvaarallisia. Mary oli tuolloin n. 25 vuotias. Marysta en "kevyellä kenttätutkimuksella" löytänyt sellaisia tietoja, jotka olisin uskaltanut liittää henkilöön. Joissain lehdissä Mary oli nimetty Meriksi.

Kuljettaja Sulo Sävel Stanislav Syrjälä oli syntynyt Turussa 4.12.1902 räätälimestari Wiktor Aksel Syrjälän ja Alina Katarina, os. Salmbergin monilapsiseen perheeseen.  

Sulo löytyi asevelvollisten etsintäkuulutuslistoilta pariinkin otteeseen ja hänen ammatikseen oli merkitty räätäli.

PS. Samalla sillalla oli tapahtunut edellisenä kesänä onnettomuus, jossa mynämäkeläinen kuorma-auto oli ajanut sillalta jokeen. "Silta on seutua lähemmin tuntemattomille melkoisen waarallinen, silta kun on syvässä notkossa ja Turusta päin mennessä werrattain jyrkän käänteen takana, ollen sillan keskiosassa sitä paitsi korkeahko liitepuu, joka edellyttää sillan yli mentäessä hiljaista vauhtia".

SUOMEN KUVALEHTI 18.07.1925 NO 29

Tietojen lähteinä Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Turun tuomiokirkkosrk arkisto sekä Turun poliisilaitoksen arkisto, mm.

Jaakkiman Sanomat, 18.08.1926, nro 33, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1539256?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turunmaa, 11.08.1926, nro 181, s. 1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1592707?page=1

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 08.10.1926, nro 274, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1704678?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Aura, 16.11.1928, nro 315, s. 7

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1703725?page=7

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun poliisilaitos kuolleet 1925-1930 (AP B XI:3)  Pihlajaniemi ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=33385&pnum=273 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12)  Sivu 388 8.13. ½ 2. (Leskinens gård) Kajetskij, Kula, Leskinen, Hellman, Mäntylä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=391 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1888-1898 (AP_VI I Aa4:12) Sivu 480 8.19.4. Kajetskij, Kula, Sandblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=43514&pnum=471 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1900-1910 (AP_IV I Aa3:33)  Sivu 438 Kajetskij ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44261&pnum=446 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48) Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

Turun tuomiokirkkosrk rippikirja 1910-1920 (AP_VII I Aa3:48)  Sivu 157 Kajetsky, Lindkvist, Sabelström, Sjöblom ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=44276&pnum=162 / Viitattu 20.04.2024

SUOMELAN PERHE LEIVONMÄELTÄ

Leivonmäellä eli "muinoin" Suomelan perhe, johon kuuluivat äiti Anna Katariina ja isä Herman sekä lapset Herman Sulo Nyyrikki ja Mikko Heikki Antamo, lisäksi vauvana kuollut Anna Vieno Taimi. 

Kauppias Herman Bågman vaimonsa ja
lapsensa kanssa. Kuva Leivonmäen kirjasta

Äiti Anna Katariina, os. Turtinen oli syntynyt Kerimäellä 25.11.1865. 
Hän pääsi Jyväskylän seminaariin ja sai sieltä päästötodistuksen 1888. 

Heti vamistumisensa jälkeen hän toimi v.t. opettajana Viitasaaren Kiminginkylän kansakakoulussa syyslukukauden ajan. Vuoden 1889 alussa Anna lähti Leivonmäelle saatuaan paikan kirkonkylän kansakoulun opettajana.

Isä Herman Suomela oli leivonmäkisiä. Hän syntyi 17.1.1864 Havumäellä Sikasessa ja sai tuolloin sukunimekseen perheensä nimen Bågman. Hermanni teki uran kauppiaana ja toimi siinä ohessa Suomi-Yhtiön asiamiehenä. Hän otti osaa myös kunnallisten asioiden hoitamiseen toimien mm. eri lauta- ja johtokunnissa. 

Pariskunta Anni ja Herman vihittiin 26.1.1902 Leivonmäellä. 
1903 Herman kadotti vihkisormuksensa ja huuteli sen perään ainakin Mikkelin Sanomissa 6.8.1903. 

Esikoisensa he saivat 1904, kun perheeseen syntyi tyttövauva, Anna Vieno Taimi. "Pienen lemmikin" elontaival jäi kovin lyhyeksi, sillä pikku-Anna nukkui pois vain muutaman kuukauden ikäisenä.

Alun perhekuvassa on Herman ja Anna lapsensa kanssa - uskaltaiskohan lapsen asun perusteella arvella, että lapsi olisi "tyttöpuolta"...

Menehtyneen tyttären jälkeen perheeseen syntyi kaksi poikaa; 13.12.1905 Herman Sulo Nyyrikki ja 27.4.1907 Mikko Heikki Antamo. Mikko syntyi suoraan Suomelaksi, sillä perheen alkuperäinen sukunimi oli suomennettu 1906. (Muista mahdollisista lapsista ei ole tietoa.)

Hermannin hoitaessa liiketoimiaan, Anna opetti ja sivisti pientä väkeä Leivonmäen kirkonkylän kansakoulussa vakinaisena opettajana vuoteen 1896 ja Leivonmäen Havumäen kansakoulussa 1p:ään elokuuta 1919, jolloin täysin palvelleena otti eron opettajavirastaan ja jäi eläkkeelle.

Hermanni oli aloittanut kauppatoiminnan jo 1899, mutta anoi kauppalupaa vasta 1902. Kauppaa hän piti Havumäessä. Leivonmäen kirjassa kerrotaan, että vuosina 1900-1910 perustetuista yhdeksästä kauppayrityksestä menestyivät parhaiten Herman Suomelan, Johan Hämäläisen ja Matti Riihelän liikkeet. 

Leivonmäen nuorisoseuran perustava kokous pidettiin 11.3.1900. Herman oli tässäkin mukana ja tuli valituksi nuorisoseuran johtokuntaan.   

Matkan varrelle mahtui varmasti moniakin ammatillisia haasteita. 1907 Hermannille osoitettiin moite Itä-Hämeen Raivaaja - lehdessä, sillä lehdet olivat saapuneet tilaajilleen huonossa kunnossa - revittynä ja tahrittuna. 1912 puolestaan rosvot murtautuivat kauppaan ikkunan kautta ja saivat saaliikseen tavaroita ja rahaa, yhteensä noin 400mk:n arvosta. Vorojen arveltiin kuuluvan Toivakassa majailevaan 4- miehiseen rosvokoplaan, joka oli tehnyt seutukunnalla jo useammankin murtokeikan. 

Maaliskuussa 1925 Anna sairastui ja hävisi muutaman vuorokauden jälkeen kamppailun sairauttaan vastaan. Muistokirjoituksessa on todettu Annan keskittyneen eläkevuosinaan perheen emännän tehtäviin. Eläkettä Annalle oli myönnetty 750 mk vuodessa.

Hermanni ja pojat jatkoivat eloansa ilman puolisoa ja äitiä.

1935 Leivonmäen kunta päätti ostaa Herman Suomelan omistamat rakennukset kunnalle. Kunnan puolesta kauppakirjan allekirjoitti Toivo Tiihonen. 

Perheen pojista:

Nyyrikki 
Oli kersantti ja lentomekaanikko. Nuorempana oli ilmeisesti kiinnostunut valokuvauksesta. Muutti 1929 loppuvuodesta Havumäestä Helsingin pitäjään, josta edelleen 1935 toukokuun tietämillä Kauhavalle.

Jo muuttoa seuraavana vuonna koitti Nyyrikin kohtalonpäivä. Kuolema oli vähintäänkin traaginen - hän ruhjoutui junan alle. Lehdissä kirjoiteltiin asian tiimoilta eri tavoin. 

Nyyrikki oli joka tapauksessa jättänyt palaamatta lomilta Kauhavan Ilmailukouluun ja oli joutunut tuolloin ns. sotilaskarkurin asemaan. Hänet tavoitettiin Santahaminasta, josta määrättiin vääpeli viemään Nyyrikkiä Kauhavalle postijunalla. Hieman ennen Kauhavalle saapumista saattava vääpeli totesi Nyyrikin kadonneen. Etsinnöistä huolimatta häntä ei junasta löytynyt.

Radalla kulki postijunan perässä tavarajuna, joka sekin lähestyi Kauhavaa. Veturinkuljettaja näki radalla makaavan, jo yliajetun miehen ruumiin, joka oli puettu sotilaspukuun. Ruumis nostettiin junaan, kuljetettiin Kauhavalle ja tunnistettiin Nyyrikiksi. 

Oliko kyseessä onnettomuus vai itsemurha? 

Yksi tarina kertoo, että saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle. Tosin, itsemurhasta ei vainajan tiedetty koskaan puhuneen. 

Sitä vastoin Nyyrikki oli matkan aikana ollut "melko pahoin sairas" ja juuri loppumatkasta hän oli käynyt useamman kerran antamassa ylen. 

"Mahdollista on, että hän ylenantaessaan vaunusillalla on jotenkin suistunut vauhdissa olevan junan alle."

Tarinassa, jossa saattava vääpeli olisi nähnyt Nyyrikin pudottautuvan junan alle, mainittiin, että Nyyrikki olisi asunut Kauhavalla Hotelli Suojassa pidemmän aikaa käyden töissä ilmailukoululla. Asunnossaan hän oli ilmoittanut syntymäpaikakseen Iisalmen. 

Nyyrikki oli kuollessaan perheetön ja hänet haudattiin Kauhavalle. 

Eikö tieto kuolemasta tavoittanut isä-Hermania vai oliko kenties jotain muuta ihmeellisyyttä asiassa, mutta vasta liki kolmen vuoden kuluttua isä kiittää niitä kaikkia, jotka ovat edesauttaneet ja varustaneet Nyyrikin viimeiselle matkalle.

ILKKA 09.08.1939 NO 211

Mikko
Näyttää kunnostautuneen kunnottomuudessa.

Sakkotuomioita viinan myynnistä ja kuljetuksesta. 

1931 syksyllä, Leivonmäen Etu-Ikolan Työväentalolla nujakoitiin. Useamman miehen tappelussa puukotettiin ainakin kahta miestä, joista toinen oli työmies Mikko Suomela. Mikon tila oli vakava ja hänet toimitettiin hoidettavaksi Jyväskylän sairaalaan. Tuo toinen puukotettu oli Urho Kilpinen.

Mikko selvisi mitä ilmeisemmin puukotuksen aiheuttamista vammoista, sillä useammat erilaiset tuomiot näyttäisivät seuranneen Mikkoa elämän varrella  - sakkotuomioista aina vankeuteen ja kansalaisluottamuksen menetykseen. Mikon ammatiksi on eri yhteyksissä mainittu työmies ja sorvaaja.

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Mikkelin Sanomat, 23.06.1903, nro 69 A, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669249?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 11.06.1904, nro 64, s.2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/669396?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen Wirallinen Lehti, 12.05.1906, nro 109, s. 37https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703702?page=37Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Itä-Hämeen Raivaaja, 01.03.1907, nro 17, s. 4 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/634864?page=4 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Länsi-Savo, 28.07.1919, nro 82, s. 2https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1021941?page=2Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lakeus, 11.11.1936, nro 259, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2033891?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Heinolan Sanomat, 14.11.1936, nro 128, s. 1
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1973255?page=1
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Opettajain lehti : kansanopetusta käsittelevä kuvallinen viikkolehti, 17.04.1925, nro 16, s. 16 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/935219?page=16 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Vapaus, 24.12.1935, nro 146, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2138902?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Nyyrikki

Ilkka, 11.11.1936, nro 306, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1989468?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ilkka, 09.08.1939, nro 211, s. 6 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1990898?page=6 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikko

Kuorevesi-Mänttä-Vilppula, 16.04.1931, nro 15, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1884411?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keskisuomalainen, 07.10.1931, nro 229, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1864353?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Hufvudstadsbladet, 24.02.1941, nro 53 (2. painos), s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235889?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

PÄÄSIÄISENÄ PALOI PAPPISISSA JA VÄHÄ-JOUTSASSA

Vuonna 1933 pääsiäinen ajoittui huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle eli huomattavasti myöhäisempään ajankohtaan kuin nyt. 

Pääsiäisen aikoihin teki tuli tuhojaan Joutsassa. Länsi-Savo uutisoi 20.4.1933 kahdesta eri tulipalosta - toisen tapahtumapaikka oli Pappisissa ja toisen Vähä-Joutsassa.

Pappisen palosta uutisoitiin seuraavasti:

"Ensimmäisen pääsiäispäivän aamuna havaittiin 

tulen päässeen irti rva Aino Ruohtulan omistaman 

Tähtimäen talon ulkorakennuksissa Joutsan Pappisten kylässä. 

Tuli lienee saanut alkunsa aittarakennuksesta, 

jonka katto oli jo tulessa, kun tapaus huomattiin. 

Aittarakennuksesta levisi tuli navettarakennukseen, joka 

myöskin tuhoutui. Aittarakennuksessa ollut irtaimisto tuhoutui. 

Kun paikalle saapui runsaasti sammutusväkeä, 

saatiin talon muut rakennukset varjelluiksi tulelta. 

Palaneet rakennukset olivat vakuutetut, mutta irtaimisto, 

josta osa kuului talon vuokraajalle ja osa talossa asuvalle opettajalle, 

oli vakuuttamaton."

Lehtiartikkelin Aino = Aina Ruohtula, os. Närvänen - Joonas Ruohtulan leski, ammatiltaan

opettaja. Ja artikkelissa mainittu Tähtimäki = Tähtiniemi.

"Elämää Kulta-Pappisissa"-kirjassa kerrotaan Ainasta, että hän oli ollut ensimmäisen kerran opettajana Pappisen koululla jo ennen avioliittoaan. Hänen kerrotaan jääneen eläkkeelle 1943 opettajan virastaan Hartolassa, jonka jälkeen oli viettänyt pitkiäkin aikoja Tähtiniemessä. Ainan maanpäällinen taivallus päättyi 1966. 

Ainalla oli kaksi sisarta, Ida Rönkä ja Hilja Sihvonen. 

Ida asui perheineen ulkomailla. 

Hiljakin oli pitkiä aikoja poissa Suomesta, sillä Hiljan mies oli lähetyssaarnaaja. 

Sihvoset vierailivat usein Tähtiniemessä, erintoten kun Aina oli jäänyt leskeksi. 

Samainen kirja kertoo uutisoidusta tulipalosta, että se oli vähällä tuhota myös asuintalon. Kirjassa kirjoitettiin talon vuokralaisen Anton Laitisen pelastaneen päärakennuksen. 

"Hän oli valuttanut vettä talon päätyyn, 

jossa kuumuus oli saanut jo pihkan valumaan seinää pitkin. 

Navetta ja muita ulkorakennuksia tuhoutui siinä palossa, 

mutta sauna oli erillään rannassa ja se säästyi."

Vähä-Joutsan palosta Länsi-Savo kirjoitti seuraavasti:

"Tiistaina iltapäivällä paloi Vähässä Joutsassa 

maanviljelijä Dagerholmin omistaman Kurikan talon 

asuin- ja ulkohuonerakennukset perustuksiaan myöten. 

Ainoastaan osa irtaimistoa saatiin pelastetuksi."

Mietinpä vaan 🤔 - ja uskaltaisin jopa väittää, että tuo Vähä-Joutsan Kurikan talon omistaja on ollut Segerholm (Juho), eikä Dagerholm... 

Toisaalla lehdissä kerrottiin, että palo olisi saanut alkunsa savujohdosta lentäneestä kipinästä ja kovan tuulen vuoksi se oli levinnyt nopeasti - sammutusyritykset olivat olleet turhia. Tuli levisi asuinrakennuksesta navettaan - eläimet saatiin kuitenkin pelastetuksi naapurien avulla. Irtaimisto menetettiin, "vieläpä isännän ja tyttären vaatteetkin ja rahaa melkoinen määrä"

Omistajan rahoista tiedettiin kertoa, että menetti: "vanhaa hopearahaa kolme kiloa sekä perimiään metsärahoja, joita hän säilytti piirongin laatikossa, huomattavan määrän".

Vakuutus- ja vahinkosummista liikkui erilaista tietoa. Useimmin mainittiin kuitenkin, että vahingot olisivat olleet 80,000 mk ja vakuutusmäärä vain n. 2.000 mk.

Niinpä - tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä!

Tiedot kerätty:

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Länsi-Savo, 20.04.1933, nro 45, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1023232?page=3

Elämää Kulta-Pappisissa - Kuvia, kertomuksia ja tositarinoita

Vapaus, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1945356?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Itä-Häme, 23.04.1933, nro 32, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1183849?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Mikkelin Sanomat, 22.04.1933, nro 46, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1883626?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

TAPAHTUI JOUTSASSA - maaliskuu 1924

ILMOITUKSIA JA HENKILÖUUTISIA

Henkikirjoitukset

Toimitettiin 26.3.-5.4.1924, Joutsan piirin nimismies Lauri Hovinen oli määrätty toimitusmieheksi.

Maaherra määräsi poliisikonstaapeli Jeremias Ottelinin kunnan tulo- ja omaisuusverotuslautakunnan varajäseneksi kuolleen maanviljelijä Ville Häyrisen tilalle.

Aino Marjokorpi osallistui Itä-Hämeen kansanopiston Toveripäiville  Hartolassa. 

Aili Luukko pääsi Kuopion Talouskouluun. 

Maatilan kauppa 

Oskari Saaritsa Ruorasmäeltä osti talon Hartolan pitäjän Vehmaan kylästä talollinen Tuomas Virtaselta.

LUPA-ASIOITA

Puhelinlaitokset

"Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on myöntänyt Joutsan puhelinosuuskunta r.l:lle Joutsan pitäjästä toimiluvan seuraaviin puhelinjohtoihin, nimittäin:

*49 kilometrin pituiseen johtoon Kangasniemen pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Kangasniemen Telefooniyhdistyksen omistamalle keskusasemalle. *24 kilometrin pituiseen johtoon Hartolan pitäjän Kirkonkylässä sijaitsevalle Heinolan Telefooni-Osakeyhtiön omistamalle keskusasemalle

*19 kilometrin pituiseen sivujohtoon Joutsan keskusasemalta Joutsan Osuuskaupan Kälän sivumyymälään Mieskonmäen kylässä 

sekä tarpeen mukaan korkeintaan 10 kilometrin pituisiin sivujohtoihin yksityisille tilaajille."

KUNNALLISIA ASIOITA

Ilmoitus Köyhäinhoitolautakunnan kokouksesta 17.3. 

Kunnanwaltuuston kokous 2 p:nä maaliskuuta, jossa käsiteltiin

Tammilahden kansakoulun johtokunnan kirjelmä, koskewa sanotun koulun päärakennuksen urakalla teettämistä. Kun johtokunnan pitämässä huutokaupassa tehdyt urakkatarjoukset ylittiwät huomattamalla tawalla kustannusarviota ja muutenkin tuntuiwat liian korkeilta, niin päätettiin ne kokonaan hyljätä ja siirtää rakentamista wuodella eteenpäin.

Wiljaa ei tänä vuonna päätetty äyrittäin kunnalliskotiin kantaa, 

waan hankkii sen köyhäinhoitolautakunta ostamalla. 

Hyväksyttiin maksettawaksi Amalia Salon holhoojalle 

perintöriitakuluista syntynyt lasku. 

Täydennettiin Ruhanlahden kansakoulun johtokuntaa walitsemalla koulutalon omistajan tilalle Aadam Liukkonen sekä weistonopettajan tilalle Aksel Puttonen.

SÄÄNTÖMUUTOKSIA

Kunnalliskodin ohjesäännöt vahvistettiin.

UUTISIA SUOJELUSKUNNASTA 

Suojeluskunnan "kuukausiohjelma" 

9. pnä klo 10-4 Tammijärvellä ampumakilpailu Luhangan kanssa.

16. pnä klo 3-8 Kirkonkylän os. harjoitus ja luento nuorisoseurantalolla ja n.s.talon kentällä.

23. pnä klo 12-4 hiihtokilpailu ja hiihtoharjoitus kirkonkylässä.

30. pnä Uimaniemen ja Ruorasmäen osastoilla harjoitus ja luento Uimaniemellä.

Kaikkia harjoituksia ja luentoja ohjaa paikallispäällikkö.

6, 13, 20 ja 27 pnä klo 6-9 ip. woimisteluharjoitus nuorisoseuran talolla, urheiluohjaaja Kankkusen johdolla.

Luokka-ammunta Suomen Ampujainliiton määräämänä päivänä kirkonkylän ampumaradalla, ohjasi paik. päällikkö ja palkintotuomarit.

Sysmässä ilmoitettiin pidettäväksi 23. pvä Suojeluskuntain väliset aluehiihdot. Kilpailumatkaksi kerrottiin 10 km vaihtelevassa maastossa. Pokaalina kiertopalkinto, joka annettiin sille sk:lle, "jonka edustajat 20% toimivasta jäsenmäärästä, saavat parhaan keskiajan - osanottajamäärä on rajaton."

Heinolan Sanomat kirjoitti myöhemmin, että "Prosentti-hiihto" kyllä  suoritettiin, mutta Hartolan ja Joutsan sk:t eivät saapuneet paikalle. Joutsalaiset taisivat olla oman kylän hiihto kilpailuissa ja -harjoituksissa.

HUUTOKAUPPOJA 

Joutsan Osuuskaupan lisärakennuksen rakennusurakka. 

Järjestettiin huutokauppa urakasta, työnantajan paikalle hankkimista aineista. Valittavalta urakoitsijalta vaadittiin hyväksyttävä takaus työn kunnollisesta suorittamisesta ja eturahoista.

TILASTOJA 

Kotikasvatusyhdistys

PUOLUEET, YHDISTYKSET JA JÄRJESTÖT 

Edistyspuolueen vaalitoiminta 

Edistyspuolueen edustajaehdokkaat mv. K.V. Vuokoski ja varatuomari Oskari Kauppi esitelmöivät eri paikkakunnilla. Joutsan tilaisuudesta uutisoitiin seuraavasti: 

"Joutsan kirkolla säästöpankin talolla pidettiin kokous 

ja oli siellä väkeä enemmän kuin kunnolla huoneisiin mahtui. 

Joutsan torvisoittokunnan soitettua aluksi muutamia kappaleita 

lausui opettaja B. Santala tervehdyssanat.

 Tuomari Kauppi esitelmöi tulossa olevien vaalien tärkeydestä ja 

maanviljelijä Vuokoski maatalouden suhteesta muihin tuotantoaloihin, 

sekä maatalouden tullisuojasta. 

Opettaja Santalan johtama sekakuoro esitti laulua. 

Lopuksi puhui vielä opettaja Santala, 

kiittäen puhujia järjestämästään valistustilaisuudesta."

Kansallinen Kokoomuspuolue piti omia vaalitilauuksiaan, puhujana maisteri V.J. Timonen. Joutsassa tilaisuudet järjestettiin 17. pvä Ruhalahden Liukkosella, 18. pvä Mieskonmäellä Kälän talossa ja 19. pvä Pappisissa Mäen talossa.

Maalaisliitto kävi pitämässä omat vaalipuheensa "Nuokulla" 31.3.

"Kuuntelija" oli kirjoittanut oman mielipiteensä julki edustajaehdokkaiden, erintoten Voikosken, puheen "koskettamana".

LIIKEYRITYKSET 

Osuuskaupan varsinainen kevätkokous 23.3.1924.

ONNETTOMUUKSIA, RIKKEITÄ, PAHANTEKOJA JA MUITA JULMUUKSIA

Surkuteltava tapaus

Sattui sitten niin, että "poliisiksi nimitetty oli niin vahvasti humalassa, että vanhemman poliisin täytyi viedä hänet putkaan selviämään. Seuraavana päivänä oli päihtyneen jälleen hoidettava virkaansa."

Viinan myynnistä vankeuteen 

"Pekkasten apteekin" omistaja, liikemies Tanu Takala, tuomittiin välikäräjillä 20.3.1924, ammattimaisesta Viinan myynnistä 7 kuukaudeksi vankeuteen. Hänet määrättiin heti vangittavaksi ja passitettiin siltä istumalta läänin vankilaan.

Joutsan saha palanut

Maaliskuun 22. pvä paloi Joutsan kirkolla Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiön omistama saharakennus perustuksiaan myöten, konehuone ja varastot saatiin pelastettua. Palaneen omaisuuden arvoksi oli ilmoitettu 200,000,00 mk. Saha oli vakuutettu ja uuden rakentaminen aloitettiin heti.

Konehuoneessa sijaitsevat sähkövoimalaitteet säästyivät, mutta käyttövoimana toimiva imukaasumoottori rikkoontui sen verran, Joutsan Saha- ja Sähkö-Osakeyhtiö vaurioiden korjaaminen vei muutaman viikon. Korjauksen aikana sähkövirtaa ei saatu, joten "kirkonkylä jää pimeään".

Sähköhuoneen käyttäjäksi on mainittu Nestor Salminen, jolta paloi työkaluja ja polkupyörä. 

Ryöväys

Jälleen joutsalaismies "kunnostautunut" ryyppyporukoissa Kouvolassa! Kaupustelija J. Sereniuksen luokse oli kokoontunut sekalainen sakki - osa tutumpia toisilleen kuin toiset; talollinen Juho Mäkelä Kuusankoskelta, työmies Edvard Wenäläinen Kouvolasta, työmies Iivari Sihvonen Joutsasta ja joku tuntematon, jota kutsuttiin "Kello-Matiksi".

Kun Mäkelä alkoi tehdä kotiinlähtöä, Sihvonen ja "Kello-Matti" kolkkasivat hänet ja anastivat uhrilta taskukellon ja 100 mk rahaa. Venäläisen kerrottiin seuranneen tapahtumia sivusta pirtupullo kaverinaan. Venäläinen pidätettiin ja Sihvosen ja "Kello-Matin" kerrottiin olevan omilla teillään.

Ei mene "Jousan Iivarilla" ihan putkeen (tai sitten juuri niin), sillä edellisen kerran hän oli päässyt "otsikoihin" lokakuussa tappelemalla Kouvolan torilla.

Ruorasmäestä kuului kummia 

"Yöllä 28. pvä tänä vuonna tapahtu ennen kuulumaton tapaus, nimittäin se, että varas varasti kolme kesti-(loisi)-ihmistä - miehen, vaimon ja heidän lapsensa Ruorasmäen kylästä talonmiehen Aukust Alamäkelän saunasta. Olispa hupanen tietää sekä kadonneet että varas, joita mainittu talonpoika toivoo itsellensä kunniallista palkintoa vastaan ilmotettavan."

URHEILUA

2.3. Pommin Kipinä hiihdätti porukkaa kilpaa Pappilassa. Kilpailuihin otti osaa 27 hiihtäjää- nuorukaisten sarjan ollessa suosituin. Tämän katsottiin todistavan hiihtäjäpolven nousua paikkakunnalla.

16.3. järjestettiin Joutsan Nuorisoseuran hiihtokilpailut. Kisoja suosi mitä epäedullisin hiihtokeli, 

"sillä yöllä että kilpailun aikana satanut tuore lumi vaikutti sen 

että jokainen kilpailija rasvasi suksensa väärin joko niin 

että sukset jäätyivät eli taas olivat niin liukkaat että 

oli melkein mahdoton hiihtää mäet ylös vaikealla murtomaalla, 

joka oli salpausselän hiihtäjien lausunnon mukaan, 

(kilpailussa oli mukana 3 edellisenä pyhänä Lahdessa kilpailuihin osaaottanutta hiihtäjää) vaikeampi kuin hiihtorata Lahdessa. 

Kilpailu 20 km. matkalla oli N. S. välinen joukkuehiihto että mieskohtainen. 

Joukkuehiihdon kiertopalkintoa ei saanut tällä kertaa kukaan 

sillä minkään seuran edustajia ei hiihtänyt täyttä määrää loppuun asti. 

Joutsan N.S. edustajia kyllä hiihti matkan loppuun vaadittu määrä 

vaan yksi hiihtäjä hiihti erehdyksessä väärin joten hänen hiihtonsa tuli hylätyksi."

Tulokset voi lukea tästä linkistä 

Joutsan Hevosystäväin seura järjesti helmikuun lopussa kilpa-ajot kirkolla n.k. Myllylahdella. Tulokset eivät olleet parhaasta päästä, sillä rata oli huonossa kunnossa, kun vesi oli jäätynyt pakuroihin jään päälle. Ajojen jälkeen pidettiin iltamat, joissa oli yleisöä runsaasti. 

AVOIMIA TYÖPAIKKOJA 

Julistettiin haettavaksi kätilön ja rokottajan toimi.

KÄTILÖLEHTI 01.03.1924 NO 3

TÖITÄ HALUTAAN 

Useamman vuoden kokemuksen omaava, nimim. "Työn arvo saa määrätä palkan", haki tointa kauppa-alalta. Oli todistukset ja suositukset, oli raitis ja rehellinen - perehtynyt myös kirjanpitoon ja maalaistavarakauppaan.

Lieneekö sama tyyppi, joka aloitti työnhaun jo helmikuussa?

SURULLISTA

Pappisissa eräs talollinen "tuli mielenvikaiseksi" - romahduksen syynä arveltiin olevan taloudelliset huolet, "kuten korkeat verot ym. maksut". Hoitoon hän pääsi köyhäin talon mielisairasosastolle.

SEURAKUNNALLISIA ILMOITUKSIA 

Kuollut

JOHAN DAAVID HEIKKILÄ

K. 14.3.1924 kotonaan Uimaniemen Heikkilässä 53 vuoden ja 9 kuukauden vanhana. Kaipaamaan jäivät Ruusa Heikkilä sekä 2 veljeä, 2 kasvattilasta ja sukulaiset ja tuttavat.

LÄNSI-SAVO 19.03.1924 NO 33

Helmikuussa kuollut Ville Häyrinen saatettiin viimeiselle matkalleen.

 Hautaus toimitettiin 9.3. ennen Jumalanpalvelusta Joutsan hautausmaalla, siunaamisen toimitti rovasti Hovikoski suuren saattojoukon ollessa paikalla ja sekakuoro esitti laulua kanttori Markkulan johdolla. Johtaja Ikonen Helsingistä piti puheen ja laski seppeleitä helsinkiläisten ystävien; tuomari Hyvösen, maisteri Paavilaisen sekä itsensä puolesta. Mm.  Nti Röykkölä laski seppeleen Rinteen perheen puolesta, kanttori  Markkula Maatalouspankin Joutsan konttorin puolesta, Toivo Kokko Otavan kansanopiston Toveriliiton puolesta ja opettajatar Ojamaa ruorasmäkeläisten puolesta.

YLEISÖNOSASTO-KIRJOITUKSIA 

Työläisten ystävä "Elli" muistuttaa vaalien alla äänestämisen tärkeydestä. Kertoo oman näkemyksensä "sivistyneeksi itseään kehuvan porvarin" tekosista ja kehottaa kaikkia työtätekeviä, sorrettuja ja vääryyttä kärsiviä puolustamaan oikeuksiaan.

Elli jatkaa vaalipohdiskeluja vielä hieman ennen vaaleja toistamiseen.

LUE MYÖS

Joutsan huhtikuu 1924

Joutsan helmikuu 1924

Pysytään terveinä 😀

Kaikkien tietojen lähde Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot - linkit teksteissä.

TULIROKON TUHOJA

1908 kevätkesällä esiintyi Jyväskylän liepeillä tulirokkoa kulkutautina mm. Uuraisilla, Multialla, Ruovedellä ja Virroilla. Loppukesällä, heinäkuun lopulla ja elokuun alussa, alkoi kuulua tarinoita useista sairastapauksista Laukaassa ja Vihtiälässä. Myös läheltä Haapakoskea jaettiin kuumottavia uutisia - samoin Vesangan kylästä, jossa kerrottiin yhdenkin perheen lapsista kuuden sairastuneen.

Tämä kuuden sairastuneen lapsen perhe oli Wolmar Vertaisen perhe.

"Jywäskylän pitäjän Wesangan kylän, Warrenmäen perällä, mäkitupalaiselta Wolmarilta, kuoli wiime kuluneella wiikolla kolme lasta tulirokkoon. Kolme jälellä olewaa lasta sekä waimo sairastawat wielä samaa tautia, pian heistäkin saatanee tuonen wieraita. Köyhä perhe on kowassa pulassa, puuhatessaan wainajoita hautaan; ellei kowia kokewan isän weli auttaisi köyhää perhettä kohtalon kouristellessa, olisi pula wieläkin katkerampi. Tauti on kuitenkin wiranomaisten tiedossa ja toivotaan että kaikki voimat tähdätään estämään taudin lewenemistä.

Tauti on jo levinnyt naapureihin, joissa on tapahtunut eräitä kuoleman tapauksia. Jyväskylässä ja ympäristöillä kerrotaan tulirokon olewan liikkeellä. Tarkkaa huolta toiwotaan terweydenhoidossa, näillä ympäristöillä, ettei tulirokon tuhot ehtisi enempiä tuhoja tekemään." 

Syyskuussa Volmar ja vaimo Matilda julkaisivat kuolinilmoituksen, jossa mainittiin heiltä lopulta kuolleen kaikkiaan viisi lasta tuon katalan taudin murtamina. 
Elokuussa menivät Urho, Ales (Aleksi) ja Olga, syyskuussa Sulo ja Hulda. 
Hurjan surullista!

Sorretun voima 7.9.1908 

Epidemian levitessä vaadittiin toimenpiteitä päättäviltä tahoilta ja lokakuussa julkaistiinkin mm. Suomalainen-lehdessä sairastuneiden hoito-ohje, joka oli tohtori-Arppen käsialaa:

Lyhywiä neuvoja tulirokon hoidossa.

Tulirokkoa sairastawa lapsi on wälttämättä hoidettawa eri huoneessa, 

joka ei saa olla kuuma. 

Ilma siinä on pidettäwä puhtaana. 

Ei kukaan muu kuin lapsen hoitaja saa käydä huoneessa. 

Tämä on wälttämätöntä kahdesta syystä: sairas tarvitsee täydellistä lepoa ja 

taudin tartunta aina lewiää kävijöiden muassa. Tästä seuraa että hoitaja waan suurimmassa tarpeessa saa olla muun perheen parissa. Sairassuojassa on hänen 

käytettäwä suuri esiliina, joka jätetään sinne sieltä lähtiessä. 

Pese aina kätesi kun lähdet sieltä!

Kuumeen takia on hyvä antaa lapselle haalea (noin 33°) wesikylpy kerran tai 

kahdesti päivässä. Kylmät pyyhkeet woi myös auttaa. 

Kun lapsi rupeaa paranemaan, annetaan edelleen kylpyjä, 

kuitenkin nyt lämpöisiä (noin 37°) ja waan joka toinen päivä niin kauwan 

kuin hilsentyminen kestää (noin 4 wiikkoa). 

Hiukset pestään joka kerta.

Hilsentymisen aika on tartunnan waarallisin aika. 

Sairas on sentähden pidettäwä koko tämä aika erillään ja mikäli mahdollista 

wuoteen omana, sillä siten tulee waarallinen selkämunuaistauti estetyksi. 

Tämä syntyy sekä kylmyyden että sopimattomien ravintoaineiden waikutuksesta, 

jommoisia owat hapan leipä, kalja, suolakala ja liharuuat. 

Sairaan rawinnoksi sopiwin on nuori kuorimaton maito sekä marjasopat.

Suun kastikkeeksi on wähän päästä tarjottawa raitista wettä tahi limonaatia. 

Marjamehua woi panna weteen.

Suuta puhdistetaan kurkkuwedellä 

(teelusikallinen kloorkaali-suolaa juomalasilliseen wettä). 

Isommat lapset saawat tällä kurluuttaa joka tunti. 

Pienempien suu puhdistetaan tässä vedessä kostutetulla pumpulitukolla, 

joka on kiinnitetty tikun päähän ja joka heti käytettyä heitetään uuniin.

 Hoitajan on joka päivä pestäwä lysooliwedellä sairassuojan lattia ja huonekalut.

Jos sairas kuolee, on ruumis pidettäwä wuoteessaan siksi kunnes saadaan arkku, 

johon se heti suljetaan. Ruumista ei saa pestä. 

Hautajaiswieraita ei saa kutsua taloon.

Kun sairas on täydellisesti parantunut, puhdistetaan kaikki sairashuoneessa olleet 

waatteet huolellisesti, liinawaatteet kiehuttamalla lipeäliuwoksessa, peitteet ja tyynyt 

tuuleuttamalla ulkona useampia päiwiä ja piiskaamalla siellä pölystä puhtaiksi. 

Kaikki wähäarwoiset esineet, kuten wuodeoljet ja riewut, poltetaan. 

Lattia ja muut esineet pestään lysooliwedellä. 

Sama perinpohjainen puhdistaminen on wälttämätön, jos sairaus päättyy kuolemalla.

Ennen puhdistusta ei saa ottaa wastaan wieraita.

N. J. Arppe.

Marraskuun alkupäivinä lehdissä kirjoitettiin, että Vesangan ja Kuikan kansakoulut olivat suljettu tulirokon vuoksi ja Vesangan koulu oli muutettu väliaikaiseksi sairaalaksi.

Hoitoa sairaalassa antoi aluksi pitäjän kiertävä sairaanhoitajatar, joka lopulta hän sai avukseen toisen sairaanhoitajattaren kaupungista.

Puolivälin tietämillä marraskuuta sai lukea, että tauti raivoaa yhä ja oli levinnyt nyt jo Nyrölään, missä myös koulu suljettiin. Tulirokkotapauksia oli tavattu myös Ylistöllä Jyväsjärven takana, jossa yhdestä perheestä oli kuollut neljä lasta. Kaupungin liepeilläkin sairasteltiin, ainakin Lohikoskella, Taulumäellä ja Harjun takana.

1908 alkutalven kerrottiin olleen "pakkastalven", mutta se ei sanottavasti ehkäissyt taudin leviämistä odotuksista huolimatta. Lopulta tauti saavutti itse Jyväskylän kaupunginkin ja pääsi leviämään myös sairaalaan vierailijoiden mukana.

Korpilahtikin sai osansa. 

6.12.1908 Korpilahden kirkonkylän kansakoulun johtokunta päätti lopettaa koulunpidon siltä lukukaudelta.

Tuolloin tulirokko oli todella merkittäväksi noussut kuolinsyy niin kaupungeissa kuin maakunnissakin. Erityisesti pienten lasten kuolleisuus oli suurta - pahimmillaan jopa puolet 1-2 vuotiaista sairastuneista kuoli tautiin. Se levisi pisaratartuntana ja, kuten koronan aikanakin, myös oireettomat saattoivat levittää tautia tietämättään. 

Eristäminen oli melko lailla ainoa ennaltaehkäisevä tapa estää taudin leviäminen. Toisinaan tulirokkoon liittyi myös sydänlihastulehdus ja munuaisvaurioita.

Keväällä 1909 tautia esiintyi vielä/uudelleen. Kirjoitettiin, että 

"tauti näyttää kewään tullen lewenewän. Kymmeniä henkilöitä Wesangan ja Tikkamannilan puolella sairastaa sitä". 

Sama meno jatkui jälleen/vielä syksylläkin.

Kyllä se on ollut kovaa aikaa! 

Onneksi tästä ajankohdasta parisenkymmentä vuotta eteenpäin tautia voitiin jo hoitaa lääkkeillä; aluksi 30-luvulla sulfalääkkeillä ja 40-50-luvuilta lähtien apuun tuli penisilliini.

*Tarinan kovia kokenut Volmar Vertainen oli iso-iso-isoäitini veli.

*Kurkkasin uteliaisuuttani lävitse Jkl msrk:n kuolleiden ja haudattujen luettelon vuodelta 1908 ja tulirokkoon menehtyi tuolloin:

06.07. Piesanen Reino Armas, its. pka Vesangan Salmelasta, ikä 9kk 5pv

04.08. Vertainen Urho Nikolai, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 13v 7kk 25pv

07.08. Vertainen Aleksi Mikael, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 6v 10kk 19pv

08.08. Vertainen Hulda Lyydia, mktp lapsi Vesangan Vertaalasta, ikä 4v 3kk 26pv

15.08. Korpela Olga Maria Matintytär., torp. tr Vesangan Aholasta, ikä 11v 14pv

23.08. Korpela Väinö Johannes, torp. pka Vesangan Aholasta, 3v 18pv

02.09. Vertainen Olga Elina, mktp tr. Vesangan Vertaalasta, ikä 1v 10kk 17pv

03.09. Vertainen Sulo Rikard, mkt pka Vesangan Vertaalasta, ikä 9v 4kk 29pv

06.09. Hjelt Jalmari Otonpka, its. pka Vesangan Soikkalasta, ikä 1v 18pv

15.09. Huikkanen Kerttu Sofia Kallentr., mktp tr. Jkl Syrjälästä, ikä 1v 3kk 21pv

17.09. Hjelt Otto Emil Otonp., its. pka Vesangan Soikkalan Heinämäestä, ikä 3v 8kk 19pv

05.10. Saarinen Aamos Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä, 2v 2kk 13 pv

08.10. Saarinen Pentti Nestor Pentinp., vuokr. pka Jkl Ylistöstä 4v 1kk 23pv

07.10. Pekkanen Siiri Elin Jaakontr., its. tr Vesangan Pirttimäestä 5v 2kk 27pv

16.10. Pekkanen Arvi Jaakko, its. pka Vesangan Pirttimäestä 2v 8kk 4pv

25.10. Mäkinen Johan Reino Niklaanp., its. pka Vesangan Yrjölästä 2v 7kk 6pv

31.10. Mäkinen Sylvi Johanna Niklaantr., its. tr. Vesangan Yrjölästä 3kk 11pv

07.11. Leppänen Lyyli Sofia Elisabet, kansak.op.tr Nyrölän Jatkolasta 13v 2kk 28pv

08.11.Pallonen Berta Lydia Herm.tr., sorvarintr. Tikkakoskelta (Hki) 3v 8kk

05.11. Muurainen Kalle Jonannes, mktp pka Tkkamannilasta 2v 3kk 15 pv

05.11. Levälahti Siiri Alina Otontr., trp. tr. Korttajärven Rannilan Levälahdesta 3v 7kk 5pv

10.11. Rajala Reinhold Vihtorip., its. pka Nisulan Suorannasta 7v 3kk 24pv

08.11. Pykälinen Ruusa Augustintr., its. tr. Korttajärven Ränssistä?? 1v 6kk 12pv

16.11. Pitkänen Hilja Vihtorintr., trp. tr. Tikkamannilan Kummusta 1v 4kk 29pv

18 11. Mikkonen Jaakko Kallenp., tal. pka Nyrölän Rajalasta 5v 5kk 10pv

25.11. Piilinen Lauri Wilhelm Onninp., its. pka Vesangan Sipilästä 2v 3kk 9pv

30.11. Lähteelä Hilja Maria Kallentr., torp.tr. Korttajärven Oksalan Lähteelästä 8v 8kk 9pv

24.12. Flinkman Lauri Mikael Mikonp., rengin pka Tikkamannilasta 3v 4kk 27pv 

Ainekset tarinaan kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä Jyväskylän msrk kuolleiden ja haudattujen luettelot 1908.

Sorretun Voima, 12.08.1908, nro 88, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698067?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aaineistot

Suomalainen, 04.11.1908, nro 125, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700815?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Turun Lehti, 14.11.1908, nro 131, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1049538?page=3Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Uusi Suometar, 15.11.1908, nro 265, s. 11

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/800236?page=11

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Suomalainen, 09.12.1908, nro 140, s. 3

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/700830?page=3

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Sorretun Voima, 05.04.1909, nro 38, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/698310?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

APTEEKKARI J.H. LYRA

Suomen Kuvalehti 26.4.1924

JOHAN HENRIK LYRA

s. 17.4.1859 Kiuruvesi

k. 8.4.1924 Nilsiä

Vanhemmat: 

käräjäkirjuri Mårten Emanuel Lyra (1810-1860) ja Sara Fredrika Costiain (1821-1868). Mårtenille avioliitto Saran kanssa oli järjestyksessään toinen. 

Mårtenin ensimmäisestä liitosta Wilhelmina Kärkkäisen kanssa, syntyi tytär Selina Wilhelmina Lyra. Selina näyttäisi pysyneen neiti-ihmisenä ja kulkeneen pitkälti Juhon perheen matkassa.

Juho kävi Jyväskylän lyseon, jonka jälkeen siirtyi apteekkialalle. Hän oli oppilaana Jyväskylän apteekissa ja farmaseuttitutkinnon hän suoritti 1880. Juho palveli Jyväskylän, Mikkelin ja Sortavalan apteekeissa kunnes valmistui proviisoriksi 1886.

Samana vuonna Juho avioitui ensimmäisen kerran Korpilahdelta syntyisin olevan  Eva Kristina Peltosen (1864-1893) kanssa. 1887 he muuttivat Joutsaan, josta Juho oli saanut hoitaakseen Jyväskylän apteekin Jousan haara-apteekin. 

Juho ja Ewa saivat lapset: 
Aino Katriina (1887-1939, farmaseutti), 
Tyyne Kristiina (1888-1956, farmaseutti, avioiduttuaan Rantanen), 
Eva Selina (1890-1984, suorittanut postikurssin 1913?, avioiduttuaan Torkki) 
Yrjö Henrik (1891-1983, kapteeni)

Juho jäi leskeksi huhtikuussa 1893. 

Toisen avioliiton hän solmi 1895 Selma Lydia Lindforsin (1877-1949) kanssa, joka hänkin oli syntyjään Korpilahdelta - kuten edeltäjänsäkin. 

Tästä toisesta liitosta syntyi lapsia seuraavasti:

Joutsassa

Martta Alli Lydia (1896-1977, kansakoulun opettaja, avioiduttuaan Ruuth)  
Einar Martti Johannes (1898-1943, metsänhoitaja, sittemmin käyttänyt nimeä Lakajärvi)

Nilsiässä 

Aatos Sigurd Alvar (1903-1950), 
Mirjam Kaarina Salome (1908-1983, avioiduttuaan Kotilainen),  
Siiri Hagar Synnöve (1910-1989)

Juhosta julkaistun muistokirjoituksen mukaan hän olisi ollut varsin perhekeskeinen mies, joka ei juurikaan olisi ottanut osaa julkisiin toimiin. Kaikki on suhteellista - ainakin Joutsan aikana / ollessaan nuorempi, hän näytti kuitenkin olleen monessa mukana. 

Toiminut mm. kunnallistilien tarkastajana ja raittiusseuran rahastonhoitajana.

1896 Juho oli kärkimiehenä yhdessä urkuri R. Nymanin kanssa anomassa Senaatilta lupaa telefoonijohdon rakentamiseksi Hartolan kylän keskusasemalta Joutsan pitäjän kirkonkylään sekä sieltä Säynätniemen ja Brusilan tiloille.

1897 Juho oli hakenut Someron apteekkioikeuksia saamatta niitä. 

Samana vuonna perustettiin myös vapaaehtoinen palokunta Joutsaan ja sielläkin oli apteekkarimme mukana johtokunnassa. Kuulunut myös Joutsaan Nuorisoseuran johtokuntaan, ollen sen ensimmäisiä jäseniä.

Toiminut (1897 perustetun) maidontarkastusaseman hoitajana 100 markan vuosipalkalla, saaden 10 penniä/"otettu koe".

Kuulunut Säästöpankin isännistöön - myöhemmin vastaavassa kokoonpanossa myös Nilsiässä. 

Juho hoiti apteekkiaan ja kasvatti perhettään Joutsassa reilun 14 vuoden ajan. 1900 hän sai Nilsiän apteekkioikeudet ja alkuvuodesta 1901 hän muutti virallisesti perheineen Nilsiään, jossa vietti lopun elämänsä.

Apteekkari Lyra kuoli 17.4.1924 Nilsiässä liki 65 vuoden ikäisenä.

Uusi Suomi 6.4.1924

Juho saatettiin viimeiselle matkalleen 19.4.1924 ja ruumiin siunaus toimitettiin Nilsiän hautausmaalla.

Juhosta on sanottu muistokirjoituksessa, mm. sanomalehti Savossa, että hän oli

"luonteeltaan hiljainen, waatimaton ja 

harwinaisen kunniantuntoinen ja omantunnontarkka. 

Aina hienotuntoinen ja suora, jotka ominaisuudet harwoin ovat yhdessä.

Apteekkinsa piti hän mallikelpoisessa kunnossa, 

ja kodissaan oli hän hellä perheenisä. 

Hän eli pääasiassa toimelleen ja kodilleen.

 Julkisiin toimiin hän ei yleensä ottanut osaa, mutta kaikki hyvät 

harrastukset saivat hänestä wilpittömän kannattajan. 

Mitään alhaista ja huonoa hän ei suwainnut. 

Kirkonkylän kansakoulun johtokunnan jäsenenä oli hän toistakymmentä vuotta, ollen useita vuosia koulun taloudenhoitajana osoittaen kaikissa toimissa sitä tunnollisuutta ja huolellisuutta joka oli hänelle ominaista.

Rehtiä suomalaista miesten miestä muistelevat kiitollisuudella ja kaipauksella lukuisat ystäwät ja tuttawat sukulaisten kanssa."

HS 27.4.1924

Tiedot kerätty ja tarina koostettu eri julkaisuista sanomalehtiarkistosta / Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Kirkonkirjat Joutsa, Jyväskylä, Nilsiä.

Savo, 05.04.1924, nro 81, s. 3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1462466?page=3
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Keski-Suomi, 20.08.1896, nro 97, s. 2

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/523762?page=2

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot